JTK kirjoitti:Tälläisia kommentteja lukiessa sivustolta, jossa kuitenkin lähtökohtaisesti on ainakin taloudesta kiinnostuneita ihmisiä, alkaa ymmärtämään yleistä ymmärtämättömyyttä taloutta koskaan koko kansan tasolla.
Vaikka ei olisi tullut kauppakorkeakoulua käytyä, suosittelen oikeasti kaikille ainakin kansantaloustieteen perusteiden opettelua — voin luvata sen olevan sijoitetun ajan arvoista jo ihan yleissivistyvyyden kannalta.
Olettaen että olet lukenut Skaggen mainitsemia opuksia tai muita joissa selvitetään liikepankkien osuutta rahan luonnissa, niin mihin viittaat?
Skagge kirjoitti:Prosessi mitä tapahtuu kun pankki myöntää lainan on selitetty varmaan kaikissa pankkeihin liittyvissä oppikirjoissa.
Minua kiinnostaisi kansantajuinen kuvaus lainan myöntämisestä ja sen kansantaloudellisista vaikutuksista; Mitä siinä tapahtuu kun poistetaan tekniset yksityiskohdat; Sellainen selvitys jonka voisi opettaa vaikka peruskouluissa.
Voisiko seuraavassa päättelyketjussa olla perää tai missä menee selkeiten vikaan; Monen kohdan teknisistä yksityiskohdista voitaisiin toki spekuloida ja todellisuus on paljon monimutkaisempi mutta jos tarkoitus on nimenomaan yksinkertaistaa (ja samalla yrittää nähdä metsää puilta):
1. Nordea myöntää Liisalle 100 000€ :n asuntolainan
2. Nordean työntekijä naputtelee lainasumman 100 000€ tietokoneen ruudulle
3. Liisan tilille ilmestyy 100 000€ (ja pankin kirjanpitoon saman verran saatavia Liisalta)
Eli
- Rahan kokonaismäärä kasvaa 100 000€:lla
- Yksittäisen euron arvo, tai sen ostovoima, alenee (suhteessa 100 000€ jaettuna eurojen kokonaismäärällä kansantaloudessa)
4. Liisa alkaa maksaa lainaa takaisin
- Jokainen takaisin maksettava euro "tuhoutuu" (se luotiin tietokoneen ruudulle ja kirjanpitoon, ja maksun jälkeen sitä ei enää ole)
- Jokainen tuhoutuva euro nostaa kansalaisten ostovoimaa takaisin (euro jaettuna eurojen kokonaismäärällä)
5. Lopulta kun laina on maksettu kokonaan takaisin, on alentunut ostovoima palautunut (paitsi korko josta hieman myöhemmin)
- Eikö voitaisi järkeillä, että koska laina alentaa kansalaisten ostovoimaa niin he toimivat lainaajina pankin myöntämissä lainoissa? Eivätkö kansalaiset myös jaa riskin pankin kanssa sillä mikäli Liisa ei pysty maksamaan asuntolainaansa takaisin ei ostovoima palaudu ennalleen (raha ei tuhoudu)? Mikäli lainaa ei makseta takaisin pankki kärsii tappion kirjanpidossaan ja myöntää lainan uudelle taholle (mikäli pankin kirjanpitoon kertyy liikaa luottotappioita voi se mennä konkurssiin tai päätetään bailoutista jossa kansalaiset auttavat pankin takaisin jaloilleen).
Korot: Liisan on maksettava korot pankille esimerkiksi työtä tekemällä. Tuo raha on myös peräisin pankkien myöntämistä lainoista. Kaikki yhteiskunnan raha on peräisin pankeista (eli pankin myöntämää velkaa). Korkojen takia kaikkea pankkien myöntämää velkaa ei koskaan voidakaan maksaa takaisin (mikä tuo bensaa liekkeihin salaliittoteoreetikoille mutta on ehkä oikeastikin kiinnostava ja tärkeä asia spekuloida ja jopa kyseenalaistaa?)
Eli voidaanko ajatella että
- Yksityisten pankkien lainat ovat itse asiassa kansalaisten ja muiden valuutan haltijoiden myöntämiä
- Kansalaiset jakavat riskit pankin kanssa
- Korot maksetaan kokonaisuudessaan pankille
Onko joissain oppikirjoissa käyty tuota lainanantoa jollain tapaa kriittisesti tai miettien vaihtoehtoisia ratkaisuita?
Tai olenko ymmärtänyt jotain väärin (yksityiskohdista yllä kuten rahan arvon alenemisesta voidaan toki keskustella ja voidaan esimerkiksi väittää että eiväthän hinnat kohoa Liisan saaman asuntolainan takia - tai voitaisiin väittää että eihän tämä edes vaikuta inflaatioon kun eihän koko asuntojen hintoja edes lasketa inflaatioon)
Tai kärjistäen: Mikäli yksityisten pankkien myöntämien lainojen myöntäjinä ja riskin kantajina toimivat joka tapauksessa kansalaiset, niin miksei tulevaisuudessa voisi löytyä esimerkiksi hajautettuun kirjanpitoon perustuvaa ratkaisua jossa yksityiset pankit lainojen korkoineen napsittaisiin turhina välikäsinä pois?