Pitää vielä kirjoittaa tuosta ÄO jutusta, kun hienoa huomata, että sama aihepiiri on kiinnostanut muitakin ja ilmeisesti juuri halusta tietää miten maailma toimii, eikä pelkästään rodullisista syistä. Samat havainnot itselläni luetun perusteella kuin Pellellä. Se miksi älykkyystutkimus ja käsitys on edelleen arka aihe pohjaa varmaan kahteen erileiriin, joista toinen on ihmistä biologisesta näkökulmasta katsovat ja toinen katsoo sitä sosiaalisesta näkökulmasta tai sosiaalisena eläimenä, jonka kulttuuri vaikutttaa enemmän kuin geenit. Vaikka jälkimmäinenkään ei ole täysin valhetta, niin kannattaa huomioida miten Marxilaiset ovat käytännössä kehittäneet tämän ja yksi sen teoria on se, miten kulttuurit ovat samanarvoisia, siis kulttuurimarxismi. Tästä taas seuraa kaikki alkaen heinäsirkoista ja päätyen elintasopakolaisten aivottomaan hyysäykseen länsimaissa. On ihmeellistä miten voimakkaan aseman tiedeyhteissä on kommunismi saavuttavat, vaikka lähes kaikki länsimaat ovat olleet kapitalistisessa järjestelmässä.
Koska tämä leiri tule koskaan tunnustamaan biologia eroja, niin kaikki johtuu aina sosiaalisesta epätasa-arvosta ja tai rasismista. Jokainen voi tutkia esim. Aborginaalien ja Afrikkalaislähtöisten rikostilastoja ja huomoida miten samankaltainen yliedustus heillä on riikollisuudessa. Kun vertaa älykkyysosamääriä, niin hups, taas osuvat suurinpiirtein yhteen. Pelkkä alhainen älykkyys ei kuitenkaan tee ihmisestä rikollsta, vaan hän todennäköisesti tyhmyyttään tekee huonoja elämänvalintoja, joka johtaa ongelmiin. On kuitenkin muitakin selittäviä syitä biologiassa kuten korkeammat mieshormoonitasot ja mielenterveydelliset ongelmat, jotka ovat Afrikkalaislähtöisillä (tarkoitan sieltä suoraan länsimaihin tulleiden jälkeläisiä) yleisempiä.
Afrikkalaislähtöisten käyrän perusteella heistä n. 1/4-1/5 osa samalla keskiviilla kuin kaukaasialaiset ja heidän pitäisi pystyä toimimaan ihan hyvin länsimaisessa yhteiskunnassa. Älykkyyskäyrät kuitenkin korostuvat ala- ja yläpäissä, joten siellä on tunnetusti vähemmän mustaihoisia. Ongelma tulee silloin, kun populaatio on riittävän suurta, jotta on tuhansia ja tuhansia niitä, joilla ei ole keinoja menestyä länsimaisessa yhteiskunnassa. Heidän kohtalonsa on tukien varassa eläminen tai rikokset, jotka ovat houkuttavia jos kulttuuri arvostaa blingbling tyylistä elämää.
Adoptio tutkimuksen mukaan, jossa värillisiä lapsia on tarkkailtu valkoisten vanhempien perheessä on havaittu, että kulttuuri vaikuttaa älykkyysosamääriä nostaen, mutta kuitenkin niin, että mustaihoiset ovat alemmalla tasolla kuin perheen muun etniset lapset. Tutkimukseen on kohdistunut kriiittiä, mutta jos uskoo sitä, niin kulttuurin merkitys geneettistä äo on pienempi kuin tutkimus alkuperin antoi olettaa, jolloin vain biologinen pohja on merkittävässä asemassa. Tämä antaa huomattavasti synkemmän kuvan, koska edes omaksumalla hyvänä katsotun tapakulttuurin ei voida kasvattaa lasten älykkyysosamäärää, jos heidän biologinen taustansa on sitä alentava. Joudumme siis odottamaan evoluution pitkää tietä, jotta erot tasaantuvat.
