Sekoilu ja hämmentäminen on jatkunut vuodesta toiseen. Edelleen tuntuu siltä, että toiminnasta puuttuu punainen lanka.  Australiaan muilutettu ex-toimitusjohtaja taisi osua naulan kantaa todetessaan vuosi sitten, että yhtiöllä ei ole mitään ”endgeimiä”.

Tämä uutinen meni itseltäni eilen ohi: Wärtsilä myy WWW-yksikkönsä. Tieto on kaupan suhteellisesta pienuudesta huolimatta sikäli merkittävä, että tämä Water & Waste on Wärtsilän viimeinen poistomyynnissä ollut rönsy. Kaupan toteutumisen myötä (Q3/2026) painolasti on pumpattu ulos.

Rautakauppa-segmentissä Q4-liikevaihto Tanskassa (204 M) oli suurempi kuin Suomessa (186.5). Taisi olla Keskolta hyvä ratkaisu lähteä mukaan Tanskan rautakauppamarkkinaan.

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä on muutamia aikaansaavia toimitusjohtajia. Nähdäkseni Wärtsilän nykyinen toimitusjohtaja on näistä aivan kärkipäässä. Wallenbergit lienevät tyytyväisiä mieheensä.

Wallenbergien sijoitusyhtiö Investor on Wärtsilän suurin omistaja 17.7 % omistusosuudellaan. Wärtsilän 8-jäsenisessä hallituksessa on kaksi investorilaista.

Fortumin eilinen kurssireaktio johtui ehkä osin siitä, että yhtiö ei pärjännyt Microsoftin järjestämässä tarjouskilpailussa tulevien datakeskusten sähköntoimitussopimuksia koskien. Asia tuli ilmi vasta tulospuhelussa. Fortumin mukaan yhtiöllä ei ollut riittävästi kapasiteettia toimitettavaksi Microsoftille.

Asiassa on toki Fortumin vinkkelistä monta muuttujaa (mm. tuotantotapa, sopimuksen kesto, hintaindikaatio, sitoumukset muille asiakkaille ja näkemys tulevista vuosista) — mutta jos Fortumilla ei ole riittävästi kapasiteettia, kenellä sitten on? Voisiko tässä Microsoft-tapauksessa käydä vielä niin, että Microsoft joutuu jossain vaiheessa muokkaamaan tarjouspyyntöään Fortumille suosiolliseen suuntaan?

Reuters uutisoi muutaman analyytikon pienentäneen reippaasti arvioitaan lihavuuslääkkeiden markkinan koosta. Jutussa kymmenisen markkinanäkemystä.

Kovasti Nordea kehuu mm. uudistettuja digitaalisia palvelujaan ja mittakaavaetujaan pääomakevyessä varainhoidossa. Lisää markkinaosuutta, tuottavia investointeja private banking -sektoriin, lisää tehoa, parempi kulusuhde, parempi oman pääoman tuotto, kahden euron osakekohtainen tulos.

Entisen asiakkaan vinkkelistä: miten Nordean marraskuussa toteuttama pörssikaupankäynnin de facto huonontaminen palvelee näitä tavoitteita?

Qt:n yhtiökokoukseen viime keväänä osallistunut vävyni kertoi kokouksen jälkeen hämmentyneenä Q&A-osuuden annista. Joku osakas oli kysynyt kaiketi hieman vitsaillen: ”Milloin tulee tulosvaroitus?”

Toimitusjohtaja vastasi rennoin elein ja hymyssä suin: ”Älkää pelätkö, kyllä se sieltä tulee.”

Tuostahan ei sitten tainnut mennä kuin pari viikkoa negariin. Kerrankin toimitusjohtajan puheet pitivät paikkansa. Itse hämmästelin lähinnä sitä, että hallitus antoi toimitusjohtajan jatkaa tehtävässään.

Hölösuun taustasta kiinnostuneille löytyy lisätietoja legendaarisesta Sonera-kirjasta.

Risto Koivunen wrote:

 Toisaalta osinkojen ystävien iloksi hallitus esittää 0,96 euron osinkoa, ja sen lisäksi mahdollista mahdollista myöhempää lisäosinkoa, jonka suuruus riippuisi vuoden 2026 ensimmäisten kuuden kuukauden tuloksesta.

Kyseessä ei ole lisäosinko, vaan Nordean uuden voitonjakokäytännön mukainen ”lennosta maksettava” puolivuotisosinko. Se maksetaan muistaakseni elokuussa kuluvan vuoden alkupuoliskon tuloksen perusteella. Keväällä 2027 Nordea maksaa osingon koko vuoden 2026 tuloksen perusteella — ottaen kuitenkin huomioon sen, että osa tuli maksettua jo elokuussa 2026. Näin ollen keväällä 2027 ei ole odotettavissa noin yhden euron suuruista osinkoa. Uuden käytännön tarkemmat speksit Nordea selitti tiedotteessaan viime syksynä.

Toisen käden hajanaisia kommentteja Metson eilisestä sijoittajatilaisuudesta: Datakeskukset tarvitsevat kuparia; kuparin kysyntä kasvaa 50 % lähivuosina. Uusia kupariesiintymiä 4000–5000 metrin korkeudessa Andeilla ja Tiibetissä, hyödyntäminen edellyttää normaalista poikkeavaa laitteistoa vähähappisen ilman vuoksi; Metso hyvin asemoitunut tältä osin. Metso huoltaa pienessä määrin myös kilpailijoiden laitteita, mikäli asiakas niin pyytää. Metallien hintojen nousun myötä kaivosyhtiöt avaavat uudestaan aiemmin suljettuja kaivoksia; Metso on vahva matalapitoisten malmien käsittelyssä.