Ei imartele firmaa päästää tuon sivuston runko julki tällä tavalla. Jos vuoto pitää paikkansa niin 20.2. voi ladata VTT:n raportin aiheesta. Ainakaan vielä en suostu Teerenpeliin haastateltavaksi aiheesta "Miten vakasti otettava sijoittaja voi lähteä ilmiselvään huijaukseen". Odotetaan vielä tuo raportti.
Twitterissä esiintyvä BudjettiBroidi edustaa sitä kohinaa, joka minua ei kiinnosta. Ansiokasta löytää tuo sivusto mutta analyysi vuotaa pahasti.
Olisikohan tässä käynyt niin, että Donut Labia on koijattu huolella ja heidän johto on erehtynyt mainostamaan teknologiaa paikassa, jossa juttu meni läpi kaikista medioista. Sitten homma housuissa eikä pystytä kertomaan, että heitä on vedätetty 🤔
Tarina jatkuu. idonutbelieve.com -sivulle on julkaistu uusi video, kerrottu että VTT testaa ja ensimmäinen testiraportti tulee kolmen päivän päästä.
Jep.
When we announced the Donut Solid State Battery, the reaction was immediate. For many, the response was simple: “I don’t believe it.”
Fair enough.
Today, we move the conversation from opinion to evidence.
We commissioned the internationally respected VTT Technical Research Centre of Finland to independently measure the performance and key characteristics of our all-solid-state battery under controlled laboratory conditions.
This marks the beginning of the “I Donut Believe” series.
Full VTT test reports will be published on the I Donut Believe website, accompanied by detailed video documentation that walks through the procedures, showcases the test setups, and explains the results transparently.
Before the test results begin, watch the introduction video where our CEO Marko Lehtimäki explains why we are launching this series — and why we believe measurement matters more than marketing.
The first test video will be published on Monday, February 23rd at 14:00 CET.
Todisteita piti tulla, mutta nyt potkitaan tölkkiä eteenpäin viikko kerrallaan. Tällä hetkellä ei ehkä tarvitse aktiivisesti myydä vaan ostajat ilmottautuvat itse. Valitettavasti.
Jos heillä olisi edes puolet sanotuista asioista kasassa, niin akku itsessään olisi se tuote, jota oltaisiin lähdetty puskemaan markkinoille. He ovat kyllä riittävän viisaita tämän ymmärtäkseen. Eli, siinä akun teossa on ilmeisesti vielä asioita, joita ei olla lopullisesti selvitetty. Noissa spekulaatioissa on puhuttu niiden kennojen välimatkasta ja tasaisuudesta, joka pitäisi olla hyvin tarkka, jotta edes teoreettisesti solid state akku toimisi. Tämä ei välttämättä ole vielä saavutettavissa massatuotannossa, mutta tämä ei itse asiassa ole ongelma, jos se on pystytty jo ratkaisemaan edes muutamassa testikappaleessa. Jos heillä on toimiva prototyyppi, niin se on riittävä todiste, että tekniikka toimii ja sen skaalaus laajempaan tuotantoon vain resurssi ja aikakysymys, mutta joka tulisi ratkaistuksi hyvin nopeasti. Tämäkin pitäisi olla ihan selvä asia. Eli, miksi mullistava akkuteknologia ei ole donitsi itsessään?
Eli, siinä akun teossa on ilmeisesti vielä asioita, joita ei olla lopullisesti selvitetty. Noissa spekulaatioissa on puhuttu niiden kennojen välimatkasta ja tasaisuudesta, joka pitäisi olla hyvin tarkka, jotta edes teoreettisesti solid state akku toimisi. Tämä ei välttämättä ole vielä saavutettavissa massatuotannossa, mutta tämä ei itse asiassa ole ongelma, jos se on pystytty jo ratkaisemaan edes muutamassa testikappaleessa.
Menemättä keskusteluun teknisistä haasteista, niin pitäisi ensin miettiä onko akkua olemassa tai onko sitä edes yritetty suunnitella. Tämä näyttää puhtaalta bluffilta.
Nyt on ensimmäinen VTT:n testivideo ulkona. Suppea testi ja seuraava videota saa odottaa viikon. Siitä huolimatta testituloksen mukaan latausnopeus on luvatun mukainen ja akku latautuu täyteen kapasiteettiin pikalatauksella. Lämpötilanhallinnan kanssa oli ongelmia.
Joku muu varmaan osaa tulkita testitulosta paremmin mutta tällä foorumilla vielä eilen esitettyyn epäilyyn, että akkua ei olisi edes olemassa, tämä vastannee?
Tekoälyn härpäke ainakin antoi dokusta seuraavan johtopäätöksen:
Raportti osoittaa hyvän pikalatauskyvyn, mutta ei mitään joka todistaisi vallankumouksellisen solid state -akun olemassaolosta. Mikään datapiste ei viittaa superkondensaattoriin, mutta mikään ei myöskään todista oikeaa SSB‑läpimurtoa. Tämä vaikuttaa todennäköisimmin tavanomaisen Li‑ion‑kennoperheen erittäin hyvin optimoidulta pikaladattavalta versiolta, ei vallankumoukselta.
Vaikka latausnopeus ei olisi täysin luvattu, niin kyse on ihan sivuseikasta. Pääasia on akun lataussyklien kesto, toimintakyky laajassa lämpötilaeroissa ja ei-rare-mineral sisältävä rakenne, joka tekisi sen valmistamisen lopulta huomattavasti edullisemmaksi, kun tekniikka sarjatuotantoon luodaan isolla rahalla. Tämä tarkoittaisi, että meille tulisi isältä pojalle kestäviä akkuja ja sähkövarastoja, jotka tekisivät harppauksen fossiilivapaaseen maailmaan mahdolliseksi hyvin nopealla tahdilla.
Työskentelin aikoinaan piirilevyn valmistuksen parissa, jossa komponentteja yritetään sulloa mahdollisimman tiiviisti ja säästää kuluissa. Isommilla laitteissa tälle ei ole suurta tarvetta, mutta tästä samantyylisestä tekniikasta on erikoistapauksena mikroprosessorit, joissa käytetty syövytysteknologia on viety niin pitkälle, että maailmassa on vain käsittääkseni vain 1-2 tehdasta, jossa näitä uuden polven prosessoreja voidaan valmistaa. Tai mitä he tekevät siellä on erittäin monimutkaisen prosessin kautta luovat mikroprosessorien piirilevyjä silikoonipohjalle. Kun tutustuu tuohon aiheeseen, niin tajuaa miten pitkälle ihminen kykenee jo nykyjään menemään, jos asialle on rahalliset ja laajat motiivit.
Chippivalmistus on siinäkin mielessä hyvä yhtymäkohta, että jos miettii tietokoneen laskentatehon vuosikymmeniä kestänyttä eksponentiaalista kasvua ja laskenutta hintaa, niin ei se tullut siitä, että olisi keksitty mullistavia uusia prosessoriarkkitehtuureita (vaikka silläkin saralla on tapahtunut huimaa kehitystä) tai muuta vastaavaa, vaan siitä, että valmistusteknologia kehittyi sukupolvi toiselta aina vain paremmaksi. Ja tosiaan nykyään maailmassa on vain yksi firma, joka kykenee valmistamaan niiden parin firman muutaman tehtaan laitteita, jotka voivat tehdä oikeasti high end -chippejä.
Miten tämä liittyy donitsilabran akkuihin, niin niissäkin massavalmistettavuus on avainasemassa. Kyllähän nykyään voidaan työstää vaikka atomin tarkkuudella asioita, mutta ei niin, että siinä olisi jotain järkeä. Jos akuilla halutaan mullistaa maailmaa, niin niitä pitäisi pystyä valmistamaan riittävän nopeasti ja riittävän hyvällä saannolla, jota ovat kyllä luvanneet ja johon lupaukseen minä ainakin suhtaudun kaikkein suurimmalla epäluulolla.
Niin onko jotain todistetta ettei testeissä ollut kenno ole Alibabasta tilattu? Edelleen uskon ettei Donut ole valmistanut yhtäkään kennoa. Äkkiseltään analysoituna latauskäyrät ovat Litiumakulle luonteenomaisia. Lämpenemisongelma on todellinen. Mutta antaa asiantuntijoiden tutkia tähän mennessä saatu tieto. Sijoitushuijauksissa pelataan aikaan, kuten tässä Donut tekee. Viikon päästä taas seuraava maistiainen.
Tein juuri tuon aikaisemman rinnastukseni prototyypistä massatuotantoon tämän mikroprosessori-asian johdosta. Vaikka joku olisi erittäin hankalaa, niin jos se on mahdollista ja sille on rahalliset motiivit, niin massatuotanto kyllä saadaan käyntiin. Mikroprosessorien kohdalla tietyn nanometrien jälkeen lisäharppausten otto taisi kestää vuosikymmenen, mutta kuvittelisin ettei käytetty teknologia ole akuissa yhtä monimutkaista tai vaadi atomitasolla materiaalien työstöä. Toisaalta mikroprosessorien kohdalla ei ollut prototyyppiä uuden polven nanoprosessorien suhteen. Oli vain suunnitelmat ja usko, että homma saadaan onnistumaan ja satojen miljoonien rahoitus.
Mikroprosessorien kohdalla tietyn nanometrien jälkeen lisäharppausten otto taisi kestää vuosikymmenen, mutta kuvittelisin ettei käytetty teknologia ole akuissa yhtä monimutkaista tai vaadi atomitasolla materiaalien työstöä. Toisaalta mikroprosessorien kohdalla ei ollut prototyyppiä uuden polven nanoprosessorien suhteen.
Ruotsin Nortvoltin tavanomaista Li-Ion akkutehdasta ei saatu kunnolla käyntiin saanto-ongelmien vuoksi. Eli haasteita on akkujenkin valmistuksen kanssa. Mikroprosessoreilla saanto on myös hyvin tärkeä mittari. Aina tulee jonkin verran sutta ja sekundaa. Donutin akku perustuu joidenkin asiantuntijoiden mielestä mielikuvitukseen, jolloin prototyyppikin olisi yhtä mahdollinen kuin antigravitaatio-lentokone.
Yksi tekninen tieto akusta on sen paino mitä jäin kaipaamaan VTT:n raportista. Se olisi kertonut onko edes yksi akun lupauksista totta (luvattu energiatiheys, 400 Wh/kg).
Pikalatauksella akun ongelmaksi muodostuu liiallinen lämpötila.
Akku vaatii pikalatauksessa itseään huomattavasti suuremmat jäähdytyselementit. Koska akun yksi lupaus oli se, että se on pienemmän kokoinen kuin nykyiset, ei tämä lupaus voi käytännössä toimia jäähdytyslevyjen takia.
Kennoja ei voi pakata tiiviisti toisiinsa, jotta akusta saataisiin kokonaisuutena pieni. Tämän estää kennojen voimakas lämpeneminen pikalatauksessa, jopa vasta viisinkertaisella latausvirralla. Kahden ison jäähdytyselementin välissä oleva akku lämpeni 23,4 -> 47 asteeseen ja vain yhdellä jäähdytyslevyllä 27 -> 61,5 asteeseen.
Oikeassa luvatussa pikalatauksessa (11 kertainen latausvirta) akku lämpeni yhdellä jäähdytyslevyllä 90 asteeseen, jolloin testi keskeytettiin (näissä lämpötiloissa tulee yleensä thermal runway).
Pikalatauksessa 286 A latausviralla saatiin 26 Ah akku täyteen (100%) 477 sekunnissa eli noin 8 minuutissa.
Edellisestä (ja latausenergian määrästä 109.563 Wh) voidaan laskea, että 20-30% latausenergiasta muodostuu akussa lämmöksi. 100 kW akun latauksessa siis akkua lämmitetään 20-30 kW teholla! Ehdottomasti tarvitaan kunnon jäähdytys ja kennojen väliin ratkaisu, jolla lämpö saadaan kennoista siirrettyä kotelon ulkopuolelle.
Donut Lab:in Ville Piipon hehkutusta IL:ssä.
Donut Labin teknologiajohtaja Ville Piippo sanoo, että toisin kuin muut solid-state-akut, jotka vaativat suurta puristuspainetta ja kärsivät jopa 15–20 % tilavuuden muutoksista lataussyklien aikana, Donut Battery ei vaadi erityistä puristusta eikä laajempaa jäähdytystä.
– Tämä yksinkertaistaa merkittävästi akkupakettien rakennetta ja mahdollistaa kustannustehokkaan, suorituskykyisen ja energia- sekä tehotiheydeltään perinteiset litiumioniakut ylittävän ratkaisun, Piippo sanoo.
Yhtiön mukaan mittaukset osoittavat, että Donut Battery kestää ”uskomattomia” latausnopeuksia jopa ilman aktiivista lämmönhallintaa.
Aktiivinen lämmönhallinta söisikin melkoisen osan latauslaitteen syöttämästä tehosta ja kasvattaisi siten latausaikaa. Siksi passiivinen jäähdytys on parempi, kuten VTT:n testissäkin oli käytössä.
Alla kuva akusta (näkyy alemmassa kuvassa) ja akun jäähdytyselementeistä (ylempi kuva) VTT:n kapasiteettitestissä.
Edelleen jos ymmärrän nyt oikein, mikä ei ole varma, niin latausnopeus on huomattavasti tavanomaista suurempi. Jos lataus ilman jättimäisiä viilennyselementtejä onnistuu ns. normaaleilla nopeuksilla, niin tämä ei ole ongelma tai haitta. Solid state akussa olisi itsessään niin paljon hyötyä ettei latausnopeus ole kovin merkittävä asia. Ja toisaalta, jos akussa ei ole "kemikaaleja", niin se myös kestää suurempia lämpötiloja ladatessa. Lämpeneminen ei siis ole ongelma kuten lithium-akussa, eikö?
Jos lataus ilman jättimäisiä viilennyselementtejä onnistuu ns. normaaleilla nopeuksilla, niin tämä ei ole ongelma tai haitta. Solid state akussa olisi itsessään niin paljon hyötyä ettei latausnopeus ole kovin merkittävä asia. Ja toisaalta, jos akussa ei ole "kemikaaleja", niin se myös kestää suurempia lämpötiloja ladatessa. Lämpeneminen ei siis ole ongelma kuten lithium-akussa, eikö?
Latausnopeudella on merkitystä. Kyllä nuo patteri-autoilijat valittavat pitkillä matkoilla noista latausajoista, kun joutuu reissussa pari kertaa latamaan. Toki normaalisti ei niin väliä, kun yöllä latautuu ja normaalit päivän ajot voi hoitaa sillä. Näin yhtenä esimerkkinä. Monta muutakin ja ei autoiluun liittyviä esimerkkejä on.
Li-On akuissa on nestemäinen elektrolyytti pääasiassa siksi, että se johtaa ioneja erittäin tehokkaasti elektrodien (anodin ja katodin) välillä. Nestemäinen elektrolyytti (yleensä orgaaninen liuotin + litiumsuola, kuten LiPF₆) mahdollistaa:
Hyvän ionijohtavuuden -> akku latautuu ja purkautuu nopeasti
Hyvän kontaktin elektrodien huokoisen pinnan kanssa -> suuri pinta-ala -> enemmän kapasiteettia
Kiinteä elektrolyytti (solid state) korvaa tämän nesteen kiinteällä materiaalilla (esim. keraaminen, polymeeri, sulfidi tai oksidi). Kiinteät elektrolyytit eivät vielä johda ioneja yhtä hyvin kuin neste. Neste myös johtaa lämpöä paremmin kuin kiiteät materiaalit (saati ilma).
Solid State akuissa on kemikaaleja. Lithium on tällä hetkellä paras solid state akuissakin, mutta muita vaihtoehtoisia aineita tutkitaan. Ympäristöystävällisempiä.
Oulun yliopiston professori Ulla Lassi on kestävän kemian tutkimusyksikön johtaja. Hän väitteli tohtoriksi kemiantekniikasta Oulun yliopistossa vuonna 2003 ja on erikoistunut akkukemian tutkimukseen. Lassi on ollut mukana useissa projekteissa, kuten SolBat-hankkeessa (2020–2022 *), jossa kehitettiin kestäviä solid state -litiumioniakkuja vaihtoehtona perinteisille akuille. Hän tutkii myös akkujen lämpötilakestävyyttä ääriolosuhteissa, kuten kylmässä, tavoitteenaan parantaa sähköautojen toimintasädettä ja mobiililaitteiden akkujen kestävyyttä. Olin marraskuun lopussa tilaisuudessa, jossa Lassi kertoi myös oman mielipteen solid-state akuista. Hän näki että ne kyllä tulevat, mutta vasta tulevaisuudessa. Niissä on haasteita on ionijohtavuudessa, valmistuskustannuksissa ja skaalautuvuudessa. Ensimmäiset kaupalliset sovellukset (esim. pienet laitteet, kevytkulkuneuvot) voivat tulla 2030-luvulla, kun teknologia kypsyy.
Vertaan tämän tutkijajoukon osaamista Donut Labin henkilöstön osaamiseen. Jos tohtoritasoiset tutkijat eivät saaneet kemiaa toimimaan, niin miten Start-up firman kehittäjät, jolla ei ole akkukemian osaamista ja taustaa ydintiimissä, löytäisivät ratkaisun.
Sitä samaa mieltä olen siitä, että Solid State akku on tervetullut parannus. Sillä tekniikalla on niin paljon etuja.
Donut Lab:in akku voi olla ns. Semi-solid-state (geeli/slurry-elektrolyytti). Näitä on jo joissain Kiinan EV-malleissa ja niche-tuotteissa. Ne antavat mm. noin 20–50 % paremman tiheyden verrattuna perinteiseen Li-ioniin ja muita etuja.
(*) SolBat akkututkimusprojekteissa haasteita olivat ionijohtavuus kiinteissä elektrolyyteissä (erityisesti kylmässä), rajapintaongelmat elektrodien ja elektrolyytin välillä sekä valmistuksen skaalautuvuus ja kustannukset. SolBat päättyi prototyyppivaiheeseen vuonna 2022, ja se loi pohjaa jatkotutkimukselle (esim. myöhemmät hankkeet kuten PASS tai muut Oulun yliopiston akkuprojektit). SolBat tuotti lupaavia tuloksia prototyypin kehityksessä ja kestävien materiaalien optimoinnissa, mutta solid state -akut eivät vielä olleet 2022 valmiita massatuotantoon. Akuissa oli mm. rajapintaongelmia (heikentynyt kontakti) joka johti lyhytikäisyyteen ja kapasiteetin laskuun ajan myötä. Valmistus on myös hankalampaa (kuiva prosessointi, korkeat lämpötilat/paineet). Kallis ja vaikea skaalata. Ja Ionijohtavuus kylmässä heikompi kuin nesteellä.
Hyvä kuvaus asiasta. Vaikka epätodennäköistä, että tehty joku läpimurto tai osittainen läpimurto, niin se voi olla joskus hyvin pienestäkin asiasta kiinni. Koitetaan vain uutta materiaalia tai valmistustapaa, joka toimii oletettua paremmin. Selitys saadaan myöhemmin fysiikasta ja kemiasta miksi näin. Itse alan kallistumaan hieman tähän suuntaan, mutta epäilen, että siellä on vielä monta asiaa, joita ei olla ratkaistu tai mitkä tekevät massatuotannon ongelmalliseksi.
Yksi konkreettinen selitys miksi Solid State akkujen kehitys ei ole liikkunut eteenpäin voi olla perinteisempään akkuteknologiaan ja mineraaleihin tehnyt satsaukset. Ei oikein ole intoa puskea täydellä teholla eteenpäin, jos varastot on täynnä vanhaa roskaa.
Mun täytyy myöntää, että mua vähän vaivas aluksi tää, että miksi ne julkasee näitä testituloksia niin tipottain, hitaasti, ja alottaen vielä testituloksesta joka ei oikeastaan ole mitenkään erityisen vaikuttava... Hetken jopa epäilin, että kyseessä vois olla jonkunlainen huijaus.
Mutta sitten tajusin, että näähän yhä keräilee jatkuvasti piensijoittajilta yksityistä rahoitusta tähän. Ja jos heti lyötäis kaikki kortit pöytään, niin tän firman valuaatiohan karkais aivan pilviin, eikä niillä piensijoittajilla olis enää mitään mahiksia päästä mukaan. Kyse on siis hyväntekeväisyydestä ja pyyteettömästä työstä kansankapitalismin eteen!
Tää on tosiaan uusi Nokia, ja tällä kertaa pyritään varmistamaan, että tällä rikastuu koko Suomen kansa!
Onko jollain varmaan tietoa, että akusta vastaava Donut Lab on kerännyt vielä helmikuussa rahaa piensijoittajilta? Älkää sekoittako asiaan moottoripyöräfirmaa tai esimerkiksi tekoälysekoilua.
Luin Puttosen twiitin peruuntuneesta perjantaista ja vinoilut netistä mutta onko jollain ihan faktaan pohjautuen tietoa, että juuri nyt, tai edes helmikuun aikana, piensijoittaja voisi tai olisi voinut ostaa Donutin osakkeita tai vieläkö vaihtovelkakirjaa on tarjolla? Rahan kerääminen kesken todistelukampanjan ei näyttäisi hyvältä mutta onko sitä nyt todella käynnissä?
Jos osakkeita on ollut tarjolla lokakuun 2025 jälkeen, niin luultavasti kyseessä on osakeyhtiölain vastainen rikos. Vergen jakaantumisen jälkeen ei tietääkseni ole ollut sellaista yhtiökokousta, jossa olisi päätetty osakeannista.
Marko Lehtimäki tienasi vuonna 2021 8,4 miljoonaa euroa. En pysty ymmärtämään, että mikä motivoisi tekemään sijoitushuijauksen, koska näihin bisneksiin sijoitettu omapääoma ei käsittääkseni ole miljoonissa. Huijaus taas veisi luoton jatkossa toimia missään yrityksessä ja mahdollisesti toisi oikeudenkäyntejä, sakot ja ehkä ehdonalaisen tuomion. Ainakin jos kävisi ilmi ettei ole mitään akkua, niin moni rahaa sijoittanut haluaisi lähteä oikeuteen katsomaan tapauksen laillisuutta.
Jos taas kyse on siitä, mitä itse epäilen, että heillä on konsepti ja kennoja, mutta ei akkupatteria, jonka voisi suoraan ottaa käyttöön, niin tilanne on vähän monimutkaisempi. Silloin heillä on periaatteessa lihaa luiden ympärillä, mutta puheet olisivat kuitenkin vahvasti liioittelua ja osittain jopa valetta. Tämä on kysymys motiivista, kun kyse miljonääristä, on jotenkin vaikea ymmärtää.
Samat puheet ja sijoittajien haaliminen olisi paljon järkevämpää verhojen takana, jossa puheita ei löydy netistä tai messujen haastatteluista. Silloin mahdollisen epäonnistumuksen jälkeen olisi helpompi todistella asiaa omalta kantiltaan, että kyse oli vasta konseptista, johon tarvittiin rahoitusta, mutta ei lopullisen tuotteen valmistamisesta.
Marko Lehtimäki tienasi vuonna 2021 8,4 miljoonaa euroa. En pysty ymmärtämään, että mikä motivoisi tekemään sijoitushuijauksen, koska näihin bisneksiin sijoitettu omapääoma ei käsittääkseni ole miljoonissa.
Onhan sekin mahdollista, että rahulit loppusi. Sen 5 milliä laittaa maailmalla sileäksi aika nopeasti jos lähtee lapasesta.
...Samat puheet ja sijoittajien haaliminen olisi paljon järkevämpää verhojen takana, jossa puheita ei löydy netistä tai messujen haastatteluista. Silloin mahdollisen epäonnistumuksen jälkeen olisi helpompi todistella asiaa omalta kantiltaan, että kyse oli vasta konseptista, johon tarvittiin rahoitusta, mutta ei lopullisen tuotteen valmistamisesta.
Paljon uskottavampaa tuollainen isosti julkisuuteen tuleminen on, koska kuka nyt niin tekisi ellei ole oikeasti kovaa akkua lunastamaan lupaukset. Jos tämä olisi huijaus, niin homma on hoidettu todella taitavasti, kun kaikki kilvan miettivät miten akku voisi toimia ja innokkaita spekuloijia ja todistelijoita riittää. Tämä kaikki tuntuu luovan vaan lisää sitä mystistä mainetta. VTT testit on myös hyvä idea. Aina voi speksata testit silleen, että todistus jää epäselväksi mutta toisaalta luodaan kuva, että kyllä nyt on VTT testannut ja ei niillä ollut mitään sanomista (koska olivat vaan testanneet sen mitä asiakas on pyytänyt). Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavaksi tulee.
