En nyt ihan vetäis yhtäläisyysmerkkiä Fortumin ja Postin välille. Niin kauan kun Posti 100% valtio-omisteinen niin yksityisten- vähemmistöomistajien intressejä on hankala loukata. Varmaan noihin hallitus/hallintoneuvosto palkkioihin aina joku kansanedustaja puuttuu poliittisten irtopisteiden toivossa, mutta uskoisin että tässäkin oppia on saatu ja otettu.

Oikein esimerkillisen hyvää analyysia Bingolta äskeiseen inertia-hölynpölyyn verrattuna, joka ei liity Fortumiin juuri mitenkään.

Täsmälleen samaa mieltä Fortumin edullisuudesta ja aliarvostuksesta suhteessa verrokkeihin. Oleellinen kysymys toki koska tämä aliarvostus purkautuu ja mitkä tekivät ovat sen takana. Varmasti kova velkalasti, turhan iso Venäjä-riski ja siihen päälle muut energia-alaa koskevat poliittiset- ja regulaatio riskit, sekä tietenkin Fortum-Uniper yhdistymisen myötä tulevat "hyödyt" ja synergiat, joiden konkretia odottaa vielä itseään, eikä siihen tuonut juuri valoa torstain CMD:kään.

Näkisin että velkalasti rupeaa kevenemään nopeasti, miljardi Balttiasta hyvinkin pian, toinen sähkönmyynnistä mahdollisesti melko nopeasti sekin ja sitten ensi vuoden aikana muutama miljardi Stockholm Exergistä. Venäjän suhteen näkisin, että jotain pohdintoja on jo meneillään, sen verran varovasti Rauramo kierteli aihetta torstaina. Ymmärrettävästi Fortum-Uniper himmelin rakenteelliset muutokset ja isommat peliliikkeet antavat odottaa itseään niin kauan kun määräysvaltaa ei ole tarkoitus käyttää, eli ensi vuosi menee vielä käytännössä ilman yhteistä strategiaa näiden kahden yhtiön välillä. Näin todelliset (puhutaan sadoista miljoonista) synergiahyödyt antavat vielä odottaa itseään. Toivottavasti myös Nordstream-putki saadaan nopeasti rakennettua loppuun, niin yksi jännite yhtiön ympäriltä häviää.

Eli vahva usko Fortumiin keskipitkällä ja varsinkin pitkällä aikavälillä, koska kaikki isot trendit ovat sen puolella. Kuitenkin lyhyellä aikavälillä (alle vuosi) en odota mitään rakettimaista nousua ja voi tulla hyviäkin ostopaikkoja vielä eteen. Esim. analyytikkojen tavoitehinnoissa näkee poikkeuksellisen paljon hajontaa. Helppo esim. kuvitella että amerikkalais-sijoittajat näkevät tässä riskejä vähän enemmän kuin vaikkapa suomalaiset. Uskon myös Fortum lunastaa Uniperin loppusosan noin 25% kun aika on siihen sopiva. Kiirettä tämänkään kanssa ei ole.

Itse ainakin pitäisin samassa. Varmaan hyvä olisi jos alv-toiminnasta olisi osoittaa myös liikevaihtoa, mutta voihan toiminta olla välillä kovastikin aktiivista, mutta se ei vain tuo liikevaihtoa.. =) Varmaan kaupparekisteriin merkitty toimiala auttaa tässä myös.

Herätetääns vähän tätä ketjua henkiin!

Eli kysymys kuuluu, minkälaisella "taseella" oletteko liikenteessä tällä  hetkellä ja mikä on sijoitushorisontti?

Oma esimerkkini:

Bruttovarallisuus: Asunto 57%, arvopaperit 43%, ei muuta omaisuutta.

Ja tämä rahoitettu seuraavasti: OPO 60%, asuntolaina 22% (marginaali 0,48%) ja sijoituslaina 18% (Nordnet hopea 2,5% tällä hetkellä).

Sijoituslaina tarkoitus ajaa piku hiljaa "kultakorko" tasolle kun Korona savu hälvenee. Hetken aikaa olen ottanut myös lyhennysvapaata asuntolainasta korona tilannetta hyödyntääkseni.

Oma sijoitushorisontti noin 15-20 vuotta, joten myös riskiä on mahdollista ottaa, eikä näillä näkymin isoja hankintoja tiedossa. Vakituinen ansiotyö antaa pelivaraa pienhankintoihin ja lainanlyhennyksiin ihan mukavasti, mutta kovin paljoa ei jä sukaan varteen. Ajatus on että joskus kuuskymppisenä olisi ehkä enemmän varaa valita mitä sitä tekee. Toki mikään ei estä ajamasta samalla pääomarakenteella vaikka hamaan tappiin asti.

Onko tämä velkaisuusaste ja sijoitusaste mielestänne järkevä, vai pitäiskö ottaa lisää tai vähemmän riskiä? Olisi kiva kuulla myös miten palstan gurut toimivat ja ajattelevat asiasta. En tarkoituksella laittanut absoluuttisia summia tähän, ettei keskustelusta tule "kellä on isoin" -tyyppinen, vaikka toki varallisuuden koko hieman tätäkin ajattelua ohjaa.