Tuo ukrainalaisten mielipide on tietyllä tavalla huvittava, koska useampi miljoona sotakelpoinen on paennut maasta ja länsi-Ukrainassa eletään tai pyritään elämään hyvin paljon kuin sotaa ei olisi olemassa. Raskaimman hinnan maksavat ne rekrytoidut jotka pakotetaan etulinjaan. Suurin osa kansasta kärsii välillisistä ongelmista ja yöpommistuksista, jotka ovat 2. maailmansodan mittakaavassa vielä hyvin pieniä.

Kuten yllä jo kirjoitin niin se aika, kun jalkaväenmiehet loppuvat, voi olla hyvin lähellä. Silloin Venäläiset pystyvät droneista ja länsiaseistuksesta huolimatta kävelemään uusiin kaupunkeihin ilman suurempaa vastarintaa. Yhdysvaltalaiset ja useimmat länsivaltiot haluavat estää tämän scenarion. Sitten joukossa on niitä SannaMarineita, joilla on jäänyt "Venäjä ei saa voittaa" -levy päälle. Ymmärrän kyllä miksi he näin puhuvat ja jatkavat samalla tavalla, mutta jossain vaiheessa siitä tulee vain epäuskottavaa.

Euroopan toimet ovat jo pitkään olleet epäuskottavia. Jos Ukrainalla menee niin hyvin, niin miksi neuvotella Venäjän kanssa mistään?

Anssi A wrote:

SalainenNimimerkki wrote:

Täysin samasta asiasta kyllä kuultiin jo arvioita Bidenin kauden loppupuolella, jossa Yhdysvaltaissotilasjohtajat sanoivat melko suoraan olevansa pettyneitä Ukrainan kykyyn tai kyvyttömyyteen hyökätä. Koska hyökkäys olisi ainut tapa, jolla Ukraina voi saada valloitettuja alueita takaisin.

Toisaalta kun Ukraina hyökkäsi 2023, Yhdysvallat tätä operaatiota kritisoi.

Oliko tämä se kuuluisa kesä-offensiivi, joka jäi heti alkuunsa piippuun? Siinähän Ukraina painostettiin tekemään jotain ja sitten sai aikaiseksi hätäisen hyökkäyksen, joka käytännössä muutamassa päivässä päättyi epäonnistumiseen. Ehkä tuon jälkeen Yhdysvalloissa tajuttiin ettei Ukrainan armeija kykene laajaan ja yhtenäiseen toimintaan, jota tarvittaisiin alueiden valloittamisessa.

Yhdysvaltojen ja lännen alkuperäinen suunnitelma oli tukea Ukrainaa voimallisesti, joka itse näytti, että sillä on laittaa satojatuhansia miehiä taisteluun ja kova halu puolustaa itseään. Länsi uskoi ja toivoi, että Venäjä ei ole valmis nyt nähtyihin uhrauksiin. Vähän samanlainen virhepäätelmä, joka tehtiin jo aikaisemmin Putinin kanssa, että kuviteltiin hänen siirtyvän lännen kainaloon, koska raha ja mukavuudet. Putin, vaikka on ilmisen perso myös niille, kukapa ei olisi, on kuitenkin ideologisti ja miettii asioita hänen valtakautensa jälkeen ns. suuremman vision kautta, jossa Venäjän mahti on turvattu. Kun länsi pakotteiden ja Ukrainan sotilaallisen tuen avulla ei saavuttanut Venäjän perääntymistä, jota tietenkin jatkuvasti edistetiin piilossa tapahtuvalla diplomatialla, niin ollaan saavuttu tienhaaraan, jossa Ukrainan voitto onnistuisi vain ja ainoastaan länsijoukkojen saapumisella apuun, eli sodan laajentamisella, joka johtaisi 3. maailmansotaan.

Pokeritermein Putin katsoi lännen bluffeja ja vaikka joutui useita kertoja maksamaan, niin hän taitaa voittaa sen viimeisen ja tärkeimmän potin.

Trump voi vaikuttaa irrationaaliselta ja ei varmasti ole itse kovin kiinnostunut tutustumaan faktoihin tai tilastoihin, mutta en edelleenkään usko, että Trump tai kukaan länsijohtaja voi toimia yksivaltaisesti, vaan se ympärillä oleva järjestelmä on muodostunut jo niin vahvaksi, että johtaja voi vain ohjailla päätöksentekoa tietyissä raameissa. Venäjän kaltaisessa maassa johtajalla on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa harjoitettuun politiikkaan. Tästä syystä en usko, että Trumpin hallinnon ottama linja, jossa Ukrainan olisi parempi tehdä rauha nyt, kun ehdot ovat vielä jotenkin kestettävissä, pohjautuu tilastotietoihin Ukrainan armeijan kyvystä jatkaa taistelua. Täysin samasta asiasta kyllä kuultiin jo arvioita Bidenin kauden loppupuolella, jossa Yhdysvaltaissotilasjohtajat sanoivat melko suoraan olevansa pettyneitä Ukrainan kykyyn tai kyvyttömyyteen hyökätä. Koska hyökkäys olisi ainut tapa, jolla Ukraina voi saada valloitettuja alueita takaisin.

Näistä Ukrainan menestyksen vastaisista ja Trumpia tukevista mielipiteistä ei pidetä, mutta minusta mikään fakta ei sano sen puolesta, että Ukrainan kannattaisi jatkaa sotaa. Trumpin toiminta halutaan laittaa sen piikkiin, että hän on luvannut lopettavansa sodan ja haluaa saada rauhan nopeasti aikaiseksi hinnalla millä hyvänsä, mutta jos seurasitte nyt uutisia, niin tämän samaisen rauhanehdotuksen takana sanotaan myös Brittein olevan. Minusta on käsittämättöntä jos joku kuvittelee, että vuonna 2025 maailman mahtavimman sotilasmahdin johtaja ei kysyisi asiantuntijoiden, eli sotatieteilijöiden, joilla on kaikki faktat ja tilastot kuten Yhdysvaltojen tiedustelupalvelulle taas on, mielipidettä. On tietenkin mahdollista, että he antavat mielipiteensä, mutta Trump ei sitä kuuntele. Pidän sitä kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisenä.

No, mikä on sitten ongelma?

1. Ukrainalla on miehistöpula, se ei halua rekrytoida nuoria miehiä tai valjastaa koko talouttaa sodan armoille. Ukraina pelaa samanaikaiseksti peliä, jossa se haluaa lähteä sodan jälkeen mahdollisimman nopeasti liikkeelle, mutta tämä taktiikka voi tarkoittaa yhä laajempien alueiden menettämistä.

2. Ukraina ei kykene hyökkäämällä valtaamaan Venäjän valloittamia alueita. Parhaiten se tekee aktiivisesti vastarintaa ja tuhoaa selvästi enemmän miehiä ja kalustoa kuin itse menettää. Myös sen iskut Venäjän öljysektoriin ovat tehokkaita, mutta eivät ole ainakaan toistaiseksi pysäyttäneet Venäjän sotatoimia tai lamauttaneet siviliiväestön arkea.

3. Venäjä etenee, hiljaa, mutta varmasti. Samalla Venäjä tuhoaa suuremmalla ohjus ja dronearsenaalilla Ukrainan infraa ja siviilejä, sekä sotilaita. Kuulemme uutissa vain siviilien kuolemasta, mutta kohteena on taatusti myös sotakalustoa ja sotilaita.

4. Venäjän talous ei tunnu kaatuvan pakotteista tai sen tapahtumiseen tulee kestämään vielä vuosia. Se on kyennyt saamaan perustuotannon omavaraiseksi ja löytänyt reittejä saada ulkomailta tarvittavia asioita kuten teknologiaa. On ehkä todennäköisempää, että Venäjän talous kaatuu sodan jälkeen kuin sen aikana. Lisäksi talous, joka ei ole enää maailmantaloudessa mukana, ei voi kaatua samantyylisesti kuin vahvemmin ulkovalloista riippuvat maat.

En näiden asioiden pohjalta ymmärrä, että mihin sodan jatkaminen Ukrainen näkökulmasta tähtää? Mitä se voi saavuttaa, jos Venäjä ei kaadu ylläolevilla toimilla - ei käsittääkseni mitään.

Kannatti seurata juutalaisten rahaa, kuten Aki joskus mainosti. Ainut joka siinä on onnistunut lienee Oscar Schindler, joka sai pyörittää heidän rahoittaman emalitehdasta ja sodan jälkeen uskoteltua, että teki kaiken hyvää hyvyyttään. Samalla unohtoi pienet yksityiskohdat kuten se, että Oscar toimi natsien agentti Tsekeissä ja muu yhteistoiminta. No, eipä se paljoa silti Oscaria hyödyttänyt, koska rahattomana eli ja kuoli.

JR wrote:

Lain näkökulmasta käytännössä aivan sama asia, mutta toimis todella paljon huonommin käytännössä. Näkisin, että paras systeemi on juuri se nykyinen, että hoolereiksi päätyy muodollisesti varattomia jotka tajuaa jotenkin piilottaa rahansa.

Tähän ei ole pakko vastata, mutta siirretäänkö hooleissa rahaa muuten kuin käteisellä? Toinen asia, että jos hooleri on virallisesti varaton, niin voiko häneen luottaa, vai onko noissa aina lähdettävä siitä, että jokainen ilta voi olla paikan viimeinen ja rahat jää saamatta. En väitä, että jokainen raha-asiansa sössinyt olisi lähtökohtaisesti epärehellinen, mutta jos otetaan kuvio, jossa raha-asiansa sössinyt pyörittää salakapakkaa ja -kasinoa, niin riski sille kasvaa huomattavasti.

Jos Hooleissa kerätään potista rakea, niin aika typerää touhua ja itsekriminointia. Saman asian voisi tehdä paljon järkevämmällä tavalla kuten kerhomaksulla, jonka maksamalla pääsee tietyksi ajaksi pöytään. Toinen olisi, että illan isoimmat voittajat antavat lähtiessä reilun tipin, joka olisi hiljainen sopimus pöytään päästäkseen. Kukaan ei pakottaisi antamaan tippiä, mutta seuraavan kerran ei pääsisi sisälle jos ei sitä tekisi.

JR wrote:

Merkittävin näistä on kohteen pysyvyys - ihmisaivot eivät aloita ympäristön kartoittamista jatkuvasti alusta, vaan niillä on malli ympäröivästä tilasta, jota sitten jatkuvasti korjataan ja täydennetään. Ja tämä malli vaikuttaa takaisinpäin myös siihen, miten näköaisti tulkitsee ympäristön. Esimerkiksi siihen, mitkä samannäköiset objektit kummankin silmän näkökentässä ovat itse asiassa samoja. Mallia täydennetään myös esim kuuloaistilla. Lisäksi ihminen käyttää aistiensa täydennykseen kaikkea oppimaansa meitä ympäröivästä todellisuudesta - minkä kokoisia mitkäkin asiat tyypillisesti ovat, millaisissa paikoissa ne esiintyvät jne. Otetaan esimerkiksi kaukana näkyvä pieni ikkuna sisätilassa, ja sen läpi näkyvät tasainen värikenttä. Ihminen osaa päätellä sen olevan kaukanaolevaa taivasta, tai vieläkin sisällä olevan tilan seinä esimerkiksi sen sävystä, ja tarvittaessa täydentää tätä arviota esim tiedolla siitä, mikä aika päivästä on, tai millainen sää oli ulkona ennen kuin hän tuli sisälle. Auton tekoälyn ei tietenkään tarvitse arvioida sitä, mihin kaukana oleva ikkuna aukeaa, käytän tätä esimerkkinä sentyyppisestä metodeista joilla aivot täydentävät näköaistimme rajoituksia.

Tämä on kaikki totta, mutta periaatteelliselta kannalta kaksi kameraa on sama kuin kaksi silmää*. Kyse on kuvan prosessoinnista ja yhdistelystä aikaisemmin opitun kanssa. Aivot tulkitsevat etäisyyksiä myös värien kautta, koska kaueampana olevat objektit ovat väriltään haaleampia kuin lähempänä olevat. Tuollaisilla pienillä vertailuilla (ja varmaan tukulla muita) voidaan tulevaisuudessa saadaan tarkka tieto edessä olevasta topologiasta. 

*Autossa voi olla useita kameroita, joiden korkeuserot voivat olla hyvinkin suuret, eli stereonäöstä tulee huomattavasti ihmistä parempi näitä kuvia yhdistelemällä.

Ps. Itselleni tuli juuri mieleen, että tuo harjoittelu/oppiminen pitäisi tehdä juuri niin, että samalla kun ajetaan kameroilla ja ai tulkitsee etäisyyksiä ja maastoa, niin kuitenkin myös mitataan laserilla ym. keinoin tarkasti kohteiden etäisyyksiä ja nämä mittaustulokset syötetään avuksi. Tuolla tavoin päästään varmaan nopeammin eteenpäin oppimisprosessissa ja löydetään tai ai löytää suoraan omat virheensä. Uskoisin, että Tesla tekee juuri tähän tyyliin kehitystyötä.

Pps. On muuten mielenkiintoinen aihe, jos lähtee hakemaan tietoa siitä miten ihmisen silmät ja aivot tulkitsevat ympäristöä. Lähtökohtaisesti voisi kuvitella, että skannaus on jatkuvasti päällä ja tietyssä mielessä näin on, mutta prosessi on kohtuullisen hidas. Meidän ympäristö ei vain muutu kovin nopeasti (ennen tietokoneita ja televisioruutuja), joten tätä ei ole tarvittu. Reaktioaika yllättävään asiaan tiellä on kohtuullisen pitkä. Vähän riippuen henkilöstä, niin useita sekunteja. Tältä pohjalta, jos annamme ajo-oikeuden ihmisille, niin koneiden tekemänä kriteerit ei tarvitse olla sen parempia.

Artsipappa wrote:

Kuva

 

Tesla ei näissä karkeloissa tule pärjäämään pelkkien kameroidan kanssa. Voihan sitä mainoslauseisiin heittää hienoja sanoja neuroverkoista mutta todellisuus on jotain ihan muuta.

Ei tuo Lidar ole itsessään sen voittavampi konsepti kuin kamerat, koska ihmiset silmät on periaatteessa kaksi kameraa ja me pystymme hyvin arvioimaan etäisyyksiä ja asioiden suhteita. Eli, jos Tesla saa tekoälyn tai millä tuota sitten ohjataankin, toimimaan riittävän hyvin, niin tulos on hyvä. Lidar ei toimi sateessa, koska sen lähettämät säteet pysähtyvät ja heijastuvat niistä väärin. Pelkkä kuva on riittävä, jos se tulee kahdesta lähteestä, jolloin kyse on stereonäöstä. Kutos kohdan esimerkki saadaan ratkaistua, kun tulkitaan laajemmin ympäristöä. 

Ihmiselle ehkä hankalin ajokeli on sankka lumisade, jossa vastasatanut lumi muodostaa täysin vaalean pohjan tiehen. Silmälle ja aivojen tulkintakeskukselle erittäin työlästä havaita missä tie kulkee, jos edellä ajavan ajoneuvon valot tai renkaan jäljet eivät näy riittävän hyvin. Tekoäly ei väsy, joten tulevaisuudessa siitä voi olla apua juuri tämänlaisissa olosuhteissa.