"Autoa ei kannata hankkia. Ja jos käyttää kirjanpitäjää voi tulla paheksuvia kysymyksiä."
Miksi ei autoa kannata hankkia (oletan että tarkoitat yhtiölle etkä noin yleensä)?
Ja kirjanpitäjän pitääkin haastaa vähennyskeplottelun laillisuus.
Koska yrityksen autosta pitää maksaa verot autoedusta, omasta autosta taas voi veloittaa ajokilometrit verovapaasti.
Ihan noin suoraviivaisesti ei pysty arvioimaan autoedun järkevyyttä. Autoedun saaja kyllä joutuu veroa maksamaan, mutta vastavuoroisesti sekä auto (poistoina) että ylläpitokulut ovat yhtiöllä verovähennettävää kulua.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja (50% menojäännöspoisto normi 25% sijaan) myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu. Sama kaikesta muustakin juoksevasta kulusta autoon liittyen.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä uudempi auto ja mitä vähemmän työajoa kertyy (mahd. laskuttaa kilometrikorvauksia) sitä kannattavampaa ottaa auto firman nimiin. Mitä vanhemmalla kotterolla ajaa (ei poistopohjaa) ja mitä enemmän työajoa ja kilometrikorvauksia kertyy, sitä järkevämpää pitää auto henkilökohtaisissa nimissä.
Omalla kohdalla esim. menee ensimmäiseen kategoriaan, eli melko tuore ns. premium -merkin katumaasturi alla ja työajoa todella vähän, jolloin auto yhtiön nimissä ja käytössä itselläni vapaalla autoedulla. Henk. koht. puolella verotuksessa toki autoedun lisäksi ei tule kovin kummoista palkkaa maksettua, jotta ansiotuloveroprosentin saa pidettyä alhaisena, mutta toisaalta koska firmassa on nettovarallisuutta, niin saan tarvittavan tulovirran nostettua myös alhaisesti huojennettujen osinkojen kautta, jolloin autoedun verorasite tavallaan pysyy myös maltillisena.
Toki jos on se positiivinen ongelma, että nettovarallisuutta on kertynyt paljon eikä saa ”verovapailla” osingoilla katettua henkilökohtaisia menoja, niin autoetu (ja asuntoetu varsinkin) ovat oiva tapa käyttää firman rahaa varsinkin, jos ei nosta paljoa palkkaa eikä vero% nouse suureksi. Toki pitää sitten maksaa kirjanpitäjälle enemmän ellei tee itse palkkoja & tulorekisteri-ilmoituksia (ja jopa kirjanpitoa).
Eihän tuollaista yritystä ole perustetta rekisteröidä alv-rekisteriin, jos ei ole olemassa eikä edes ennusteissa mitään arvonlisäverollista toimintaa.
Kyllä kaikki osakeyhtiöt voivat ilmoittautua alv-rekisteriin.
Voihan sinne ilmoittautua. Mutta lainaus verottajan sivuilta:
Jos käytät hankkimaasi tavaraa tai palvelua myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, saat vähentää vain arvonlisäverollista käyttöä vastaavan osuuden. Edellytyksenä on kuitenkin, että vähennysoikeutta ei muuten rajoiteta arvonlisäverolaissa.
Arvonlisäveroa ei voi vähentää esimerkiksi silloin, kun hankinnat tulevat yrittäjän tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai sellaiseen yrityksen toimintaan, josta vähennyksiä ei ole oikeus tehdä.
Esimerkki: Kotipalveluyrittäjä myy arvonlisäverollista siivouspalvelua ja arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua. Hän hankkii toimintaansa varten pakettiauton, jota käytetään myös yksityisajoihin. Yrittäjä saa vähentää pakettiauton hankintaan ja sen käyttökustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vain siltä osin kuin hän käyttää autoa arvonlisäverolliseen toimintaan eli siivouspalveluun. Vähennystä varten yrittäjän on pidettävä ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjan perusteella voidaan osoittaa, mikä osuus matkoista on liittynyt arvonlisäverolliseen ja mikä arvonlisäverottomaan liiketoimintaan ja mikä osuus on ollut yksityisajoja.
Eihän tuollaista yritystä ole perustetta rekisteröidä alv-rekisteriin, jos ei ole olemassa eikä edes ennusteissa mitään arvonlisäverollista toimintaa.
Kyllä kaikki osakeyhtiöt voivat ilmoittautua alv-rekisteriin.
Voihan sinne ilmoittautua. Mutta lainaus verottajan sivuilta:
Jos käytät hankkimaasi tavaraa tai palvelua myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, saat vähentää vain arvonlisäverollista käyttöä vastaavan osuuden. Edellytyksenä on kuitenkin, että vähennysoikeutta ei muuten rajoiteta arvonlisäverolaissa.
Arvonlisäveroa ei voi vähentää esimerkiksi silloin, kun hankinnat tulevat yrittäjän tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai sellaiseen yrityksen toimintaan, josta vähennyksiä ei ole oikeus tehdä.
Esimerkki: Kotipalveluyrittäjä myy arvonlisäverollista siivouspalvelua ja arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua. Hän hankkii toimintaansa varten pakettiauton, jota käytetään myös yksityisajoihin. Yrittäjä saa vähentää pakettiauton hankintaan ja sen käyttökustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vain siltä osin kuin hän käyttää autoa arvonlisäverolliseen toimintaan eli siivouspalveluun. Vähennystä varten yrittäjän on pidettävä ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjan perusteella voidaan osoittaa, mikä osuus matkoista on liittynyt arvonlisäverolliseen ja mikä arvonlisäverottomaan liiketoimintaan ja mikä osuus on ollut yksityisajoja.
Tässä oli kyse sijoitusyhtiön hankintojen alv-vähennyksistä läppäri jne. eli puhutaan aika pienistä summista. Toki jos jaksaa puuhastella, niin saahan niistä alveista jonkin verran takaisin. Mutta tosiaankin alv-ilmoitukset pitää tehdä ajallaan tai tulee heti verottajalta sakkoja.
Itsellä on leipätyönä yritys, joka tekee pääasiassa 0% alv myyntiä eli yritys saa parikymmentä tuhatta euroa vuodessa lähinnä kiinteiden kulujen ostoista takaisin alveja - ja kaikki menee 100% alv-vähennyksiin ilman erittelyjä (paitsi alkoholi, jota ei muutenkaan enää osteta firman piikkiin).
Tyhmä kysymys, mutta kysyvä ei tieltä eksy. Jos liityn alv-rekisteriin ja työvälineiden hankintahinta on esim. 4000€ + alv 24%, tarkoittaako tämä käytännössä, että yritys saa takaisin alvin osuuden kokonaisuudessaan (960€) siitä huolimatta, ettei ole alvillista myyntiä ollenkaan?
Tyhmä kysymys, mutta kysyvä ei tieltä eksy. Jos liityn alv-rekisteriin ja työvälineiden hankintahinta on esim. 4000€ + alv 24%, tarkoittaako tämä käytännössä, että yritys saa takaisin alvin osuuden kokonaisuudessaan (960€) siitä huolimatta, ettei ole alvillista myyntiä ollenkaan?
Kyllä saat, jos ilmoituskaudella vähennyskelpoinen vero ylittää myyntien veron. Käy kuten Harakka sanoi: tilille ilmestyy rahaa.
Jaa. Minä kyllä olen ymmärtänyt ja ymmärrän asian edelleen niin että kun sijoitusyhtiön tulot ovat alvittomia ei sijoitustoiminnan kulujen alvejakaan saisi vähentää.
Yrityksen toimintaan liittyvistä ostoista saa ALV vähennyksen siinä tapauksessa että yrityksessä on muutakin toimintaa kuin sijoittaminen. Jos yhtiö on pelkkä sijoitusyhtiö niin se ei ole ALV-velvollinen jolloin vähennyksiäkään ei saa.
Jaa. Minä kyllä olen ymmärtänyt ja ymmärrän asian edelleen niin että kun sijoitusyhtiön tulot ovat alvittomia ei sijoitustoiminnan kulujen alvejakaan saisi vähentää.
Yrityksen toimintaan liittyvistä ostoista saa ALV vähennyksen siinä tapauksessa että yrityksessä on muutakin toimintaa kuin sijoittaminen. Jos yhtiö on pelkkä sijoitusyhtiö niin se ei ole ALV-velvollinen jolloin vähennyksiäkään ei saa.
No kannattaa ilman muuta sanoa, että on muutakin toimintaa kuin sijoittaminen, jos verottaja kyselee - mitä ne ei tee.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja (50% menojäännöspoisto normi 25% sijaan) myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu.
Tämä pitää paikkansa, toisaalta näin auton tasearvo laskee käypää arvoa nopeammin, ja jos/kun autosta luovutaan muutaman vuoden ikäisenä, osan veroista joutuu maksamaan takaisin kun autosta tulee myyntivoittoa.
Juuri näin. Mitä pidempään holdaa autoa, niin sitä paremmin hyöty tulee läpi. Yleensä työntekijöiden työsuhdeautojen sopimuskaudet 2-3v, mutta yrittäjä toki pystyy itse optimoimaan jos ei tarvitse olla parin vuoden välein vaihtamassa. Ainakin omalta osalta tulevaa vaihtoinnokkuutta jarruttaa tuo verokustannus, joka luovutuksen yhteydessä tuloutuisi.
Toki jos on se positiivinen ongelma, että nettovarallisuutta on kertynyt paljon eikä saa ”verovapailla” osingoilla katettua henkilökohtaisia menoja, niin autoetu (ja asuntoetu varsinkin) ovat oiva tapa käyttää firman rahaa varsinkin, jos ei nosta paljoa palkkaa eikä vero% nouse suureksi. Toki pitää sitten maksaa kirjanpitäjälle enemmän ellei tee itse palkkoja & tulorekisteri-ilmoituksia (ja jopa kirjanpitoa).
Mutta tämä on aika harvinainen tilanne.
Verovapaita osinkoja ei valitettavasti ole. Jokainen osinkoeuro on jo tuloutunut firman tuloslaskelmaan, eli siitä on maksettu 20c (20% yhteisöverorasite) ja jäljelle jäävästä 80c:n osalta maksetaan käytännössä huojennettua osinkoveroa 7,5% tai 8,5% (pääomatuloverotuksen piiriin 25% jaetusta osingosta). Käteen tuloeurosta tällöin jää max. 74c (1x0,8x0,925) Toisin sanottuna näistä kovin hehkutetuista verovapaista osingoista on maksettu veroa minimissään 26%.
Palkka on yhtiölle verovähennyskelposta kulua, eli tästä osasta yhtiölle ei koidu yhteisöverorasitetta. Ensimmäiset palkkaeurot ovat aina erittäin alhaisesti verotettuja ansiotuloverotuksessa, jolloin ennen huojennetun osingon jakoa kannattaa aina ensin maksaa palkkaa. Yrittäjällä marginaatulovero% nousee huojennetun osingon kokonaisverorasitteen (n.26%) tasolle ehkä karkeasti vuosipalkkatasolla n. 20-25t€. Eli em. summa kannattaa jokatapauksessa aina maksaa palkkaa joko euroina tai työsuhde-etuina ennen osingonjakoa, ja vasta tämän jälkeen valuttaa yhtiön tulos läpi osingonjakopohjaa kasvattamaan.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja (50% menojäännöspoisto normi 25% sijaan) myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu.
Tämä pitää paikkansa, toisaalta näin auton tasearvo laskee käypää arvoa nopeammin, ja jos/kun autosta luovutaan muutaman vuoden ikäisenä, osan veroista joutuu maksamaan takaisin kun autosta tulee myyntivoittoa.
Juuri näin. Mitä pidempään holdaa autoa, niin sitä paremmin hyöty tulee läpi. Yleensä työntekijöiden työsuhdeautojen sopimuskaudet 2-3v, mutta yrittäjä toki pystyy itse optimoimaan jos ei tarvitse olla parin vuoden välein vaihtamassa. Ainakin omalta osalta tulevaa vaihtoinnokkuutta jarruttaa tuo verokustannus, joka luovutuksen yhteydessä tuloutuisi.
Jep - toisaalta autoedun verotusarvo laskee aika vähän auton iän mukaan? Sen takiahan yritysautoina harvemmin näkee käytettyjä autoja, koska vanhemmasta autosta joutuu maksamaan lähes uuden verotusarvon, vaikka auton tosiasiallinen arvo on laskenut.
Jep - toisaalta autoedun verotusarvo laskee aika vähän auton iän mukaan? Sen takiahan yritysautoina harvemmin näkee käytettyjä autoja, koska vanhemmasta autosta joutuu maksamaan lähes uuden verotusarvon, vaikka auton tosiasiallinen arvo on laskenut.
Autoedun verotusarvossa on joo ikäalennus. En ole alennukseen perehtynyt siinä määrin, että osaisin kommentoida kokoluokkaa.
Yksi vaihtoehto mitä on tullut mietitty, että voisiko autoa sen ikääntyessä vuokrata osakkaalle markkinaehtoiseen hintaan. Ei tarvitse putsata taseesta, mutta toisaalta autoetu poistuu ja jos markkinavuokra on riittävän alhainen niin voisi olla järkevä luopua autoedusta ja maksaa omalle yhtiölle vuokraa/leasing maksua. Lähipiiritransaktiot pitää toteuttaa aina markkinaehtoisella kustannuksella, eli vaatisi sen että keräät verrokkidatan esim. leasarifirmojen vastaavan automallin vuokratasoista, joihin maksettavan vuokran pitäisi perustua.
Toki voi olla kannattavampaa ajankäyttöä tehdä laskuttavaa työtä kuin optimoida tätäkin asiaa viimeiseen euroon asti:D
Onko mitään estettä sille, että pitää työntekijänä puolisoaan, jolle maksaa palkkaa?
Ei, eikä lapsiakaan, mikä avaa hyvän tilaisuuden siirtää jälkipolville rahaa, koska alle 17 vuotiaat eivät maksa tarpeeksi pienistä vuosipalkoista ansiotuloveroja eikä yhtään eläkemaksuja & muita sivukuluja, kun ilmoittaa heidät YEL vakuututetuiksi - alle 9000€ vuosituloilla ei tarvitse ottaa koko YEL-vakuutusta. Lapset voivat sitten avata 15 iässä vaikka ASP-tilit, kun vaatimus talletuksille on, että ne pitää olla peräisin omista ansiotuloista.
Jep - toisaalta autoedun verotusarvo laskee aika vähän auton iän mukaan? Sen takiahan yritysautoina harvemmin näkee käytettyjä autoja, koska vanhemmasta autosta joutuu maksamaan lähes uuden verotusarvon, vaikka auton tosiasiallinen arvo on laskenut.
Autoedun verotusarvossa on joo ikäalennus. En ole alennukseen perehtynyt siinä määrin, että osaisin kommentoida kokoluokkaa.
Yksi vaihtoehto mitä on tullut mietitty, että voisiko autoa sen ikääntyessä vuokrata osakkaalle markkinaehtoiseen hintaan. Ei tarvitse putsata taseesta, mutta toisaalta autoetu poistuu ja jos markkinavuokra on riittävän alhainen niin voisi olla järkevä luopua autoedusta ja maksaa omalle yhtiölle vuokraa/leasing maksua. Lähipiiritransaktiot pitää toteuttaa aina markkinaehtoisella kustannuksella, eli vaatisi sen että keräät verrokkidatan esim. leasarifirmojen vastaavan automallin vuokratasoista, joihin maksettavan vuokran pitäisi perustua.
Toki voi olla kannattavampaa ajankäyttöä tehdä laskuttavaa työtä kuin optimoida tätäkin asiaa viimeiseen euroon asti:D
Auton ostaminen ja omistaminen on yhtä järkevää tai järjetöntä niin itselle kuin yrityksellekin riippuen aivan tilanteesta.
Oletteko kirjanneet kaupankäynnistä aiheutuneet kulut erikseen vai sisällyttäneet osto/myyntikirjauksiin?
Onko kokemusta Yel- vakuutuksesta ja sen määräytymisestä sijoituksiin keskittyvässä yrityksessä tuon viime vuoden uudistuksen jälkeen? Varsinki viputuotteilla treidatessa voi liikevaihto kasvaa melkosiin summiin, niin osaavatko eläkevakuutukset ottaa tämän huomioon työtuloa miettiessä? Miten muutenkin työtulo määräytyy, sitähän voi selitellä, että käyttää vain tunnin-pari päivässä treidaamiseen ja näin ollen teoriassa voisi mahdollisesti maksaa alinta Yel-maksua? Nämä silmällä pitäen, että yrityksestä on tarkoitus nostaa palkkaa.
Vivutetut tuotteet, erityisesti CFD- tuotteet: Omaan järkeen kävisi paremmin, että kirjataan kirjanpitoon todellinen pääoma, mikä on ollut kiinni kaupassa, eikä kaupan vivutettua arvoa. Eteen tuli kuitenkin, että esimerkiksi Mandatumilta ei saa raporttia, missä näkyisi kaupassa kiinni ollut pääoma, vaan vain tuo kaupan arvo, joten ajatukseni taisi olla väärä ja kirjanpitoon on kirjattava tuo kaupan arvo!?
2. Oletteko kirjanneet kaupankäynnistä aiheutuneet kulut erikseen vai sisällyttäneet osto/myyntikirjauksiin?
3. Vivutetut tuotteet, erityisesti CFD- tuotteet: Omaan järkeen kävisi paremmin, että kirjataan kirjanpitoon todellinen pääoma, mikä on ollut kiinni kaupassa, eikä kaupan vivutettua arvoa. Eteen tuli kuitenkin, että esimerkiksi Mandatumilta ei saa raporttia, missä näkyisi kaupassa kiinni ollut pääoma, vaan vain tuo kaupan arvo, joten ajatukseni taisi olla väärä ja kirjanpitoon on kirjattava tuo kaupan arvo!?
Kyllä
Sisällyttänyt osto/myyntikirjauksiin
Olisi imo aika hassua kirjata vivutettu arvo. CFD:tä en ole tehnyt, mutta optiokaupassa kirjasin kassavirralla surutta.
3 omistajaa ostaa yhden ulos, mutta mitä tapahtuu osakeluettelolle. Osakas joka ostetaan ulos omistaa osakenumerot 2001-3000 (yksi osakas osakenumerot 1-1000, toinen 1001-2000, kolmas 3001-4000). Nyt kun tuo osakenumerosarja välistä jaetaan muille, niin voiko osakkeiden numerot muuttaa siten, että jokainen omistaa kronologisen numerosarjan osakkeita? Kappakirjalla on ostettu juuri nuo osakkeet, joten millaisen hallinnollisen päätöksenteon tarvitsee jos vaihdamme keskenään osakenumerosarjat järkevämmäksi?
3 omistajaa ostaa yhden ulos, mutta mitä tapahtuu osakeluettelolle. Osakas joka ostetaan ulos omistaa osakenumerot 2001-3000 (yksi osakas osakenumerot 1-1000, toinen 1001-2000, kolmas 3001-4000). Nyt kun tuo osakenumerosarja välistä jaetaan muille, niin voiko osakkeiden numerot muuttaa siten, että jokainen omistaa kronologisen numerosarjan osakkeita? Kappakirjalla on ostettu juuri nuo osakkeet, joten millaisen hallinnollisen päätöksenteon tarvitsee jos vaihdamme keskenään osakenumerosarjat järkevämmäksi?
Kiitos!
Keskinäiset osakekaupat varainsiirtoveroineen tuntuisivat vähän raskailta operaatioilta🤔.
Jos tarkoitus on jatkaa vielä vuosia, olisi sellainenkin optio, että tekee osakasluettelon fiksuksi ilman sen kummempia operaatioita. Eli elää sen mukaan kuin olisi kronologiset osakkeet ja muutaman vuoden päästä ketään ei juuri kiinnosta, miten osakenumerot sellaisiksi päätyivät. Tätä ei tarkkaan ottaen yksikään juristi suosittelisi. Lisäksi vaatii sen, että kaikki kolme ovat täysin yksimielisiä tällaisesta pellossa elämisestä nyt ja muutaman vuoden päästä.
Toinen optio on elää ikään kuin olisi nuo hassut numerot, no big deal, eikä kovin paljon muistettavaa.
3 omistajaa ostaa yhden ulos, mutta mitä tapahtuu osakeluettelolle. Osakas joka ostetaan ulos omistaa osakenumerot 2001-3000 (yksi osakas osakenumerot 1-1000, toinen 1001-2000, kolmas 3001-4000). Nyt kun tuo osakenumerosarja välistä jaetaan muille, niin voiko osakkeiden numerot muuttaa siten, että jokainen omistaa kronologisen numerosarjan osakkeita? Kappakirjalla on ostettu juuri nuo osakkeet, joten millaisen hallinnollisen päätöksenteon tarvitsee jos vaihdamme keskenään osakenumerosarjat järkevämmäksi?
Kiitos!
Ihan mielenkiinnosta miten jaatte 1000 osaketta tasan kolmelle osakkaalle? Ja onko noita numeroituja osakkeita yhtiöjärjestyksessä vai oletteko vain kirjanneet ne noin osakasluettelossa? Jos ei ole yhtiöjärjestyksessä, niin numeroinnilla ei ole väliä ja tarvittaessa yhtiöjärjestystäkin voi muuttaa.
Sen sijaan, että ostatte osakkeet, myös yhtiö voi ne lunastaa ja myöhemmin mitätöidä, jos ei ole muuta käyttöä, jolloin lopputulos on sama eli kolme osakasta omistaa kukin kolmasosan osakkeista.
Pikkulintu lauloi, että Suomessa olisi mahdollista myydä yhtiö tai sen liiketoiminta myyntivoittovapaasti tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tähän liittyi ainakin holding-yhtiön perustaminen ja osakevaihto. Kellään hajua miten tuo kuvio toimii?
Osakevaihto mahdollistaa holdingyhtiö-rakenteen pystyttämisen. Tästä löytyy ihan seikkaperäistä tietoa, kun media syksyllä uutisoi somettajista, jotka olivat osakevaihtoa hyödyntämällä kasvatanneet "keinotekoisesti" osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuutta.
Osakkeiden luovutus on verovapaata, mikäli elinkeinoverolain 6 b §:n edellytykset täyttyvät. Aika usein näissä holdingyhtiö-rakenteissa alempana rakenteessa olevan yhtiön osakkeet katsotaan käyttöomaisuuden sijaan muuksi omaisuudeksi, jos yhtiöillä ei ole toiminnallista yhteyttä, esim. holdingyhtiö ei tee muuta kuin omistaa osakkeita.
Liiketoiminnan myynti on muutamia erikseen verovapaaksi säädettyjä toimijoita lukuunottamatta aina verollinen.
Kyllä oman osakeyhtiön voi myydä osakevaihdolla niin, että ostaja saa sinun firmasi osakkeet ja itse saat vaihdossa ostajavan yhtiön osakkeita. Tämä transaktio on käsittääkseni verovapaa, kun molempien yhtiöiden kotipaikka on ETA-alueella. Verot luonnollisesti menevät maksuun, jos joskus myyt näitä kaupassa saamiasi osakkeita, joten mitään verotuksellista hyötyä tästä ei ole, jos haluat myyt firman saadaksesi käteistä.
Onko täällä vielä ketään pelkän sijoitusyrityksen toimintaa pyörittävää, joka olisi joutunut maksamaan YEL? Itse en ole, mutta jos summat kasvaa ja toiminta aktiivista, niin alkaako jossain vaiheessa tulla vaatimus siitä? Nyt pelkkiä osinkoja ulos, mutta varmaan jos palkkaa nostaa yli tuon sallitun määrän niin tulee vaatimus. Tulevaisuudessa ehkä autoa ja asuntoa yrityksen nimiin yms.
Lähinnä pohdin miten tämä uusi YEL uudistus vaikuttaa pelkän sijoitusyrityksen järkevyyteen eli syökö se kohta kaikki verohyödyt ja jäljelle jää vain yritystoiminnan vaivat.. Lisäksi hiertää kohta pakolliset tilinpäätökset (liikevaihto/tase täyttyy), mahdolliset välitilinpäätökset, jatkuvat ennakkoveron säätämiset, kirjanpidon ja pankkitilin kulut jne. Paljonko teillä tilintarkastus sijoitusyhtiölle on suurinpiirtein maksanut? 1000-2000€ lisää kuluja vuodessa? Hieman ajatuksia siirtää toiminta takaisin yksityissijoittamiseen kun nämä verohyödyt alkaa olla melko minimaaliset ja etenkin jos tuo YELin uudistus vielä iskee.
Onko täällä vielä ketään pelkän sijoitusyrityksen toimintaa pyörittävää, joka olisi joutunut maksamaan YEL? Itse en ole, mutta jos summat kasvaa ja toiminta aktiivista, niin alkaako jossain vaiheessa tulla vaatimus siitä? Nyt pelkkiä osinkoja ulos, mutta varmaan jos palkkaa nostaa yli tuon sallitun määrän niin tulee vaatimus. Tulevaisuudessa ehkä autoa ja asuntoa yrityksen nimiin yms.
Lähinnä pohdin miten tämä uusi YEL uudistus vaikuttaa pelkän sijoitusyrityksen järkevyyteen eli syökö se kohta kaikki verohyödyt ja jäljelle jää vain yritystoiminnan vaivat.. Lisäksi hiertää kohta pakolliset tilinpäätökset (liikevaihto/tase täyttyy), mahdolliset välitilinpäätökset, jatkuvat ennakkoveron säätämiset, kirjanpidon ja pankkitilin kulut jne. Paljonko teillä tilintarkastus sijoitusyhtiölle on suurinpiirtein maksanut? 1000-2000€ lisää kuluja vuodessa? Hieman ajatuksia siirtää toiminta takaisin yksityissijoittamiseen kun nämä verohyödyt alkaa olla melko minimaaliset ja etenkin jos tuo YELin uudistus vielä iskee.
Ei pitäisi vaikuttaa varsinkin jos on työtuloja muualta YELin tai Tyelin kautta, ainakaan ei kenelläkään tutulla ole vaikuttanut. Työpanoshan jää yleensä muutamaan tuntiin viikossa, joten työtulo ei ylitä minimirajaa 9000€ vuodessa. Tietty jos treidaa miljoonien ”liikevaihtoa”, niin varmaan herättää kiinnostuksen.
Tilkkari on siitä kinkkinen, että halvan saa vain mikäli löytää jonkun oto-hommina tekevän, jolla maltillinen veloitus: itsellä 3meur liikevaihdolla ihan oikean yrityksen tarkastus oli alle tuhat euroa alv. 0%. Tilintarkastusfirmoilla veloitus olisi ollut luokkaa 5000€ ja työn olisi tehnyt joku assari ja osakas vetänyt vain nimmarin alle. Noita halpoja on vaan koko ajan vaikeampi löytää, kun jäävät eläkkeelle. Sinänsä tilintarkastusrajat ovat liian alhaiset ja koko hyöty näennäinen, koska omistaja vastaa viime kädessä kaikesta.
Olen vapaaehtoisesti maksanut YELiä pitkän aikaa. En ole ollut pitkään aikaan töissä muualla. Vuosi sitten siirsin lähes kaikki sijoitukset omiin nimiini (aiemmin lainasin varojani sijoitusyhtiölle, nyt lainat maksettu takaisin). Yritin lopettaa YELin. Varma oli sitä mieltä, että työtuloni pitää nelinkertaistaa eikä laskea, kuten hain muutosta. Nelinkertaistaminen on mahdollista, koska olin itse hakenut muutosta. Ilman omaa muutoshalukkuuttani voisi nostaa maksimissaan 4000e per kerta. Pitkään jouduin tappelemaan, jotta pääsin YEListä eroon. Firmalla ei juuri mitään toimintaa vuoteen.
Onko täällä vielä ketään pelkän sijoitusyrityksen toimintaa pyörittävää, joka olisi joutunut maksamaan YEL? Itse en ole, mutta jos summat kasvaa ja toiminta aktiivista, niin alkaako jossain vaiheessa tulla vaatimus siitä? Nyt pelkkiä osinkoja ulos, mutta varmaan jos palkkaa nostaa yli tuon sallitun määrän niin tulee vaatimus. Tulevaisuudessa ehkä autoa ja asuntoa yrityksen nimiin yms.
Lähinnä pohdin miten tämä uusi YEL uudistus vaikuttaa pelkän sijoitusyrityksen järkevyyteen eli syökö se kohta kaikki verohyödyt ja jäljelle jää vain yritystoiminnan vaivat.. Lisäksi hiertää kohta pakolliset tilinpäätökset (liikevaihto/tase täyttyy), mahdolliset välitilinpäätökset, jatkuvat ennakkoveron säätämiset, kirjanpidon ja pankkitilin kulut jne. Paljonko teillä tilintarkastus sijoitusyhtiölle on suurinpiirtein maksanut? 1000-2000€ lisää kuluja vuodessa? Hieman ajatuksia siirtää toiminta takaisin yksityissijoittamiseen kun nämä verohyödyt alkaa olla melko minimaaliset ja etenkin jos tuo YELin uudistus vielä iskee.
Ei pitäisi vaikuttaa varsinkin jos on työtuloja muualta YELin tai Tyelin kautta, ainakaan ei kenelläkään tutulla ole vaikuttanut. Työpanoshan jää yleensä muutamaan tuntiin viikossa, joten työtulo ei ylitä minimirajaa 9000€ vuodessa. Tietty jos treidaa miljoonien ”liikevaihtoa”, niin varmaan herättää kiinnostuksen.
Tilkkari on siitä kinkkinen, että halvan saa vain mikäli löytää jonkun oto-hommina tekevän, jolla maltillinen veloitus: itsellä 3meur liikevaihdolla ihan oikean yrityksen tarkastus oli alle tuhat euroa alv. 0%. Tilintarkastusfirmoilla veloitus olisi ollut luokkaa 5000€ ja työn olisi tehnyt joku assari ja osakas vetänyt vain nimmarin alle. Noita halpoja on vaan koko ajan vaikeampi löytää, kun jäävät eläkkeelle. Sinänsä tilintarkastusrajat ovat liian alhaiset ja koko hyöty näennäinen, koska omistaja vastaa viime kädessä kaikesta.
Itse olen toisissa palkkatöissä vielä eli se toivottavasti suojannee minua toistaiseksi vaikka liikevaihto onkin iso. Mutta jos joskus jään pelkän sijoituksien varaan niin YEL maksaminen alkaisi korpemaan todella pahasti jos olisin voinut aikoinaan (tänä päivänä) valita sijoitustoiminnan muodon myös henkilökohtaisen tilin kautta. Tuosta tilintarkastuksesta tosin ei taida päästä luistamaan jos sen perään aletaan kyselemään..
Olen vapaaehtoisesti maksanut YELiä pitkän aikaa. En ole ollut pitkään aikaan töissä muualla. Vuosi sitten siirsin lähes kaikki sijoitukset omiin nimiini (aiemmin lainasin varojani sijoitusyhtiölle, nyt lainat maksettu takaisin). Yritin lopettaa YELin. Varma oli sitä mieltä, että työtuloni pitää nelinkertaistaa eikä laskea, kuten hain muutosta. Nelinkertaistaminen on mahdollista, koska olin itse hakenut muutosta. Ilman omaa muutoshalukkuuttani voisi nostaa maksimissaan 4000e per kerta. Pitkään jouduin tappelemaan, jotta pääsin YEListä eroon. Firmalla ei juuri mitään toimintaa vuoteen.
Jos et ole töissä, nostatko työttömyyskorvauksia? Työttömän ei tarvitse maksaa eläkemaksuja. Ja tosiaankin YELiä ei tarvitse ottaa, jos työtulo on alle 9000€ vuodessa, mikä ei täyty passiivisen pöytälaatikkoyrityksen kohdalla. Toki eläkeyhtiöt yrittää saada maksuja, jos on YELin joskus ottanut.
Onko täällä vielä ketään pelkän sijoitusyrityksen toimintaa pyörittävää, joka olisi joutunut maksamaan YEL? Itse en ole, mutta jos summat kasvaa ja toiminta aktiivista, niin alkaako jossain vaiheessa tulla vaatimus siitä? Nyt pelkkiä osinkoja ulos, mutta varmaan jos palkkaa nostaa yli tuon sallitun määrän niin tulee vaatimus. Tulevaisuudessa ehkä autoa ja asuntoa yrityksen nimiin yms.
Lähinnä pohdin miten tämä uusi YEL uudistus vaikuttaa pelkän sijoitusyrityksen järkevyyteen eli syökö se kohta kaikki verohyödyt ja jäljelle jää vain yritystoiminnan vaivat.. Lisäksi hiertää kohta pakolliset tilinpäätökset (liikevaihto/tase täyttyy), mahdolliset välitilinpäätökset, jatkuvat ennakkoveron säätämiset, kirjanpidon ja pankkitilin kulut jne. Paljonko teillä tilintarkastus sijoitusyhtiölle on suurinpiirtein maksanut? 1000-2000€ lisää kuluja vuodessa? Hieman ajatuksia siirtää toiminta takaisin yksityissijoittamiseen kun nämä verohyödyt alkaa olla melko minimaaliset ja etenkin jos tuo YELin uudistus vielä iskee.
Ei pitäisi vaikuttaa varsinkin jos on työtuloja muualta YELin tai Tyelin kautta, ainakaan ei kenelläkään tutulla ole vaikuttanut. Työpanoshan jää yleensä muutamaan tuntiin viikossa, joten työtulo ei ylitä minimirajaa 9000€ vuodessa. Tietty jos treidaa miljoonien ”liikevaihtoa”, niin varmaan herättää kiinnostuksen.
Tilkkari on siitä kinkkinen, että halvan saa vain mikäli löytää jonkun oto-hommina tekevän, jolla maltillinen veloitus: itsellä 3meur liikevaihdolla ihan oikean yrityksen tarkastus oli alle tuhat euroa alv. 0%. Tilintarkastusfirmoilla veloitus olisi ollut luokkaa 5000€ ja työn olisi tehnyt joku assari ja osakas vetänyt vain nimmarin alle. Noita halpoja on vaan koko ajan vaikeampi löytää, kun jäävät eläkkeelle. Sinänsä tilintarkastusrajat ovat liian alhaiset ja koko hyöty näennäinen, koska omistaja vastaa viime kädessä kaikesta.
Itse olen toisissa palkkatöissä vielä eli se toivottavasti suojannee minua toistaiseksi vaikka liikevaihto onkin iso. Mutta jos joskus jään pelkän sijoituksien varaan niin YEL maksaminen alkaisi korpemaan todella pahasti jos olisin voinut aikoinaan (tänä päivänä) valita sijoitustoiminnan muodon myös henkilökohtaisen tilin kautta. Tuosta tilintarkastuksesta tosin ei taida päästä luistamaan jos sen perään aletaan kyselemään..
Jos on alle 4 työntekijää ja liikevaihtokin alle 200.000€ vuodessa ei tilkkaria tarvitse valita. Eli jos et treidaa aktiivisesti vaan yritykselle tulee vain pääomatuloja, pitäisi ”liikevaihdon” jäädä alle tuon 200keur.
Onko täällä vielä ketään pelkän sijoitusyrityksen toimintaa pyörittävää, joka olisi joutunut maksamaan YEL? Itse en ole, mutta jos summat kasvaa ja toiminta aktiivista, niin alkaako jossain vaiheessa tulla vaatimus siitä? Nyt pelkkiä osinkoja ulos, mutta varmaan jos palkkaa nostaa yli tuon sallitun määrän niin tulee vaatimus. Tulevaisuudessa ehkä autoa ja asuntoa yrityksen nimiin yms.
Lähinnä pohdin miten tämä uusi YEL uudistus vaikuttaa pelkän sijoitusyrityksen järkevyyteen eli syökö se kohta kaikki verohyödyt ja jäljelle jää vain yritystoiminnan vaivat.. Lisäksi hiertää kohta pakolliset tilinpäätökset (liikevaihto/tase täyttyy), mahdolliset välitilinpäätökset, jatkuvat ennakkoveron säätämiset, kirjanpidon ja pankkitilin kulut jne. Paljonko teillä tilintarkastus sijoitusyhtiölle on suurinpiirtein maksanut? 1000-2000€ lisää kuluja vuodessa? Hieman ajatuksia siirtää toiminta takaisin yksityissijoittamiseen kun nämä verohyödyt alkaa olla melko minimaaliset ja etenkin jos tuo YELin uudistus vielä iskee.
Ei pitäisi vaikuttaa varsinkin jos on työtuloja muualta YELin tai Tyelin kautta, ainakaan ei kenelläkään tutulla ole vaikuttanut. Työpanoshan jää yleensä muutamaan tuntiin viikossa, joten työtulo ei ylitä minimirajaa 9000€ vuodessa. Tietty jos treidaa miljoonien ”liikevaihtoa”, niin varmaan herättää kiinnostuksen.
Tilkkari on siitä kinkkinen, että halvan saa vain mikäli löytää jonkun oto-hommina tekevän, jolla maltillinen veloitus: itsellä 3meur liikevaihdolla ihan oikean yrityksen tarkastus oli alle tuhat euroa alv. 0%. Tilintarkastusfirmoilla veloitus olisi ollut luokkaa 5000€ ja työn olisi tehnyt joku assari ja osakas vetänyt vain nimmarin alle. Noita halpoja on vaan koko ajan vaikeampi löytää, kun jäävät eläkkeelle. Sinänsä tilintarkastusrajat ovat liian alhaiset ja koko hyöty näennäinen, koska omistaja vastaa viime kädessä kaikesta.
Itse olen toisissa palkkatöissä vielä eli se toivottavasti suojannee minua toistaiseksi vaikka liikevaihto onkin iso. Mutta jos joskus jään pelkän sijoituksien varaan niin YEL maksaminen alkaisi korpemaan todella pahasti jos olisin voinut aikoinaan (tänä päivänä) valita sijoitustoiminnan muodon myös henkilökohtaisen tilin kautta. Tuosta tilintarkastuksesta tosin ei taida päästä luistamaan jos sen perään aletaan kyselemään..
Jos on alle 4 työntekijää ja liikevaihtokin alle 200.000€ vuodessa ei tilkkaria tarvitse valita. Eli jos et treidaa aktiivisesti vaan yritykselle tulee vain pääomatuloja, pitäisi ”liikevaihdon” jäädä alle tuon 200keur.
Kyllä tuo osakkeiden veivaus on aktiivisempaa ja liikevaihto ylittyy (ja pian myös tase) ja sen takia tämäkin asia tuli mietintään.
