Älkää kertoko Trumpille - Outsa aikoo "vetää välistä":
Teräsyhtiö Outokumpu on allekirjoittanut tulevaa tuotantoa koskevan ostosopimuksen (ns. off-take -sopimuksen) kanadalaisen kaivosyhtiö Greenland Resources Inc:nkanssa strategisesti tärkeän raaka-aineen toimituksista. Sopimus käsittää 3,6 miljoonaa kiloa molybdeeniä vuosittain. Arvo tämänhetkisillä markkinahinnoilla on noin 160 miljoonaa dollaria, ja se kattaa noin puolet Outokummun vuosittaisesta tarpeesta.
Greenland Resources omistaa Malmbjerg-hankkeen, maailmanluokan primaarisen molybdeeniesiintymän Itä-Grönlannissa, jonka toteutettavuustutkimus ja kaupallinen tuotanto on tavoitteena saavuttaa tällä vuosikymmenellä”, tiedotteessa sanotaan.
Pysäyttäkää Kemin kaivoksen laajennus! Hehtaari luonnonsuojelualuetta menossa ja jäätiköt sulavat! Suomi pärjäsi 1800-luvulla hyvin ilman Outokumpua ja pärjää edelleen☝️.
Kemin kaivos on tärkein syy, miksi miulla on Outokumpua aina välillä. Siinä on aika ärhäkkä vallihauta, koska ituhipit pysätyttävät länsimaiset kromikaivokset kyllä, jos nostamiskelpoista jossain löytyisi. Toki Outsa välillä tekee kuraa, mutta myös välillä printtaa rahaa.
Outokumpu suunnittelee Kemin kaivoksen toiminnan laajentamista varmistaakseen ainoan Euroopan Unionin alueella sijaitsevan kromikaivoksen toiminnan ja vähäpäästöisen kromin tuotannon tuleviksi vuosikymmeniksi. Laajennus käsittää mahdollisten ympäristö- ja maanpintavaikutusten hallinnan sekä malmioiden syvyysjatkeiden hyödyntämisen.
Laajennuksen yhteydessä Outokumpu hakee lakkautusta hehtaarin kokoiselle osalle yksityistä luonnonsuojelualuetta, Riston ikikuusikkoa, joka jäisi laajennuksen myötä kaivosalueelle. Kaivoslain mukaan kaivosalueen on oltava yhtenäinen alue, jotta turvallisuutta, kaivostoiminnan sijoittamista ja kaivostekniikkaa koskevat vaatimukset täyttyvät.
Outokumpu jättää kaivosalueen sisälle jäävän ikikuusikon osan luonnontilaan, ja Riston ikikuusikon suurempi osa, noin kahden hehtaarin kokoinen luonnontilainen alue jää edelleen suojelualueeksi. Ympäristövaikutukset alueella jäävät pieniksi: mahdolliset vaikutukset ovat seurausta pitkän ajan kuluessa pohjaveden alenemasta.
"Riston ikikuusikon itäinen osa on tuoretta kangasmetsää, joka saa jatkaa kasvamistaan, vaikka suojelu lakkautetaan. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi Outokumpu toteuttaa 100-prosenttisen ekologisen kompensaation laajennuksen yhteydessä, mikä tarkoittaa, että Riston ikikuusikon yhden hehtaarin luonnonsuojelualue kompensoidaan suojelemalla Outokummun hankkima 13,5 hehtaaria vastaavaa metsää. Ekologinen kompensaatio toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisesti, ja sille haetaan viranomaisen hyväksyntä", kertoo Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi.
Kemin kaivoksella on käynnissä laajennusta koskeva kaivoslupahakemus ja ympäristölupahakemus. Kemin kaivoksen laajennushankkeelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuosina 2019-2022. Hanke on todettu teknisesti, yhteiskunnallisesti, ympäristöllisesti sekä sosiaalisesti toteuttamiskelpoiseksi. Alueella on ollut kaivostoimintaa vuodesta 1968 lähtien, ja toiminta jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä mineraalivarantojen arvioidaan riittävän vuosikymmeniksi. Hanke parantaa kaivoksen tuottavuutta, lisää sen elinikää ja varmistaa vähäpäästöisen ferrokromin tuotannon.
Idea jätetään kromit Elijärven pohjaan hautumaan ja odottelemaan parempia suhdanteita on söpö, mutta järjetön.
Tämän tosin keksii jokainen sukupolvi aina uudestaan. Miulle selitti Vaasiksella 1980-luvun lopulla yksi Havukka-ahon ajattelija, miten metallien hinnat ovat historiallisesti nousseet. Joten pidetään maassa vaan, eikä kaiveta. Mie sanoin, että laman alla tosiaankin kaivetaan, mutta pidetään huolta että sulkutilillä on hilloa enemmän kuin Nalle Puhilla jälkien siivoamiseen. Ja tästä eivät rintamalinjat liikahtaneet ja tuskin liikahtavat nytkään.
Suomessa ei mitään kasvua kohta kahteen vuosikymmeneen, ja metallien hinnat ath:n haminoissa. Kaiva, vauva, kaiva.
Laajennuksen yhteydessä Outokumpu hakee lakkautusta hehtaarin kokoiselle osalle yksityistä luonnonsuojelualuetta, Riston ikikuusikkoa, joka jäisi laajennuksen myötä kaivosalueelle. Kaivoslain mukaan kaivosalueen on oltava yhtenäinen alue, jotta turvallisuutta, kaivostoiminnan sijoittamista ja kaivostekniikkaa koskevat vaatimukset täyttyvät.
Outokumpu jättää kaivosalueen sisälle jäävän ikikuusikon osan luonnontilaan, ja Riston ikikuusikon suurempi osa, noin kahden hehtaarin kokoinen luonnontilainen alue jää edelleen suojelualueeksi. Ympäristövaikutukset alueella jäävät pieniksi: mahdolliset vaikutukset ovat seurausta pitkän ajan kuluessa pohjaveden alenemasta.
"Riston ikikuusikon itäinen osa on tuoretta kangasmetsää, joka saa jatkaa kasvamistaan, vaikka suojelu lakkautetaan. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi Outokumpu toteuttaa 100-prosenttisen ekologisen kompensaation laajennuksen yhteydessä, mikä tarkoittaa, että Riston ikikuusikon yhden hehtaarin luonnonsuojelualue kompensoidaan suojelemalla Outokummun hankkima 13,5 hehtaaria vastaavaa metsää. Ekologinen kompensaatio toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisesti, ja sille haetaan viranomaisen hyväksyntä", kertoo Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi.
Suomessa ei mitään kasvua kohta kahteen vuosikymmeneen, ja metallien hinnat ath:n haminoissa. Kaiva, vauva, kaiva.
Riston ikikuusikko muodostaa kaksi kaivosalueelle työntyvää pienen pientä hammasta (klikkaa kuvaa pari kertaa suuremmaksi, niin näkyy paremmin).
Nyt on kyse siitä alaltaan noin 100 x 100 m hampaasta, joka on kaivoskuoppien vieressä.
Näyttää siltä, että nuo kaksi pikku alaa on suojeltu vuonna 2014 nimenomaisella tarkoituksella pysäyttää kaivosalueen laajeneminen tai ainakin hankaloittaa sitä.
Risto on hyvin hyvin vihainen, jos toisin päätetään.
Luonnon kannalta ne eivät enää näytä merkityksellisiltä, koska kaivos jo ne lähes kiertää. Katso satelliittikuvaa. Jos pohjavesi on muuttuakseen - niinkuin varmasti on - niin se muutos lienee olennaisesti identtinen, koska kaivosalue laajentuessaan ympäröi joka tapauksessa ikikuusikkoa kolmelta puolelta.
Risto lienee saanut aikanaan valtiolta korvauksen. Ainakin minä sain puuston arvon suuruisen korvauksen, kun perustin pari vuotta sitten Hurtan suojelualueen Asikkalaan erään niemen kärkeen. Juju on siinä, että maaperä jää suojeltaessa omaksi, sen luontoon ei vaan saa koskea.
Risto tai mahdollisesti hänen perikuntansa siis mahdollisesti omistaa edelleenkin ikimetsänsä ellei ole varomattomasti myynyt suojelualuetta Kummulle olettaen, että se on koskematon omistajasta riippumatta. Ellei ole, niin tätä käsitellään vielä eri asteissa.
Vaikka toiminta tapahtuu maan alla (esim. tunnelit tai louhinta), siihen tarvitaan silti käyttöoikeus toisen alueeseen, koska maanomistajan oikeus ulottuu myös maanalaisiin tiloihin. Kaivaa ei voi ilman maanomistajan lupaa tai viranomaishyväksyntää, ja maanomistajalla on oikeus osallistua lupaprosessiin ja valittaa kaivosluvasta, jos heidän oikeutensa ovat vaarassa.
P.S. Hurtan luonnonsuojelualueen lähistöllä ei ole kaivosta tai muutakaan kaupallista toimintaa lähimainkaan, joten se ei aiheuta haittaa taloudelliselle toimeliaisuudelle, mutta säilyttää järvimaiseman niemen kyseisellä puolella. Toiselta puolelta avohakattiin paikka kahdelle mökille, joten sieltä maisema jo meni (linkin satelliittikuva on vanha).
Meinasin kirjoittaa, että olen tyytyväinen, että Outsa tekee tässä syklin vaiheessa voittoa. Mutta eihän se mitään voittoa tee, vaan pientä tappiota. Mitähän varten anaalit odottivat Q2 käyttökatteen tuplausta vs Q1?
Outokumpuun suhtaudun näillä tasoin siten, että jos kurssi nousee, keventelen ja jos kurssi laskee, otan lisää. Tämä on tänä vuonna toiminut hyvin. Tässä riittää sekä hyviä että huonoja uutisia ja syväanalyysi Q1-tuloksesta on saipapaidoille nice to know -osastoa. Eiköhän melko velaton Outokumpu kromikaivoksineen taas jossain vaiheessa voittoakin tee.
Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan. Selittänee osaltaan sen miksi kaivosteollisuus haluaa puhua vain nelinkertaistamisesta ja absoluuttisista euroista. Ruotsi ja Norja ovat jopa alemmalla tasolla kuin nykyinen käytäntö, mutta Suomessa kaivetaan silti eniten tonneja kiveksiä ylös, eli lienee joka tapauksessa oltava ainesta mitä kaivaa vaikka kaivaminen olisi verovapaata.
Samaa mieltä siitä että teoreettiset lisäeurot valtion kassaan todennäköisesti menevät väärään kohteeseen, mutta se ei ole veron syytä, vaan yleishyödyttömän hömpän loputon pyörittäminen on perseestä.
Jos Outokummun hehkuttama Euroopan ainoa kromikaivos (vallihauta?), EU:n sopivasti korottamat polkumyyntitullit ja "vähäpäästöisen ferrokromin kasvava kysyntä" (toimitusjohtajan kommentti Outokummun tiedotteesta) eivät riitä tasoittamaan tätä kustannusta ja esimerkiksi investoinnit Kemin kaivokseen siksi perutaan, niin Outsan operaatiossa on jotain kummallista. Tekoälyn mukaan suurin kromin/ferrokromin viejä on Etelä-Afrikka, jopa 80% maailmanlaajuisesti ja siellä verotus on nyt korkeammalla kuin uusi taso Suomessa. Samaten siellä tuoreissa kaavailuissa on uusi vientiin kohdistettu vero kromia kohden, jotta ferrokromiksi prosessointia kotimaassa saataisiin kasvatettua. Sen perusteella ei vaikuta että muualla maailmassa oltaisi kilpailemassa alhaisimmista kaivosveroista.
Se on selvää että Outokumpu ja muut kaivosalan tahot pitävät ääntä asiasta, joka saattaa olla käytännössä jopa 1% vero liikevaihtoon, mutta uhkailut kaikista menetettävistä investoinneista vaikuttavat ainakin osittain liioitelluilta. Vähintään asiaa täytyy tarkastella muustakin näkökulmasta kuin siitä, että paljonko verorasitus Suomessa nousee verrattuna mitä se oli aiemmin Suomessa, kun lopputuotteen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja kyseessä on resurssi jota ei taiota ilmasta kuin soleiinia.
Tosin mitään varmuutta metallien tulevista hinnoista meillä ei ole. Joten pääsääntöisesti kannatan näkemystä, että kaivetaan silloin, kun se kannattaa.
Voi se noinkin olla. Sivujuonteena huomautan, että OPEC-kartelli kontrolloi öljyn poraamista, jotta myynti olisi jatkossakin ei pelkästään kannattavaa, vaan hyvin kannattavaa.
Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan.
Olin ottamassa tätä esille kolumnissa, mutta se oli jo liian pitkä muutenkin ja NFL oli jo käynnissä. Miulle on kerrottu jo monen nimimerkkitwitteristin voimin, että Zimbabwessa yms. on matalampi kaivosvero.
Kaivosverojen suhteen muihin maihin vertaaminen on pääosin irrelevanttia. Toisin kuin esim. yhteisöverossa. Malmit ovat siellä missä ovat, ja sitten niitä verotetaan sen verran kuin kukin maa hyväksi näkee. Et voi siirtää Elijärveä Ruotsiin, vaikka hallitus tekisi mitä. Nordean pääkonttorin taas voit siirtää Ruotsista Suomeen, kuten Nalle teki.
Liikevaihtoverolla jää kaivoksia avaamatta ja mineraaleja kaivamatta. Tämä on Suomelle huono asia, koska juuri marginaalisemmista kaivannaisista jää maahan eniten. Jos haluaa rankoa kaivoksia, niin ylisuuri vakuusrahasto tuntuisi fiksuimmalta kohteelta. Tai vaikka korkeampi voittovero. Mutta ei liikevaihtoveroa, jollainen ilman ostojen vähennysoikeutta kaivosvero juurikin on.
Jos Suomi olisi sellainen paratiisi kaivoksille ja siten verokarhulle kuin kuvaillaan, olisi täällä ehkä enemmän kuin 11 kaivosta auki. Ja avaamatta on juurikin marginaalisia kaivoksia, jotka vero vie marginaalin mustalle puolelle.
Suomessa verotetaan muuten esimerkiksi kaivosmiesten palkkoja. Afrikan kaivoksissa tuskin kovin paljon TEL-maksuja maksetaan. Suomessa jos harjoitat mitä tahansa taloudellista toimintaa, yleensä veroaste on ihan riittävä, että ollaan jo Lafferin käyrän huippukohdan lähellä.
"Suomi nousuun veronkorotuksilla🥳!" olisi sopiva vaalilause, kun Patrizio Laina asettuu Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaaksi. Ja jopa todennäköinen.
"Verotuksena" voisi varmaan ajatella toimintaympäristön pakollisia kustannuksia. Etelä-Afrikassa nimellinen verotus voi olla korkeampi, mutta todennäköisesti esim paikallisten ympäristö- tai työturvallisuusvaatimusten täyttäminen on paljon halvempaa.
Mitäs kaikkea hyvää kaivokset taas toivatkaan Suomelle? Työpaikat on mainittu, ja sitten niitä kaivosverotuloja, jotka ilmeisesti pitäisi minimoida. Mitä muuta (voittoveronhan monikansallinen kaivosyhtiö kyllä osaa nollata sisäisillä rahoitusjärjestelyillä jne)?
Mitäs kaikkea hyvää kaivokset taas toivatkaan Suomelle? Työpaikat on mainittu, ja sitten niitä kaivosverotuloja, jotka ilmeisesti pitäisi minimoida. Mitä muuta (voittoveronhan monikansallinen kaivosyhtiö kyllä osaa nollata sisäisillä rahoitusjärjestelyillä jne)?
Kaivostoiminta ei ole vain kaivamista, se on myös kuluttamista ja työllistää montaa yritystä.
Drilling and excavation equipment
Epiroc Finland Oy Ab: This multinational company provides equipment for surface and underground mining, rock excavation, construction, and water and gas well drilling.
Sandvik Mining and Construction Finland Oy: The Finnish branch of Sandvik specializes in equipment for mining and rock technology.
Geomachine Oy: Based in Tuusula, Geomachine produces multi-purpose drilling rigs for geological investigations and geothermal drilling.
Rock Tool Finland: Located in Monninkylä, this company supplies drilling and rock excavation equipment.
Hewix Oy: Based in Pirkkala, Hewix specializes in rock tools and mining equipment for surface mining and construction.
Comadev: This company based in Rovaniemi provides diamond core drilling equipment and services.
Crushing and screening equipment
Vimelco Oy: Located in Hyvinkää, Vimelco imports and sells crushers, screeners, shredders, and other material handling equipment for rock aggregate and waste treatment. It also designs and produces its own primary scalping grid.
Raumaster: This company supplies entire screening and crushing systems optimized for fuel-handling demands.
Tieka: Represents Jonsson, a manufacturer of track-mounted crushing and screening plants, in Finland.
BMH Technology: Provides industrial-scale material handling solutions, including shredders, crushers, and screens for waste and biomass.
Other mining-related equipment and services
Finnsuoja Oy: A family business in Jyväskylä that manufactures and sells equipment such as a hydraulic breaker protective device, blasting mats, and excavator buckets.
Beijer Oy: A specialist supplier of machinery, spare parts, and consumables to the aggregates and mining industries.
IMA Engineering: Develops "smart mining" sensor and sampling solutions for real-time data collection in exploration, mineral processing, and mining operations.
Hydroline Oy: Produces hydraulic cylinders used in mining and construction equipment.
Ecomet Oy: A subcontractor that manufactures welded steel structures for the mining industry.
Tässä muutamat suomalaiset yritykset mainittuna. Kotimaisen kaivostoiminnan lisäksi niitä elättää osaamisen ja tuotteiden vienti.
En ehkä ihan saa tästä kiinni. Suurin tuho ympäristölle tulee siitä että kaivos kaivetaan, ympäristö menee täysin pilalle isolta alueelta. Sen lisäksi käytännössä tapahtuu erilaista tahatonta, huolimatonta ja tahallista ympäristön pilaamista, jota ei useinkaan voi korjata millään rahastoidulla summalla jälkikäteen. Jos ymmärsin kolumnia ja kommentointia oikein, niin iso kaivosvero takaa sen, että kaivetaan ainoastaan paikoista, joista isolla todennäköisyydella saadaan isoa hyötyä. Tällöin nähdäkseni iso kaivosvero nimenomaan ajaa ymäristön asiaa, joka omasta mielestäni on hyvä asia.
P.S. omistan salkkuni kokoon suhteutettuna erittäin merkittävän määrän Outokummun osakkeita.
Mitäs kaikkea hyvää kaivokset taas toivatkaan Suomelle? Työpaikat on mainittu, ja sitten niitä kaivosverotuloja, jotka ilmeisesti pitäisi minimoida. Mitä muuta (voittoveronhan monikansallinen kaivosyhtiö kyllä osaa nollata sisäisillä rahoitusjärjestelyillä jne)?
Miten vaikea on ymmärtää "80% rahasta jää Suomeen?".
Mie vastaan kuitenkin obv verenpaineeni nousemiseen tarkoitettuun provoon🤡.
Kairaajat ostavat kairojen lisäksi mm. hotelliöitä, ravintola- ja opaspalveluja. Jos tulevat ulkomailta, tuovat siis rahaa Suomeen. Ja kaikessa on alv, valmistevero ja tulovero.
Kaivokset ostavat kaikenlaisia laitteita, joista suuri osa Suomesta. Metson työntekijät ostavat palkoillaan makkaraa, jossa on veroa. Vegaanien mielestä liian vähän.
Äh, en jaksa enempää. Jos taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen ei ole hyvää Suomelle, sitten se ei ole. Ja eikä sitten vaihtotaseen ja kauppataseen parantuminenkaan ole. Muutetaan kaikki luoliin, paitsi kyvykkäät Luxemburgiin.
Jos ongelmana on kv. konsernien voittoveron väistely, pitää puuttua siihen, eikä asettua neliraajajarrutukseen kaivoksia vastaan. Tosin tähän ongelmaan on puututtukin. Sekä siirtohintoja valvomalla että korkovähennyksiä leikkaamalla.
"Kv. konsernit osaavat" on heitto, joka sopisi muuten hyvin Tytti Tuppuraiselle. Matias Mäkyselle liian vaikeita sanoja.
EU:n riippuvuuden kiinalaisista metalleista vähentämimen voisi kai senkin ajatella olevan hyväksi Suomelle🤔. Paitai jos pitää rakentaa sen takia kaivos Siomeen, joka Greenpeacelta tilattujen laskelmien mukaan pilaa pohjavedet ja tappaa porot.
Keskustapuolue ja puolustusvoimat haluaisivat pitää koko Suomen asuttuna. Onko tämä hyväksi Suomelle, epäilen vähän. Mutta epäilyni pohjautuvat väestön pitämisessä lahjomalla periferiassa. Sen sijaan, jos syrjäkylille tulee ilman tukiaisia teollista toimintaa, näen tämän positiivisena kehityksenä.
En ehkä ihan saa tästä kiinni. Suurin tuho ympäristölle tulee siitä että kaivos kaivetaan, ympäristö menee täysin pilalle isolta alueelta. Sen lisäksi käytännössä tapahtuu erilaista tahatonta, huolimatonta ja tahallista ympäristön pilaamista, jota ei useinkaan voi korjata millään rahastoidulla summalla jälkikäteen. Jos ymmärsin kolumnia ja kommentointia oikein, niin iso kaivosvero takaa sen, että kaivetaan ainoastaan paikoista, joista isolla todennäköisyydella saadaan isoa hyötyä. Tällöin nähdäkseni iso kaivosvero nimenomaan ajaa ymäristön asiaa, joka omasta mielestäni on hyvä asia.
P.S. omistan salkkuni kokoon suhteutettuna erittäin merkittävän määrän Outokummun osakkeita.
Ok, löysästi muotoiltu. Jos tavoite on "ei kaivoksia" tai kaivetaan vähemmän", ajaa kaivosvero tähän suuntaan.
Tosin ei tehokkaasti. Kun se kaivos on avattu ja ympäristö "pilattu", tulee aika vähän lisävahinkoa siitä, että kaivetaan enemmän malmia.
Ympäristön kannalta parasta on suora kielto. Tätä eivät ilkeä ajaa enää kuin äärivihreät.
Sen jälkeen tiukka regulaatio valvontoineen ja rahan kerääminen kaivajalta myös vahinkojen varalta. Tätä kannatan miekin. Mutta tämä ei kaivosten vastustajille riitä.
Kun suoraa kieltoa ei iletty enää lobata, sitten lanseerattiin "Ulkomaaraiset varastaa malmimme" -kampanja, jolla saatiin persutkin kaivosveron taakse. Vihreät taluttivat tässä persuja kuin Matias Turkkila Isoa Mediaa. Ja toki kokkaritkin kumarsivat tämän edessä. Verot ulkomaalaisten maksettaviksi sopii sielläkin.
Kaivosvero estää uusia kaivoksia kyllä. Ja se on lain tarkoituskin. Lisää nettoverorahaa se tuskin tuo. Vaikka sillä se on Riikka Purralle myyty.
Jos ideologia on haluan Suomeen vähemmän kaivoksia, maksoi mitä maksoi ja keinolla millä hyvänsä, on täysin perusteltua kannattaa Suomen kaivosveroa.
Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan.
Liikevaihtoverolla jää kaivoksia avaamatta ja mineraaleja kaivamatta. Tämä on Suomelle huono asia, koska juuri marginaalisemmista kaivannaisista jää maahan eniten. Jos haluaa rankoa kaivoksia, niin ylisuuri vakuusrahasto tuntuisi fiksuimmalta kohteelta. Tai vaikka korkeampi voittovero. Mutta ei liikevaihtoveroa, jollainen ilman ostojen vähennysoikeutta kaivosvero juurikin on.
Jos Suomi olisi sellainen paratiisi kaivoksille ja siten verokarhulle kuin kuvaillaan, olisi täällä ehkä enemmän kuin 11 kaivosta auki. Ja avaamatta on juurikin marginaalisia kaivoksia, jotka vero vie marginaalin mustalle puolelle.
Suomessa verotetaan muuten esimerkiksi kaivosmiesten palkkoja. Afrikan kaivoksissa tuskin kovin paljon TEL-maksuja maksetaan. Suomessa jos harjoitat mitä tahansa taloudellista toimintaa, yleensä veroaste on ihan riittävä, että ollaan jo Lafferin käyrän huippukohdan lähellä.
Pointti vertailussa kansainvälisesti on se, että tuon kaltainen liikevaihtovero kaivostoiminnasta ei ole epätavanomaista, eikä siten vain Suomea koskeva kilpailuhaitta. Pitäisi pystyä katsomaan osana kokonaiskustannusta, johon sitten kuuluvat myös ne kaivajien palkat ja eläkemaksut, ynnä muut lakisäänteiset muuttujat, jotka yhdessä tekevät kaivostoiminnasta Suomessa heikosti kannattavaa(?). Vaaditaanko meillä ylisuuria investointeja ympäristön suojelemisen kannalta, siinä missä jossain Afrikassa lupiin riittää gepardihattu oikealle henkilölle lahjoitettuna? Tai onko meilläpäin ehkä huonompia esiintymiä, joista tarpeellisten mineraalien kaivaminen ei maksa vaivaa ilman julkisen puolen tukea?
Taloudellinen toimeliaisuus on hyvästä, mutta liian halvalla ei pidä myydä. Jos Suomessa sijaitsevia marginaalisia malmiesiintymiä ei kaiveta esiin siksi, että se on kalliimpaa kuin jossain muualla missä on parempia esiintymiä, niin mielestäni kaivoksen perustamisen voi antaa odottaa. Myöhemmin se parempi esiintymä alkaa olla kaivettu ja heikompi esiintymä alkaa kannattaa, joko kysynnän ja tarjonnan kehityksen kautta, tai laitteiden ja menetelmien parantumisen myötä. Kuten Aki mainitset, siinä on riskinä että enää tulevaisuudessa ei kyseistä kiveä tarvita ja potentiaali hukattiin kun ei tartuttu toimeen ajoissa. En osaa arvioida todennäköisyyksiä, mutta itse katsoisin tuon riskin.
Aki Pyysing wrote:
Jos ongelmana on kv. konsernien voittoveron väistely, pitää puuttua siihen, eikä asettua neiraajajarrutukseen kaivoksia vastaan. Tosin tähän ongelmaan on puututtukin. Sekä siirtohontoja valvomalla että korkovähennyksiä leikkaamalla.
Jos ongelmana on kaivostoiminnan kustannustaso silloin, kun kaivostoiminnan vero on yhä vähemmän kuin vastaava kaivos muualla, niin on kummallista syyttää kalleudesta kaivosveroa, vaikka se uusin kuluerä olisi. Ei meillä tosin taida olla tästä kulmasta mitään hyviä arvioita esitettyinä. Mielestäni on ihan loogista, että kaivoksen verotuksen perusteena on kaivetun aineksen määrä, eikä se että kuinka paljon sieltä löytyy rahan arvoista kiveä, jonka voitoista toki verotetaan myös kuten tavallistakin liiketoimintaa.
Toimisiko tuo ympäristöhaittarahasto muuten alkusijoituksella, vai olisiko se vuosittainen summa mitä rahastoon maksetaan perustuen esimerkiksi juuri kaivetun maan määrään? Se toimisi kummassakin tapauksessa luullakseni hyvin samankaltaisena investointeja haittaavana tekijänä, vaikka sisältäisi hataran lupauksen siitä, että rahat saa takaisin sitten kun kaivostoiminta päättyy ja arvioidaan ympäristön selvinneen vähillä vahingoilla. Häilyvän pieni poliittinen riski, että joku vihreä ympäristöministeri matkan varrella päättää maisema-arvojen pilaamisen olevan parin miljardin arvoinen ympäristörikos :)
Ehdotan kaivosverolle fyysistä vaihtoehtoa: kaikesta ei-suurtuotantomalmista X % toimitetaan valtiolle. Huoltovarmuuskeskus tai joku pykää ison varaston jonnekin, jossa valtio sitten säilöö uraanit, kromit, kullat ja harvinaiset maametallit. Asetuksella määrätään paljonko mitäkin pidetään minimissään (vähän tilaa vieviä ja kalliita maametalleja vaikkapa paljon), ja loput joku Solidium myy silloin kun hinta katsotaan sopivaksi.
Näin saadaan sekä kaivokselle että valtiolle hyvä vaihtoehto, eikä rikkauksia anneta ilmaiseksi ulkkiksille. Sitten jos vaikkapa maametallista tulee Euroopassa pula Kiinan takia, voidaan kivasti huikata että meillä ois täällä 50 tonnia, paljonko maksatte.
Tai onko meilläpäin ehkä huonompia esiintymiä, joista tarpeellisten mineraalien kaivaminen ei maksa vaivaa ilman julkisen puolen tukea?
Tämähän se juuri Suomessa on. Mineraaleja on ympäri maata paljon, ja löytyy vielä moninaisesti eri raaka-aineita, mutta esiintymät ovat yleensä melko matalapitoisia.
Suomen etuja kaivosteollisuudessa:
- EU:ssa
- Erinomainen infra erämaissakin, autolla pääsee oikeastaan kaikkialle. Tämä ei ole totta mm. Kanadassa tai Venäjällä, jossa ollaan samoilla leveyspiireillä.
- Paljon vähän tutkittua maastoa
- Matala verotus
- Turvallinen toimintaympäristö
- Edulliset palkkakulut suhteessa Pohjois-Amerikkaan
Suomen haittoja kaivosteollisuudessa:
- Valtavat palkkakulut suhteessa Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan
- Matalapitoiset esiintymät
- Ympäristöjärjestöt ja saamelaiset
- Byrokratia luvituksen suhteen voi olla hidasta
- Rajallinen määrä alan osaajia
- Ei juurikaan rahoitusta tarjolla korkean riskin projekteille (alkuvaiheen exploration-vaihe jossa koitetaan alunperinkin löytää potentiaalisia esiintymiä)
Hauskana yksityiskohtana Suomen (ja Euroopan) suurin kultakaivos, Kittilän kultakaivos, löytyi osittain sattumalta tienrakennushankkeen ohella. Alueelta oltiin tehty alustavia löytöjä, joten tietyömaalla käytiin satunnaisesti vilkaisemassa jos olisi työn edetessä löytynyt lupaavia malmikiviä, joita sitten löytyi mikä johti huomattavasti tarkempiin tutkimuksiin.
