Onnittelut vielä LSE:stä, varmasti parhaita kouluja tehdä rahoituksen maisteritutkinto maailmassa. Tuo laskis&rahis-linja voi olla jopa parempi siinä mielessä että se tuskin hankaloittaa minkään entry-level positioiden hakemista (siinä missä PE-linjalta tullessaan voisi olla selittelemistä haastiksissa kun sittenkin haluaisikin traderiksi). 

Jos sulla on mielessä pankkeihin sales & trading-puolen harkkoihin/FT:ksi hakeminen niin voin heittää kaksi senttiäni hakuprosesseista käytyäni muutamassa sellaisessa onnistuneesti. Ja jos olet kesällä Lontoossa (tosin LSE alkanee muistaakseni kai vasta syksyllä?) niin voin lähteä vääntämään vaikka kauppasodasta oluenkin äärelle.

Omat riidit Trumpista on oikeastaan että hän ei tarvitse edes diiliä. USAlla on niin vahva kotimainen ostovoima ettei full blown kauppasota saa Trumpin äänestäjäkuntaa hylkäämään häntä ennen vaaleja, vaikka taloudellinen hitti on ihan kiistaton ja osuu varsinkin keskilännen äänestäjiin. Meni kauppasota kummin päin tahansa niin tuon saa puhuttua äänestäjille pitkälti voittona (ellei sitten USA joudu nöyrtymään pakkosopimukseen, mikä lienee epätodennäköistä + Kiinan on helpompi tulla neuvotteluissa vastaan).

Huonompi homma meille muille; Fiskarshan tais jo varoittaa tuloksestaan ja jälkisyklinen konepajateollisuus ottanee hittiä viiveellä (Cargotec/Konecranes/Wärre) kun meriteiden kauppaliikenne hidastuu ja asiakkaiden investoinnit menee jäihin.

Kirjoitan itsekin Kauppiksen puolella kandityötä ja datajumppa on kyllä ollut mielenkiintoista. Bloombergin terminaalista olisi hyötyä! :D 

Sanoit että teit toka vikan tentin Hankenilla; jätätkö koulut kanditutkintoon vai onko edessä koulun vaihto? Taloustiede on maisterivaiheessa helvetin matemaattista, mutta toisaalta varmaan opettavaisempaa jopa kuin matematiikka. Ainoa huono puoli lienee että kurssitarjonnalla yritetään tehdä opiskelijoista tutkijapolulle lähteviä ts. tarjonta on erittäin teoreettista ja rahoitusmarkkinoiden kannalta lähinnä makropuoli on relevanttia opiskeltavaa. 

Toinen hyvä vaihtoehto olisi toki TKKn fyssa/matikka jos kvantimpi puoli kiinnostaa rahoituksessa.

Jääkarhu kirjoitti:

Oli kyl vähän pettymys kun jätit suurimman osan kysymyksistä vastaamatta, mutta eipä siinä, saat toki omassa blogissasi vastata niihin kysymyksiin kuin haluat ja sulla on varmaan omat syysi miksi et kaikkea halua avata. Ei kannata tommosia ehkä liikaa atm kelaillakaan, jää vielä kauppiksesta tutkinnot saamatta :D Sulla ois vaan potentiaalia julmetusti vaikka mihin, esimerkiksi kehitellä jotain nuita ikääntymisen hidastamiseen liittyviä juttuja, avaruuteen liittyviä hommia tai tekoälyjä. Saattas antaa aika hyvää tyydytystäkin tuommoset rahamaailmaa epäitsekkäämmät (ura)valinnat jos sattuisi vielä keksimään jotain uusia innovaatioita. Toki esimerkiksi nuita edellä edellä mainittuja juttuja voi tukea taloudellisestikin (ja hyötyä jopa itse taloudellisesti :D ). GL vaikka luckia on kyllä ollutkin hyvin matkassa mukana tähän asti!

Mikä pakko kellään on tehdä epäitsekkäitä uravalintoja? Lähtökohtaisesti ihminen tekee sitä työkseen mikä häntä kiinnostaa jossain mielessä. Haluaisitko leikkauspöytäsi taakse lekurin, jota ei itse touhu kiinnosta yhtään, mutta toteuttaa ammattiaan for the greater good? Eikö jo taloustieteen perusperiaatteiden mukaisesti oman hyödyn maksimoimalla maksimoida myös yhteiskunnan (kokonais)hyötyä?

Mä uskon aika vahvasti siihen että Jens saa enemmän aikaan yhteiskunnankin näkökulmasta jatkamalla pokerin ja rahoitusmaailman parissa. Mitataanko sitä sitten Jensin henkilökohtaisella hyvinvoinnilla tai valtion keräämillä ja Jensin maksamilla (ehkä huomattavilllakin) veroilla on se ja sama.

Taloustiedettä olisi itsekin tarkoitus ottaa opintoihin mukaan kun so far on tullut keskityttyä lähinnä tietotekniikkaan rahoituksen lisäksi. Katselinpa tuossa huvikseni että SIG:llä on jälleen haku päällä - liekö pokeritausta kuinka edellytys kauppistaistaiselle henkilölle tuolla? Lähinnä mietityttää se koska kesäharkkarit tuolla ovat yleensä (muistaakseni kirjoittelit tästä) CS/Math taustaisia ja sullakin on vahva tausta todennäköisyyksien ymmärtämisestä.

1000 MNOK bondi tulossa myös ulos Cityconilta ja tällä ilmeisesti maksellaan lyhyemmän maturiteetin velkoja pois. Sinänsä ihan fiksua ottaa nyt vähän halvemmalla vielä rahaa kun ylikysyntää issuanceille löytyy ja korkotason nousutkin häämöttävät muutaman vuoden sisällä. 

Dharma kirjoitti:

Jeans kirjoitti:

Kirjoitan kandin keväällä niin en oo vielä! Itseasiassa kelasin sit lähempänä kysellä ehdotuksia täällä blogissa, mutta toki saa nytkin ehdottaa jos on jotain ideoita. Pitäis olla aihe, josta saa helposti kaivettua analysoitavat datat, ettei siihen mee liikaa aikaa, kun kuitenkin vaan 10op kyseessä.

VIX-indeksin ja jonkun ison osakeindeksifutuurin implisittisen volatiliteetin korrelaatio 2-4 viikon periodina tietylle target-päivälle. 

Ainakaan Kauppiksella ei tälläisellä aiheella pääsisi tuskin edes läpi. Paljon hyödyllisempää olisi vaikka tutkia optioiden informaation selitysvoimaa indeksituotoille (esim. S&P500).

Itsellä olisi sama urakka edessä keväällä ja aiheenvalinta toki aiheuttaa päänsärkyä jo nyt ;p IMO kandityö on ehkä mielenkiintoisin kurssi koko tutkinnossa kun saa oikeasti opiskella sitä mitä haluaa, olettaen että kykenee keksimään useita aiheita, joista valitsee sitten sen mielenkiintoisimman.

Jeans kirjoitti:

Kauppiksen rahis ei ole mielestäni ollut mikään ihmetutkinto so far,

Verrattuna mihin?

Verrattuna odotuksiini, jotka ovat muodostuneet tuttavapiirini ja alalla työskentelevien, mahdollisesti alumnien, puheista. Tiedostan et oon snadisti pessimistinen vähän kaikkea kohtaan  ja ehkä kanditason kurssien ei tarvitsekaan olla mitään ydinfysiikkaa, mutta aika helpolla IMO ollaan päästy so far. Vitosia jaellaan kaikille jos yhtään ymmärrät asiasta jotain ja heti jos on tentissä soveltavampia tehtäviä niin ihmiset on kujalla ja haukkuvat tenttiä aivan liian vaikeaksi. Olen opintomenetykseltäni hitusen keskiarvo GPA:ta ylempänä eli en nyt mitenkään ihmeellisesti ole itsekään pärjännyt ja kyse ei ole siten mistään ylimielisyydestä muita kohtaan.

Jeans kirjoitti:

Minkä alan työnantajat? Lukuisilla aloilla (esim. Investment Banking & Consulting, tai joku corporate finance) arvostetaan ihan syystäkin, koska opit pääsee samantien käyttöön.

Rahoitusalan (lasken konsulttiyhtiöt (=MBB) tässä siihen kuuluviksi). Samaa mieltä siitä, että on hyvä että koulussa opetettuja ihan käytännön taitojakin pääsee samantien hyödyntämään internshipeissä. Tosiasia kuitenkin on että esim. M&A ei vaadi työntekijältä mitään muuta kuin keskinkertaista älykkyyttä ja kovaa työmoraalia. DCF-mallien väsääminen on kuitenkin yhtä paljon taidetta kuin tiedettä ja siten aika subjektiivinen näkemys yritysten x ja y valuaatioista, tulevaisuudennäkemyksistä, riskitasoista yms. Tätä pystyy tekemään aika lailla kuka tahansa tavantallaaja pienellä opastuksella, mikä on sinänsä aika ristiriitaista kun kuuntelee näiden työnantajien vuolaita kehuja vuosikurssistamme yritysvierailuilla. Voisi kuvitella välillä että sakki on täynnä Nobel-voittajia. 

Jeans kirjoitti:

Oon saanut kuvan, että laskiksessa pääsee huomattavasti helpommalla. Esim. Hankenilla moni käy pelkillä rahoituksen peruskurssin opeilla poimimassa helpot 6 op laskiksen syventävästä Management Accounting -kurssista, jossa isoksi osaksi vaan diskontataan kassavirtoja, lasketaan IRRää ja NPVtä. En oo kuullut, että tällaista ilmiötä ois päinvastaiseen suuntaan. Tosin mun tieto on peräisin rahiksen opiskelijoilta eli voi helposti olla liioittelua, omaa pääainetta kun on aina tapana pitää parhaimpana ja haastavimpana.

Tää voi olla ihan koulukohtaista eroa, mutta IMO Kauppiksella jotkut laskiksen kurssit on aika nihkeitä ja työläitä. Oon käyny peruskurssin lisäks yhden Management Accounting-kurssin ja joo, toki substanssi ei ole mitään rakettitiedettä sielläkään, mutta koin asiat lähinnä jo tylsyyden takia ihan pirun hankaliksi. Aiheena siis kustannuslaskentaa ja niiden allokointia. Peruskurssi oli myös suhteellisen haastava 1. vuoden kurssiksi. Samaa mieltä toki kanssasi, mulla on paljon kavereita laskiksen lukijoissa ja näiden kommentit pääaineidensa hankaluudesta pitää ottaa suodattimen läpi :) 

Empiirisen kokemukseni perusteella älyllisesti haastavaa rahoituksestakin saa kun siihen tuo matikkaa mukaan. Johdannaisteoria onkin ollut koulussa mielenkiintoisinta antia so far ja sen parissa työtehtävistä voisinkin kuvitella minut tulevaisuudessa löytävän. Oma fundi olis varmaan mielenkiintoisin haaste uralla, mutta se on ehkä Suomessa aika utopiaa ilman kovaa track recordia. 

Toivottavasti meni quotet oikein, tsempit internshippiin! 

Se riippuu paljolti siitä mitä haluat tehdä. Kauppiksen rahis ei ole mielestäni ollut mikään ihmetutkinto so far, mutta työnantajat tuppaavat arvostamaan sitä ehkä liikaakin. Siispä mikäli hyvät liksat kiinnostavat tehden ei välttämättä niin miellyttävää hommaa niin rahoitus antaa tähän hyvät lähtökohdat. Aaltoa arvostetaan ihan ulkomaita myöten, joten kv-urakin ei ole mahdottomuus. Pk-yrityksissä työskentelyn kannalta laskis ja rahis varmasti auttavat eteenpäin, se kumpi on pää- ja kumpi sivuaineena ei ole tässä relevanttia koska voit käydä ihan samat kurssit molemmista pl. kandin Capstone-kurssi molemmissa aineissa. Ottaisin itse myös pari kurssia yritysjuridiikkaa, vaikka sen osaaminen tuppaa vanhentumaan aika nopeastikin. 

Yleissivistyksen vuoksi lukisin itse ehkä taloustieteitä (valtsikka/kauppis), mutta tähän kylkeen olisi hyvä ottaa laajalti liiketaloustieteitä kauppikselta perusymmärryksen takia. Eli kuten Akikin sanoi niin markkinoinnit jne. voi aika huoletta jättää välistä (ei tosin mahdollista jos haluat valmistua Kauppiksesta), mutta laskentatoimea, rahtunen verotusta, ja sitten isolla kädellä matemaattisia aineita niin hyvin menee. Tässäkin olisi mielestäni rahoitusta hyvä lukea edes sivuaineena. 

Hyvää pohdintaa. Markkinoiden tehokkuuskeskustelu on mielestäni juurikin liian binääristä, tehoton/tehokas-ajattelu on aivan liian ahdistettu näkokulma. Enemmänkin olisi hyvä vääntää tehokkuuden asteesta, jolloin keskustelun tasokin saattaa nousta. Tästä tosin riittää entistä enemmän väännettävää jääräpäiden keskuudessa...:)

Graduideaa en saa lonkalta heitettyä, mutta esim. kryptovaluuttamarkkinoiden tutkimusta olisi mielenkiintoista lukea ja sellaista olen itsekin pohtinut jahka opinnot tuohon vaihteeseen etenevät. Meren toisella puolenhan on jo hedge rahastoja, jotka näihin sijoittavat. Vedonlyöntimarkkinoita on tutkittu akateemisellakin tasolla jo jonkin aikaa, joten ehkäpä Bitcoin-markkinoissa olisi ideaa? 

MBA-koulutus on Suomessa lähinnä turha ellet toimi isossa pörssiyrityksessä johtotehtävissä joko konserni- tai liiketoimintayksikkötasolla. Koulutuksen ideana on lähinnä tarjoata akateemisen tutkimuksen näkökulmia ihmisille, jotka ovat jo työskennelleet useamman vuoden vaativissa työtehtävissä. Tuore tutkimus tarjoaa siten uusia näkökulmia näille käytännön työelämän kangistaneille johtajille, näin siis homman pitäisi toimia. Käytännössä koulutus tarjoaa erittäin hyvän mahdollisuuden verkostoitua eri alojen henkilöiden kanssa ja pohdiskella itse omia urakuvioitaan. 

Mikäli haluat väkisin tehdä MBA:n niin Suomessa suosittelisin vain Aalto MBA-koulutusta. Jos fyffeä löytyy niin en jäisi edes Suomeen vaan katselisin meren toiselle puolelle Harvard/Stanford jne. Lienee turha edes mainita että näihin on sitten tosi vaikeaa päästä. Suomen ja USA:n väliin jää sitten Europaan koulut, joista mm. INSEAD on erittäin arvostettu lafka. 

Lopuksi vielä mainittakoon että Suomessa ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinto (englanniksi myös MBA) on sitten ihan eri asia kuin se mitä MBA-nimikkeellä yleensä tarkoitetaan. AMK-tutkinnot kun noin yleensä ottaen ovat yksi vitsi pl. muutama käytännön ala. 

Nuo tutkinnot ovat lähinnä rahastusta. Finanssivalvonta haluaa jonkinlaisen standardin sijoitusneuvojille, jotka sitten joutuvat nuo kaksi osaa läpäistä. Substanssi on kuitenkin luokkaa rahoituksen ja laskentatoimen perusteet maalaisjärjen oppimäärällä. Saman asian löydät helpommin ja ihan ilmaiseksi netistä tai kirjastosta. 

Kirjallisuudesta mm. Knupfer & Puttonen - Moderni rahoitus antaa hyvän peruskuvan rahoituksesta. Löytyy jokaisen isomman kirjaston valikoimasta. Ylläolevat linkit vaikuttavat myös päteviltä ja ylipäätään Khan Academy, Coursera, MIT & Harvardin verkkokurssit yms. vastaavat tarjoavat ilmaiseksi opetusta, josta revitään tuhansia dollareja vuodessa opiskelijoilta. Älä siis lähde maksamaan siitä, minkä saat jo ilmaiseksi.