Verotus

Mie vähän epäilen tämän läpimenemistä tuollaisenaan, koska mahdollistaa paljon kaikenlaista kikkailua. Jos luovutusvoitot voi vähentää korkotuloista, tulee juuri kaikenlaista yksityistä koronmaksua luovutusvoittojen omistajilta luovutustappioiden haltijoiden suuntaan. Siis voi kaatua, laki on laki, vasta kun se on eduskunnassa hyväksytty. Käytännössä sitten kun on hallituksen oikea esitys olemassa, menee se läpi lähes auringonvarmasti, ellei satu demarit ja kokoomus olla valmistautumassa vaaleihin ja kaatavat kilvan omia esityksiään.

Ulkomaiset luovutustappiot voi Suomessa verovelvollinen vähentää käsittääkseni nykyisinkin ja päinvastoin.

Koskeeko aiempia luovutustappioita, jää nähtäväksi. Ei kai nyt sentään (en siis pane vastaan, kunhan arvailen).

Danskelta tuli tiedotetta tuosta  ​pääomatulojen eri lajien vähennnyskelpoisuudesta, mutta kovin epätarkasti asia minusta kerrottu enkä löydä tarkempaa linkkiä tulevasta päätöksestä. Löytääkö joku virallisen version?

Kysymys siis kohdasta: "​Luovutus säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta..."  ...dansken tiedotteessa tuota oli tarkennettu, että vuoden alusta lähtien syntyneet tappiot voi vähentää muista pääomatuloista.

PS: Jotenkin ihmeellisen huonosti toimii tämä uusi kirjoitusruutu. Kursori hyppelee enterillä miten sattuu ja leikepöydän kautta ei voi liimata tekstiä...

Kuinka Technopoliksen vuoden 2016 merkintäanti pitäisi merkitä verotukseen? Nyt näyttäisi menevän hankintameno-olettamalla, enkä nyt itsekään tähän hätään muista miten tuo pitäisi kirjata verotukseen. 

korppuleipa kirjoitti:

Kuinka Technopoliksen vuoden 2016 merkintäanti pitäisi merkitä verotukseen? Nyt näyttäisi menevän hankintameno-olettamalla, enkä nyt itsekään tähän hätään muista miten tuo pitäisi kirjata verotukseen. 

TVL 47.3 §:ssä on erityissäännös hankintamenon määrittämisestä. Verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon niiden perusteella merkityn optiolainan, optio-oikeuden, vaihtovelkakirjan taikka merkintäoikeuden hankintamenoa laskettaessa.

Eli oikein näyttäisi olevan menossa, jos olet kuponkeja myynyt. Et varsinaisesti speksannut, mistä on kysymys. Osakeantiin osallistumista ei tarvitse verotukseen merkitä.

Tässä varmaan tulee jotain virheellisyyksiä ja hölmöyksiä saneltua, mutta anteihin osallistuminen ja niiden verotus on toistaiseksi vähän hepreaa itselleni. 

Multa löytyy seuraavat merkinnät Nordnetin puolelta Technopolikseen liittyen:

TPS1VU0116:

2.9.2016 JÄTTÖ IRROTUS 3574 kpl 0 € 

8.9.2016 MO OTTO EMISSIO YHT 3574 kpl 0 €

TPS1VN0116:

8.9.2016 MERKINTÄ AP JÄTTÖ 1785 kpl -4.284 €

8.9.2016 MERKINNÄN MAKSU 1785 kpl -4.284 €

30.9.2016 VAIHTO AP-OTTO 1785 kpl 0 €

TPS1V:

12.9.2016 OSTO 3574 kpl -11.441,14 €

30.9.2016 VAIHTO AP-JÄTTÖ 1785 kpl 0 €

Verottaja on tulkinnut seuraavat myynnit hankintameno-olettamalla:

7.6.2017 95 kpl

13.6.2017 250 kpl

13.6.2017 405 kpl

Kuitenkin myynnit ennen ja jälkeen tuon aikavälin ovat tapahtuneet normaalisti eli siellä on oikea hankintahinta olemassa. 

korppuleipa kirjoitti:

 

TPS1VU0116:

2.9.2016 JÄTTÖ IRROTUS 3574 kpl 0 € 

8.9.2016 MO OTTO EMISSIO YHT 3574 kpl 0 €

 

 

TPS1V:

12.9.2016 OSTO 3574 kpl -11.441,14 €

30.9.2016 VAIHTO AP-JÄTTÖ 1785 kpl 0 €

...

Verottaja on tulkinnut seuraavat myynnit hankintameno-olettamalla:

7.6.2017 95 kpl

13.6.2017 250 kpl

13.6.2017 405 kpl

 

Hankintameno-olettama on varmasti väärin. Ihmettelen miten osakkeet on jo ollut 2.9. Kun osto on 12.9.?

Ostoja ja myyntejä on siis kyllä jo ollut aiemmin. Laitoin tähän vain kohdat antiin liittyen, jotka ovat itselleni vieraita. Se on selvää että hankintameno-olettama on väärin, mutta miten ihmeessä saan selville mitä sen pitäisi olla? 

korppuleipa kirjoitti:

Ostoja ja myyntejä on siis kyllä jo ollut aiemmin. Laitoin tähän vain kohdat antiin liittyen, jotka ovat itselleni vieraita. Se on selvää että hankintameno-olettama on väärin, mutta miten ihmeessä saan selville mitä sen pitäisi olla? 

Teet excelin, jossa kaikki ostot ostopäivittäin allekkain. Viereinen kolumni myynneille. Fifona eli first in first out käsitellään. Lisäät rivejä kun myynnit eivät riitä yhdelle ostolle tai toisinpäin.

Anti:

"Esimerkki 2: A:lla on yksi B Oy:n osake, jonka hankintahinta on 100 euroa. Uusmerkinnässä vuonna 2010 B Oy:n osakkaat saavat merkitä yhdellä B Oy:n osakkeella yhden uuden B Oy:n osakkeen 50 euron hintaan. A käyttää merkintäoikeutensa.

Osakeannin jälkeen A:n aikaisemmin omistaman osakkeen hankintahinnan ja hänen maksamansa merkintähinnan yhteismäärä 150 euroa jaetaan aikaisemmin omistetun ja osakeannissa merkityn osakkeen hankintamenoksi. Kummankin osakkeen hankintamenoksi saadaan 75,00 euroa."

Esimerkki on ehkä selkeämpi kuin verottajan ohje:

"Osakeannissa saadun osakkeen ja osakemerkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon määrittäminen on muuttunut 1.1.2005 lukien. TVL 47.3 §:n (728/2004) mukaan verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen tai osuuden hankintameno ja sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi."

Eli jos olet myynyt vain annin jälkeen, teet ostokolumnin ensin. Sitten alat päivittelemään siihen viereen myyntejä. Olisin muuten luullut, että tämä Nordnetista olisi mennyt oikein verottajalle. Itse pidin aikoinani kaikesta omasta osakekaupastani exceliä. Sijoitusyhtiön kanssa näitä murheita ei enää ole.

Tästä se lähtee:

https://sdp.fi/fi/blog/sdp-lisaisi-verotuksen-tasapuolisuutta-tiivistam…

Pitää yrittää tavata tarkemmin, ensimmäisellä yrityksellä fyysinen pahoinvointi otti ylivallan ensimmäisen 7 sivun aikana, eikä sen jälkeen kestänyt skimmailua enempää.

Kiinteistöverossa tapahtuu isoja ja SDP näyttää olevan hyeenana haaskalla heti. Helsingin kaupunki haastoi itsensä oikeuteen ja voitti. Nyt se voi kiinteistöverottaa todellisten rakennusneliöiden mukaan, kun aiemmin rakennusoikeuden. Kaavoja vanhemmat talot maksavat. Toisekseen 2019 kesällä siirrytään markkinahintaiseen veropohjaan. Kolmannekseen valtio ruuvaa kiinteistöveron alarajaa koko ajan ylöspäin. Tämä tullee olemaan SDPn keskeisin lisäverokeino jahka Rinne on pääministeri.

Toimiiko vähennyksen näin että jos löytyy vaikka 2k luovutusvoittoja ja 2k voittoja ja sitten 500€ kustannuksia jotka voi vähentää, niin voiko valita nämä 500€ kustannukset kyseiselle vuodelle ja sitten jää jäljelle 500€ luovutustvoittoja 4vuotta eteenpäin, vai meneekö ne luovutusvoitot aina ensin, eikä siihen voi vaikuttaa

Anton kirjoitti:

Toimiiko vähennyksen näin että jos löytyy vaikka 2k luovutusvoittoja ja 2k voittoja ja sitten 500€ kustannuksia jotka voi vähentää, niin voiko valita nämä 500€ kustannukset kyseiselle vuodelle ja sitten jää jäljelle 500€ luovutustvoittoja 4vuotta eteenpäin, vai meneekö ne luovutusvoitot aina ensin, eikä siihen voi vaikuttaa

En nyt ymmärtänyt täysin kysymystä.

Verovuoden verotettava pääomatulo on :  (luovutus)voitot - (luovutus)tappiot - kulut = verotettava pääomatulo.

Jos tulos on plussalla verokarhu kahmaisee.  Jos tulos on miinuksella, jää tappioita seuraavalle vuodelle vähennettäväksi.

Voittoja ei siis voi siirtää seuraavalle verovuodella.

hömelö kirjoitti:

Anton kirjoitti:

Toimiiko vähennyksen näin että jos löytyy vaikka 2k luovutusvoittoja ja 2k voittoja ja sitten 500€ kustannuksia jotka voi vähentää, niin voiko valita nämä 500€ kustannukset kyseiselle vuodelle ja sitten jää jäljelle 500€ luovutustvoittoja 4vuotta eteenpäin, vai meneekö ne luovutusvoitot aina ensin, eikä siihen voi vaikuttaa

En nyt ymmärtänyt täysin kysymystä.

Verovuoden verotettava pääomatulo on :  (luovutus)voitot - (luovutus)tappiot - kulut = verotettava pääomatulo.

Jos tulos on plussalla verokarhu kahmaisee.  Jos tulos on miinuksella, jää tappioita seuraavalle vuodelle vähennettäväksi.

Voittoja ei siis voi siirtää seuraavalle verovuodella.

 

 

Anteeksi ei mennyt ihan nappiin, piti olla luovutustappiot eikä voitot siinä tekstissä eli näin:

Toimiiko vähennyksen näin että jos löytyy vaikka 2k luovutustappiota ja 2k voittoja ja sitten 500€ kustannuksia jotka voi vähentää, niin voiko valita nämä 500€ kustannukset kyseiselle vuodelle ja sitten jää jäljelle 500€ luovutustappiota 5vuotta eteenpäin, vai meneekö ne luovutustappiot aina ensin enkä voi siten käyttää kustannuksia vähennyksiin?

(luovutus)voitot 2k - (luovutus)tappiot 2k - kulut 500  = verotettava pääomatulo 0 , mutta voiko ne vähennykset valita niin että tappiot voi säilyttää ja kulut käyttää, koska tappiot ovat voimassa pidempään.

Toivottavasti selveni

Ei sillä ole verovuoden sisällä mitään väliä missä "järjestyksessä" vähennetään. Esimerkissäsi:

2000 - 2000 - 500 = -500 

ja toisaalta

2000 - 500 - 2000 = -500

eli joka tapauksessa 500 jää tappiota vähennettäväksi tulevina vuosina. Jos tappioita kertyy useammilta vuosilta, käytetään ensin vanhimmat (jotka eivät ole vielä vanhentuneet)

hauturi kirjoitti:

Ei sillä ole verovuoden sisällä mitään väliä missä "järjestyksessä" vähennetään. Esimerkissäsi:

2000 - 2000 - 500 = -500 

ja toisaalta

2000 - 500 - 2000 = -500

eli joka tapauksessa 500 jää tappiota vähennettäväksi tulevina vuosina. Jos tappioita kertyy useammilta vuosilta, käytetään ensin vanhimmat (jotka eivät ole vielä vanhentuneet)

Jos tämä pitää paikkansa, niin kustannukset vähennettäisiin aina ensin näissä tapauksissa. Koska kustannukset ovat vain samana vuonna vähennyskelvollisia. En tiedä, mutta luulin että siihen järjestykseen ei pystynyt vaikuttamaan. Eli oletin että joko kustannukset vähennetään aina ensin tai sitten aina lopuksi. 

Anton kirjoitti:

hauturi kirjoitti:

Ei sillä ole verovuoden sisällä mitään väliä missä "järjestyksessä" vähennetään. Esimerkissäsi:

2000 - 2000 - 500 = -500 

ja toisaalta

2000 - 500 - 2000 = -500

eli joka tapauksessa 500 jää tappiota vähennettäväksi tulevina vuosina. Jos tappioita kertyy useammilta vuosilta, käytetään ensin vanhimmat (jotka eivät ole vielä vanhentuneet)

Jos tämä pitää paikkansa, niin kustannukset vähennettäisiin aina ensin näissä tapauksissa. Koska kustannukset ovat vain samana vuonna vähennyskelvollisia. En tiedä, mutta luulin että siihen järjestykseen ei pystynyt vaikuttamaan. Eli oletin että joko kustannukset vähennetään aina ensin tai sitten aina lopuksi. 

Kuten todettu, verovuoden sisällä voitoista vähennetään tappiot ja kulut. Järjestyksellä ei väliä, vähennysten kokonaissumma ratkaisee. Laskutoimituksen lopputuloksesta riippuu verokarhun reaktio.

Kiitos Technopoliksen olisi nyt sitten salkullinen veroturskaa odottamassa ja kasa kysymyksiä mielessä.

Jos voitot verovuodelta ovat yli 10ke joutuuko tällöin maksamaan ennakkoveroa vai tuleeko verottajalta vain aikanaan lappunen, että maksa nyt X -summa?

Parissa epälikvidissä lapussa, josta en tahtoisi luopua on turskaa muutamia tuhansia euroja, jotka kiepauttamalla saisin hieman kevennettyä verojen määrää, onko niiden takaisinostossa edelleen joitakin keinotekoisia rajoitteita, kuten ettei ostoa ja myyntiä saa tapahtua saman päivän aikana? Koska jos näin, niin eikö päiväkauppiaat, kuten Daytrader olisi aika verotuksellisessa kusessa?

Olisiko näissä epälikvideissä järkevää esimerkiksi tankata itsensä tuplapositioon, jonka jälkeen FIFO:lla laputtaa edellinen satsi ulos verotukseen?

Vastaan itse itselleni. Tällä hetkellä taitaa turvallisin ja laillisesti selvin tapa olla tankkailla itsensä tuplapositioon, jonka jälkeen FIFO:lla laputtaa edellinen satsi ulos. Ei tietenkään toimi high rollereille varmasti aivan samalla tapaa. 

Edellä olevaan verotuskysymykseen tosin olisin iloinen, jos jollakin olisi omakohtaista kokemusta, veroilmoituksessahan ne näkyy, mutta pitääkö näistä sitten maksella ennakkoveroja vai tuleeko sitten vain verottajalta laskua?

Mites tuo FIFO menee kahden salkun tapauksessa. Eli jos mulla on lappua X salkussa #1 ja ostan nyt samaa lappua X salkkuun #2(eri välittäjä) ja myyn sen viikon päästä, niin onko noilla salkuilla mitään tekemistä keskenään verotuksen kannalta. Jos kys operaation tekee yhdella ja samalla salkulla, niin verottajan mielestähän myyn ne vanhimmat osakkeet eikä niitä viikko sitten ostettuja. Eli verottaako verottaja noi myynnit ja ostot salkuittain vai könttänä kaikista omistuksista.

Lyhyt vastaus. Menee FIFO:n mukaan hankintaerittäin ja salkkukohtaisesti.  En äkkiseltään löytänyt tuoreempaa linkkiä. Aloita kohdasta "24 Arvopaperien luovutusjärjestys"

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48262/arvopape…

https://x.com/Sijoitustieto/status/1990097423679488472

Onnistuiko sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) nimittämään jonkun Finérien tai Lainàn sukulaissielun korkealle veropallille? En ole kyllä huomannut, joten jätettäköön edellinen virke vain pahantahtoiseksi tölvimiseksi.

Sellainen pieni täsmennys, että verohallinto on valtiovarainministeriön hallinnonalaa. Joten jos joku on veropallille nimitetty niin sylttytehdas löytynee kepun suunnasta.

Lienee lähes oikea lanka kysyä osinkoverotuksesta.

Eli kuten yleisesti on tiedossa osinkoverotus menee osakkeen pääkonttorin sijaintimaan mukaan. Nordnetistä löytyy kuitenkin tällainen kappale: "

Huomioi, että edellä kuvattu ei päde silloin, jos kyseessä on muulle kuin kotimarkkinalleen listattu osake, eli ns. kaksoislistaus. Jos esimerkiksi omistat Saksan markkinalla listattua yhdysvaltaisyhtiön osaketta, kyseisestä osakkeesta saatavista osingoista peritään pääsääntöisesti saksalainen lähdevero, eli 30 %.”

Eli jos ostan Saksan XETRAsta esim JGPI ETF jonka kotipaikka on Irlanti eikä listauksia kai ole muualla menee verotus Irlannin mukaan. Miten jos ostan British American Tobaccoa joka on siis Lontoolainen ja 0% veron piirissä, mutta on Lontoon pörssissä BATS ja xetrassa BMT. Meneekö XETRAsta ostettuna 30% lähdevero?

Muutenhan tuolla ei lie väliä mutta OP ei tarjoa Lontoon pörssin osakkeita.

Autolivin pääkonttori on Tukholmassa ja osakkeet kaupan Tukholmassa sekä Nysessä. Osinkoverotus menee jenkkilän mukaan, koska yritys virallisesti rekisteröity Delawareen

Marras wrote:

Lienee lähes oikea lanka kysyä osinkoverotuksesta.

Eli kuten yleisesti on tiedossa osinkoverotus menee osakkeen pääkonttorin sijaintimaan mukaan. Nordnetistä löytyy kuitenkin tällainen kappale: "

 

Huomioi, että edellä kuvattu ei päde silloin, jos kyseessä on muulle kuin kotimarkkinalleen listattu osake, eli ns. kaksoislistaus. Jos esimerkiksi omistat Saksan markkinalla listattua yhdysvaltaisyhtiön osaketta, kyseisestä osakkeesta saatavista osingoista peritään pääsääntöisesti saksalainen lähdevero, eli 30 %.”

Eli jos ostan Saksan XETRAsta esim JGPI ETF jonka kotipaikka on Irlanti eikä listauksia kai ole muualla menee verotus Irlannin mukaan. Miten jos ostan British American Tobaccoa joka on siis Lontoolainen ja 0% veron piirissä, mutta on Lontoon pörssissä BATS ja xetrassa BMT. Meneekö XETRAsta ostettuna 30% lähdevero?

Muutenhan tuolla ei lie väliä mutta OP ei tarjoa Lontoon pörssin osakkeita.

En osaa sanoa juuri BATS:sta mutta mulle on ainakin tullut XETRAsta hankitut UK-osingot 0% lähdeverolla (BAe Systems PLC ja Unilever PLC). Sekä Nordnetilla että IB:llä.

Sanoisin, että pääsääntöisesti perittävä lähdevero on aivan mitä sattuu. Ei ne todellakaan aina mene oikein ja joskus kauppapaikka on vaikuttanut. Aina kuitenkin minun kannaltani väärään suuntaan.

Lontoosta suoraan ostaessa menee sitten 0,5% leimavero kauppahinnasta.

stalker wrote:

 

Lontoosta suoraan ostaessa menee sitten 0,5% leimavero kauppahinnasta.

Mutta vain, jos firman pääkonttori on myös Iso-Britanniassa. (joka toki usein on isompien brittifirmojen tapauksessa)

stalker wrote:

 

Sanoisin, että pääsääntöisesti perittävä lähdevero on aivan mitä sattuu. Ei ne todellakaan aina mene oikein ja joskus kauppapaikka on vaikuttanut. Aina kuitenkin minun kannaltani väärään suuntaan.

Lontoosta suoraan ostaessa menee sitten 0,5% leimavero kauppahinnasta.

Lähdeverot ovat toisinaan riippuvaisia jopa säilytystilin haltijastakin eli ovat siis mitä sattuu. Esimerkkinä Linamarin (kotipaikka Kanada) osingot tänä vuonna Nordnetin kautta 15% verolla ja Saxon puolella 25%.

No johan on hienoa ja mukavan sekavaa, ihan kuin tuo verosopimuksen noudattamatta jättäminen ei olisi jo tarpeeksi sekoittava tekijä.

Eli käytännössä pitää itsellä seurata minkä verran veroa lähtee ja myydä sitten paperit pois jos verotus ei mene kuten pitäisi. Hankalaa näin osinkosijoittajan näkökulmasta jos ei pysty ostamaan muuta kuin jenkki- ja suomilappuja.

Vaikka tuolla jenkeissäkin on omituisuuksia, esim Chubb LTD:n verosta ei pankin mukaan lähtenyt veroa ollenkaan kun taas kaikista muista omistuksista on 15% lähdevero merkattu. Ota tästäkin selvää.

Chubb taitaa kuitenkin pitää päämajaansa Sveitsissä vaikka onkin listattu NYSEssä, joten jenkkien lähdeveroja ei voi soveltaa.

Kaikki UK-osingot on aina tulleet mulle ilman lähdeveroja joten sikäli kuin sieltä ostettavaa löytyy niin pitäisi kelvata osinkosijoittajallekin. Hollannista on myös aina mennyt lähdevero 15% oikein.

Muut maat on kyllä kieltämättä sellainen sotku ettei ole oikein innostusta kokeilla miten käy. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi yleensä hakea ko. maan verottajalta takaisin, mutta prosessi on tyypillisesti hankala ja todella hidas. Mulla on ainakin mielekkäämpääkin tekemistä elämässä.