Akin kanssa hyvin samoilla linjoilla. Cityvarasto on hyvä brändi ja toimiva konsepti, ja ala on varmasti kasvava mm. siksi, että ensimmäiset isossa mittakaavassa koteja ja tavaraa omistaneet ikäluokat jättävät kasvavissa määrin perintöjään ja perilliset säilövät kaiken roinan "paremmalla ajalla" läpikäyntiä varten. 

Kyseessä kuitenkin äärimmäisen pääomaintensiivinen liiketoiminta, kiinnostaisi tietää paljonko tähän pisteeseen pääsy on vaatinut investointeja. Arvioisin karkeasti, että 10m investoinnit tuo 2,5m yläriville, eli tavoitekasvu 40 miljoonan liikevaihtoon vuonna 2029 tarkoittaisi suunnilleen 60m investointitarvetta. Tästä antirahat ja kassavirta kattaa ehkä puolet, toinen puolikas pankista.

Laskea voi myös sitä vasten, että Cityvarasto yltäisi juuri ja juuri viiden vuoden jaksolle itselleen asettamiinsa taloudellisiin tavoitteisiin. Viisi 12 prosentin kasvuvuotta nostaisi liikevaihdon viime vuoden 22,4 miljoonasta eurosta 39,5 miljoonaan euroon. Jos käyttökate olisi yli puolet siitä, se voisi olla 20 miljoonaa euroa.

 

Jos kasvu tuolloin hiipuisi pari prosenttia bkt-tasoa korkeammaksi ja EV/EBITDA-kerroin olisi vaikka 12, nykyisellä velan määrällä markkina-arvo olisi karvan alle 200 miljoonaa. Tällä laskelmalla päästäisiin noin 10 prosentin vuosituottoon.

Karo oli laskeskellut näin, mutta nähdäkseni tuossa tilanteessa velan määrä ei ole nykyinen 45m vaan ennemminkin jotain 70m, mikä toisi vuosituoton muuten samoilla oletuksilla 10 -> 6%. Pääomaintensiivisissä bisneksissä, joissa kasvu tarkoittaa reippaasti negatiivista kassavirtaa, on sisäänmenohinnalla äärimmäisen suuri vaikutus tuottoon. 20% matalammalla hinnalla keissi voisi olla houkutteleva.

Tässähän on toteutumassa tosi perinteinen hypelapun kuvio. Ensin kasvu kiihtyy, markkina on lähes rajaton, yhtiön johto on uskomattoman taitava tekemään kasvua, prosentit ekstrapoloidaan tästä ikuisuuteen, FOMO ajaa kurssia, "P/E vain 15 vuoden 2030 ennusteilla", kyseenalaistajat on idiootteja. Ennemmin tai myöhemmin ensimmäiset säröt tarinaan ja osake suhteellisen lyhyessä ajassa alas noin 70-80%. Yhtiöllä ei enää ole minkäänlaisia vallihautoja, kaikkialla näkyy riskejä, johto on täysin kyvytön, dipeistä ostaneet kotiuttavat tappionsa, Indereskin kääntyy myyntilaidalle.

Sama on toistunut viimeksi Nesteessä ja Kempowerissa, sitä ennen QT:ssa, Harviassa, Reveniossa, Admicomissa, Talenomissa, Incapissa ja monissa muissa. Ruotsissa varmasti kymmenissä ja USA:ssa sadoissa hypeosakkeissa. Ja tulee toistumaan palantireissa ja mitä ikinä muita kuumia osakkeita tällä hetkellä on. Ehkä jopa Nvidiassa, vaikka se tällä hetkellä näyttää mahdottomalta.

Joskus huvikseni listasin mainittujen kotimaisten hypeosakkeiden pudotukset ATH:sta kuopan pohjille. Huomiona että näistä kaikki oli ja on kasvavia ja kannattavia, suurin osa erittäin laadukkaita firmoja. Ko. joukon vaihteluväli -74-84 % ja keskiarvo -78 % (poislukien Neste, joka putosi 90 % huipuistaan). Vastaavasti pomppu kuopan pohjalta seuraavan n. 3kk aikana oli n. 50-100 %, keskimäärin 67 %. Vähemmän laadukkaista hypeyhtiöistä listaan voi lisätä esim. Kamuxin, Remedyn, Optomedin, Spinnovan, Boreon ja Tecnotreen, ja luvut ovat edelleen hyvin samansuuntaisia.

Valitettavasti en ole vielä keksinyt, miten tällä ilmiöllä tehdään rahaa, kun sen verran paljon on vaihtelua noissa prosenteissa. Jos ostaa, kun huipulta on tultu alas 75 %, ja pohja löytyykin vasta 85 %:ssa, on positio -40 % ennen kuin nousu starttaa. Tämän pohjalta aion kuitenkin ostaa Novoa 250 DKK:n tienoilta, jos osake sinne asti vajoaa. Muussa tapauksessa jätän koskematta.

Edit: Jos pitäisi vielä ennustamista harrastaa, niin eilisen tulosvaroitus ei jää vuoden viimeiseksi - tai vähintäänkin ensi vuoden ennusteita vedetään alas - minkä myötä osake loppusyksystä romahtaa houkuttelevalle ostotasolle.

Vaikka olen edelleen skeptinen Wittedin bisnesmallia kohtaan, eikä toimarin kommunikointitapa Inderesin foorumilla herätä erityisemmin luottamusta, niin kyllähän tämä on nyt houkuttelevissa hinnoissa. It-konsultoinnissa 50 miljoonan liikevaihto, niukasti plussan puolella oleva liiketulos, 8 miljoonan kassa ja 13 miljoonan yritysarvo tuntuu kohtalaisen hyvältä yhtälöltä. Kai tällaisen henkilöstövuokraamonkin pitäisi hyvässä markkinassa päästä yli viiden prosentin liikevoittoon, ja markkina tulee luultavasti antamaan kasvavalle tulokselle liian korkeita kertoimia, jolloin näkisin jonkun 30m EV:n = osakkeen n. kaksinkertaistumisen lähitulevaisuudessa ihan mahdolliseksi.

Mahdollisena riskinä omistusrakenne, jossa myyntipainetta riittää vielä Nexecin osalta sekä suurimmilta henkilöosakkailta, joille listautumisen piti tarjota mahdollisuus hyvään exitiin muttei sitä heikon kurssikehityksen takia koskaan tehnyt.

Eivätköhän omistajat varsin hyvin tiedä, miten poikkeuksellisia vuodet 2021-2022 sahafirmoille olivat ja miten tällaisten poikkeusaikojen jälkeen _aina_ käy. Ihmettelen, jos käyttökate ei palaa ensi tai seuraavana vuonna max 10-15 miljoonan tasolle, jolloin yhtiö ei enää näytäkään kovin edulliselta. Tällaiseen firma kannattanee sijoittaa siinä vaiheessa, kun ollaan syklin pohjalla, ei siinä vaiheessa kun huippu on juuri ohitettu.

petteri kirjoitti:

Oma Säästöpankki on saamassa ison luottotappion Zsar Outlet ostarista. Miljoonia euroja.

https://yle.fi/uutiset/74-20001604

Yksittäisenä pommina tämä ei toki Oma Säästöpankkia kaada, mutta onkohan Zsar Outlet oikeasti ainoa Oma SP:n mätä riskikeskittymä? Usein pankeissa näet ensimmäisen pommin jälkeen alkaa kiinteistö-/rakennussektorin matalasuhteessa löytyä lisää samanlaista moskaa, kun samat sankarit samalla luotonantostrategialla ovat olleet muuallakin säheltämässä.

Jos omistaa Oma SP:tä suosittelen nyt sen myyntiä ennen kuin koko markkina herää pohjoismaiden kiinteistösukellukseen ja Oma SP:n ongelmakohteisiin. Oma SP:n kurssikin vielä mukavalla tasolla, joten pikapoistumalla positiosta takavasemmalle voi tällä hetkellä ostaa pörssin alelaareista paljon solidimpaa tavaraa.

Moni pankkituttu puhui jo viime vuosien nousukauden aikaan, että OmaSp:n lainaportfolio olisi melkoista kuraa ja sen laatu tulee paljastumaan jossain vaiheessa suhdanteen heikentyessä. Vahvassa taloustilanteessahan luottoprosessilla ja riskienhallinnalla ei ole mitään väliä, kun hyvin harva ajautuu ongelmiin ja ongelmistakin on vielä hyvät edellytykset selvitä kuiville.

Pitää muistaa, että isoissa taloissa on aina tapana vähätellä ja mustamaalata uudella tavalla tekeviä haastajiaan, mutta vahvasti historialliseen tilastodataan pohjautuvissa pankki- ja vakuutusprosesseissa luottaisin niihin kokeneimpiin ja konservatiivisimpiin tahoihin.

JP kirjoitti:

Onko joku jo äkännyt miksi Lindexiä, edelliset neljä kvartaalia yhteensä liikevaihto 660 me ja liikevoitto 100 me, saa pörssistä 370 me markkina-arvolla? Onko Stockmannin arvo -200 me?

Stockmann-osan arvo voi hyvinkin olla raskaasti negatiivinen. Entä jos lisäksi Lindexin seuraavan neljän kvartaalin liikevoitto on esim. 50 mEUR satasen sijaan?

Aki Pyysing kirjoitti:

Tavoiten on 150M liikevaihto ja 10% EBITA 2025. Jos tavoitteeseen päästään, maksaa yhtiö enemmän😎. Päästäänkö sinne päinkään, älkää miulta kysykö. Olen pelkästään beesailemassa ankkurisijoittajia.

Kokeneena kettuna tiedät, että tavoitteiden heittely on ilmaista, eikä heittelystä tule ikinä joutumaan vastuuseen kuin korkeintaan muutaman twiitin tai keskustelufoorumiviestin verran. Viime ajoilta "rohkeimpia tavoittelijoita" ovat olleet mm. Enersense, Skarta ja Betolar, mutta ei näistä sen enempää. Wittedin tavoitteissa on sentään jotain järkeä.

Silti on vaikea ymmärtää, millä taikatempuilla Witted aikoo saavuttaa sellaisen kannattavuustason, että arvostustaso olisi perusteltu. Yhtiö ei ole tähän kysymykseen antanut mitään vastauksia vaikka viestiikin näennäisen avoimesti. Pahat kielet kaupungilta kertovat yhtiön kilpailuedun olevan käytännössä se, että konsulteista jää katetta yhtiölle noin 20 %, kun tyypillisesti konsulttifirmat alasta riippumatta ottavat päälle 30 %. Eli katteesta jaetaan iso siivu työntekijälle, minkä myötä palkka on serran suurempi, että rahaohjautuva osa koodareista hakeutuu herkästi Wittedille hommiin ja IT-alan kysyntäpuolen vetäessä kasvu on väkisinkin kovaa. (Tähän väliin hatunnosto kasvusta, kova suoritus joka tapauksessa kasvaa tuota vauhtia.)

Hyvin tehokkaallakin konsulttiorganisaatiolla yleiskuluihin ja hallintoon menee helposti 15 % liikevaihdosta, jolloin minun päässäni matematiikka 10 % EBITA-tavoitteeseen ei vain toimi. Veikkaan, että kaiken mennessä nappiin Witted voi saavuttaa muutamassa vuodessa 120 miljoonan liikevaihdon ja 6 miljoonan EBITAn, ja tuossa vaiheessa kasvu on huomattavan paljon vaikeampaa kuin nykyään. Saa antaa aika anteliaan kertoimen, jotta tuotto-odotus nykytasoilta olisi houkutteleva.

Toki tarinavetoisilla kovan kasvun yhtiöillä kurssi usein lyö yli siihen asti, kunnes tarina alkaa rakoilla tai kasvu pettää odotukset. Tarina voi hyvin kantaa kurssia vielä monia kvartaaleja, mikäli yhtiö jatkaa vahvaa kasvua ja kannattavuus kehittyy edes hieman positiiviseen suuntaan.

Loppuun mainittakoon, että Witted selvisi tuloskaudesta selvästi paremmin kuin oman salkkuni suomiosakkeet keskimäärin.

Itkosella on viestissään ihan oikea perusteltu pointti, vaikka hän tuo sen esille aika kärjistäen. Ymmärrän huolen siitä, että hetkellisesti menestyvien krypto- ym. treidaajien poistuminen työmarkkinoilta pahentaa tällä hetkellä lähes kaikkia aloja kurittavaa työvoimapulaa. Vastoin Itkosta näkisin kuitenkin, että jokainen oman elantonsa tienaava henkilö on kansantaloudelle työtöntä työnhakijaa parempi vaihtoehto. Rohkenen myös väittää, ettei tällä hetkellä yleistyvä nuorten unelma treidaamalla itsensä elättämisestä ole kovin pitkäikäinen trendi, ts. kansantalouden tasolla ei tarvitse olla huolissaan.

Fakta kuitenkin on, että väkisin väännetystä likviditeettiargumentista huolimatta päiväkauppiaat eivät oikeasti luo mitään lisäarvoa kansantaloudelle. Mutta on monia muitakin ammatteja, joiden kansantaloudellista merkitystä voi kyseenalaistaa. Joissakin duuneissa arvo on negatiivinen: esim. vedonlyöntisivujen affeja kohtaan Itkosen hyökkäys olisi ollut erittäin asiallinen, mutta tuosta kaikki lienevät yhtä mieltä joten vastaavaa polemiikkia ei olisi herännyt. 

Treidaajien reaktioista huomaa, että monilla epävarmuus oman työn merkityksellisyydestä kaihertaa, vähintään alitajuisesti. Iso osa (fiksuista) ihmisistä kykenee suhtautumaan omaan työhönsä terveellä itseironialla, mutta aina löytyy epävarmoja tapauksia, jotka eivät pysty vastaanottamaan minkäänlaista kyseenalaistamista. Minut yllätti se, että fiksuimmankin pään päiväkauppiaat nousivat voimakkaasti puolustuskannalle, vaikka kuvittelin, että tätä aihetta on enemmän tai vähemmän mielen sopukoissa työstetty ja hyväksytty. Noin keskimäärin treidaajat vaikuttavat ajattelunsa tasolta sen verran yksinkertaisilta, että ison massan provosoituminen oli odotettavissa.

Tämä on niitä red flagejä, joihin on hauska palata, jos jossain kohtaa tulevaisuudessa yhtiön markkina-arvosta on hävinnyt esimerkiksi 90 %. Toivotaan tietysti, että näin ei käy, vaan yhtiöllä on oikeasti merkittävää teknologiaa, jonka se onnistuu kaupallistamaan tai edes myymään kovalla rahalla jollekin isolle toimijalle.

Hpj:n kommentti menee suoraan klassikko-osastolle:

"Olen nähnyt urallani useita kasvuyhtiöitä, ja aika harva tavanomaisen varallisuuden omaava toimitusjohtaja uskoo näin paljon yritykseensä ja uskaltaa ottaa näin merkittävää henkilökohtaista riskiä. Ihailtavaa siviilirohkeutta minun mielestäni.”

Eikö ketään muuta ihmetytä lähes totaalinen kritiikittömyys Spinnovaa kohtaan? Omissa kirjoissani yhtiö tarjoaa oikeastaan samaa tavaraa hieman eri paketissa kuin muutama kuukausi sitten listautunut Nightingale. Pilottivaiheessa oleva tuote, ei selvää bisnesmallia tiedossa, maailmanvalloitus alkaen joskus vuonna 2025, valuaatio luultavasti 5-10x siitä millä kukaan teollinen sijoittaja olisi valmis yhtiöön panostamaan. Spinnovassa vielä kirsikkana kakun päällä ison tehtaan ylösajo, joka voi mennä aika monessa kohtaa vihkoon ja vähintään myöhästyä vuosikausilla.

Nightingale teilattiin erinäisissä someissa täysin ja listautuminen jossain määrin epäonnistui, kun taas Spinnovaa on nettifoorumeiden perusteella merkannut naapurin koirakin ja keississä nähdään pelkkiä mahdollisuuksia.

Itse kyynikkona näkisin, että molemmissa on kyse hienosta tarinankerronnasta ja hyvin kreatiivisesta tavasta maksimoida vanhojen omistajien exit. Siinä sivussa saadaan kasvatettua lottolipukkeen osumatodennäköisyyttä olemattomasta hyvin pieneen. Sattumoisin myös sama mies taustalla molemmissa listautumisissa. Joku voisi tietysti nähdä positiivisena asiana, että Suomesta löytyy edes joku noin rohkeasti äärilöysän rahan aikakauden hyödyntävä henkilö.

No, pitää myös muistaa että osakemarkkinoilla optimisti on kuningas ja pessimisti hyvin harvoin tekee rahaa.