topperharley kirjoitti:Näissä usein toteutettu painovoimainen ilmanvaihto on täysi riittämätöntä ja varsinkin kesäaikaan ilmanvaihto on käytännön pysähdyksissä. Remonttien kustannukset ovat maanlaajuisesti valtavia ja ongelma on siinä mielessä salakavala, ettei sitä välttämättä huomaa juuri mistään (esim. alapohjaongelma yhdistettynä puutteelliseen ilmanvaihtoon = korvausilma tulee osittain alapohjasta) ennen kuin terveys alkaa pettää. Tähän voi mennä vuosia ja usein kestää vielä pidempään kunnes ymmärretään että syy on omassa kodissa. Täällähän usein puhutaan ainoastaan virastotaloista ja kouluista jotka on pilalla, mutta on huomattava määrä myös omakoti-, rivi- ja kerrostaloja jotka on massiivisten remonttien tarpeessa liittyen näihin ongelmiin ja tämä vyyhti alkaa pikkuhiljaa purkautua.
http://yle.fi/uutiset/sisailmaongelmien_kustannukset_mitataan_miljardeis...
Olen tästä(kin) asiasta jutellut asiaa tuntevien kanssa ja ymmärtänyt, että ongelma on se, että ilmanvaihto on tukittu asunnoissa lämmön säästämiseksi (sic). Olen tämän myös itsekin todennut. Ei tosiaan jengillä paljoa päässä kolise yleisesti ottaen. Siis tukittu sisäilman tuloreitti, koska sieltä "vetää", jolloin sisään ei enää virtaa viileämpää ilmaa, joka lämpisi sisällä ja nousisi poistohormia pitkin ylös katolle ilman lisäenergiaa. Näin yksinkertaisella idiotismilla on tuhottu niitä taloja, joissa rakenteet ovat päässeet kostumaan tämän takia.
Homeongelma ei myöskään aikuisten oikeasti ole homeongelma, vaan rakenteiden kostumisongelma. Ongelma on rakenteiden kestävyys, ei terveys, mutta tässä(kin) asiassa massojen hysteria on ohittanut järjen.
Ja tottakai urakoitsija aina sanoo, että tarvitaan "massiivia remontteja", kun maksajana on hysteerikoilta äänensä/leipänsä saava taho. Joko neuroottinen hipsteri tai näitä edustava kunnallispoliitikko tai virkamies. Mitä virkamies siinä voittaa, että sanoo: "ei kannata"? Päin vastoin, ongelmia itselleen kerjää. Eiväthän ne hänen palkkarahojaan ole, mitä "home"kouluihin käytetään.
Mutta toki tämä on todellisuus, jossa sijoittajan pitää elää. Siksipä harva sijoittaja sijoittaa pientaloihin. Tästä ja monesta muusta hyvästä syystä.
Asun Wienissä 1890 rakennetussa kerrostalossa. Putket samalta ajalta. Taannoin hajosi putki ja kostui yksi seinä. Se avattiin ja kuivattiin ja maalattiin päältä. Myöhemmin huomattiin, että toiselta puolelta oli myös täysin märkä ja täysin homeessa. Oli kaapin takana, niin ei huomattu. Sama prosessi. Ihmettelivät, kun muutimme viikoksi pois remontin alta. Ei Itävallassa, joka on varmaankin maailman lääketieteellisen neuroottisuuden huippumaa, tunneta hometta terveysasiana. Eikä kyllä muuallakaan. Koko Eurooppa on täysin homeessa. Samoin Aasia. Suomessa se ongelma ei todellisuudessa ole home, vaan väestössä joku muu asia, mutta se on aina niin paljon helpompi syyttää jotain itsensä ulkopuolista, varsinkin kun sille löytyy maksaja.
Pari päivää sitten uutisoitiin, että asumistukea saavia on jo 488 000 ja asumistukimenot ovat nousseet neljänneksellä vuodessa. Asumistuki on tämän hetkein tärkein tekijä, joka tukee asuntosijoittamista. Siten asuntosijoittamisen suurin riski liittyy asumistuen heikennyksiin, mutta mitä useampi sitä saa, sitä hankalampi sitä on leikata. Kehitys taasen tukee sitä, että asumistukea saa yhä useampi, joten en pitäisi asumistuen heikennyksiä kovin todennäköisenä. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin aiheuttanee kuitenkin ensi vuonna mahdollisesti jonkinlaista sopeutusmiskehitystä ja erityisesti tähän segmenttiin vahvasti painottavien sijoittajien kannattaa seurata asiaa tarkasti.