Olet täällä
Itselleni tuo superluoton kultataso on ollut nollanorkojen aikaan syy, miksi sijoitukset ovat Nordnetissa. Olen pitänyt lainoitusasteen jatkuvasti n. 38%:ssa.
Näin massiivinen muutos näin lyhyellä varoitusajalla luo erittäin epäluotettavan kuvan Nordnetistä. Lisäksi selittely siitä, että muutos muka parantaa asiakkaiden tilannetta on naurettavaa.
Pitää kiireesti kilpailuttaa palveluntarjoajat, Nordnet ei taida enää olla myöskään palkkioissa halvimmasta päästä.
Olen todella pettynyt.
Akin kommentit tuoreesta osarista? Ketju näyttää olevan aika yksinpuhelua mutta minä ainakin olen seurannut mielenkiinnolla ja kurrsinousun myötä on jo aika merkittävä omistus salkussani.
Toki tulos oli heikompi kuin Q2 mutta selitykset oli hyvät ja tässä on varmasti myös kausivaihtelua. Kurssihan oli noussut jo melko korkealle mutta silti parin päivän laskut tuntuvat tuloksern nähden yllättävän isoilta.
FinnishDGI kirjoitti:Tuo on ilmaistu tuossa todella kehnosti. Voi se olla niinkin, että myyjälle sen arvo on 1078 € ja sijoittajalle vain 1000 €. Oletan, että se mainitaan tuossa näiden uusien MiFID sääntöjen vuoksi. Jos se EI sisällykään siihen 1000 € merkintähintaan, vaan se vähennetään sijoituksesta, niin silloin markkinointimateriaalissa valehdellaan räikeästi.
EDIT: Ja toki voin olla myös väärässä, ja tarkistaisin asian kahteen kertaan ennen rahojen siirtoa. Jos se peritään erikseen, niin jättäisin sijoittamatta jo ihan valheellisen materiaalin vuoksi.
Jos tosiaan olisi noin kuin sanot, tämä olisi liian hyvää ollakseen totta. Tuote häviäisi suoralle osakesijoitukselle merkittävästi ainoastaan silloin, kun tuotot ovat jo tähtitieteellisen hyviä. Ja tyypillisesti voittaisi sen merkittävästi. Huomaa, että vaikka arvo laskisi viidessä vuodessa yli 30%, et menetä koko pääomaa, pääomasi ainoastaan laskee saman verran kuin osakkeen kurssi on laskenut.
FinnishDGI kirjoitti:TS_ kirjoitti:Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
Eikös siellä sanota näin:
"Strukturointikulu kattaa lainan tuotannon, riskienhallinnan, jakelun ja palvelun kuluja koko elinkaaren ajalta. Kulu veloitetaan sijoitusajan alussa ja se on enintään 7,24 % nimellisarvosta, eli vuositasolle jaettuna enintään 1,45 % nimellisarvosta pisimmän mahdollisen pitoajan mukaisesti laskettuna. Kulu sisältyy lainan merkintähintaan, eli sitä ei vähennetä lainaehtojen mukaisesta erääntymisarvosta."
Jos lainan nimellishinta ja merkintähinta ovat 1000 €, niin ymmärrän tuon olevan jo huomioitu siinä.
Tulkitsen tuon siis tarkoittavan sitä, että kulu veloitetaan heti eikä vasta lunastettaessa. Eihän se olisi mikään kulu, jos saisit lainan tonnilla (+ merkitäpalkkio) ja tuotto laskettaisiin pohjautuen tuohon tonniin. Jos tuota 7,24% kulua ei ole, niin tämänhän on loistava sijoitus ja sopivalla shortti+optiokikkailulla saa isoa varmaa tuottoa (luottotappioriskiä lukuunottamatta).
FinnishDGI kirjoitti:TS_ kirjoitti:Skeraario 1: Arvo alenee vuosittain 5%. Sijoittamalla suoraan Nordean osakkeeseen vuosituotto on 3%, booster -2%
Skenaario 2: Arvo pysyy samana. Suora osake 7,5%, booster -2%
Skenaario 3: Arvo nousee 2,5%. Suora osake 10%, booster 8%
Skenaario 4: Arvo nousee 5%: Suora osake 12%, booster 15%
Skenaario 5: Arvo nousee 10%: Suora osake 17%, booster 24%
En ymmärrä miten laskit nuo boosterin tuotot skenaarioissa 3-5. Minun ymmärryksen ja laskuoppini mukaan pitäisi olla 600 % kertoimella (450 % kertoimella) seuraavat :
Skenaario 3: Arvo nousee 2.5 % -> 12.7 % (9.1 %)
Skenaario 4: Arvo nousee 5 % -> 27.5 % (20.1 %)
Skenaario 5: Arvo nousee 10 % -> 56.9% (42.2 %)
Nämä siis kaavalla: sijoitettusumma * (1 + kasvu-%*tuottokerroin) / (sijoitettusumma + merkintäkulu 2%) -1. Eli esim. markkinointimateriaalista suoraan: kurssikehitys +30 % => 100%+600%*30% -> erääntyy 280 % arvolla eli tuotto on 180 % (ei huomioi 2 % merkintäkulua, joka huomioiden olisi 174.5%).
Jos Nordean kurssi laskee yli 30 %, eikä nouse ennen erääntymistä, niin tämä on merkittävästi huonompi sijoitus kuin suora osakesijoitus. Muissa tapauksissa riippuu mm. liikkeelle laskijan / takaajan taloudellisesta kunnosta ja jälkimarkkinalikviditeetistä / sen tärkeydestä sijoittajalle.
Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
Olipa kiinnostava kysymys!
Piti perehtyä tähän ja lukea pienellä präntätty. Lähtökohtaisesti tämä kuulostaa todella hyvältä:
-Jos osakkeen arvo laskee 5 vuodessa yli 30%, saat pääomastasi saman kuin olisit saanut suorassa osakesijoituksessa
-Jos arvo laskee alle 30%, saat pääomasi takaisin
-Jos arvo nousee viidessä vuodessa, saat arvonnousun kuusinkertaisena, kuitenkin korkeintaan 300% arvonnousu
Tässä on kuitenkin jotain muttia.
-Kerrointa mainostetaan kuutosena, mutta luvataan 4,5 (eikä mitään perusteita miksi olisi korkeampi)
-Korkeat kulut, korkeintaan 9,24% (eikä mitään perusteita, miksi voisivat olla pienemmät)
-Nordea maksaa korkeaa osinkotuottoa, eikä tätä huomioida mitenkään.
Tein viisi skenaariota vuosituotosta. Yksinkertaisuuden vuoksi oletan kaikissa 7,5% vuotuisen osinkotuoton. Pidän odotusarvoskenaariota sellaisena, jossa tulee 2,5% arvonnousua osinkotuoton päälle (n. 10% vuotuinen bruttotuotto lienee järkevähkö odotusarvo). En huomioinut kuluja suoralle osakesijoitukselle, koska noin suurella sijoitussummalla (min. 10 000 euroa) ne ovat mitättömät. En huomioinut myöskään veroja.
Skeraario 1: Arvo alenee vuosittain 5%. Sijoittamalla suoraan Nordean osakkeeseen vuosituotto on 3%, booster -2%
Skenaario 2: Arvo pysyy samana. Suora osake 7,5%, booster -2%
Skenaario 3: Arvo nousee 2,5%. Suora osake 10%, booster 8%
Skenaario 4: Arvo nousee 5%: Suora osake 12%, booster 15%
Skenaario 5: Arvo nousee 10%: Suora osake 17%, booster 24%
Jos noille skenaarioille laskee keskiarvon, niin keskimääräinen tuotto on lähes identtinen molemmissa vaihtoehdoissa. Kuitenkin boosterissa molempien ääripäiden (iso lasku ja iso nousu) tuotto on selvästi suoraa osakesijoitusta huonompi (alapäässä kulujen ja yläpäässä tuottokaton takia). Lisäksi boosterin likviditeetti on huonompi, koska kulut kasvavat merkittävästi, jos sijoituksen haluaa realisoida kesken kaiken.
Kaiken kaikkiaan sijoittaisin paljon mieluummin suoraan osakkeeseen, mutta silti tämä vaikuttaa yllättävän vähän kusetukselta. Ehkä en huomannut jotain?
