Harmi kun lienee liian iso pala OmaSP:lle, olisi varmasti sopiva jo asiakaskuntansakin perusteella.
Saa nähdä missä Hanska heiluu. Ahvenanmaalle sopisi varmasti asiakasprofiilien vuoksi, mutta sinnekin varmaan liian iso haukattavaksi. OP tuskin voi markkinaosuutensa vuoksi ostaa. Jäljelle jää Nordea ja Danske.
Danske on aika todennäköinen ostaja. Kaupan on kuitenkin sekä Tanskan että Suomen liiketoiminnot. Suomassa ovat kerran vielä menettäneet tasaisesti markkinaosuuksiaan vuosien varrella.
Olen samaan mieltä, että olisi hienoa jos OmaSP voisi tempaista ja ostaa Suomen toiminnot. Saataisiin kohtuullisen iso kotimainen liikepankki rakennettua. Samalla OmaSP saisi merkittävän lainakannan As Oy ja KOY puolelta, joka olisi varmasti hyvä uusi syömähammas heille.
Aktia tuskin haluaa ostaa, kun tahtovat päinvastoin vähentää käsiä konttoreilla peruspankkitoiminnasta.
Oma Säästöpankki on saamassa ison luottotappion Zsar Outlet ostarista. Miljoonia euroja.
https://yle.fi/uutiset/74-20001604
Yksittäisenä pommina tämä ei toki Oma Säästöpankkia kaada, mutta onkohan Zsar Outlet oikeasti ainoa Oma SP:n mätä riskikeskittymä? Usein pankeissa näet ensimmäisen pommin jälkeen alkaa kiinteistö-/rakennussektorin matalasuhteessa löytyä lisää samanlaista moskaa, kun samat sankarit samalla luotonantostrategialla ovat olleet muuallakin säheltämässä.
Jos omistaa Oma SP:tä suosittelen nyt sen myyntiä ennen kuin koko markkina herää pohjoismaiden kiinteistösukellukseen ja Oma SP:n ongelmakohteisiin. Oma SP:n kurssikin vielä mukavalla tasolla, joten pikapoistumalla positiosta takavasemmalle voi tällä hetkellä ostaa pörssin alelaareista paljon solidimpaa tavaraa.
Niin, en tiedä. En ehkä ihan suoraa myyntikäskyä uskaltaisi antaa mutta aika vähän OmaSP tätä Zsarin konkurssia tiedottaa. Sinänsä, mitään uuttahan tässä ei ole, eikös firma (zsar) joutunut jo koronan takia hakeutumaan yritys-saneeraukseen ja nyt ryssien hyökkäys oli viimeinen niitti. Tuhoon tuomittu yritys (onneks kasino tuli Tampereelle eikä tuonne...). jotain 13-14Me kai saatavia SPllä, VOISI kuvitella että suurin osa on jo kirjattu alas...
Yhtiö kertoi positiivisessa tulosvaroituksessaan seuraavaa:
”Yhden prosentin korkotason nousu kasvattaa korkokatetta arviolta noin 20 milj. euroa vuositasolla kesäkuun lopun tilanteesta laskettuna.”
Siis korkokate on noussut vuositasolla 50 miljoonaa eli yhtiö tuplaisi tuloksensa ellei tulisi luottotappioita tai muuta harmia. Näyttää siis kestävän jonkun verran osumaa.
Yhtiön markkina-arvo on 600 miljoonaa.
Zsar joutui yrityssaneeraukseen jo vuonna 2020 ja samana vuonna OmaSP kirjasi suurempia luottotappioita ”yksittäisen asiakkaan ajautumisesta maksukyvyttömäksi”. Eli hyvin suurella todennäköisyydellä kyse on juuri tästä asiakkuudesta. Silloin nämä nyt uutisoidut saatavat olisi pääosin jo alaskirjattu eikä suurempaa vaikutusta tulokseen tulisi.
Oma Säästöpankki on saamassa ison luottotappion Zsar Outlet ostarista. Miljoonia euroja.
https://yle.fi/uutiset/74-20001604
Yksittäisenä pommina tämä ei toki Oma Säästöpankkia kaada, mutta onkohan Zsar Outlet oikeasti ainoa Oma SP:n mätä riskikeskittymä? Usein pankeissa näet ensimmäisen pommin jälkeen alkaa kiinteistö-/rakennussektorin matalasuhteessa löytyä lisää samanlaista moskaa, kun samat sankarit samalla luotonantostrategialla ovat olleet muuallakin säheltämässä.
Jos omistaa Oma SP:tä suosittelen nyt sen myyntiä ennen kuin koko markkina herää pohjoismaiden kiinteistösukellukseen ja Oma SP:n ongelmakohteisiin. Oma SP:n kurssikin vielä mukavalla tasolla, joten pikapoistumalla positiosta takavasemmalle voi tällä hetkellä ostaa pörssin alelaareista paljon solidimpaa tavaraa.
Moni pankkituttu puhui jo viime vuosien nousukauden aikaan, että OmaSp:n lainaportfolio olisi melkoista kuraa ja sen laatu tulee paljastumaan jossain vaiheessa suhdanteen heikentyessä. Vahvassa taloustilanteessahan luottoprosessilla ja riskienhallinnalla ei ole mitään väliä, kun hyvin harva ajautuu ongelmiin ja ongelmistakin on vielä hyvät edellytykset selvitä kuiville.
Pitää muistaa, että isoissa taloissa on aina tapana vähätellä ja mustamaalata uudella tavalla tekeviä haastajiaan, mutta vahvasti historialliseen tilastodataan pohjautuvissa pankki- ja vakuutusprosesseissa luottaisin niihin kokeneimpiin ja konservatiivisimpiin tahoihin.
Zsar joutui yrityssaneeraukseen jo vuonna 2020 ja samana vuonna OmaSP kirjasi suurempia luottotappioita ”yksittäisen asiakkaan ajautumisesta maksukyvyttömäksi”. Eli hyvin suurella todennäköisyydellä kyse on juuri tästä asiakkuudesta. Silloin nämä nyt uutisoidut saatavat olisi pääosin jo alaskirjattu eikä suurempaa vaikutusta tulokseen tulisi.
Juuri näin luulisi olevan tämän nimenomaisen saatavan osalta. Saneerausohjelman varmistuttua vähintään leikattava osa tulisi heti alaskirjata ja voisin kuvitella että loppuosallekin joku varaus.
Pankkien arviointi ulkoa päin on hyvin haastavaa, koska niiden lainananto- ja riskinottoprofiilista on ulkoa päin vaikea ottaa selvää. Toisaalta antolainauksessa tulot tulevat sisään vähän etupainotteisesti kun taas mahdolliset luottotappiot tulevat viiveellä. Luottotappioriski on myös suhdanteista riippuvainen, korkeasuhdanteessa vähän heikommatkin velalliset, joilta saadaan hyviä korko- ja palkkiotuottoja usein selviävät lainoistaan, mutta matalasuhdanteessa heikommat velalliset joutuvat maksuvaikeuksiin ja samalla vakuuksuen arvot laskevat.
Oma säästöpankissa on nyt nähtävissä muutamia riskitekijöitä:
1) Oma säästöpankki on pyrkinyt viime aikoina kasvamaan aggressiivisesti. Kun katsotaan pankkitoiminnan historiaa, pienet ja voimakkaasti kasvuhakuiset pankit ovat tyypillisempiä ottamaan korkeampia riskejä antolainauksessa, jotka aluksi näkyvät hyvänä kannattavuutena, mutta matalasuhteessa voivat ajaa toimijat vaikeuksiin.
2) Oma säästöpankilta on löytynyt ainakin pankin kokoon nähden iso riskikeskittymä, Zsar Outlet, joka omasta mielestäni on ollut epäilyttävä hanke jo ennen Venäjän rajan menoa kiinni. Jos Oma Säästöpankilla on lisää samantyylistä lainanantoa, jossa suurin osa muista pankeista on ensin sanonut ei ja Oma SP kyllä, se tarkoittaisi korkeaa riskitasoa ainakin osassa lainoista. Toisaalta matalat lainanantokriteerit yhdessä kohteessa viittaavat, että haasteita voisi olla laajemmaltakin pankin luotonantostrategiassa.
3) "Pahat kielet" ovat muissa pankeissa kertoneet, että Oma SP:stä saisi vähän helpommin rahaa, tämä viittaa myös löysempään luotonantoon. Tässä kannattaa huomioida, että 1980-luvun lopulla "pahat kielet" kuiskailivat samaa muun muassa voimakkaasti kasvavista SKOPista, Hessun pankista ja Mäntsälän Säästöpankista. Onko nyt huhuissa Oma Säästöpankin voimakkaammasta riskinottohalusta perää vai onko se vain kateellisten panettelua?
4) Muiden pohjoismaiden kiinteistö-, asunto- ja rakennusmarkkina on nyt jo melkein romahdusmaisessa pudotuksessa. Suomessa indikaattorit eivät ole vielä yhtä huonot, mutta huonoja merkkejä on ilmassa myös täällä. Kiinteistö- ja rakennusalan matalasuhdanne taas iskee voimakkaasti korkeimman riskitason pankkeihin.
5) Suomen pankkisektorin arvostukset ovat huomattavan korkealla verrattuna muun euroalueen pankkeihin, jos tuloksentekoon tulee vastatuulta, arvostukset ottavat nopeasti hittiä.
Tarvittava informaatio tämän puljun oikeasta tilasta löytyy viimeisimmän joukkovelkakirjalainan korosta.
Tarvittava informaatio tämän puljun oikeasta tilasta löytyy viimeisimmän joukkovelkakirjalainan korosta.
2 vuoden vakuudettoman bondin koroksi tuli syyskuussa 5,088%. Kova korko.
https://sijoittaminen.omasp.fi/sites/default/files/sijoittajalle/FINAL%…
Korkea vakuudettoman bondin korko kertonee mielestäni Oma SP:n tiukkenevasta rahoitusasemasta. Pankin rahoitusaseman tiukkeneminen on usein hyvin huono uutinen pankin osakkeenomistajille.
Oma SP on rahoittanut kasvuaan arvopaperistamalla lainasalkkuaan myymällä vakuudellisia velkakirjoja (CDO = collateralized debt obligation), joiden vakuutena on pankin lainojen vakuudet ja kassavirrat. Tämä on tehokas tapa rahoittaa kasvua niin pitkään kun rahaa on helposti saatavissa.
Nyt kuitenkin rahoitusmarkkinat ovat tiukentuneet kahdesta suunnasta toisaalta 1) EKP on siirtynyt monetary tightening-moodiin, joka vähentää tarjolla olevaa rahamäärää, 2) Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden heikentyminen, korkojen nousu ja energian hinnan nousu heikentävät CDO - vakuuksien arvoa lainanantajien silmissä ja nostavat korkoja ja 3) isojen pankkien, esim. Credit Suissen vaikeudet ovat tiukentaneet erityisesti heikommilta näyttävien pankkien rahoitusta, hyville laatupankeille lainataan kyllä, mutta heikommilta pankeilta pyydetään ainakin kovaa korkoa.
Nämä paineet yhdessä heikentyvän suhdanteen ja sitä kautta heikentyvän lainasalkun (heikommat lainat vaativat vakavaraisuuslaskuissa enemmän omaa pääomaa) kautta aiheuttavat Oma SP:lle, sekä oman pääoman lisäystarvetta että deleverointipaineita.
Oman pääoman lisäystarpeet taas johtavat pankkialalla helposti vanhojen osakkeenomistajien omistuksen lieventymiseen. Jos Oma SP hakisi myt uutta pääomaa voisi 100M pääomaa tulla sisään vaikka 8 miljoonalla uudella osakkeella 12,5 euron kurssilla kun nyt nykykurssi on 20,60 euroa eli isolla alennuksella pörssikurssiin. Voi toki olla ettei halukkaita osakepääomaan sijoittajia löydy.
Toinen, ehkä realistisempi vaihtoehto lisätä omaa pääomaa olisi vaikka 100M euron hybridilaina 9%-12% korolla yhdistettynä osingonjaon lopettamiseen. Kummatkin ovat nykyisille osakkeenomistajille kovin huonoja vaihtoehtoja.
Toisaalta jos mennään deleverointilinjalle se tarkoittaa rajuja heikennystä Oma SP:n mahdollisuuksiin antaa uusia lainoja ja kun suuri osa tuotoista tulee lainanmyöntöhetkellä, rajua tuottojen heikkenemistä.
Toisaalta jos Oma SP:n vakuudettoman 2 vuoden bondin korko on 5,088%, tulee mieleen miksi isommat tallettajat, jotka eivät ole talletussuojan piirissä lainaisivat Oma SP:lle rahaa paljon halvemmalla ja toisaalta millainen on nyt Oma SP:n counterparty-maine interbank markkinoilla? Miksi se ei saa rahaa halvemmalla ja onko taustalla tapahtunut tai tapahtumassa hiljainen bank run, jossa varovaisemmat lainasijoittajat ja suurtallettajat ovat siirtämässä rahojaan turvallisempiin pankkeihin? Tämä on toki aika villiä spekulaatiota, mutta 5,088% ja 2 vuotta on pankille niin korkea bondikorko, että täytynee siihen jotain syytä olla?
Pankkien osalta on myös muistettava, että isoja pankkeja ei yleensä päästetä systeemiriskin vuoksi nurin, mutta pieniä nakkikioskikoon pankkeja aina ajoittain on muualla maailmassa päästetty nurinkin. Suurille pankeille on siis luontaisesti turvallisempaa lainata tai tallettaa rahaa kuin pienille.
Toisaalta jos Oma SP:n vakuudettoman 2 vuoden bondin korko on 5,088%, tulee mieleen miksi isommat tallettajat, jotka eivät ole talletussuojan piirissä lainaisivat Oma SP:lle rahaa paljon halvemmalla ja toisaalta millainen on nyt Oma SP:n counterparty-maine interbank markkinoilla? Miksi se ei saa rahaa halvemmalla ja onko taustalla tapahtunut tai tapahtumassa hiljainen bank run, jossa varovaisemmat lainasijoittajat ja suurtallettajat ovat siirtämässä rahojaan turvallisempiin pankkeihin? Tämä on toki aika villiä spekulaatiota, mutta 5,088% ja 2 vuotta on pankille niin korkea bondikorko, että täytynee siihen jotain syytä olla?
Pankkien osalta on myös muistettava, että isoja pankkeja ei yleensä päästetä systeemiriskin vuoksi nurin, mutta pieniä nakkikioskikoon pankkeja aina ajoittain on muualla maailmassa päästetty nurinkin. Suurille pankeille on siis luontaisesti turvallisempaa lainata tai tallettaa rahaa kuin pienille.
Hyvää pohdintaa, mutta näen nämä kaksi hieman eri tavalla.
Voiko syy olla markkinassa? Eli rahoitusmarkkina on niin tiukka, että 5% on nyt ihan normaali, vaikka pankin asema nähtäisiin vakaana?
Pankkien pelastaminen ei takaa sitä että velkoja tai osakkeenomistaja saisi omansa takaisin. Eikä sen pidäkään. Aiemmin näitä pelastusoperaatioita on tosiaan tehty pumppaamalla rahaa ilman vaatimuksia, mutta se on moraalisesti väärin. Kyllähän "too big to fail" pitäisi pääomittaa niin että sijoittaja ottaa tappiota ja ehkä oppii jotain.
Hyvää pohdintaa, mutta näen nämä kaksi hieman eri tavalla.
Voiko syy olla markkinassa? Eli rahoitusmarkkina on niin tiukka, että 5% on nyt ihan normaali, vaikka pankin asema nähtäisiin vakaana?
Pankkien pelastaminen ei takaa sitä että velkoja tai osakkeenomistaja saisi omansa takaisin. Eikä sen pidäkään. Aiemmin näitä pelastusoperaatioita on tosiaan tehty pumppaamalla rahaa ilman vaatimuksia, mutta se on moraalisesti väärin. Kyllähän "too big to fail" pitäisi pääomittaa niin että sijoittaja ottaa tappiota ja ehkä oppii jotain.
Jos pankki tietää, että se joutuu maksamaan kahden vuoden rahasta 5% korkoa, niin miksi helvetissä se menee sitä lainaamaan? Petterin mainitsema interbank-maine ainakin varmasti tässä menee. Tulevaisuudessa vakuudeton raha tuskin ainakaan halvemmaksi menee.
Too big to fail or small enough to die?:
Kysyin piruuttani missä hinnoissa marginaalit liikkuvat nykyään jos vaikka löytäisi kohta sijoitusasuntoja halvalla: hinta alkaen 2% marginaali + 12 kk euribor. Huh!
Voiko syy olla markkinassa? Eli rahoitusmarkkina on niin tiukka, että 5% on nyt ihan normaali, vaikka pankin asema nähtäisiin vakaana?
Tuskin tämä on ihan pelkästään markkinoista riippuvaista, vaikka kyllähän pankkien rahoitusmarkkina on nyt vähän sekaisin kun esim. Credit Suissella ja muillakin heikommilla pankeilla CDS-marginaalit ovat koholla. 12kk euribor oli kuitenkin lainanottoaikaan 2,3% ja sen pitäisi kai kuvata jotenkin stabiilien pankkien välisten rahoitusoperaatioiden korkoa. 2v vuoden korko on 12kk euriboriin lisää jotain +0,20% - +0,30%.
Kyllä solidilla ja vakaalla pankilla 2 vuoden vakuudettoman bondin korko pitäisi minusta olla selvästi alle Oma SP:n 5,088% tason ja tuosta korosta johtopäätöseni on, että Oma SP:n lainat hinnoiteltaisiin nyt euroalueen heikompien pankkien hintatasoon. Credit Suissen CDS sopimuksiinhan myös hinnoitellaan nyt 200-300 bps riskilisää vs. Saksan valtiolainat.
Muutenkin se, että laitetaan liikkeelle vakuudeton bondi huonon markkinatilanteen aikaan voi hyvin kertoa, ettei Oma SP:llä ole enää vapaita vakuuksia edullisempaan vakuudelliseen rahoitukseen ja että Oma SP on ollut ja ehkä yhä on rahoituksellisessa pakkoraossa.
Tämä bondimyynti ja sen korkotaso on minusta siis varoitusmerkki, että Oma SP voi kohta joutua myös hakemaan lisää omaa pääomaa joko suunnatulla osakeannilla, hybridilainalla tai muulla järjestelyllä. Tässä markkinatilanteessa uusi oma pääoma taas on tiukassa ja sitä saa lähinnä vain vanhoille osakkeenomistajille epäedullisilla ehdoilla.
Onko sillä mitään merkitystä mihinkään että Oma Säästöpankki just nyt tarjoaa 1-2 vuoden määräaikaista talletusta 13 kk 2.85% tai 24 kk 3.50%? Kohtuullisen kova korko mielestäni riskittömästä sijoituksesta 100.000 euroon asti (talletussuoja)
Onko sillä mitään merkitystä mihinkään että Oma Säästöpankki just nyt tarjoaa 1-2 vuoden määräaikaista talletusta 13 kk 2.85% tai 24 kk 3.50%? Kohtuullisen kova korko mielestäni riskittömästä sijoituksesta 100.000 euroon asti (talletussuoja)
Hyvä huomio. Tietenkin loogista hakea talletuksia sisään jos vaihtoehto on maksaa vielä enemmän markkinoille.
Historiallisesti ei ole luvannut hyviä asioita omistajille kun pankki on alkanut maksaa normaalia paljon isompia talletuskorkoja.
Voiko muuten olla mitään tilannetta - normaalimaailmassa - jossa tuossa olisi MITÄÄN riskiä menettää kokonaan tai osan sijoitetusta summasta 100.000 euroon asti? Tiedän että aiemmin ihan hyvää korkoa maksaneessa Bank Norwegianissa (nyt vain 0,75%) voi Norjan kruunun kurssi vaikuttaa jos talletussuoja laukeaa.
Kylmä totuus kirjoitti:Onko sillä mitään merkitystä mihinkään että Oma Säästöpankki just nyt tarjoaa 1-2 vuoden määräaikaista talletusta 13 kk 2.85% tai 24 kk 3.50%? Kohtuullisen kova korko mielestäni riskittömästä sijoituksesta 100.000 euroon asti (talletussuoja)
Hyvä huomio. Tietenkin loogista hakea talletuksia sisään jos vaihtoehto on maksaa vielä enemmän markkinoille.
Historiallisesti ei ole luvannut hyviä asioita omistajille kun pankki on alkanut maksaa normaalia paljon isompia talletuskorkoja.
Voiko muuten olla mitään tilannetta - normaalimaailmassa - jossa tuossa olisi MITÄÄN riskiä menettää kokonaan tai osan sijoitetusta summasta 100.000 euroon asti? Tiedän että aiemmin ihan hyvää korkoa maksaneessa Bank Norwegianissa (nyt vain 0,75%) voi Norjan kruunun kurssi vaikuttaa jos talletussuoja laukeaa.
Talletussuoja koskee tietenkin vain Suomeen rekisteröityneitä pankkeja. Eli riski on hyvinkin todellinen jos avaat ulkomaiseen pankkiin tilin ja ulkomainenkin pankki voi toki markkinoida itseään täällä.
Toinen riski liittyy siihen kauanko kalenteriaikaa kuluu siihen jos pankki menisi konkurssiin ja talletuksia pitäisi hakea tuota kautta? Voi olla ikävää jos on 50000 euroa kanissa vaikka 12 kuukautta kun selvitellään konkurssipesää ja mietitään paljonko siellä on varoja ja kenelle ne kuuluvat. Rahat saa lopulta, mutta ei ihan viikossa.
Toinen riski liittyy siihen kauanko kalenteriaikaa kuluu siihen jos pankki menisi konkurssiin ja talletuksia pitäisi hakea tuota kautta? Voi olla ikävää jos on 50000 euroa kanissa vaikka 12 kuukautta kun selvitellään konkurssipesää ja mietitään paljonko siellä on varoja ja kenelle ne kuuluvat. Rahat saa lopulta, mutta ei ihan viikossa.
https://rvv.fi/usein-kysyttya:
Miten nopeasti talletussuojakorvaus maksetaan tallettajalle pankin maksukyvyttömyystilanteessa?
Korvaustilanteessa Rahoitusvakausviraston on asetettava korvaus tallettajien saataville seitsemän (7) työpäivän kuluessa viraston maksuvelvollisuuden alkamisesta, eli hetkestä, jolloin maksukyvyttömyys on todettu ja virasto on tehnyt päätöksen talletusten korvaamisesta.
Tuolta näkee myös ulkomaisten pankkien talletussuojan tilanteen:
Vähän OT mutta mahtaako täältä löytyä ketjua pankeista nimenomaan palveluntarjoajan näkökulmasta? Nordean sysispaskan asiakaspalvelun myötä on yksinkertaisesti pakko äänestää jaloillaan ja vaihtaa yli 20v kestänyt suhde muualle. OmaSPn kanssa jo jotain pientä on tullut aloitettua mutta uskaltaako kaikkea siirtää, paha sanoa (Petteri on saanut viesteillään säikäytettyä :))...
Kaksi henkilökohtaista kokemusta OmaSP:stä:
1. Eivät koskaan vastanneet lainatarjouspyyntööni. Sinänsä ymmärrettävää, koska pokeriammattilaisena tilanne oli epätavallinen (sain lainan Nordeasta).
2. Lähipiirissä yritystilin avaaminen oli erityisen vaikeaa. Yrityksen perustamisen yhteydessä tehtävät toimet eivät hoituneet, sen jälkeen eivät vastanneet viesteihin ja esittivät tekosyitä kun tultiin lankoja pitkin. Lopulta sanoivat tyyliin "tervemenoa toiseen pankkiin, ei me teitä oltaisi haluttukaan asiakkaaksi". Yritystili on (vähemmän yllättäen) nyt toisessa pankissa.
Nämä tietysti vain pisaroita meressä, en ota kantaa OmaSP:hen kokonaisuutena.
Itsellä hyviä kokemuksia. Lainaa ja palvelua on saanut, muttei yhtä halvalla kun kilpailijoilta. Myös neuvot ovat olleet asiantuntevia, ja etenkin tässä korkotilanteessa mieltä lämmittää kun puolet lainoista on kiinteällä korolla (sain oikeasti hyvää apua riskianalyysiin ostaessani varallisuuteen nähden suurta asuntonippua oy:n nimiin).
Q1 ulkona ja numerot on varsin hyviä taaskin. Kurssi otti pienen spurtin, mutta vain pienen.
Ilmeisesti koetaan jotenkin huonona firmana, mutta ei se ainakaan Q1 numeroissa näy.
jpkl wrote:
Pankkimaailmassa tapahtuu
https://www.hs.fi/talous/art-2000009622708.html:
Henkilöasiakas-, varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot myydään S-Pankille. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä palveleva liiketoiminta myydään Oma Säästöpankille ja henkivakuutusliiketoiminta Henki-Fennialle.
Vanhana lukijana, muttauutena kirjoittelijana foorumeilla avaan sanallisen arkkuni. Omasp tuntuu tällä hetkellä verrattain edulliselta yritykseltä tällä hetkellä, jos uskoo johdon ohjeistuksiin. Tosin pankit ovat yleisesti ottaneet hittiä viime kuukausina. Markkina-arvo noin 650 me ja johdon tulosohjeistus tälle vuodelle yli 100 me. 100/650=15%
Viime vuoden tulos ennen veroja oli karvan alle 70me. Kasvua odotuksissa siis 40%.
Tuo Handelsbankenin 1,2mrd talletuskannan osto 15miljoonalla kuulostaa myös aika hyvältä. Tase kasvaa 16%, kun hinta oli vain 2% markkina-arvosta. Tiedotteen mukaan kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Tiedotteessa lukee:"Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään OmaSp:n kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistaa vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti."
Tässä saa jäädä odottelemaan mitä tuo olennaisesti vahvistuva tuloksentekokyky on.
