Kiinteistö- ja asuntosijoittaminen

hauturi wrote:

hömelö wrote:

Kiinteällä tasaerällä tuo on periaatteessa mahdollista. En tiedä miten herkästi pankki ottaa yhteyttä kyseisessä tilanteessa.

Kyllä pankin luulisi ryhtyvän toimenpiteisiin, jos laina-aika rupeaa olemaan >60v. Jutusta ei tietysti selviä, josko näin onkin jo tapahtunut, mutta toimenpiteet ovat vielä vaiheessa.

Lainaa oli myös vanhasta asunnosta, joka oli laitettu vuokralle - voihan olla, että pankin kanssa on sovittu siihen suuremmat lyhennykset, joiden loputtua alkaa nykyisen lainan suuremmat lyhennykset.

Osaomisteisessani asuntosijoitusyhtiössä on muutama laina nostettu kiinteällä tasaerällä nollakorkoaikana. Viimeisimmän korontarkistuksen yhteydessä reilun 50te suuruisen sijoituslainan kuukausierän jakauma päivittyi niin, että lyhennykseen menee alle 10e kuussa. Karkeasti taitaa laina-aika nykykorkotasolla olla rapiat 500 vuotta. Yrityslainalla marginaali tuntuvasti myös henkilöasiakaspuolta suurempi. Ei ole pankki soitellut perään. Eihän nämä pankillekaan huonoa bisnestä jos maksukykyinen asiakas. Nykymarkkinassa palkkiotuotot pienenee ja lainakanta supistuu, jolloin pitkät laina-ajat eivät tuottonäkökulmasta pankille välttämättä huonoja. Tässä kyseessä pienehkön paikkakunnan paikallisosuuspankki, joka otti muutama vuosi sitten hyvin etunojaa asuntosijoitusyhtiöiden rahoittamiseen, lainaa sai isolla vipuprosentilla, lähemmäs 20 vuoden laina-ajalla ja kiinteillä tasaerillä. Lainasopimuksia en ole jaksanut selailla, taitaa yritysrahoituksissa ainakin olla klausuuleja joiden perusteella ehtoja voi yksipuolisesti myöhemmin pankin puolesta muuttaa jos pankille tulee isosti kuraa uikkareihin. Toisaalta hyvillä yhtiöillä ja asiakkailla on yleensä vaihtoehtoja, joten ihan helposti vaikea kuvitella että lähtisivät ehtoja ronklaamaan ja ajaisivat tuottavia asiakkaita kilpailijoille. Toki tällaistakaan vaihtoehtoa ei voi poissulkea, joten suht.konservatiivisella rahoitusrakenteella mennään.

Kuulostaa aika poikkeukselliselta, ainakin yksityisasiakkaille on kiinteässäkin tasaerässä maksimilaina-aika, joka vanhoissa lainoissa on max. 35 vuotta. Ja uuden lain mukaan saa pääsääntöisesti olla 30 vuotta.

Mutta toki yrityslainat ovat eri asia.

Innilator wrote:

Kuulostaa aika poikkeukselliselta, ainakin yksityisasiakkaille on kiinteässäkin tasaerässä maksimilaina-aika, joka vanhoissa lainoissa on max. 35 vuotta. Ja uuden lain mukaan saa pääsääntöisesti olla 30 vuotta.

Mutta toki yrityslainat ovat eri asia.

Joo sääntelyä ei taida yrityslainoissa vastaavasti olla, eli laajempi sopimusvapaus. Tosiaan en nyt ole velkakirjaa kaivellut eli kai siinäkin voi teoriassa olla jokin balloon tyyppinen klausuuli mikä eräännyttää jonkin takarajan kohdalla loppulainan, mutta nykyisellään ainakin ajellaan alkuperäisellä kiinteällä tasaerällä vaikka lyhennyksiin ohjautuu olematon summa.

Tuottomielessähän tämä ei tarjoa korkosuojaa, mutta kassavirtanäkökulmasta no-brainer lyhennysmuoto etenkin jos painelee isolla velkalastilla. Tarjoaa kivasti liikkumavaraa ajella korkoshokkien ja syklien yli ja odotella parempia aikoja.

Nyt kun yhtiölainoissa on noussut rahoitusvastikkeet, luulisi taloyhtiöissäkin virinneen keskustelu maksuohjelman keventämisestä esim. laina-ajan pidentämisellä.

Näyttää jo löytyvän palvelukin siihen: https://retta.fi/ajankohtaista/isannointi/uusi-palvelu-kilpailuttaa-taloyhtiolainat-jopa-70-prosentin-saastot-lainamarginaalissa/

Statin tilastot tuli tänä aamulla, tässä ylen juttu:

https://yle.fi/a/74-20047832

"Hinnat laskivat koko maassa 8,0 prosenttia vuodentakaisesta ja 1,4 prosenttia kesäkuun tilanteesta.

Suurissa kaupungeissa hintojen lasku oli keskimäärin suurempaa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan 8,8 prosenttia, suurten kaupunkien ulkopuolella 6,2 prosenttia.

Hinnat laskivat eniten Espoossa ja Helsingissä: noin 11 prosenttia. Pienintä hintojen lasku oli Turussa ja Tampereella."

"Asuntomarkkinoiden hiljaisuudesta oman viestinsä kertoo sekin, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kiinteistönvälittäjät tekivät heinäkuussa 29 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuoden 2022 heinäkuussa."

Helsingin Sanomat kertoo, että rakennusalalla konkurssien tahti kiihtyy:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009819882.html

"Tammikuun ja kesäkuun puolenvälin aikana konkurssiin oli asetettu jo noin 270 rakennusalan yhtiötä. Elokuun 29. päivään mennessä konkurssiin oli asetettu jo lähes 390 yhtiötä, selviää Asiakastiedon HS:lle toimittamasta aineistosta.

Konkurssiin asetettujen yritysten määrä on jo nyt suuri, sillä esimerkiksi vuosina 2019–2022 pelkästään konkurssihakemuksia jätettiin vuosittain noin 250 kappaletta."

https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/TextBase/Tkat/Prs/Tkat_fi.htm

Temmin työllisyyskatsaus 22.8. Otan tämän vaan tähän ylös, että voin loppusyksystä verrata helposti lukuja. Kiinnostaa työttömien ja lomautettujen määrä, kun alkaa lunta tulemaan maahan.  

"Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 6 500 henkilöllä viime vuoden heinäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 50 100. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 101 800 työpaikkaa, mikä on 59 200 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa yhteensä 278 700. Se on 6 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 14 000 enemmän kuin edellisessä kuussa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 157 900 henkilöä, mikä on 9 300 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa.

Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa 23 100 henkilöä, mikä on 3 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 18 400 henkilöä, mikä on 3 800 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kesäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi 2 600:lla."

Ulosottovirasto on tänä vuonna 2. elokuuta mennessä realisoinut ulosoton takia 431 asunto-osaketta ja 1001 kiinteistöä. Määrät ovat suurin piirtein viime vuoden tasalla, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan oli myyty 553 asunto-osaketta ja 979 kiinteistöä.

Suurin muutos on sen sijaan tapahtunut taustalla, myyntiä vielä odottavien kohteiden määrässä. Ulosottovirastolla on ”varastossa” tänä vuonna 1134 asunto-osaketta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli 1013. Ulosmitattujen ja myyntiä odottavien kiinteistöjen määrä taas on noussut viime vuoden 3105 kiinteistöstä 3470:een.

Domino alkaa pikku hiljaa pyöriä ja hyvää tavaraa puskee ulosottoon ja markkinalle esim. Helsingin Lauttasaaressa merenrannalla:

https://huutokaupat.com/4378230/asuinhuoneisto-6-h-k-seka-autotalli-helsingin-lauttasaaressa

Heikin Ashi wrote:

Ulosottovirasto on tänä vuonna 2. elokuuta mennessä realisoinut ulosoton takia 431 asunto-osaketta ja 1001 kiinteistöä. Määrät ovat suurin piirtein viime vuoden tasalla, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan oli myyty 553 asunto-osaketta ja 979 kiinteistöä.

Suurin muutos on sen sijaan tapahtunut taustalla, myyntiä vielä odottavien kohteiden määrässä. Ulosottovirastolla on ”varastossa” tänä vuonna 1134 asunto-osaketta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli 1013. Ulosmitattujen ja myyntiä odottavien kiinteistöjen määrä taas on noussut viime vuoden 3105 kiinteistöstä 3470:een.

Domino alkaa pikku hiljaa pyöriä ja hyvää tavaraa puskee ulosottoon ja markkinalle esim. Helsingin Lauttasaaressa merenrannalla:

https://huutokaupat.com/4378230/asuinhuoneisto-6-h-k-seka-autotalli-helsingin-lauttasaaressa

99% myyntikohteista syrjäseutujen röskiä, palataan asiaan sitten kun niitä alkaa olla enemmän kasvukeskuksissa.

Nykyhallitus pisti nopeasti tuulemaan ja antoi ensitöikseen esimerkiksi ARA:lle ohjeistuksen lopettaa uusien lainavarausten myöntäminen. Tukiprosentit tulevat muuttumaan.

Se, että prosentit muuttuu ei ole edes paha asia. Pahempi ja erityisen typerä asia on ollut se, että niitä uusia prosentteja ei päätetty heti vaan on odotettu budjettiriihtä. Se on viikon päästä. Monta kuukautta hankkeet ovat olleet jäissä.

Hauska sattuma oli, että a-studiossa jo ennestään poliitikkojen suosikkilistani pohjalta löytyvä Rydman suhtautui jotenkin koko rakennusalaan erittäin vihamielisesti. Kun normaalisti vapaan rahoituksen tuotannon yskiessä juuri tuettu rakentaminen on tasannut suhdanteita, niin nyt strategiaksi on valittu kova tie.

Säästöt ovat tietenkin vaalivoittajan lupaus ja niitä siksikin pakko tehdä. Jopa toimittajan haastavista vastakysymyksistä puuttui kuitenkin yksi unohtunut asia:

Tuetuissa rakennushankkeissakin tuen määrä on tyypillisesti maksimissaan 5-10%. Toki voidaan ajatella, että kyseessä on kulu, mutta kun rakentamisesta muutoin on veroja tyypillisesti vähän mittausmenetelmistä riippuen noin 40% niin voidaan ajatella myös niin, että on olemassa hankkeita joista valtio hyötyy vain 30-35%.

Tämän tuotannon alasajo tarkoittaa toisin sanoen sitä, että säästöt oikeasti hävitään 3-4-kertaisina. Ja se taas johtaa siihen, että nykyhallitus saa loppujen lopuksi ottaa sitä uutta velkaa enemmän kuin edellinen vaikka mitään uusia koronoita ja sotia ei tulisikaan.

Eikä Rydman ole edes ainoa asiasta pihalla oleva. Pari päivää myöhemmin a-studiossa oli Orpo. Hän ei ollut ihan niin rakentamisvastainen, mutta hän taas oli laittamassa rahaa johonkin tunnin junaan.

Toki rakennusalan ihmisenä minun pitäisi kannattaa tuommoistakin infraan sijoittamista, mutta jos ollaan yhtään rehellisiä, niin hankkeena tuo on melko järjetön. Se on monta kertaluokkaa kalliimpi tapa elvyttää alaa, koska siinä valtio maksaa koko hankkeen. Samaan vaikutukseen mitä ARA-tuotannossa riittää kymmenet miljoonat, vaatii ratahanke summia joissa puhutaan miljardeista.

Mitenkähän tuon viimeisen asian saisi selvitettyä poliitikoille? Tai edes medialle, kun tuntuu, ettei toimittajatkaan ymmärrä eroa.

Kokoomus on kai pro-market puolue ja kaikki verovaroin tuettu & alihinnoiteltua asumista tukeva asuntorakentaminen on haitallista kilpailua markkinaehtoisille toimijoille.

Kuntien vuokrataloyhtiöt nostamassa ensi vuodelle vuokria jopa yli 10%, joten jossain vaiheessa näille ara-kohteille tulee vetävän pää käteen.

No riihessä kaikki erityisryhmät laitetaan taas uudelleen söpöysjärjestykseen. 

Aletaanko laittamaan pihalle vanhuksia, opiskelijoita, muistisairaita, vammaisia vai ketä. Viikon päästä ollaan kaikki viisaampia.   

Lisäys: pihallelaitolla tarkoitin tietwnkin tuensaajien joukkoa. Rahathan loppuasiakkaille annetaan sitten toiselta luukulta.   

News flash: valtio ottaa velkaa 10 miljardia vuodessa, jostain pitää säästää tai maa menee konkkaan. Poliitikot on valittu tekemään ne kipeät päätökset.

Uutispommi: Vaikka yksinkertaistaminen on usein helppoa ja joskus jopa fiksua, tässä se ei minusta toimi. Valtiot eivät vaan ole yhtä "suoraviivaisia" otuksia kuin vaikkapa yritykset. Kurkkaapa vaikka eurooppaan verrattuna usein dynaamiseksi taloudeksi mainitun USAn valtiovelan kehitys viimeisen 50v aikana. Koska epäilet ko. valtion menevän konkkaan?

En valtiovelan kasvattamista kannata mutta hiukan "populistinen" omaan agendaan sopivien yli-yksinkertaistuksien viljeleminen kyllä nyppii. Ihan samaa tunnutaan tekevän monesta muussakin teemasta argumentoidessa, esimerkkinä vaikkapa maahanmuutto.

Okei, no sitten vaan jatketaan velaksielämistä kunnes ei enää saada ulkomailta velkaa, siitähän on jo kokemusta 90-luvun alusta. 

Kynnelle kykenevät tosin nostaa kytkintä ajoissa, joten saavat sitten jäljelle jäävät keskenään sumplia mitä leikataan.

Niin, kirjoitin: "En valtionvelan kasvattamists kannata". Ehkä tämä oli jotenkin liian monimutkainen ilmaisu??

Aina haastavaa syödä kakku ja säästää se, mutta kerro mitä pitäisi tehdä, jos ei poliitikot saa päättää?

Innilator wrote:

News flash: valtio ottaa velkaa 10 miljardia vuodessa, jostain pitää säästää tai maa menee konkkaan. Poliitikot on valittu tekemään ne kipeät päätökset.

No koko tuon minun kirjoituksen ajatus oli juuri siinä, että tuo toiminta ei vähennä velanottoa. Epäilen tosin, että teksti oli liian pitkä ja et jaksanut loppuun aloittamatta vaahtoamista.

Kilppari wrote:

Innilator wrote:

News flash: valtio ottaa velkaa 10 miljardia vuodessa, jostain pitää säästää tai maa menee konkkaan. Poliitikot on valittu tekemään ne kipeät päätökset.

No koko tuon minun kirjoituksen ajatus oli juuri siinä, että tuo toiminta ei vähennä velanottoa. Epäilen tosin, että teksti oli liian pitkä ja et jaksanut loppuun aloittamatta vaahtoamista.

Hallituksen ajatuksena on kai työntekemisen kannustaminen tukiloukkuja purkamalla, en ole nähnyt arvioita, että ihmisiä joutuu asumaan siltojen alle.

Olen joskus antanut itselleni ymmärtää, että iso syy miksi jenkit kestävät niin isoa velkakuormaa on dollarin toimiminen reservivaluuttana. Dollarin arvo ei reagoi niin voimakkaasti velan kasvuun tai vaikka lisärahan painamiseen (voivat luoda ainakin joissakin rajoissa arvoa tyhjästä). Jos tämä ei pidä paikkaansa, niin kuulisin mielelläni kuinka asia todellisuudessa on. 

Viestini saavutti kohteen ja pelastettiin mitä pelastettavissa oli. Hyvää työtä hallitukselta. 

Myös söpöyskilpailun voittajat Iltalehdestä lainatussa pätkässä:

" llmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen sanoo, että hallitus on päättänyt nopeista täsmätoimista asuntorakentamisen välttämättömän sopeuttamisen lieventämiseksi.

ARA-asuntotuotantoa lisätään 50 prosentilla ensi vuonna, hän kertoo.

Ensi vuonna ARA-tuotannon on määrä työllistää 20 000 henkilövuotta.

Vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden ja asunnottomien erityisryhmäasuntoihin satsataan 20 miljoonaa euroa."

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Ihmetyttää ASP-lainojen nosto, nytkin saa 90% vivulla ostaa 239keur arvoisen yksiön Helsingistä eli kuinka moni ensiasunnon ostaja tarvitsee vieläkin kalliimman asunnon?

Tällä hetkellä Tampereella Ranta-Tampellassa on myynnissä 177 asuntoa, mikä on kaukainen muistutus ajoista, jolloin kerrostalot myytiin loppuun muutamassa minuutissa.

Näyttäisi tällä hetkellä välillä riittävän, jos suostuu ottamaan taloyhtiölainan maksettavaksi. Alla on esimerkki yhden asunnon arvosta vuosina 2019 ja 2023. Aikaisemman omistajan omat pääomat ja vähän päälle ovat haihtuneet neljässä vuodessa.

2019:
Asunto: A6, kerros: 1, huoneistotyyppi: 2h+kt+s, pinta-ala: 59,5 m²
Myyntihinta - 59 568,00 € 
Pitkäaikainen lainaosuus - 229 432,00 €
Velaton hinta - 289 000,00 €
Vuokratontin lunastusosuus 30.9.2019 - 81 262,97 €
2019: Markkinointiesite 2019 (Peab)

2023:
Asunto: A6, kerros: 1, huoneistotyyppi: 2h+kt+s, pinta-ala: 59,5 
Myyntihinta - 300,00 € (3 tarjousta, a`100€ / korotus)
Pitkäaikainen lainaosuus - 216 660,25 €
Velaton hinta - 216 960,25 €
Vuokratontin lunastusosuus 18.9.2023 - 81 262,97 €
2023: Markkinointiesite 2023 (Huutokaupat.com)

Kyseisen asunnon arvonmuutos 2019 ja 2023 välillä -25% ja 72k€. 

Myytävät asunnot Tampereella Ranta-Tampellassa:
https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/tampere/tampella/ranta-tampella?haku=M2028244979

 

Hunajakarhu wrote:

....

Näyttäisi tällä hetkellä välillä riittävän, jos suostuu ottamaan taloyhtiölainan maksettavaksi. Alla on esimerkki yhden asunnon arvosta vuosina 2019 ja 2023. Aikaisemman omistajan omat pääomat ja vähän päälle ovat haihtuneet neljässä vuodessa.

....

Ei ole riittänyt:

Huutokauppa päättyi

Maanantai 18.09.2023 19:42

Tila

Päättynyt, tarjous hylätty

 

Hunajakarhu wrote:

Tällä hetkellä Tampereella Ranta-Tampellassa on myynnissä 177 asuntoa, mikä on kaukainen muistutus ajoista, jolloin kerrostalot myytiin loppuun muutamassa minuutissa.

Näyttäisi tällä hetkellä välillä riittävän, jos suostuu ottamaan taloyhtiölainan maksettavaksi. Alla on esimerkki yhden asunnon arvosta vuosina 2019 ja 2023. Aikaisemman omistajan omat pääomat ja vähän päälle ovat haihtuneet neljässä vuodessa.

2019:
Asunto: A6, kerros: 1, huoneistotyyppi: 2h+kt+s, pinta-ala: 59,5 m²
Myyntihinta - 59 568,00 € 
Pitkäaikainen lainaosuus - 229 432,00 €
Velaton hinta - 289 000,00 €
Vuokratontin lunastusosuus 30.9.2019 - 81 262,97 €
2019: Markkinointiesite 2019 (Peab)

2023:
Asunto: A6, kerros: 1, huoneistotyyppi: 2h+kt+s, pinta-ala: 59,5 
Myyntihinta - 300,00 € (3 tarjousta, a`100€ / korotus)
Pitkäaikainen lainaosuus - 216 660,25 €
Velaton hinta - 216 960,25 €
Vuokratontin lunastusosuus 18.9.2023 - 81 262,97 €
2023: Markkinointiesite 2023 (Huutokaupat.com)

Kyseisen asunnon arvonmuutos 2019 ja 2023 välillä -25% ja 72k€. 

Myytävät asunnot Tampereella Ranta-Tampellassa:
https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/tampere/tampella/ranta-tampella?haku=M2028244979

 

Tuo Kompassikodit on kunnostautunut näissä firesale-myynneissä, tälläkin hetkellä on 10 kohdetta myynnissä. Ilmeisesti omistajan edellisvuosina kertyneet voitot paloivat Hifkin jalkapallojoukkueen pelastusyrityksessä. 

Mutta tämä nimenomainen asunto oli jo toista kertaa huutokaupassa, ensimmäisellä kerralla siitä huudettiin ihan ok hinta, mutta se hylättiin ja kohde tuli uudestaan myyntiin, joten ymmärrettävästi kiinnostuneet eivät enää osallistuneet. No, kohta tämä tulee uudestaan taas listoille. 

Ostaisin itse ko. kohteen jos saisi 216k velaton hinta. Näkemättä.

jpkl wrote:

Ostaisin itse ko. kohteen jos saisi 216k velaton hinta. Näkemättä.

Maksaisitko tuon vuokratontin lunastuksen 86.648,11€ pois vai maksaisitko tonttivastiketta kuukausittain? Sekä lunastushinta että tonttivastike nousevat joka vuosi.

Innilator wrote:

Mutta tämä nimenomainen asunto oli jo toista kertaa huutokaupassa, ensimmäisellä kerralla siitä huudettiin ihan ok hinta, mutta se hylättiin ja kohde tuli uudestaan myyntiin, joten ymmärrettävästi kiinnostuneet eivät enää osallistuneet. No, kohta tämä tulee uudestaan taas listoille. 

Tuo on mielenkiintoinen tieto että oikea tarjous hylätty aiemmin. "Ilmaiseksi" myyminen ei luonnollisesti ole houkuttanut myyjää, mutta toisaalta tuo on kuulopuheiden perusteella todella tavallista asuntokaupoilla, että 200-300 kilon kohteessakin aletaan vääntämään muutamasta tonnista ("omat takaisin", "voitolle jäätävä", jne.) ja kauppa ei toteudu. Sitten kohde on myynnissä seuraavankin vuoden eikä mene kaupaksi edes selvästi alemmalla hinnalla aiempaan tarjoukseen verrattuna.

Onkohan tuo tontin lunastusosuus tosiaan vielä sama kuin 4 vuotta sitten? Ainakin kaupunki varmaan nostelee sitä jollain prosentilla vuosittain, viime vuonna huomattavastikin. Sekin vähentää ostohalukkuutta, jos vaikka tuohon on tullut 10% lisää.

JP wrote:

Innilator wrote:

Mutta tämä nimenomainen asunto oli jo toista kertaa huutokaupassa, ensimmäisellä kerralla siitä huudettiin ihan ok hinta, mutta se hylättiin ja kohde tuli uudestaan myyntiin, joten ymmärrettävästi kiinnostuneet eivät enää osallistuneet. No, kohta tämä tulee uudestaan taas listoille. 

Tuo on mielenkiintoinen tieto että oikea tarjous hylätty aiemmin. "Ilmaiseksi" myyminen ei luonnollisesti ole houkuttanut myyjää, mutta toisaalta tuo on kuulopuheiden perusteella todella tavallista asuntokaupoilla, että 200-300 kilon kohteessakin aletaan vääntämään muutamasta tonnista ("omat takaisin", "voitolle jäätävä", jne.) ja kauppa ei toteudu. Sitten kohde on myynnissä seuraavankin vuoden eikä mene kaupaksi edes selvästi alemmalla hinnalla aiempaan tarjoukseen verrattuna.

Tosiaankin Kompassikodeilla on ollut jo yli 20 asuntoa tuolla huutokaupattavana ja osassa on vasarahinta hyväksytty ja osassa ei, olen samaa mieltä ettei samaa kohdetta kannata laittaa uudestaan, koska se karkoittaa tosihuutajat, jotka tietävät mikä oli se hinta jolla kauppoja ei tullut.

Lokki wrote:

Onkohan tuo tontin lunastusosuus tosiaan vielä sama kuin 4 vuotta sitten? Ainakin kaupunki varmaan nostelee sitä jollain prosentilla vuosittain, viime vuonna huomattavastikin. Sekin vähentää ostohalukkuutta, jos vaikka tuohon on tullut 10% lisää.

Ei ole, lunastushinta on noussut yli 5 tonnilla. Sekä tonttivuokrassa että lunastushinnassa on joka vuosi korotukset.