Paljonhan porukka vertailee K- ja S-ryhmiä keskenään. Vertailu tapahtuu kuitenkin jokseenkin puhtaasti päivittäistavarakaupan numeroiden perusteella, mikä ei tee oikeutta Keskolle. Itse näen Keskon oikeastaan kasvuyhtiönä. Yhtiökokouksessa tulkitsin pääjohtajan katsauksen rivien välistä, että kasvu jatkuu tänä vuonna etenkin rt-sektorilla Tanskassa.

Ei tullut yllätyksenä tämä mo-anti. Odotin sitä tosin jo viime vuoden loppupuolelle.

Onko joku onnistunut löytämään annin ehdot jostain? Tiedotteessa oleva linkki Exelin nettisivustolle tuuttaa erroria.   

Shellin tukema brasilialainen Raizen on toimittanut ensimmäisen erän sokeriruokopohjaista etanolia raaka-aineeksi Lanzajetin tuoreelle SAF-jalostamolle (Georgia, USA), jonka tuotantokapasiteetti on n. 0.35 Mton (SAF 90 %, HVO 10 %). Listaamattoman Lanzajetin rahoittajien joukosta löytyy mm. lentoyhtiöitä, Shell, USA:n energiaministeriö, Microsoft ja Bill Gates. (lähteet: Bloomberg, Lanzajet)

Tanskan valtiolta lähti tänään tarjouspyyntö yhteensä vähintään 6 GW merituulivoimatuotannosta kuudessa eri paikassa. Valmista pitäisi olla vuoden 2030 loppuun mennessä. Tällä hetkellä Tanskassa on merituulivoimaa 3.7 GW, joten tuo 6+ GW olisi melko tuhti lisäys; sähköä riittäisi vientiin tai esim. vihreän vedyn tuotantoon. Suht varmaa lienee, että ainakin Vestas on kisassa mukana. Sopii toivoa, että Exel saa tässä gigahankkeessa merkittävän roolin riippumatta siitä, mikä yhtiö toimittaa voimalat. (Lähde: energiaministeriö, kefm.dk)

Muistelen kuulleeni Exelin toimitusjohtajankin suusta, että tuulivoimahankkeissa arvoketju on useimpien ketjussa olevien toimijoiden kannalta haastava; arvoketjussa paras sauma tuloksen tekoon on myllyt omistavalla energiayhtiöllä. Tässä Tanskan tuoreessa tarjouspyynnössä se voittava yhtiö saattaa hyvinkin olla Ørsted.

(Heräsi muutama ajatus aiheeseen liittyen. Pitääpä käydä läpi omat muistiinpanot.)

Ehkä tähän ketjuun sopii todeta, että St1:n ja SCA:n uusiutuvien polttoaineiden (SAF, HVO) jalostamo Göteborgissa vihittiin käyttöön pari viikkoa sitten. Kapasiteetti 0.2 Mton, pääraaka-aine mäntyöljy, jota jalostamo saa SCA:n havusellutehtaalta. Raaka-aineeksi kelpaavat myös eläinrasvat ja paistoöljyt, joiden hankkimiseen St1:lla on oma kierrätysyhtiö. Nesteen ohella vertailukohdaksi voidaan ottaa UPM:n mäntyöljypohjainen jalostamo Lappeenrannassa, kapasiteetti n. 0.13 Mton. 

Tulipa mieleen: vuosi sitten yhtiökokouksen jälkeen olin kohtuullisen varma, että Exel joutuu vuoden 2023 aikana hakemaan lisää pääomaa osakeannilla. Nyt olen yllättynyt, että näin ei käynyt. Vaan eipä tuota rahoitusasemaa voi edelleenkään hyväksi kutsua.

TPI Composites on ainoa itselläni edes jonkinlaisessa seurannassa oleva verrokki. Sieltäkään suunnalta ei ole kuulunut pariin vuoteen mitään muuta kuin rahoitusvaikeuksia ja kurssilaskua.

OmaSP:llä on ollut vuosien varrella iso rooli Fincapin taustalla olevan mogulin moninaisissa hankkeissa. Tutkivalle talousjournalismille työmaata.

Lainaus Kauppalehden tuoreesta uutisesta (maksumuuri), jossa tj kommentoi asiaa:

”Luotto-ohjeistusta ei ole noudatettu siltä osin, että luottoriskiä on pimitetty. Tilannetta on kaunisteltu näissä tietyissä asiakaskokonaisuuksissa”, Sydänlammi sanoo.

Kun luottamus pankkiin kokee kolauksen: –13 %. Jotain siellä nyt kovasti vähätellään. Onhan se hieman erikoista, että ohjeiden vastainen toiminta osoittaa pankin sisäisten prosessien ja riskienvalvonnan toimivuuden. Ei ole viestintätoimistokaan ollut aivan parhaassa vireessä tässä kriisissä — tai ehkä OmaSP on hoitanut viestinnän ihan kotikutoisesti.

Omissa laskelmissani tein Zsarin alaskirjauksen lokakuussa 2022. Sen jälkeen en ole OmaSP:n tiedotteita seurannut.

Seligsonin tuoreessa katsauksessa (1/2024) Phoebus-rahaston salkunhoitaja Oldenburg kirjoittaa Exelistä. Tekstin ydin on nähdäkseni tässä:

Heikosta kysynnästä ja kyykänneestä kurssista huolimatta Oldenburgilla tuntuu riittävän uskoa Exeliin, pitää yhtiötä laatuunsa nähden halpana.