Ehkä tähän ketjuun sopii todeta, että St1:n ja SCA:n uusiutuvien polttoaineiden (SAF, HVO) jalostamo Göteborgissa vihittiin käyttöön pari viikkoa sitten. Kapasiteetti 0.2 Mton, pääraaka-aine mäntyöljy, jota jalostamo saa SCA:n havusellutehtaalta. Raaka-aineeksi kelpaavat myös eläinrasvat ja paistoöljyt, joiden hankkimiseen St1:lla on oma kierrätysyhtiö. Nesteen ohella vertailukohdaksi voidaan ottaa UPM:n mäntyöljypohjainen jalostamo Lappeenrannassa, kapasiteetti n. 0.13 Mton.
Shellin tukema brasilialainen Raizen on toimittanut ensimmäisen erän sokeriruokopohjaista etanolia raaka-aineeksi Lanzajetin tuoreelle SAF-jalostamolle (Georgia, USA), jonka tuotantokapasiteetti on n. 0.35 Mton (SAF 90 %, HVO 10 %). Listaamattoman Lanzajetin rahoittajien joukosta löytyy mm. lentoyhtiöitä, Shell, USA:n energiaministeriö, Microsoft ja Bill Gates. (lähteet: Bloomberg, Lanzajet)
Kevyen avausposition jälkeisessä pudotuksessa hyvää on se, että average downia pääsee tekemään rivakasti.
Inderes piti osto-suostuksen, mutta laski tavoitehintaa 30 euroon. On siinä ennustemuutoksia taustalla, mutta tunnetusti analyytikkojen tavoitehinnat seuraavat pörssikursseja eikä toisinpäin.
Seurataan nyt vielä toinen kvartaali vielä, josko tuo ohjeistuksen 600 - 800 $/tn myyntimarginaalin haarukka lähestyisi, vaikka tämä Q1 se alitettiin vähän puskista.
"Hyvin kasvavalla toimialalla operoiva, keskivertoa parempi yhtiö, jota pääsee ostamaan halvalla. Nesteen operatiivisten vaikeuksien kasvaessa tästä on muodostumassa yhä enemmän toive kuin uskomus."https://t.co/Qxzuf0BLp0
Meanwhile, analysts are becoming increasingly bullish on Neste, a Finland-based oil refiner, saying they expect that the company will lead the global sustainable aviation fuel (SAF) market over the next 2-3 years.
This dominance is anticipated to sustain robust SAF margins and support their forecast for a +12% above-consensus EBITDA in 2025.
Meanwhile, analysts are becoming increasingly bullish on Neste, a Finland-based oil refiner, saying they expect that the company will lead the global sustainable aviation fuel (SAF) market over the next 2-3 years.
This dominance is anticipated to sustain robust SAF margins and support their forecast for a +12% above-consensus EBITDA in 2025.
luin eilen jutun tuosta mihin GS viittaa, norjalainen Norwegian ei pääse osalliseksi EU:n tukirahoista koska Norja ei ole ratifioinut kahta "vihreää direktiiviä". Norwegian harkitsee jopa ulosliputtamista Frykter at Norwegian flagger ut – E24
Aamukaffella HS:n sivuilta lueskelin asiaa vesipulasta. Tutkija Matti Kummun mukaan ihmisen suora veden käyttö on varsin merkityksetöntä kokonaiskulutuksessa. Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.
Minkä verran uusiutuvan dieselin valmistamiseen käytettävä raaka-aine mahtaakaan kuluttaa tätä tärkeää vesivarantoamme? Kun viljelyä lisätään vielä ruuantuotannon lisäksi energiatuotantoa varten, niin ongelma veden riittävyydestä ei ainakaan helpotu.
Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.
En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu?
Mutta kai (melko piilotettu, kun haluttiin nostaa esimerkkejä mihin vesipula johtaa yms 180 litran epämääräisyyksiä) pointti oli, että tehoviljely vaatii veden luonnolliseen kiertokulkuun puuttumista. Ja padot, keinokastelu jne. taas johtavat joidenkin nykyisten vesialueiden kuivumiseen. Ja siitä seuraa ongelmia.
Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.
En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu?
Yksi litra mahtunee kiloon tomaatteja, mutta lopusta 179 litrasta pitänee kysyä professori Matti Kummulta 😀
Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.
En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu?
Yksi litra mahtunee kiloon tomaatteja, mutta lopusta 179 litrasta pitänee kysyä professori Matti Kummulta 😀
Ei ehkä ihan koko litraa, mutta melkein. Senkin litran useimmissa tapauksissa syö joku ihminen ja sitten siitä iso osa muuttuu virtsaksi joka tapauksesta riippuen palaa kiertoon hitaammin tai vähän nopeammin.
Toimitusjohtajan vaihdoksessa oli kieltämättä jännittävä yksityiskohta, että yhtiökokouksessa 27.3. valittiin hallitukseen kolme uutta jäsentä (joista yksi ei päässyt edes paikan päälle esittäytymään).
Vain runsaan kuukauden kokemuksella hallituksen uudetkin jäsenet olivat siis tulleet vakuuttuneiksi, että yhtiölle parasta ja kiireellisintä on toimitusjohtajan vaihtaminen 30.4. Aikamoista itseluottamusta, kenenkään kykyjä vähättelemättä.
Sopivasti korvaajakin löytyi samasta hallituksesta. Ei tässä salaliittoteorioita tarvita, mutta tulee vaikutelma, että asia on ollut valmistelussa jo hiukan pidemmän aikaa ja lopullinen päätös siirrettiin yhtiökokouksen yli. Asianomaisten muistelmia odotellessa.
Se yksi, joka ei päässyt paikan päälle, on Pasi Laine. Hän oli samaan aikaan Konecranesin yhtiökokouksessa. Pasista tuli Konecranesin hallituksen puheenjohtaja, joten oli syytä olla siellä paikalla.
Erinomainen valinta kumpaankin hallitukseen. Menetys Valmetille
