Onkija kirjoitti:

Yksi fast track minkä olen nähnyt, on että jotkut ovat pomppineet pankkien välillä päästäkseen nopeammin korkeimpiin tehtäviin.

Tama on selvasti helpoin tapa edeta nopeammin -- muuten aikaisemmat promot ovat yleensa aika vaikeita. IMO IBD:n paras puoli on alyttoman nopea oppimistahti etenkin ensimmaisen vuoden aikana, ja huonoin puoli taas on miten ~kaikki (esim. palkka, bonarit, jne.) maaraytyy senioriteetin perusteella (bonarit tietysti vaihtelevat silti ryhman [esim. kaikki toisen vuoden analyytikot] sisalla rankin perusteella), eli kuinka monta vuotta on ollut talossa/alalla, eika nopeamman etenemisen mahdollisuuksia ihan kauheasti ole.

Onkija kirjoitti:

Oletko kysellyt syitä miksi porukka on päättänyt tehdä MBA:n? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Tan voi jakaa aika helposti kahtia riippuen kenelta kysyy -- investointipankeissa toissa olevat MBA:t ovat kaytannossa aina kayneet MBA:n vaihtaakseen uraa, hyvina esimerkkeina todella spesifeilta aloilta (biotech, teknologia, jne.) pankkeihin haluavat tyontekijat joilla on paljon industry-tietoa, mutta saattaa esim. puuttua kokonaan rahoituksen ymmarrys.

Buysidella MBA:n kayneet ovat useimmiten joko 1) halunneet parantaa mahdollisuuksiaan rekryssa (tai saadakseen uuden mahdollisuuden rekryihin kokonaan, jos 'yleinen' window on jo mennyt ohi), tai 2) halunnet muutamien vuosien 70-80h tyoviikkojen jalkeen ottaa 2v MBA ajan rennommin ennen buysidelle siirtymista. Kakkosvaihtoehto kuulostaa ehka naurettavalta, mutta jos olettaa esim. Wharton/Harvard/Stanford MBA:n olevan +EV uralle (eika tarkoituksena ole jaada elakkeelle nopeasti tasaisella saastamisella, jolloin ~$200k kulut + menetetyt ansiot tekevat ajasta todella kalliin), niin se voi hyvin olla ratkaiseva tekija ja voidaan ajatella vain siirtona tulevaisuudesta (elakevuodet) nykyhetkeen (leppoisia kouluvuosia jne.).

Onkija kirjoitti:

...pankeissa on töissä paljon ihmisiä jolla ei välttämättä ole alankoulutusta ja oli diversity miten hyvä asia hyvänsä niin kyllä se eittämättä näkyy osaamisessa...

Tama vaikuttaa uranvaihtajilla (esim. ylapuolen esimerkit biotech/teknologia -> MBA -> IBD) associateiksi kun analyytikkovuodet jaavat valista, mutta analyytikkovuosien jalkeen vaittaisin domainosaamisen olevan ~aina kunnossa (tai analyytikon lahteneen huonojen bonuksien/revieweiden takia pois). Analyytikkona aloittaessa pidetaan parin kuukauden training (aiheina kaytannossa kanditason rahoitus, kansis ja kirjanpito), joka on tarkoitettu nimenomaan Jenkkien liberal arts oppilaille huippuyliopistoista. Se missa lisavuodet (sanotaan 3-6) tuovat selvasti lisaarvoa, on kokemus erilaisista prosesseista/diileista, joiden day-to-dayta VP:na tulee jo itse johtaa paivittain senioripankkiirien puolesta.

Erik kirjoitti:

Meidän risk management -käytännöt ovat erilaiset. LTCMssä oli 2 Nobel-voittajaa ja mm. LSEn alumnus Haghani, eikä varmasti puutetta tilastollisesta, taloustieteellisestä ja teoreettisesta risk management  -osaamisesta ja silti onnistuivat menemään poikki. Kun on long-only, margin callien todennäköisyys on 0 %. Kuinka pitkälle shorttia pystyy taloudellisesti ja psykologisesti pitämään, jos yhtiön markkina-arvo jatkaa nousua? Mä en osaa vastata kysymykseen, joten en ryhdy shorttaamaan.

Tasta oli jo puhetta, mutta sikali mikali kun pointtina tassa on, etteivat markkinat ole normaalijakautuneita, niin olen samaa mielta -- esim. Teslan Q3 tuloksen jalkeinen nousu oli kuulemma 5-sigman eventti, eli luokkaa yksi miljoonissa vuosissa. Missaat kuitenkin LTCM kannalta tarkeimman asian, eli velkavivun. LTCM oli ~25x leverage mennessa konkkaan, kun Jens suositteli 1-2% positiokokoja ja pienta shorttipossaa osana koko salkkua.

Onkija kirjoitti:

MBA taas on yleinen business koulutus, jonka tarkoitus monelle on valmistaa henkilö johonkin johtotehtävään esim. VP:ksi IB:ssä.

Pieni korjaus: MBA:t palkataan associate-tasolle investointipankeissa, ja itseasiassa tata on alettu huomattavasti vahentaa -- parin analyttikkovuoden jalkeen kukaan ei kay MBA:ta tullakseen takaisin pankkiin (samalla tasolle, jolla olisi muutenkin ollut), joten MBA-varvaykset tulevat taloon kaytannossa aina ilman sita perusosaamista, jonka takia ainakin oman kokemuksen (jota kompanneet ihan kaikki tutut alalta) perusteella MBA-associatet yleensa on huomattavasti heikompia. Tama ei tietenkaan tarkoita, ettei MBA:ista menisi hurja maara tosi skarppeja tyyppeja etenkin pankkivuosien jalkeen buysidelle, mutta se on asia erikseen.

big bad bear kirjoitti:

VP on yleisimmin noin viidennen vuoden titteli, jos olet pärjännyt OK.

Vaihtelua voi tietysti olla pankeittain (ja erikoistapauksissa), mutta yleiseimmin isoimmissa pankeissa analyytikkona ollaan noin 3.5 vuotta (bonarin ajoittamisen vuoksi, kun tyot aloitetaan kesana ekana vuonna), ja associatena 3-4 vuotta. Tama siis IBD-puolella, S&T tittelit voi vaihdella paljon hurjempaa vauhtia. Totta kai erilaisia fast trackkeja on vuotta nopeammin esim JPM/GS akselilla, mutta oman kokemuksen ja tuttujen puheiden perusteella naita on ehka 1-2% vuosikurssissa.

Mielenkiintoista pohdintaa Teslan short-casesta taalla. Jos ignoree tekstin puuttumattomuuden valuaatioon jne., esimerkki Fairfax Financialista ja ympyroiva keskustelu on lukemisen arvoisia.

Jeans kirjoitti:

Toiseksi iso osa kryptosijoittajista ovat aloittelevia sijoittajia, jotka eivät aiemmin ole sijoittaneet mihinkään muuhun. Toki on mahdollista, että juuri he sattuvat tajuamaan jotain sellaista, jota kokeneet sijoittajat eivät, mutta ainakin mua tämä huolestuttaisi tosi paljon.

Toisaalta voisi kuvitella, etta myos nama hyvat ajatukset paatyisivat ilmoille, kun kryptosijoittajista niin suuri osa tuntuu mielellaan mielipiteitaan jakavan (=yrittavan kasvattaa hypea ja puhua muita kelkkaan) yleisesti. Selitykset ovat kuitenkin yleensa juuri tata "se kuitenkin menee [x] tasolle" -osastoa.

Jeans kirjoitti:

..on pitkään yrittänyt saada riidiä Trumpista. Sen verran suuria juttuja saavuttanut kiinteistöbisneksessä ja onnistui pienellä tiimillä ja budjetilla tulemaan valituksi USAn presidentiksi, ettei hän voi olla niin tyhmä miltä välillä vaikuttaa. Aika pitkään epäilin, että hän vetää roolia. Jos on tarpeeksi pokkaa ja rakkautta isänmaata kohtaan (että on valmis esittämään täyttä idioottia koko maailmalle) niin just tollanen arvaamattomuus ja mukamas ymmärtämättömyys on helvetin arvokasta tällaisissa peliteoreettisissa tilanteissa, kuten tullien asettamisessa. Tilanne on jotakuinkin peliteoriasta tutun game of chickenin tyylinen. Kauppasota on hemmetin negatiivinen asia molemmille osapuolille, mutta jos toinen ei uskalla pistää vastaan niin toinen osapuoli voittaa (voittamalla meinaan esim tällaisia Kiinan ylimääräisiä sääntöjä, joista hyötyvät). Tässä on suurta hyötyä siitä, jos tietää vastapuolen olevan looginen ajattelija, joka on liian varovainen (kuten Obama joidenkin mielestä oli). Kun osapuoli kerran jänistää eikä laita vastaan, on helppo ajatella, että miksi se ei tekisi niin uudelleen seuraavallakin kerralla. Siitä oon ehdottomasti Akin kanssa samaa mieltä, että kauppasodat (ja sodat) on välillä vaan pakko sotia just tämän takia.

Ikävä kyllä Trumppi on jatkuvasti antanut liian paljon syitä uskoa, ettei kyse ole roolista, vaan että hän vaan on joissain asioissa melko yksinkertainen. Vaikka vaikuttaa siltä, ettei Trumppi ymmärrä kansainvälisesta taloudesta juuri mitään...

Samaa miettinyt itse, tuli oikeastaan mieleen ensimmaisen kerran jo jonkun mainitsemassa ilmastonmuutos-keississa, eli Trumpin mielipiteethan parantavat/paransivat huomattavasti Jenkkien neuvotteluasemaa — sama tietysti myös Pohjois-Korean kanssa.

En voi vaittaa etta olisin mitaan hyvaa riidia muuten sanut Trumpiin tai keksinyt selityksia kommenteille (esim. cringeworthy lapat twitterissa), mutta taman artikkelin videoita katsoessa ei ole vaikea uskoa, jos ikakin alkaa jo painaa. Toisaalta, tama artikkeli tukisi  vahan sita, etta jollain tasolla Trump on aina ollut vahan simppeli tyyppi.

Tassa on myos hyva pitaa mielessa, etta tarinat Trumpin bluffeista konkurssin partaalla ja suuret riskit asuntosijoitusten kanssa sopivat myos hyvin yhteen sen kanssa, miten esiintyy julkisesti presidenttina. Pirun vaikea tapaus ymmartaa.

Viltsu kirjoitti:

 

 

Eiks kuitenkin voisi olla parempi jos pankeilla ei olisi oikeutta luoda rahaa tyhjästä (tai jos se olisi rajoitetumpaa, läpinäkyvämpää tai kouluissa paremmin opetettua)? Kun nyt tuntuu että aina kun joutuu laittamaan perinteistä valuuttaa pankkitileille niin se on heti yksityisten pankkien armoilla kun luovat uusia lainoja alentamalla ropostemme arvoa?

Tälläisia kommentteja lukiessa sivustolta, jossa kuitenkin lähtökohtaisesti on ainakin taloudesta kiinnostuneita ihmisiä, alkaa ymmärtämään yleistä ymmärtämättömyyttä taloutta koskaan koko kansan tasolla.

Vaikka ei olisi tullut kauppakorkeakoulua käytyä, suosittelen oikeasti kaikille ainakin kansantaloustieteen perusteiden opettelua — voin luvata sen olevan sijoitetun ajan arvoista jo ihan yleissivistyvyyden kannalta.

[quote=Naganon-prinssi]

Helpoin ajatella sen perusteella kuinka moni on halukas tekemään kauppaa kryptoilla. Dotcom kuplan aikaan ei varmasti puhuttu kymmenistä tai jopa sadoista miljoonista yksittäisistä sijoittajista/spekuloijista, kryptojen kohalla tää vois hyvinki olla mahollista.

Ehka ymmarsin vaarin, mutta kasitin kommentistasi implikaation, etta kryptokupla ei ole viela yhta korkealla kuin dotcom bubble, mutta ilman intrinsic valueta/arvostuskertoimia tata on kaytannossa mahdoton mitata valuaation kautta. Eli ts. jos olet(?) sita mielta, etta tasta tullaan viela selvasti nousemaan, niin mihin tama perustuu? Esimerkiksi Coinbasen rekisterointeja katsoessa mua ei ihmetyttaisi, vaikka tassa olisi jo suurin osuus normikansasta saatu mukaan.

JiSe kirjoitti:

Viimeisenä pohdintanani on että kun tekniikka alkaa vakiintua mikä estää (kilpailuetuna) vauraita isoja pelureita tuomasta markkinoille omia lohkoketju ratkaisuitaan? Nähdäänkö EU/USA/Aasia akseleilla sääntelyä markkinoille?

Saantely on vain ajan kysymys (johan esim. ICO-promoista on SEC varoittanut) ja on tietysti mahdollista (ellei jopa oletettavaa), etta keskuspankit ainakin yrittavat tuoda omia kryptovaluuttojaan markkinoilla. Toinen asia on saadaanko niita lyotya lapi ilman alytonta kieltela/saantelya (ja nehan tietysti tappavat decentralized idean), mutta samalla olettaisin keskivertokansalaisen luottavan enemman ECB tai Fed -rahaan kuin tuntemattomaan kryptovaluuttaan.

[quote=Naganon-prinssi]

...Kryptokuplan huippu pitäis siis kaiken järjen mukaan olla järjettömän paljon isompi koska kyseessä on maailmanlaajunen ilmiö.

Millä ajattelit mitata kuplan kokoa, kun kryptovaluutoilla ei mitään suoraa intrinsic valueta ole? Miksei kupla jo nyt voisi olla isompi mielestäsi kun silloin?

Jeans kirjoitti:

...jonka market cap on noussut toiseksi suurimmaksi Ethereumin ohi (ja ymmärtäkseni tavallaan mennyt jo Bitcoinin ohi ottaen huomioon, että kokonaistarjonta tulee olemaan 100 miljardia coinia, joista tällä hetkellä vaan 40 miljardia kierrossa ja loput vapautuvat pikkuhiljaa ilman mainausta perustajille).

Cryptocurrencyjen fully diluted market capit loytyy esim. taalta -- kuten sanoit, Ripple oli jo suurempi kuin BTC vahan aikaa.

Jeans kirjoitti:

...Oma perusteluni on vaan klassista "kun taksikuski alkaa puhumaan"-perustelua. Kun jengi, joka ei koskaan ole sijoittanut mihinkään tunkee rahojaan bitcoiniin, pitää olla varuillaan. Multakin moni tällainen on kysellyt bitcoinista. Mielestäni myös eri keskustelupalstoilla huomaa, miten kryptobullien argumentit huononevat sitä mukaan, kun hinta nousee...

Noin kuukausi sitten netissa pyori graafi Coinbasen kayttaja- ja lompakkomaarien kasvusta, en loytanyt nyt samaa kuvaa (muistaakseni noin 100k/pv), mutta tama antaa osviittaa: "Coinbase users growing at 1.2M/month over last 2 weeks" -- postaus siis juuri ennen tata viimeisinta suurta nousua BTC arvossa. Tamanlaiset artikkelit "People are taking out mortgages to buy bitcoin, says securities regulator" johtavat vastaaviin johtopaatoksiin. Varmastihan tata ei voi tietaa, mutta esim. Twitterissa ICO-intoa seuranneena olen miettinyt, etta taltako tuntui dotcom bubblen aikana?