Olet täällä

  stdClass Object
(
    [vid] => 160
    [uid] => 109
    [title] => S-osuudet: kannattava piensijoitus
    [log] => 
    [status] => 1
    [comment] => 2
    [promote] => 0
    [sticky] => 0
    [vuuid] => b3442dfc-339b-4dbe-ba8a-20dbccdee28f
    [nid] => 160
    [type] => forum
    [language] => fi
    [created] => 1407501207
    [changed] => 1407598466
    [tnid] => 0
    [translate] => 0
    [uuid] => 789db8a8-4e4c-4c92-b61c-b4cc41e07813
    [revision_timestamp] => 1407598466
    [revision_uid] => 109
    [taxonomy_forums] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [tid] => 1
                            [taxonomy_term] => stdClass Object
                                (
                                    [tid] => 1
                                    [vid] => 2
                                    [name] => Aloittelevat sijoittajat
                                    [description] => Keskustelualue aloitteleville sijoittajille ja sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille.
                                    [format] => 
                                    [weight] => 2
                                    [uuid] => 8278f67c-df5e-4ffa-bf77-3ce8ad0cec02
                                    [vocabulary_machine_name] => sijoituskeskustelu
                                    [rdf_mapping] => Array
                                        (
                                            [rdftype] => Array
                                                (
                                                    [0] => skos:Concept
                                                )

                                            [name] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => rdfs:label
                                                            [1] => skos:prefLabel
                                                        )

                                                )

                                            [description] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:definition
                                                        )

                                                )

                                            [vid] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:inScheme
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                            [parent] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:broader
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                        )

                                    [status] => 1
                                )

                        )

                )

        )

    [body] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [value] => 

Heitän tähän väliin pienen sijoitusvinkin, joka ei ole mitenkään uusi asia, mutta näillä ohjeilla helppo toteuttaa.

Kyse on S-ryhmän osuusmaksuista, joille paikalliset osuuskaupat antavat hyvän tuoton. Perinteisesti ihmiset ovat liittyneet vain siihen osuuskauppaan, jonka alueella asuvat, mutta muihinkin saa liittyä. Liittyminen tapahtuu käytännössä kävelemällä paikallisen Prisman tms. asiakasomistajapisteeseen ja esittämällä asiansa siellä. Papereita allekirjoitellaan, osuusmaksut maksetaan ja aikaa toimenpiteeseen kuluu vartista kolmeen riippuen virkailijan ammattitaidosta.

Osuusmaksun tuotto perustuu osuuskaupan maksamaan osuuspääoman korkoon sekä mahdollisiin ylijäämän palautuksiin. Jotkut osuuskaupat eivät maksa korkoa, vaan palauttavat kaikki ylijäämänsä bonuksina (jotka perustuvat ostoihin kyseisessä osuuskaupassa). Tällaisiin osuuskauppoihin ei luonnollisesti kannata rahojaan laittaa. Ne osuuskaupat jotka korkoa maksavat, palauttavat keskimäärin n. 10%:n tuoton sijoitetulle pääomalle. Tämä tuotto on toistaiseksi saajalleen verotonta tuloa. Lainsäädäntö saattaa näiltä osin lähitulevaisuudessa muuttua, mutta verovapaus ei varmaankaan poistu kokonaan vaan lakiin jää jokin kohtuullinen verottomuuden yläraja, jonka rajoihin suurin osa osuuskoroista mahtuu.

Suomessa oli viime vuonna 14 osuuskauppaa, jotka maksoivat osuuspääomalle korkoa. Nämä kaupat olivat:

Etelä-Karjalan OK, Etelä-Pohjanmaan OK, Helsingin OK Elanto, Kymen Seudun OK, OK Hämeenmaa, OK Keskimaa, OK KPO, OK Suur-Savo, OK Varuboden-Osla Handelslag, Pirkanmaan OK, Pohjois-Karjalan OK, Satakunnan OK, Suurseudun OK SSO, Turun OK

Maksetut korot vaihtelivat 6-20% välissä osuuskaupoittain.

Piensijoituksen tästä tekee, että osuuksia ei voi ostaa enempää kuin yhden per kauppa. Yksi osuusmaksu on tyypillisesti 100 euroa, poikkeuksena Helsingin Elannon 35 euroa. Jos ostaa osuuden kaikista 14 edellä listaamastani hyvää korkoa maksavasta kaupasta, sijoitus on yhteensä 1335 euroa, pieni, mutta tuotoltaan hyvä. Perheellinen voi myös ostaa samat osuudet puolisolleen sekä alaikäisille lapsilleen, jolloin rahaa saa kiinni enemmän.

Osuuskauppoihin sijoittamista pitäisin sijoituksena lähes riskittömänä. Osuuskaupat ovat hyvin kannattavia ja vakavaraisia. On kyllä mahdollista, että vuosittain maksettava korko muuttuu. Edustajisto päättää maksettavasta korosta. Laihempana vuonna korko voi jäädä pienemmäksi, tai osuuskauppa voi tehdä päätöksen siirtyä maksamaan vain bonuksia.

Jos aiot liittyä osuuskauppoihin, se kannattaa tehdä vasta lähellä vuodenvaihdetta, sillä olet oikeutettu korkoon koko vuodelta jos olet 31.12. mennessä merkitty asiakasomistajaksi. Voit siis liittyä esimerkiksi joulukuun puolivälissä sopivasti ennen jouluruuhkia, ja saat parin viikon sijoituksellesi heti vuoden tuoton.

Mainittakoon vielä, että liittymisen jälkeen monet kaupat lähettävät postissa etuseteleitä: esim. 40 euron alennuskupongit paikalliseen S-markettiin. Näppärä poika kauppaa ne huutonetissä n. 80%:iin naama-arvostaan. Seteleillä voi saada "cashbackia" satkun-pari, jos huutonetin käyttö luontuu eikä laske siihen käytetylle ajalle hintaa.

[summary] => [format] => teksti_ja_html [safe_value] =>

Heitän tähän väliin pienen sijoitusvinkin, joka ei ole mitenkään uusi asia, mutta näillä ohjeilla helppo toteuttaa.

Kyse on S-ryhmän osuusmaksuista, joille paikalliset osuuskaupat antavat hyvän tuoton. Perinteisesti ihmiset ovat liittyneet vain siihen osuuskauppaan, jonka alueella asuvat, mutta muihinkin saa liittyä. Liittyminen tapahtuu käytännössä kävelemällä paikallisen Prisman tms. asiakasomistajapisteeseen ja esittämällä asiansa siellä. Papereita allekirjoitellaan, osuusmaksut maksetaan ja aikaa toimenpiteeseen kuluu vartista kolmeen riippuen virkailijan ammattitaidosta.

Osuusmaksun tuotto perustuu osuuskaupan maksamaan osuuspääoman korkoon sekä mahdollisiin ylijäämän palautuksiin. Jotkut osuuskaupat eivät maksa korkoa, vaan palauttavat kaikki ylijäämänsä bonuksina (jotka perustuvat ostoihin kyseisessä osuuskaupassa). Tällaisiin osuuskauppoihin ei luonnollisesti kannata rahojaan laittaa. Ne osuuskaupat jotka korkoa maksavat, palauttavat keskimäärin n. 10%:n tuoton sijoitetulle pääomalle. Tämä tuotto on toistaiseksi saajalleen verotonta tuloa. Lainsäädäntö saattaa näiltä osin lähitulevaisuudessa muuttua, mutta verovapaus ei varmaankaan poistu kokonaan vaan lakiin jää jokin kohtuullinen verottomuuden yläraja, jonka rajoihin suurin osa osuuskoroista mahtuu.

Suomessa oli viime vuonna 14 osuuskauppaa, jotka maksoivat osuuspääomalle korkoa. Nämä kaupat olivat:

Etelä-Karjalan OK, Etelä-Pohjanmaan OK, Helsingin OK Elanto, Kymen Seudun OK, OK Hämeenmaa, OK Keskimaa, OK KPO, OK Suur-Savo, OK Varuboden-Osla Handelslag, Pirkanmaan OK, Pohjois-Karjalan OK, Satakunnan OK, Suurseudun OK SSO, Turun OK

Maksetut korot vaihtelivat 6-20% välissä osuuskaupoittain.

Piensijoituksen tästä tekee, että osuuksia ei voi ostaa enempää kuin yhden per kauppa. Yksi osuusmaksu on tyypillisesti 100 euroa, poikkeuksena Helsingin Elannon 35 euroa. Jos ostaa osuuden kaikista 14 edellä listaamastani hyvää korkoa maksavasta kaupasta, sijoitus on yhteensä 1335 euroa, pieni, mutta tuotoltaan hyvä. Perheellinen voi myös ostaa samat osuudet puolisolleen sekä alaikäisille lapsilleen, jolloin rahaa saa kiinni enemmän.

Osuuskauppoihin sijoittamista pitäisin sijoituksena lähes riskittömänä. Osuuskaupat ovat hyvin kannattavia ja vakavaraisia. On kyllä mahdollista, että vuosittain maksettava korko muuttuu. Edustajisto päättää maksettavasta korosta. Laihempana vuonna korko voi jäädä pienemmäksi, tai osuuskauppa voi tehdä päätöksen siirtyä maksamaan vain bonuksia.

Jos aiot liittyä osuuskauppoihin, se kannattaa tehdä vasta lähellä vuodenvaihdetta, sillä olet oikeutettu korkoon koko vuodelta jos olet 31.12. mennessä merkitty asiakasomistajaksi. Voit siis liittyä esimerkiksi joulukuun puolivälissä sopivasti ennen jouluruuhkia, ja saat parin viikon sijoituksellesi heti vuoden tuoton.

Mainittakoon vielä, että liittymisen jälkeen monet kaupat lähettävät postissa etuseteleitä: esim. 40 euron alennuskupongit paikalliseen S-markettiin. Näppärä poika kauppaa ne huutonetissä n. 80%:iin naama-arvostaan. Seteleillä voi saada "cashbackia" satkun-pari, jos huutonetin käyttö luontuu eikä laske siihen käytetylle ajalle hintaa.

[safe_summary] => ) ) ) [rdf_mapping] => Array ( [rdftype] => Array ( [0] => sioc:Post [1] => sioct:BoardPost ) [taxonomy_forums] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_container ) [type] => rel ) [title] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:title ) ) [created] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:date [1] => dc:created ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [changed] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:modified ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [body] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => content:encoded ) ) [uid] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_creator ) [type] => rel ) [name] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => foaf:name ) ) [comment_count] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:num_replies ) [datatype] => xsd:integer ) [last_activity] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:last_activity_date ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) ) [cid] => 27885 [last_comment_timestamp] => 1567769370 [last_comment_name] => [last_comment_uid] => 22675 [comment_count] => 118 [name] => Velho [picture] => stdClass Object ( [fid] => 106 [uid] => 109 [filename] => picture-109-1403768770.jpg [uri] => public://kuvat/avatarit/picture-109-1403768770.jpg [filemime] => image/jpeg [filesize] => 5095 [status] => 1 [timestamp] => 1448894703 [type] => image [uuid] => e9d31e14-9223-42ad-8219-9c77bcb834a3 [field_file_image_alt_text] => Array ( ) [field_file_image_title_text] => Array ( ) [rdf_mapping] => Array ( ) [metadata] => Array ( [height] => 144 [width] => 150 ) [alt] => [title] => [height] => 144 [width] => 150 ) [data] => a:1:{s:7:"contact";i:1;} [forum_tid] => 1 [entity_view_prepared] => 1 [rate_thumbsup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
Thumbsup
[#title] => Thumbsup [#type] => item ) [rate_numbersup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
0
+1
1
-1
0
1
[#title] => numbersup [#type] => item ) [rate_bothnumbers] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
bothnumbers
  • ylös
    0%
  • down
    100%
[#title] => bothnumbers [#type] => item ) )

S-osuudet: kannattava piensijoitus

Sivu:

Sivut

13.7.2016, 22:25
28.7.2016, 16:24
Liittynyt:
25.6.2014, 20:26
Viestejä:
132
hauturi kirjoitti:

Tähän asti Varuboden on kai aina maksanut toukokuussa, ja kun ei kesäkuussakaan tullut, olisin melko varma, että on päätetty olla maksamatta. Näin ainakin tilinpäätöksessä (https://www.s-kanava.fi/documents/442039/0/Tasekirja+2015.pdf/1c193477-4...) ehdotettiin. Täysin varmaa tietoa en kuitenkaan löytänyt. Täältä voi katsoa yhteystietoja, jos kiinnostaa kysellä:  https://www.s-kanava.fi/web/varuboden-osla/yhteystiedot

Kävin irtisanomassa Varubodenin. Kuvittelin että osuusmaksun palautusta saisi odottaa ehkä pitkäänkin, mutta yllättäen sain 100€ kassalta heti käteisenä. Ilmeisesti tähän ei mikään estä liittymästä uudelleen jos alkavat taas maksamaan korkoa ensi vuonna tai myöhemmin.

1
+1
0
-1
1
0
28.7.2016, 16:34
Liittynyt:
19.7.2014, 17:30
Viestejä:
180
1
+1
0
-1
1
0
30.7.2016, 22:06
Liittynyt:
30.7.2016, 20:23
Viestejä:
8

Ilmeisesti jos olisi käteisen tarvetta niin kannattaisi irtisanoutua kaikista, ja liittyä takaisin taas joulukuun lopussa?

Näyttääkö siltä että tietyt ryhmittymät ovat lopettaneet kokonaan maksun seuraavilta vuositla?

1
+1
0
-1
1
0
1.8.2016, 01:11
Liittynyt:
28.3.2016, 14:33
Viestejä:
9

Saisiko päivitetyn listan, että mitkä maksoivat tänä vuonna?

0
+1
1
-1
0
1
1.8.2016, 10:35
Liittynyt:
29.6.2014, 16:00
Viestejä:
18
verokarhu kirjoitti:

Saisiko päivitetyn listan, että mitkä maksoivat tänä vuonna?

 

Suurseudun OK SSO
OK Suur-Savo
Pohjois-Karjalan OK
Kymen Seudun OK
OK KPO
Helsingin OK Elanto
OK Hämeenmaa
OK Keskimaa
Etelä-Karjalan OK
Satakunnan OK
Turun OK
Etelä-Pohjanmaan OK
Pirkanmaan OK

Pirkanmaa ei ole vielä maksanut mutta maksaa 25.8

 

1
+1
1
-1
1
1
3.8.2016, 13:09
Liittynyt:
2.7.2014, 14:49
Viestejä:
62

Löytyykö joltakulta vielä osuuskorkoprosentit osuuskunnittain?

1
+1
0
-1
1
0
3.8.2016, 13:33
Liittynyt:
29.6.2014, 16:00
Viestejä:
18

6,00 €    SSO
10,00 €  OK SUUR-SAVO
12,00 €  PKO
3,00 €    KYMEN SEUTU
20,00 €  KPO
10,00 €  HOK-ELANTO
5,00 €    HÄMEENMAA
6,00 €    KESKIMAA
5,00 €    ETELÄ-KARJALA OSK
6,00 €    SATAKUNTA
10,00 €  TURUN OSUUSKAUPPA
20,00 €  EEPEE
8,00 €    PIRKANMAAN OK

Tuossapa nuo euroina. Osuusmaksu aina satasen joten on prosenttilukuna sama.

1
+1
1
-1
1
1
3.8.2016, 17:31
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
78

Löytyyköhän noista historiatietoja mitenkään helposti?

1
+1
0
-1
1
0
28.8.2016, 23:49
Liittynyt:
28.3.2016, 14:33
Viestejä:
9

Tulipahan liityttyä näihin. Aika rivakasti S-pankin virkailija tulosteli lappuja allekirjoitettavaksi ja ei ollut yhtään jonoa. Kun liittyy kaikkiin osinkoa maksaviin, nopeasti laskettuna tuotto on 9,3% sijoitetusta pääomasta. Minusta ehdottomasti kannattava piensijoitus, jota ei tarvitse harkita. Osingot saavat valua sitten S-Pankin tilille, josta sitten saa maksettua ilmaiset ruokaostokset jokusen kerran vuodessa.

Alunperin kun liityin S-Pankkiin, oli oman osuuskuntani alin bonustaso 100€ kuukaudessa. Tuo ei täyttynyt koskaan, koska ei tule S-ketjun liikkeissä niin paljoa käytyä. Vaihdoin sitten osuuskunnan toiseen, jossa raja on 50€ kuukaudessa. Saattaa joskus jopa päästä sen bonusrajan yli.

Ihmettelen täällä käytyä keskustelua, kun osa porukasta on vetämässä sijoituksiaan takaisin. Sijoitat vaan ne rahat ja unohdat. Ei kai talous voi riippua siitä, että se reilu tonni pitää saada heti nyt takaisin.

1
+1
0
-1
1
0
29.5.2017, 23:07
Liittynyt:
14.9.2016, 13:09
Viestejä:
9

Koskas näitä osinkoja oikein aletaan maksella? Netistä ei yhtäkkiä katsottuna löytynyt mitään tietoa tältä vuodelta. Ja sitten vielä: kun osingot tulevat, voinko vetää koko s-tilin tyhjäksi ja sijoittaa uudelleen vuoden lopussa? Perustin S-pankin vain näitä osinkoja varten.

0
+1
0
-1
0
0
30.5.2017, 06:20
Liittynyt:
25.6.2014, 20:28
Viestejä:
106

Viikonloppuna kurkkasin S-tililleni, niin sinne oli viidestä osuusmaksusta tupsahtanut korot ja kaikilla tähän mennessä maksaneilla korko oli sama kuin viime vuonnakin. Eli varmaan näillä main tulee sitten muiltakin. Minullakaan ei kyllä ole mitään tietoa saako jostakin netin kautta selville aikooko osuuskunta maksaa korkoa vai ei. Ja kyllä voit tehdä rahoillasi mitä lystäät, kunhan taas ennen vuodenvaihdetta olet liittynyt haluamiisi osuuskuntiin. En kyllä itse jaksa edestakaisin puljata noitten osuusmaksujen kanssa, kyllä sillekin parikymmenminuuttiselle keksin parempaa käyttöä mikä siellä meni liittyessä kaikkiin 13 maksavaan osuuskuntaan.

0
+1
1
-1
0
1
30.5.2017, 06:24
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
456

Eri osuuskaupat maksavat osuuspääoman koron eri aikaan. Maksupäivä on yleensä (aina?) kuun 25. (paitsi jos ei pankkipäivä), itselleni on tullut korkoja ainakin 25.4. ja 25.5. osa on vielä tulematta, viime vuonna viimeiset jossa itse ole jäsenenä maksoivat muistaakseni 25.6. Threadin aiempia viestejä lukemalla selviää, että osa maksaa vastaa elokuussa. Saattaa olla, että joku (jossa en itse ole jäsen) maksoi jo 25.3.

Osuuspääoman koron voi nostaa tililtä kun se tulee eikä sitä tarvitse mihinkään sijoittaa uudelleen, eihän se vaikuta jäsenyyteen. Jäsenyydestä luopuminen ja uudelleenliittyminen on sitten eri prosessi.

1
+1
0
-1
1
0
27.6.2017, 20:55
Liittynyt:
25.6.2014, 20:28
Viestejä:
106
Riku kirjoitti:

6,00 €    SSO
10,00 €  OK SUUR-SAVO
12,00 €  PKO
3,00 €    KYMEN SEUTU
20,00 €  KPO
10,00 €  HOK-ELANTO
5,00 €    HÄMEENMAA
6,00 €    KESKIMAA
5,00 €    ETELÄ-KARJALA OSK
6,00 €    SATAKUNTA
10,00 €  TURUN OSUUSKAUPPA
20,00 €  EEPEE
8,00 €    PIRKANMAAN OK

Tuossapa nuo euroina. Osuusmaksu aina satasen joten on prosenttilukuna sama.

Nyt on yllä olevista tupsahtanut tilille kaikista muista osuusmaksun korko tältä vuodelta paitsi Kymen seudulta. Liekkö sitten maksavat mitään tänä vuonna. Kaikki muut pysyivät samana, paitsi Hämeenmaa putosi pari euroa 5€ -> 3€

 

1
+1
1
-1
1
1
29.6.2017, 11:24
Liittynyt:
14.3.2017, 12:31
Viestejä:
25
Jytky kirjoitti:
Riku kirjoitti:

6,00 €    SSO
10,00 €  OK SUUR-SAVO
12,00 €  PKO
3,00 €    KYMEN SEUTU
20,00 €  KPO
10,00 €  HOK-ELANTO
5,00 €    HÄMEENMAA
6,00 €    KESKIMAA
5,00 €    ETELÄ-KARJALA OSK
6,00 €    SATAKUNTA
10,00 €  TURUN OSUUSKAUPPA
20,00 €  EEPEE
8,00 €    PIRKANMAAN OK

Tuossapa nuo euroina. Osuusmaksu aina satasen joten on prosenttilukuna sama.

Nyt on yllä olevista tupsahtanut tilille kaikista muista osuusmaksun korko tältä vuodelta paitsi Kymen seudulta. Liekkö sitten maksavat mitään tänä vuonna. Kaikki muut pysyivät samana, paitsi Hämeenmaa putosi pari euroa 5€ -> 3€

 

 

Onko näistä heittää jotain statistiikkaa pidemmältä ajalta? Jos nuo parasta palautusta antavat on yleensä samat niin voisin valita vaan ne hyvät (markkinoiden keskimääräistä tuottoa ylittävät) kohteet ja laittaa loput salkun jatkeeks.

1
+1
0
-1
1
0
29.6.2017, 13:11
Käyttäjän Velho kuva
OP
Liittynyt:
26.6.2014, 10:40
Viestejä:
146
cempaired kirjoitti:

Onko näistä heittää jotain statistiikkaa pidemmältä ajalta? Jos nuo parasta palautusta antavat on yleensä samat niin voisin valita vaan ne hyvät (markkinoiden keskimääräistä tuottoa ylittävät) kohteet ja laittaa loput salkun jatkeeks.

Samat kaupat ovat maksaneet about saman verran useamman vuoden ajan eli kyllä voi ja kannattaakin valita ne. Hienoinen laskutrendi on ollut havaittavissa koroissa, kun kaikki maksavat kaupat laskee yhteen: v. 2014 135e, 2015 121e, 2016 116e (toki samaan aikaan ollut myös yleisesti taantuma). Edelleen ihan ok maksuprosentti silti kokonaisuutena. Jukola, Koillismaa, Arina, Keula, Maakunta, PeeÄssä, Varuboden-Osla eivät ole maksaneet korkoa useampaan vuoteen joten niitä ei kannata ottaa. Kymi maksoi viime vuonna enää 3€, tänä vuonna ei taida maksaa ollenkaan. Hämeenmaa kanssa pudottanut 5€ -> 3€. Näistä voi myös luopua. 10% tai parempaa tuottoa antavia on jäljellä KPO, Eepee, HOK, Suur-Savo, PKO ja Turku. Näistä kaksi ekaa maksanut joka vuosi 20% eli ne ovat parhaat.

0
+1
1
-1
0
1
7.7.2017, 17:52
Käyttäjän RJW kuva
Liittynyt:
11.6.2017, 21:48
Viestejä:
64
cempaired kirjoitti:

Onko näistä heittää jotain statistiikkaa pidemmältä ajalta? Jos nuo parasta palautusta antavat on yleensä samat niin voisin valita vaan ne hyvät (markkinoiden keskimääräistä tuottoa ylittävät) kohteet ja laittaa loput salkun jatkeeks.

 

Toiveesi on toteutuva. Ongin kesälomani ratoksi internetin ihmeellisestä maailmasta statistiikkaa vuosilta 2008-2017. Vaati melkoisen työn, nimittäin näitä sai ihan oikeasti etsiä Kauppalehden foorumeilta. Sielläkin kun oli erilaisia hämmennysviestejä, koko vuoden maksajat harvemmin löytyivät yhdestä viestistä, vaan joutui kasaamaan melkoista palapeliä tuhansien viestien seasta. Toivottavasti tästä taulukostani on apua. 

(0 = ei maksettua korkoa, - = osuuskuntaa ei olemassa, ? = korko ei ole tiedossa)

 

Taulukko kertoo siis montako prosenttia osuuskunta on maksanut jäsenmaksustaan takaisin osuusmaksun korkoina. Punaisella vaakarivillä oleva keskimääräinen korkoprosentti on laskettu vain korkoa maksaneiden osuuskuntien kesken. Nollakerholaiset on siis jätetty pois laskemasta keskiarvoa.

 

Enemmän asiasta löytyy lisää blogini puolelta. Tekstiä tuli sinne Wordin mukaan 12 sivua ja reilut 3000 sanaa kun koitin kertoa kaiken S-junaan sijoittamiseen liittyvän yhdessä viestissä. Kopioin tuon blogikirjoituksen kokonaisuudessaan seuraavaan viestiini (mikäli se vain pituutensa puolesta mahtuu).

http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/s-junaan-sijoittamisen-abc-maai...

Loin lisäksi Sharevilleen oman yhteisön S-junalaisille. Jos löytyy Nordnetin tunnuksia, niin sinne vain mukaan. 

0
+1
1
-1
0
1
7.7.2017, 17:56
Käyttäjän RJW kuva
Liittynyt:
11.6.2017, 21:48
Viestejä:
64

Tässä siis tuo yllä mainostamani blogi kokonaisuudessaan. Sain joskus ohjeistusta siitä miten Sijoitustiedon foorumille täytyy kopioida koko blogilinkin takana oleva teksti, joten siksi tuo "ylipitkä viestini" on tässä viestiketjussa. Modet poistelkoot tämän viestin mikäli pituutensa vuosi sekoittaa foorumin. 

***

S-junaan sijoittamisen ABC - "maailman helpoin satanen"

S-ryhmä ei ole listattuna pörssiin, mutta sekin avulla voi suomalainen piensijoittaja tehdä rahaa. Enkä sitten tarkoita tällä niitä "poonuksien" keräilyä. Vaikka itsekin asioin pääasiassa S-ryhmässä, ihmettelen kuitenkin sitä miten osa kansasta pitää bonuksina tulleita euroja jotenkin "ilmaisina". Jotta bonuksia saa, pitää myös kuluttaa jotain. Noh, nerokas markkinointikikka S-ryhmältä joka tuntuu uppoavan ilmaisten ämpärien kansaan.

Se niistä vihreän kortin lätinöistä. On olemassa parempikin tapa saada tuottoa, nimittäin S-ryhmän osuuskuntajäsenyydet. S-ryhmä maksaa omistajilleen niin sanottua osuusmaksun korkoa, joka on usein 3-20 % jokaisesta osuuskunnasta. Tätä voisi pitää eräänlaisena osinkona. Yhtiö muistaa omistajiaan joka kevät pienellä summalla. Mutta sillä erotuksella, että toisin kuin osingot, osuuskunnan korot ovat paljon miedommin verotettuja. Vielä pari vuotta sitten pystyi sanomaan että korot ovat verovapaita, mutta viime vuodesta alkaen niistäkin on alettu perimään veroa. Vero on kuitenkin pienempi kuin osingoilla, joten 3 % osuusmaksun korosta jää enemmän käteen kuin 3 % pörssiosingoista.
 

 

1. Mistä lähteä liikkeelle?

Jos haluat saada osuusmaksun korkoja, niin voit saada niitä aikaisintaan ensi keväänä. Osinkokielellä S-osuuskuntien osingon irtoamispäivä on 1.1., joten sinun tulee olla omistajana viimeistään 31.12. mennessä. Liittyminen tehdään S-pankin konttorissa, joita sijaitsee useimpien Prismojen yhteydessä. En ole varma tarvitseeko sinun olla S-pankin jäsen tai omistaa vihreä kortti ennen ostoa. Minulta ne ainakin löytyivät.

Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että älkää jättäkö asiaa viime tippaan. Saatte parempaa palvelua mitä aiemmin käytte liittymässä. Itse liityin jäseneksi olisiko ollut joulun välipäivinä. Vieläpä klo 20, kun kautta meni tuntia myöhemmin kiinni. Minuun suhtauduttiin suoraan sanottuna vihamielisesti kun ilmoitin haluavani liittyä kolmeentoista eri osuuskuntaan. Pankkineiti ilmoitti suht äkäisesti että voi kirjoittaa minulle kolme jäsenyyttä, mutta enempää ei suostu nyt tekemään. En jaksanut alkaa tappelemaan asiasta, joten suostuin.

Toinen vinkki, selvitä kotona haluamasi osuuskunnat ja kirjoita ne ylös. Typerintä on jos alat arpomaan pankkikonttorissa mitähän jäsenyyksiä pitikään ottaa. Äläkä luota siihen että pankkineiti tiskin toisella puolella luettelee sinulle ne parhaimmat korkoa jakavat osuuskunnat. Säästä siis kaikkien aikaa, ja tee läksyt valmiiksi jo kotona niin homma sujuu jouten.

Luettelin tuolloin S-pankissa viisi haluamaani jäsenyyttä. Täti toisella puolella tiskiä kirjoitti laput, tulosti niitä kaksi kappaletta, minun nimet molempiin ja homma valmis. Toinen paperi minulle, toinen jää pankkiin. Viiden jäsenyyden tekemiseen meni kaikkineen ehkä 15 minuuttia, mutta silti en saanut niitä puuttuvia kahdeksaa jäsenyyttä samalla istumalla, vaan ne piti kuulemma hoitaa toisella kertaa.

Onneksi mieleeni juolahti eräs pikku kikka. Kello oli ehkä 20:15, ja Jyväskylässä on useampiakin Prismoja. Ei muuta kuin auto kohti seuraavaa, ja kokeilemaan saisiko siellä parempaa palvelua. Noh, eipä saanut. Samanlainen suhtautuminen oli tälläkin virkailijalla minuun. Taas sain tehdä vain viisi jäsenyyttä, ja loput jäivät seuraavaan kertaan. Tällä kertaa homma hoitui 10 minuutissa, mutta silti jouduin tekemään ne puuttuvat 3 jäsenyyttä seuraavana päivänä.

Vihamielinen suhtautuminen minuun johtui kahdesta syystä. Ensinnäkin piikki liittymisille tuntuu olevan vuoden lopussa. Kaikki haluavat viimeisellä hetkellä liittyä jäseneksi, se kun on oikeastaan ihan sama liitynkö vuoden ensimmäinen tai viimeinen päivä, korko tulee sitten seuraavana vuonna. Pankkivirkailijalle tuo liittymisten tekeminen on aika yksitoikkoista hommaa, paljon identtistä paperien pyörittelyä ja tulostamista. Lopuksi vielä kahdet allekirjoitukset neljääntoista paperiin, eli 28 allekirjoitusta. Jos päivässä käy kymmeniä liittyjiä, niin ymmärtäähän sen että hermot voivat mennä. Toinen syy suhtautumiseen on, ettei S-ryhmä oikein arvosta ns. multiliittyjiä. Järjestelmä on kehitetty alun perin sillä ajatuksella, että kaikki suomalaiset liittyisivät vain siihen oman alueensa osuuskuntaan. Multiliittymistä ei kuitenkaan ole mitenkään kiellettyä missään, tämän ovat S-ryhmän edustajatkin joskus mediassa tokaisseet. Multiliittyjillä on myös yleensä vähän "vääränlaiset" kriteerit omistamiselle, tästä lisää kappaleessa 8, jossa käsittelen edustajiston vaaleja. Näiden asioiden takia multiliittyjien etuja on ryhdytty karsimaan, ja mm. osuusmaksun korkojen maksuja on vähennetty tai jopa lopetettu kokonaan.

Yhteishyvä-lehdistä kannattaa muuten kysellä liittymisen yhteydessä. Jotkut multiliittyjät ovat valitelleet sitä että jokainen osuuskunta lähettää sinulle S-ryhmän Yhteishyvä-lehden, eli 14 eri osuuskuntaan liittynyt saa postissa 14 kpl samanlaisia lehtiä. Minulle ei jostain syystä tule edes sitä yhtä kappaletta. En nyt jaksa muistaa käskinkö liittymisen yhteydessä peruuttaa lehtien tulemisen. Sen yhden Yhteishyvän voi kyllä tilata itselleen. Sieltä saa huhupuheiden mukaan joskus jonkinlaisia tarjouskuponkeja, tyyliin kaksi pitsaa yhden hinnalla.

 

2. Tuottoa monella tapaa

Suurin osa tuotosta tulee paljon puhutuista osuusmaksun koroista, mutta jäsenyydet antavat muitakin tuloja. Ensimmäinen tulo tulee kun liityt jäseneksi. Oman alueesi osuuskunta antaa sinulle liittymislahjan. Tämä vaihtelee ilmeisesti vähän eri osuuskunnissa ja välillä jopa koska satut omaan osuuskuntaasi liittymään, joten pieniä eroja voi tässä vaiheessa tulla. Itse keskisuomalaisena Keskimaa on oma osuuskuntani, joten Keskimaa muisti minua heti liittymisvaiheessa 20 euron lahjakortilla. Lahjakortti kävi kaikkiin S-ryhmän pisteisiin aina Prisman ruokaostoksista ABC:n polttoaineiden kautta Amarillon ravintolaan. Voidaan siis puhua että heti kättelyssä sain Keskimaahan sijoittamastani satasesta 20 euroa takaisin. Ei paha, kun 20 % hinnasta palautuu heti minulle!

Lahjakortteja voi tulla perässä postin kautta myös muualle. Itse sain ainakin Pohjois-Karjalaan PKO:n vastaavan lahjakortin. Minulta tuo jäi vähän tyhmyyttäni käyttämättä, koska asiointia Itä-Suomessa ei ollut lahjakortin voimassaolon aikana. Fiksuna olisin voinut myydä sen lahjakortin vaikkapa Torissa 15 eurolla, mutta eipä tullut mieleen. En muista sainko vielä muualtakin postin kautta jotain liittymislahjoja, mutta ainakaan rahallisesti en niistä hyötynyt. Olisiko jostain tullut joku suht turha kymmenen prosentin alennuskuponki toisella puolella Suomea sijaitsevaan Sokos Hoteliin tullut. En kykene muistamaan enää aivan kaikkea. Jos tuli, se jäi kyllä käyttämättä.

Kolmas tulonlähde taitaa olla nyt liittyville turhaa unelmointia, mutta itse tein hyvän tilin HOK Elannon jäsenyydellä. Liittyessäni Elantoon loppuvuodesta 2014, jäsenyyden hinta oli muista poiketen vain 35 euroa. Seuraavana syksynä HOK Elanto päätti kuitenkin nostaa jäsenyytensä hintaa uusille jäsenille sataan euroon kuten muutkin. Ne ketkä olivat jo jäseniä, heidän osuutensa nostettiin automaattisesti 35 eurosta täyteen 100 euroon. Nettosin siis tässäkin 65 euroa "ylimääräistä". Nyt kaikkien osuuskuntien hinta on samat 100 euroa, joten tulevaisuudessa vastaavia ilmaisia lounaita tuskin on tarjolla.

Tänä vuonna tililleni kilahti ensimmäistä kertaa myös pääomanpalautusta. Sen tarjosi Suur-Savon Osuuskunta, ja sitä tuli ruhtinaalliset 0,56e. Kaikki otetaan kuitenkin vastaan mitä tarjotaan. Pääomanpalautus tulee ilmeisesti siitä, kun olen ostanut jotain Suur-Savon alueelta. En muista itse yhtään mitä olen ostanut ja paljonko, mutta rahaa se tämäkin on.

Viimeisenä ja suurimpana tulonlähteenä S-osuuskuntiin sijoittaneelle ovat osuusmaksun korot. Niitä maksetaan siis kerran vuodessa, ja 3-20 euroa, eli siis 3-20 % vuosittainen tuotto. Ei todellakaan paha käytännössä riskittömästä sijoituskohteesta. Toki valitettava fakta on, että osuusmaksujen korot ovat selvästi laskussa olleet viime vuosina. Yksikään osuuskunta ei ole nostanut korkoaan. Ei edes HOK Elanto, vaikka se nopealla vilkaisulla siltä vaikuttaa. Koron pomppaaminen 3,5 eurosta pari vuotta sitten kymmeneen euroon johtuu juuri yllämainitsemastani jäsenmaksun korottamisesta. Elanto päätti pitää tuoton siirrosta huolimatta 10 %:ssa, eli uudet jäsenet saavat suhteessa yhtä paljon kuin vanhat saivat ennen tuota muutosta.
 

3. Osuuskuntien yhdistymiset sekä liittymismaksun rahastokorotukset

HOK Elannon tapauksesta kirjoittelinkin tuossa yllä jo, mutta se ei ole suinkaan ainoa kerta kun liittymismaksua on korotettu. Nämä ovat mukavia siinä mielessä, että omistaja ei tässä ainakaan häviä. Jos olet ehtinyt liittyä vanhalla hinnalla, omistuksesi nousee automaattisesti uuteen hintaan, ja erotessasi saat täyden summan osuuskunnasta takaisin. Myös osuuskunta Ympäristö on aikoinaan nostanut hintaansa 50 eurosta sataseen hieman ennen muuttumista Kymen seudun osuuskunnaksi. Lisäksi paria vuotta aiemmin Etelä-Karjalan osuuskauppa korotti maksuaan. Aiemmin se maksoi 85e (peruja siltä ajalta kun jäsenyys maksoi markoissa 500 mk -> 85 e), mutta lopulta sekin korotettiin sataseen ja silloiset omistajat saivat 15 euroa "tyhjästä".

Vuonna 2010 Lammin osuuskunta liittyi Hämeenmaahan, ja Lammin omistajat saivat siitä muhkean, olikohan peräti 300e bonuksen. Tästä innostuneena Kauppalehden foorumeilla odotettiin vesi kielellä tulevia yhdistymisiä, mutta ne eivät ole tuoneet ylimääräisiä euroja omistajille. Omat on saanut pois, mutta ylimääräistä ei ole tippunut. Lammi on siis ollut poikkeus tällä saralla.

Vuonna 2013 taas osuuskaupat Ympäristö ja Ympyrä yhdistettiin, ja niistä tuli Kemin seudun osuuskunta.

 

4. Seuraavaksi tärkeää asiaa verotuksesta

Osuusmaksun korot ovat muuten sitten kevyemmin verotettuja kuin pörssistä saadut osingot. Vielä pari vuotta sitten korot olivat täysin verovapaita 1500 euroon asti, mutta kiitos Osakesäästäjien Keskusliiton kitinän valtio päätti laittaa sitten pienen veron myös osuuskuntien korkoihin. OSKL taisi ajaa ennemmin takaa ajatusta että osinkojen verotusta kevennettäisiin, mutta valtio päättikin ratkaista riidan omalla tyylillään. Siinä missä pörssiosingoista 85 % on pääomaverotettavaa tuloa, osuuskunnista vain 25 %:sta joudut maksamaan pääomaveron. Suoritetaanpa karkea laskuesimerkki:

Laskettu sillä olettamalla että pääomaveroprosenttini olisi 30 %.

Vuonna 2016 sain 121 euroa S-ryhmän osuuskuntien koroista, joten veroa siitä meni
121e x 0,25 x 0,3 = 9,075e, eli käteen jäi 111,93e. 
Jos olisin saanut pörssiosinkoja samat 121 euroa, veroa olisi mennyt
121e x 0,85 x 0,3 = 30,855e, eli käteen jäi 90,15e.

Aika suuri ero, vai mitä? Lasketaanpa seuraavaksi paljonko pörssiosinkoja pitäisi maksaa enemmän, jotta saataisiin lopulta verojen jälkeen käteen saman verran kuin osuuskuntien puolelta.

Osuuskunnan korosta (Osuuskauppa Hämeenmaa, 3e vuonna 2017)
3e - (3e x 0,25 x 0,3) = verojen jälkeen käteen jää 2,775e
Pörssiosingosta (kuviteltu tilanne, jossa pörssiyhtiö joka jakaa 3,75e osinkoa)
3,75e - (3,75e x 0,85 x 0,3) = verojen jälkeen käteen jää 2,794e

Eli verot huomioon ottaen 3 % korko osuuskunnista vastaa noin 3,75 % korkoa (lue: osinkoa) pörssistä. Näin paljon kevyempi verotus parantaa osuuskuntien tuottoa.

Tein tämän laskelman osittain siksi, että monesti törmään ajattelumalliin, jossa kannattaa hankkiutua eroon alle 5 % maksavista osuuskunnista "ja laittaa ne rahat mieluummin osakkeisiin". Mielestäni 3 % osuuskunnan korko ei ole huono. Kiitos osuuskuntamaksujen kevyemmän verotuksen, pörssiosinkoja tarvittaisiin lähes 4 % että verojen jälkeen käteen jäävä osuus olisi sama.

Mainitaan nyt vielä se, että Verottajalle menee automaattisesti tieto osuuskuntien korosta. Eli niitäkään ei tarvitse itse ilmoitella mihinkään.
 

5. Tulot omassa salkussani

Seuraavaksi käsittelen taulukon avulla kaikki tulot mitä olen itse S-jäsenyyksistä saanut näiden vajaan kolmen vuoden aikana. Taulukosta puuttuu ainoastaan lahjakorttini, joita olen siis käyttänyt 20 euron edestä.
 

Punaisella värjätty nolla johtuu siitä, etten ole ollut Pirkanmaan jäsen tuona vuonna, vaikka se silloin korkoa maksoikin.

Kuten taulukosta näkee, kolmen vuoden aikana olen ehtinyt jo saada tuottoina kolmasosan takaisin sijoittamastani pääomasta. Näin vaikka kolmesti olen jäänyt ilman korkoa (2x Varuboden-Osla ja 1x Kymen seutu). Voidaan siis puhua mielestäni hyvästä sijoituksesta.

 

6. Osuuskuntien korkojen historiaa lähivuosilta

Tähän taulukkoon olen kerännyt korkojen historiaa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tässä on siis pitkästi pidempi historiikki kuin mitä omat omistukseni sisältävät. Lähteenä olen käyttänyt pääasiassa Kauppalehden foorumia, koska siellä useat eri käyttäjät ovat vahvistaneet kyseiset korot. Googlailin joitakin blogeja, ja aika paljon tuntui luvut vaihtelevan. En tiedä mitä he ovat käyttäneet lähteenään, mutta minä luotin Kauppalehteen.

Kauppalehdestä ongitut viimeisten 10 vuoden korkoprosentit (2008-2017):

 

 

0 = ei maksettua korkoa

- = osuuskuntaa ei olemassa

? = korko ei ole tiedossa

 

Ensimmäisenä lähdetään liikkeelle korkoprosenteista. Ne kertovat siis montako prosenttia osuuskunta on maksanut jäsenmaksustaan takaisin osuusmaksun korkoina. Huomattavaa ovat tapaukset HOK-Elanto ja Etelä-Karjalan osuuskunta. Etelä-Karjala korotti jäsenmaksuaan vuonna 2014 (85e -> 100e), joten vaikka maksu on tuolloin pompannut 8,5e -> 10e. Samoin HOK-Elanto 2016 (35e -> 100e) nosti osuusmaksun korkoa 3,5 eurosta kerralla kymmeneen euroon.

Punaisella vaakarivillä oleva keskimääräinen korkoprosentti on laskettu vain korkoa maksaneiden osuuskuntien kesken. Nollakerholaiset on siis jätetty pois laskemasta keskiarvoa.

Vuotuiset tulot euroina (2008-2017):
 

Ylläoleva pylväsdiagrammi kertoo euroissa kaikista osuuskunnista tipahdelleet osuusmaksun korot. Etenkin kun huomaa vuoden 2008 osittain puutteelliset korkotiedot (kaikkia tietoja ei löytynyt), niin voidaan todeta että aika selvässä laskusuunnassa korot ovat olleet. Laskua tapahtuu vuosi vuodelta kun osuuskunnat palkitsevat omistajiaan muilla keinoin kun osuusmaksun korolla.

Kokonaistulot (2008-2017):

 

Tässä taulukossa on kaikki löytämäni tulonlähteet (etuseteleitä lukuun ottamatta). Eli jos olisin 31.12.2007 mennessä sijoittanut 18 eri osuuskuntaan 1735e, olisin 10 vuoden aikana saanut osuusmaksun korkoja 1433 euroa. Tämän päälle myös jäsenmaksun korotuksina (sis. Ympäristön ja Lammin poislunastukset) olisin netonnut 265 euroa ylimääräistä. Täten voidaankin sanoa saaneeni kymmenessä vuodessa helposti omani pois. Tässäkään tapauksessa peruutuspeili ei ole tae tulevasta, vaan luultavasti yhtä kaunista luettavaa nämä taulukot eivät enää ole seuraavan kymmenen vuoden päästä.

Osuuskunta Ympäristö ja Kymen seutu on taulukossa yhdistetty johtuen vuoden 2013 fuusiosta (Ympyrä & Ympäristö -> Kymen seutu).

Näissä kahdessa isossa taulukossa olen harmaalla rajannut pois nollakerholaiset sekä kuolleet osuuskunnat. Jos olisin itse nyt sijoittamassa rahojani noihin osuuskuntiin, ottaisin salkkuuni vain 14 ylintä mustalla fontilla olevaa osuuskuntaa.

 

7. Eroaminen ja mahdolliset riskit

Riskejähän tällä sijoituksella on rutkasti vähemmän kuin esimerkiksi pörssiromahduksilla. S-jäsenyydet voisi kuvitella osakkeiksi, joiden arvo on vakio. Osakkeen arvo ei siis nouse tai laske, mutta saat kerran vuodessa osinkoa (siis osuusmaksun korkoa). Eli tappiolle jääminen on todella vaikeaa. Se vaatisi jonkun osuuskunnan konkurssin tai muun erittäin poikkeuksellisen tapauksen, ja en usko sellaista olevan näköpiirissä ihan heti.

Ehkä oleellisin riski piensijoittajalle on siinä, että osuuskunta päättääkin lopettaa korkojen maksamisen. Tämä valitettavasti tuntuu olevan nyt pienimuotoinen trendi. Tällöin sata euroasi seisoo periaatteessa tyhjänpanttina, kun et niistä enää korkoa saa. Paniikkiin ei silti ole syytä, sillä osuuskunnasta voi erota koska tahansa, ja tuon liittymismaksun saa aina takaisin kokonaisuudessaan. Toki huomattavaa on, että osuuskunta voi käsittääkseni laillisesti maksaa liittymismaksun takaisin aina seuraavan vuoden loppuun asti. Eli 1.1.2017 eronnut saattaa pahimmillaan saada rahansa takaisin vasta 31.12.2018. Käsittääkseni mm. Metsäliitto Osuuskunta ja POP Pankki tekevät tällaista "kiusaa", mutta internetin lähteiden mukaan S-ryhmä maksaa maksunsa takaisin käytännössä heti. Itsekin tämän tulen luultavasti kokemaan vielä tämän vuoden aikana, sillä ajattelin ainakin siivota jo toista vuotta korkoa maksamattoman Varubodenin pois omistuksistani.
 

8. Vaalit joka neljäs vuosi

Jokainen osuuskunta pitää yllä omaa edustajistoaan, jonka jäsenet valitsevat. Joka neljäs vuosi siis järjestetään vaalit, joilla omistajat pääsevät valitsemaan edustajat omalle osuuskunnalleen. Vaaleilla valittava edustajisto huolehtii, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveitten mukaan. Näitä äänestyslappusia ilmestyy omistajille käytännössä joka vuosi jostakin osuuskunnasta. Äänestäminen on vapaaehtoista. Osa osuuskunnista kosiskelee äänestäjiä arvonnalla. Minä olen yleensä äänestänyt vain niissä vaaleissa, joissa jonkinlainen arvonta on, vaikka ikinä en ole sitä autoa, iPadia tai matkalahjakorttia vielä voittanut. Äänestäminen tapahtuu postin kautta (osuuskauppa maksaa postikulut) tai internetissä.

Kauppalehden foorumilla touhu on lähtenyt mielestäni aavistuksen käsistä, sillä siellä on porukalla pengottu vaaleista aina sellainen ehdokas, joka lupaa maksaa mahdollisimman suurta korkoa omistajilleen. Luonnollisesti mitkään muut tavoitteet eivät tuota foorumikansaa ole kiinnostaneet. Tämä on mielestäni aika lyhytnäköistä ajattelua. Ensisijaisesti täytyy aina pyrkiä hoitamaan osuuskunnan talous edellä, näin siksi että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja. Ahnehtimalla pelkkiä suuria korkoja aiheutetaan pian se, että korkojen maksu loppuu jossain vaiheessa. Tämä on luultavasti yksi niistä syistä, miksi S-ryhmässä ei katsota meitä multiliittyjiä hyvällä. Itse olen yleensä pyrkinyt katsomaan ehdokkaista minulle jonkun tutun nimen, tai jos sellaista ei ole, niin ammatin perusteella teen valintani. En ole siis itse koskaan tähän korkojen nostamista tavoittelevaan kikkailuun osallistunut.

 

9. Tiivistelmä: näin varaat paikkasi S-junasta

1. Marssi lähimmän Prismaan ja sen palvelutiskille vielä ennen vuoden loppua. Varaudu toistamaan reissu 2-3 kertaa.
2. Ilmoita haluavasi liittyä 13 eri osuuskuntaan (lista hyvistä osuuskunnista muutama rivi alempana).
3. Allekirjoita 2 x 13 lappua ja maksa 1300 euroa.
4. Saat luultavasti heti 20e lahjakortin käteesi liittymislahjana.
5. Marssi ulos kaupasta ja mene kotiisi odottamaan seuraavaa kevättä.
6. Nauti kerran vuodessa tilillesi kilahtavista osuusmaksun koroista.
7. Muista sijoittaa korot uudelleen (korkoa korolle-ilmiö) johonkin vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen, esim. Nordnetin Superrahastot.

Ja sitten vielä ne vuonna 2017 osuusmaksun korkoa maksaneet osuuskunnat:

Osuuskauppa KPO
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Etelä-Karjalan Osuuskauppa
Osuuskauppa Hämeenmaa
Osuuskauppa Suur-Savo
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO
Turun Osuuskauppa
HOK-Elanto
Osuuskauppa Keskimaa
Satakunnan Osuuskauppa
Osuuskauppa Maakunta
Pirkanmaan osuuskauppa

= 13 kpl, eli 1300 euroa. Mikäli korot pysyvät tämän vuoden tasolla, ensi vuonna voi odottaa 121 euron osuusmaksun korkoja.
 

10. Loppupäätelmät multiliittymisestä

S-ryhmän osuuskunnat ovat mielestäni loistava sijoituskohde jokaisen piensijoittajan salkkuun. Itse pitäisin niitä melkeinpä parhaimpana kohteena aloittaa sijoitusura. Jo sijoituksia tehneille taas osuuskuntajäsenyydet tuovat hajautusta salkkuun pelkkien pörssiosakkeiden rinnalle.

Monesti olen törmännyt toteamukseen että S-ryhmään sijoittanut ei pääse nauttimaan korkoa korolle-ilmiöstä. Tämä on vähän outo virheellinen tieto. Se perustuu luultavasti siihen että koska et voi korkoja sijoittaa takaisin samaan tuotteeseen, jää korkoa korolle saamatta. Eihän osakkeista saatuja osinkojakaan tarvitse samaan osakkeeseen sijoittaa hyötyäksesi korkoa korolle-ilmiöstä. Osuuskunnan korkoja saava voi myös päästä nauttimaan korkoa korolle-efektistä. Silloin vain joutuu etsimään tuotoille jonkun muun kohteen kuin S-ryhmä. Minä henkilökohtaisesti suosittelisin Nordnetin Superrahastoja. Reilulla satasella kun ei kannata suoria osakesijoituksia tehdä. Esimerkiksi 20 euroa joka toinen kuukausi (= 120e vuodessa) Superrahasto Suomeen. Superrahasto Suomi on täysin kuluton ja siksi loistava kohde pienille summille. Jakamalla ostot joka toiselle kuukaudelle saa aikaan hyvän ajallisen hajautuksen.

Jos kiinnostusta riittää, niin kannattaa lukea tuo moneen kertaan mainittu Kauppalehden foorumin S-juna-viestiketju. Mitään mullistavaa sieltä ei toki löydy mitä tässä blogissa ei olisi sanottu. Sen sijaan huomasin oman verenpaineeni nousevan tuota keskustelua lukiessa. Jatkuvasti samoja kysymyksiä "mihin kannattaa liittyä", "koska mun pitää liittyä noihin että saan koron" tai "miten liityn". Noh, nuo ovat vielä pientä. Vielä ärsyttävämpää olivat ne muutamat jäärät, jotka vaahtosivat miten kannattaa kesken vuoden ottaa rahat pois S-junasta ja liittyä vuoden lopussa uudestaan. Tai sitten ne tapaukset missä osa keskustelijoista käytti paljon aikaa erilaisten vaalikoneiden parissa etsiessään "junamyönteisiä" ehdokkaita, joiden ainoa ajatus edustajistossa on maksimoida osuusmaksun korko. Ja oli siellä myös muutamat riehumiset korkojen maksun lopettamisesta. Miten on huonoa mainosta S-ryhmälle jos korkoa ei makseta ollenkaan, tai miten on vääryyttä että miljoonia euroja voittoa tekevä osuuskauppa ei anna omistajilleen korkoa. Tai nyt kaiken huippuna tänä vuonna siellä kerätään jo yhteistä rintamaa ajamaan S-ryhmän osakeyhtiöittämistä ja jopa pörssiin listaamista. Tuon viestiketjun luettuani en ihmettele enää yhtään multiliittyjiin kohdistuvaa negatiivisuutta. Ei siis ihme miksi monet osuuskunnat maksavat palauttavat omistajilleen rahaa mieluummin ylijäämän palautuksen muodossa. Ne rahat saa siinä suhteessa mitä on käyttänyt alueen osuuskaupan palveluita, eli toisin sanoen monet multiliittyjät jäävät nuolemaan näppejään tässä mallissa ja "todelliset jäsenet" saavat rahansa siinä missä osuusmaksun korkonakin.

Edelliseen kappaleeseen viitaten suosittelenkin S-junalaisia ottamaan sijoitustensa suhteen rennosti. Kerran vuodessa kannattaa toki katsoa mitä on maksettu, vai onko maksettu mitään. Ja jos joku jättää maksamatta, niin niille rahoille voi miettiä sitten vaihtoehtoisia kohteita. Mutta sen suurempaa stressiä asiasta ei kannata ottaa. Jos joku osuuskauppa päättää alentaa korkoa parilla eurolla, niin mitä sitten? Jos kokee suurta himoa perehtyä jonkun yrityksen tekemisiin, niin edustajiston vaalikoneen sijaan suosittelen penkomaan pörssiyrityksiä. Pörssissä ei ole mitään maksimipanostuksia, joten siellä perehtymisellä voi tehdä oikeasti isoja rahoja. Siinä jää äkkiä kympin osuusmaksun korot pieneksi.

 

Kirjoittajan loppusanat 

Toivottavasti olette jaksaneet lukea tänne asti, sillä tekstini taas minulle tyypilliseen tapaan venähti pituudeltaan pitkäksi. Vähän vitsaillen voisi sanoa, että tämän mittainen teksti olisi varmaan jossakin ammattikorkeakoulussa riittänyt jo opinnäytetyöksi. Halusin kuitenkin tehdä tästä tekstistä "S-ryhmään sijoittamisen raamatun". Netti on täynnä erilaisia lyhyitä blogikirjoituksia liittyen S-junaan, mutta yhtä suurta tietopakettia en ole tavannut vielä mistään. Toivottavasti tästä tekstistä tuli sellainen.

Tätä tekstiä varten selasin läpi koko Kauppalehden 134 sivuisen S juna-viestiketjun. Välillä meinasi usko loppua, kun foorumin jokaisella sivulla kysyttiin samat kysymykset uudelleen, "saisiko listaa niistä hyvistä osuuskunnista". Siksi tuon foorumin penkominen vei aikaa monta tuntia. Toivoisin että huomautatte mahdollisista virheitä. Palautetta saa myös antaa epäselvistä kohdista tai huonoista esimerkeistä. Käytin tämän tekstin tekemiseen kymmeniä tunteja, joten toivottavasti tästä tekstistä on paljon hyötyä pitkäksi aikaa. Mahdollisesti vielä päivittelen tätä tekstiä ensi vuonna, jotta tämä olisi ajankohtainen teksti vielä vuosia.

Teksti on tehty jaettavaksi, joten kannattaa vinkata kaverillekin. Ihan kiusallani laitoin otsikon perään sanat maailman helpoin satanen, jospa se houkuttaisi myös sijoittamisen suhteen täysin noviiseja kansalaisia lukemaan tämän tekstin.

Tästä perehtymisestä innostuneena tein Sharevilleen oman yhteisön nimeltä S-juna, jossa Sharevilleläiset voivat jatkossa keskustella S-ryhmään sijoittamisesta. Toivotan kaikki tervetulleeksi liittymään kyseiseen yhteisöön.

Linkki S-junan Shareville-ryhmään. Tervetuloa!
 

0
+1
1
-1
0
1
7.7.2017, 18:07
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
456

S-Pankin asiakkuus vs. osuuskaupan jäsenyys: tyypillisesti S-Pankin asiakas on aina ensin osuuskaupan jäsen, ei juuri koskaan toisinpäin (vaikka se teoriassa mahdollista onkin). Vihreä kortti kertoo aina jäsenyydestä, muistaakseni niillä S-Pankin asiakkailla jotka _eivät_ ole osuuskaupan jäseniä kortti on sininen.

En jaksanut lukea koko juttua, mutta ainakin Elannon kohdalla on virhe, sen korko on ollut 10%, mutta liittymismaksu (osuuden arvo) nostettiin pari vuotta sitten 35->100.

Saattaapa tuolla muitakin virheitä olla, pitänee kahlata joskus koko tarina ajatuksella

0
+1
0
-1
0
0
7.7.2017, 18:24
Käyttäjän RJW kuva
Liittynyt:
11.6.2017, 21:48
Viestejä:
64
hauturi kirjoitti:

En jaksanut lukea koko juttua, mutta ainakin Elannon kohdalla on virhe, sen korko on ollut 10%, mutta liittymismaksu (osuuden arvo) nostettiin pari vuotta sitten 35->100.

Luepa ensin koko teksti ennen täyttä teilaamista. Siellä on mainittu niin Elannon, Etelä-Karjalan, ja Ympäristön liittymismaksujen nostot, vieläpä moneen kertaan. Näistä juuri HOK-Elanto vieläpä varmaan 4-5 kertaan eri yhteyksissä.

0
+1
0
-1
0
0
27.9.2017, 17:44
Liittynyt:
27.9.2017, 17:41
Viestejä:
2
RJW kirjoitti:

http://inssinosingot.blogspot.fi/2017/07/s-junaan-sijoittamisen-abc-maai...

Metsätalousinsinööri olet ansiokkaasti kahlannut internetin läpi ja kasannut varsin kattavan tietopaketin.  Olet oletettavasti sattumalta kirjoittanut blogikirjoituksesi pian sen jälkeen kun ilmoitin ryhtyväni ehdolle Keskimaan vaaleissa. Kirjoitan kuitenkin vastineen niiltä osin kuin näen tarpeelliseksi.

Kirjoitat kertoessasi vaaleista, että osuusmaksun koron nostamisen tavoittelu on lyhytnäköistä ja että pitäisi mennä osuuskunnan talous edellä. Tästä kommentista saa sen kuvan, että paikallisosuuskaupat maksaisivat jo nyt suuren osan tuloksestaan korkona omistajilleen ja siten nostovaraa ei olisi piiruakaan. Muutama esimerkki kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa:

Varuboden-Osla laski osuusmaksun korkonsa kymmenestä eurosta nollaan vuonna 2016. Romahtiko Varuboden-Oslan kannattavuus yhdessä vuodessa eikä enää ollut varaa maksaa korkoa laisinkaan?
Vuonna 2015 Elanto maksoi 3,50€ jokaiselle omistajalleen, kun taas vuotta myöhemmin oli varaa maksaa jopa 10€. Paraniko Elannon kannattavuus todella kolminkertaiseksi yhdessä vuodessa?

Todellisuudessa osuusmaksun korko on hyvin pieni osa paikallisosuuskauppojen ylijäämään verrattuna ja edellisissä esimerkeissä oli kyse voitonjakopolitiikan muutoksista. Varuboden-Osla ei halunnut enää jakaa ylijäämästään korkoa ollenkaan ja Elanto oli valmis kolminkertaistamaan ylijäämästään koron maksamiseen käyttämänsä osuuden pitääkseen maksetun koron ja samaan aikaan korotetun osuusmaksun suhteen samana.

Kun käytämme esimerkkinä viime vuoden lukuja, Osuuskauppa Keskimaan vuoden 2016 ylijäämä oli 10 066 171,70 euroa. Tämä siis verojen, lainanlyhennysten, palkkojen ja bonusten maksamisen jälkeen. Tästä ylijäämästä maksettiin osuusmaksun korkoina 718 572,00 euroa eli 6 € per omistaja ja ylijäämän palautuksena 2 000 000,00 euroa. Valtaosa ylijäämästä, 7 347 599,70 euroa jätettiin edellisten tilikausien ylijäämätilille aikaisempien reilun 186 miljoonan euron seuraksi.

Ajan yhdessä edustamani ehdokaslistan kanssa muutosta Keskimaan voitonjakopolitiikkaan. Ensinnäkin ostosmäärästä riippuvan ylijäämänpalautuksen sijaan tulisi keskittyä osuusmaksun korkoon. Lisäksi vuotuisesta ylijäämästä omistajille maksettavaa nykyistä yhteensä noin 27 prosentin osuutta tulisi nostaa 50 prosenttiin. Tämä tavoite on realistinen, sillä Keskimaa on vakavarainen, eikä sillä ole ilmiselviä laajentumissuuntia. Lisäksi lähin vertailukelpoinen saman toimialan yritys Kesko Oyj maksaa vähintään puolet tuloksestaan omistajilleen.

Tällaisen talous edellä mietityn linjan myötä voimme varmistaa, "että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja."

Monesta asiasta olen kanssasi samoilla linjoilla esimerkiksi osuuskaupan yhtiömuodon muuttamista en pidä mitenkään välttämättömänä ja näen osuuskuntamuodossa tärkeitä arvoja, jos ei kaikille, niin varmasti osalle omistajista. Kuitenkin loppupäätelmissä itsekritiikittömästi luokittelet omistajia paremmuusjärjestykseen ja annat ymmärtää ylijäämäänpalautuksen olevan jotenkin osuusmaksun korkoa oikeudenmukaisempi. "Ei siis ihme miksi monet osuuskunnat maksavat palauttavat omistajilleen rahaa mieluummin ylijäämän palautuksen muodossa. Ne rahat saa siinä suhteessa mitä on käyttänyt alueen osuuskaupan palveluita, eli toisin sanoen monet multiliittyjät jäävät nuolemaan näppejään tässä mallissa ja "todelliset jäsenet" saavat rahansa siinä missä osuusmaksun korkonakin."

Huomaamatta tulet määritelleeksi omistajan arvon tämän käyttämän rahamäärän mukaan. Vähäisiä satasiaan sijoittavat piensijoittajat eivät suinkaan ole ainoita mahdollisesti vähän rahaa käyttäviä omistajia. Jos multiliittyjiä halutaan syrjiä, pesuveden mukana pienenpienen sijoittajan kanssa "ei-todellisten jäsenten" joukkoon päätyvät myös yksinasuvat, kansaneläkkeellä kituuttavat, opiskelijat, työttömät, vaarin opettamat säästäjät, ekologisesta jalanjäljestään huolehtivat ja toiselle paikkakunnalle muuttaneet. Ylijäämänpalautus on tulonsiirto asiakasomistajien yhteisestä kassasta niille, joilla on varaa ja halua ostaa paljon, kun taas osuusmaksun korko kohtelee kaikkia omistajia tasapuolisesti ja, uskallan väittää, oikeudenmukaisesti.

Aatu Isosomppi Ehdokas 206

0
+1
0
-1
0
0
27.9.2017, 19:23
Käyttäjän RJW kuva
Liittynyt:
11.6.2017, 21:48
Viestejä:
64

Quote:
Kirjoitat kertoessasi vaaleista, että osuusmaksun koron nostamisen tavoittelu on lyhytnäköistä ja että pitäisi mennä osuuskunnan talous edellä. Tästä kommentista saa sen kuvan, että paikallisosuuskaupat maksaisivat jo nyt suuren osan tuloksestaan korkona omistajilleen ja siten nostovaraa ei olisi piiruakaan.

Miten saat tuosta kommentista tuollaisen kuvan? En ottanut tuolla kommentilla ollenkaan kantaa siihen paljonko nykyisestä tuloksesta jaetaan osuuskunnan omistajille. Laitoit aika törkeästi mielestäni sanoja nyt suuhuni. 

Varuboden-Osla ei lopettanut korkojen maksamista huonon taloudellisen tilanteensa takia, vaan juuri teidän kaltaisienne "korkoahneiden takia". 

 

Quote:
Lisäksi lähin vertailukelpoinen saman toimialan yritys Kesko Oyj maksaa vähintään puolet tuloksestaan omistajilleen.

Kesko onkin pörssiyritys, ei osuuskunta. Kesko jakaa osinkoa, ei osuusmaksun korkoa. Tätä ei mielestäni voi todellakaan verrata. Pörssiyrityksessä pätee aika tavalla eri lait ja ideat kuin osuuskunnassa. 

Quote:
Vähäisiä satasiaan sijoittavat piensijoittajat eivät suinkaan ole ainoita mahdollisesti vähän rahaa käyttäviä omistajia. Jos multiliittyjiä halutaan syrjiä, pesuveden mukana pienenpienen sijoittajan kanssa "ei-todellisten jäsenten" joukkoon päätyvät myös yksinasuvat, kansaneläkkeellä kituuttavat, opiskelijat, työttömät, vaarin opettamat säästäjät, ekologisesta jalanjäljestään huolehtivat ja toiselle paikkakunnalle muuttaneet. Ylijäämänpalautus on tulonsiirto asiakasomistajien yhteisestä kassasta niille, joilla on varaa ja halua ostaa paljon, kun taas osuusmaksun korko kohtelee kaikkia omistajia tasapuolisesti ja, uskallan väittää, oikeudenmukaisesti.

Tämä menee kyllä jo suorastaan timosoinimaisen populismin puolelle :D. Suurin osa joka näitä osuusmaksun korkoja haluaa on juuri kaltaisiani multiliittyjiä. Luettelemasi pitkä litania erilaisia "köyhinä pidettyjä" väestöryhmiä ei varmasti ole taloudellisesti kyvykäs harrastamaan multiliittymistä. Tai vaikka olisi, niin kiinnostusta ei löydy. 

Onko mielestäsi reilua että nykyisellä mallilla osuusmaksun korkoa maksetaan myös sellaisille henkilöille jotka eivät ole välttämättä käyneet koko maakunnassa viime vuonna? Esimerkiksi itse en ole käynyt varmaan vuosiin Keski-Pohjanmaalla, ja silti saan joka vuosi sieltä 20 euroa osuusmaksun korkoa. En siis tuo osuuskunnalle penniäkään, mutta saan joka vuosi rahaa tänne suuntaan. Onko mielestäsi oikein että paikallinen yksinhuoltaja-sotainvaliidi-opiskelija joka käy hiihtäen kesät talvet tekemässä kaikki ostoksensa Kokkolan Prismassa vähäisillä rahoillaan, saa saman verran rahaa takaisinpäin kun joku riistäjäporvarikapitalisti joka on Mersullaan käynyt ostamassa kaikki 13 osuuskuntajäsenyyttä kaukana Keski-Pohjanmaasta? 

Täytyy kyllä sanoa että viestisi tähän mennessä vahvistaa käsitystäni siitä, että Kauppalehden foorumilaiset haluavat valtuustoon ainoana agendanaan osuusmaksun koron maksimointi. Muut foorumilaiset komppaavat vieressä ja käytätte kaikki hirveästi energiaa sekä aikaa siihen, että saatte vuodessa pari hassua euroa ylimääräistä osuusmaksun korkoa. Teillä on meinkinki kuin Jussi Halla-aholla, välillä tuntuu onko teillä mitään muuta agendaa kuin tuo yksi ja sama. 

Annan kuitenkin Aatu sinulle vielä mahdollisuuden. Tänään tipahti postiluukustani Keskimaan vaalilappuset, ja oma ääneni on vielä antamatta. Minulla olisi pari kysymystä sinulle:

a) Edustajiston tehtävänä on huolehtia, että kauppaa kehitetään sinun toiveidesi mukaan. Miten sinä kehittäisit Keskimaata? Mitä asioita ajaisit edustajistossa? Osuusmaksun korkoa ei saa sitten mainita. 

b) Millä keinoin pyrkisit maksimoimaan tuloksen, jotta Keskimaalla on jatkossakin varaa maksaa osuusmaksun korkoa? 

c) Oletko omistajana muissakin S-ryhmän osuuskunnissa kuin Keskimaassa? 

Boldattuihin olisi kiva saada vastausta.

4
+1
0
-1
4
0
27.9.2017, 19:33
Liittynyt:
21.3.2017, 04:54
Viestejä:
8
RJW kirjoitti:

Onko mielestäsi oikein että paikallinen yksinhuoltaja-sotainvaliidi-opiskelija joka käy hiihtäen kesät talvet tekemässä kaikki ostoksensa Kokkolan Prismassa vähäisillä rahoillaan, saa saman verran rahaa takaisinpäin kun joku riistäjäporvarikapitalisti joka on Mersullaan käynyt ostamassa kaikki 13 osuuskuntajäsenyyttä kaukana Keski-Pohjanmaasta?

laughyes

2
+1
0
-1
2
0
27.9.2017, 19:46
Liittynyt:
6.4.2017, 21:46
Viestejä:
224

"Multiliittyjänä" tietenkin olisi mukavaa, että "pajatso tyhjennettäisiin" ja saisi maksimoitua osuua saatavan vuosituoton. Inssin kanssa olen kuitenkin samoilla linjoilla siinä, että osuuskunta-ajatuksen mukaisesti luontevampaa olisi, että ylijäämänpalautusta maksettaisiin suhteessa ostoksiin. Tällöin ylijäämänpalautukset realisoituisivat jäsenille jälkikäteen annettavina alennuksina. Toki osuuskunta-ajattelun kannalta olisi myös hyvä, että suurin osa voitosta jaettaisiin jäsenille - osuutta en osaa sanoa, kun riippuu investointi-ja kehittämisasteesta, mutta pääsääntöisesti yli 50 % kuitenkin. 

EDIT: Tilanne olisi tietenkin toinen, jos jäseneksi liittyminen ei olisi enää mahdollista ja osuuksilla käytäisiin kauppaa vapailla markkinoilla (vrt. KPY / PPO). S-ryhmällä asiakasomistajuus on kuitenkin keskeinen osa markkinointia, ja jäsenyyden pitäisi kaiken järjellisen logiikan realisoitua nimenomaan edullisempina ostoksina.

0
+1
0
-1
0
0
27.9.2017, 20:03
Käyttäjän RJW kuva
Liittynyt:
11.6.2017, 21:48
Viestejä:
64

Siis totta kai minäkin multiliittyjänä haluaisin parhaan mahdollisen tuoton omalle sijoitukselleni, mutta pahoin pelkään että juuri näiden "aatujen" kaltaisten ehdokkaiden takia homma kääntyy päälaelleen. Muuta edustajistoa alkaa ärsyttämään pelkkää osuusmaksun korkoa huutavat multiliittyjä-kansalaiset, kun suurin osa edustajista on kuitenkin pääasiassa vain yhden osuuskunnan, eli sen paikallisen osuuskunnan ihmisiä. Esimerkiksi Keskimaan edustajistossa on 50 paikkaa, veikkaan näistä max parin olevan multiliittyjiä. Siellä kun lähdetään edustajistossa pelleilemään ainoana agendana suuri osuusmaksun korko, niin sekös helposti provosoi valtaosan siirtymään nimenomaan tuohon ylijäämänpalautukseen, mikä satelee vain osuuskunnan palveluita oikeasti käyttävien taskuihin. Nyt kun esimerkiksi Aatukin on oikein omalla nimellä (joka tosin on rehtiä, pisteet siitä) huudellut jossain Kauppalehden foorumilla koron maksimoinnista, niin ei tarvitse muilla edustajistolla kovin kummoiset googlaustaidot olla että poikien agenda selviää. 

Lyhyesti sanottuna asia mitä yritetään on hyvä, mutta se tehdään aivan totaalisen väärällä tavalla. Ei ihme että osuusmaksun korot ovat laskeneet viimeiset viisi vuotta tasaisesti joka vuosi. Touhu kopsahti omaan nilkkaan. 

0
+1
0
-1
0
0
27.9.2017, 20:57
Liittynyt:
8.3.2017, 08:40
Viestejä:
71

Monesti syy siihen miksi perhe X ostaa käyttötavaransakin usein esim. Prismasta vaikka hinnat usein 10-30% kalliimmat kuin jossakin toisessa putiikissa lähistöllä on juurikin siinä että ajatellaan vain että saadaan sitten isommat bonukset. Jos tätä lähdetään romuttamaan ahneudella ollaan tuhon tiellä, eikä kassaan jatkossa tulekaan jaettavaa samaan malliin. 

0
+1
0
-1
0
0
27.9.2017, 22:41
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
114

Olen nyt liittynyt osuusmaksun koron takia toiseenkin kauppaan ja liityn ehkä vielä kolmanteenkin tänä vuonna, mutta minulle sopisi vallan hyvin ostoihin perustuva ylijäämänpalautus. En nimittäin koe Prismaa mitenkään kalliina ja S-ryhmän ostoni ovat tuhansia euroja vuodessa. Joku 0,5% tai 1% ylijäämänpalautus olisi minulle enemmän kuin lähikauppani maksama osuusmaksun korko.

Osakeyhtiöistä on joskus tehty hyviä tilejä irrottamalla taseeseen piiloutunut pääoma, mutta kun s-ryhmässä voi olla yksi osuus per henkilö niin sieltä ei mitään isoa tiliä voi syntyä. Siksi on vähän outoa että joku jaksaa käyttää paljon energiaa asian puolesta kampanjointiin. Saakohan osuuskaupan valtuustossa istumisesta sen verran kokouspalkkiota että se kannattaa?

Saahan sitä tietysti harrastaa.

0
+1
0
-1
0
0
28.9.2017, 00:52
Liittynyt:
27.9.2017, 17:41
Viestejä:
2
RJW kirjoitti:

Quote:

Kirjoitat kertoessasi vaaleista, että osuusmaksun koron nostamisen tavoittelu on lyhytnäköistä ja että pitäisi mennä osuuskunnan talous edellä. Tästä kommentista saa sen kuvan, että paikallisosuuskaupat maksaisivat jo nyt suuren osan tuloksestaan korkona omistajilleen ja siten nostovaraa ei olisi piiruakaan.

Miten saat tuosta kommentista tuollaisen kuvan? En ottanut tuolla kommentilla ollenkaan kantaa siihen paljonko nykyisestä tuloksesta jaetaan osuuskunnan omistajille. Laitoit aika törkeästi mielestäni sanoja nyt suuhuni. 

Varuboden-Osla ei lopettanut korkojen maksamista huonon taloudellisen tilanteensa takia, vaan juuri teidän kaltaisienne "korkoahneiden takia".

Kohdassa 8. sanoit  "Ensisijaisesti täytyy aina pyrkiä hoitamaan osuuskunnan talous edellä, näin siksi että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja. Ahnehtimalla pelkkiä suuria korkoja aiheutetaan pian se, että korkojen maksu loppuu jossain vaiheessa." Ymmärsin sinun tarkoittavan että korkojen nostaminen ei ole talous edellä ajattelua sen takia että vähänkään nykyistä suuremmat korot ovat taloudellisesti kannattamattomia. Halusin varmuuden vuoksi selventää että korkoa on mahdollista nostaa osuuskaupan talouden kärsimättä ja että koron maksuun vaikuttaa paljon enemmän paikallisosuuskaupan linja, kuten Varuboden-Oslassa.

RJW kirjoitti:
Quote:

Lisäksi lähin vertailukelpoinen saman toimialan yritys Kesko Oyj maksaa vähintään puolet tuloksestaan omistajilleen.

 

Kesko onkin pörssiyritys, ei osuuskunta. Kesko jakaa osinkoa, ei osuusmaksun korkoa. Tätä ei mielestäni voi todellakaan verrata. Pörssiyrityksessä pätee aika tavalla eri lait ja ideat kuin osuuskunnassa. 

Tämän esimerkin oli tarkoitus antaa lisää vertailukohtaa mikä on taloudellisesti kestävää toimintaa. Minulle oli tärkeää perustella hyvin että ehdotukseni koron nostosta on taloudellisesti realistinen, jolloin ei tarvitse kinastella siitä ajaisiko koron nostaminen Keskimaan konkurssiin, vaan keskustelussa voitaisiin keskittyä koron maksaminen ja ylijäämänpalautuksen vertailuun erilaisten omistajien kannalta.

RJW kirjoitti:
Quote:

Vähäisiä satasiaan sijoittavat piensijoittajat eivät suinkaan ole ainoita mahdollisesti vähän rahaa käyttäviä omistajia. Jos multiliittyjiä halutaan syrjiä, pesuveden mukana pienenpienen sijoittajan kanssa "ei-todellisten jäsenten" joukkoon päätyvät myös yksinasuvat, kansaneläkkeellä kituuttavat, opiskelijat, työttömät, vaarin opettamat säästäjät, ekologisesta jalanjäljestään huolehtivat ja toiselle paikkakunnalle muuttaneet. Ylijäämänpalautus on tulonsiirto asiakasomistajien yhteisestä kassasta niille, joilla on varaa ja halua ostaa paljon, kun taas osuusmaksun korko kohtelee kaikkia omistajia tasapuolisesti ja, uskallan väittää, oikeudenmukaisesti.

Tämä menee kyllä jo suorastaan timosoinimaisen populismin puolelle :D. Suurin osa joka näitä osuusmaksun korkoja haluaa on juuri kaltaisiani multiliittyjiä. Luettelemasi pitkä litania erilaisia "köyhinä pidettyjä" väestöryhmiä ei varmasti ole taloudellisesti kyvykäs harrastamaan multiliittymistä. Tai vaikka olisi, niin kiinnostusta ei löydy. 

En tarkoittanut multiliittymistä ollenkaan. Kommentoin väitettä että paikallisille (Nämä ovat niitä "todellisia jäseniä", jos ymmärsin kirjoituksesi oikein.) on parasta maksaa vähän korkoa ja paljon ylijäämänpalautusta. Huomautin että vain eniten kuluttaville paikallisille ylijäämänpalautus on parempi kuin korko. Listaukseni saattaa näyttää liian timosoinismilta, joten pahoittelen liian epäselvää ilmaisuani. EDIT: Huomasin vasta jälkikäteen kuinka epäselvästi kirjoitin. Tarkoitin että jos multiliittyviä sijoittajia halutaan syrjiä, samalla kärsii myös osa paikallisista, jotka ovat vain oman osuuskauppansa jäseniä.

RJW kirjoitti:

Onko mielestäsi reilua että nykyisellä mallilla osuusmaksun korkoa maksetaan myös sellaisille henkilöille jotka eivät ole välttämättä käyneet koko maakunnassa viime vuonna? Esimerkiksi itse en ole käynyt varmaan vuosiin Keski-Pohjanmaalla, ja silti saan joka vuosi sieltä 20 euroa osuusmaksun korkoa. En siis tuo osuuskunnalle penniäkään, mutta saan joka vuosi rahaa tänne suuntaan. Onko mielestäsi oikein että paikallinen yksinhuoltaja-sotainvaliidi-opiskelija joka käy hiihtäen kesät talvet tekemässä kaikki ostoksensa Kokkolan Prismassa vähäisillä rahoillaan, saa saman verran rahaa takaisinpäin kun joku riistäjäporvarikapitalisti joka on Mersullaan käynyt ostamassa kaikki 13 osuuskuntajäsenyyttä kaukana Keski-Pohjanmaasta? 

Kun maksetaan osuusmaksun korkoa, yksinhuoltaja, paikkakunnan mersumies ja ulkopaikkakuntalainen mersumies saavat yhtä paljon rahaa(, jos bonuksia ei huomioida).
Kun maksetaan ylijäämänpalautusta ulkopaikkakuntalainen mersumies ei saa mitään, yksinhuoltaja saa hyvin vähän ja paikkakuntalainen mersumies saa paljon rahaa(erot kasvavat, jos huomioidaan bonukset).
Koko pointtini oli se että kaikille paikallisille asiakasomistajille ylijäämänpalautus ei todellakaan ole parempi tapa.

RJW kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa että viestisi tähän mennessä vahvistaa käsitystäni siitä, että Kauppalehden foorumilaiset haluavat valtuustoon ainoana agendanaan osuusmaksun koron maksimointi. Muut foorumilaiset komppaavat vieressä ja käytätte kaikki hirveästi energiaa sekä aikaa siihen, että saatte vuodessa pari hassua euroa ylimääräistä osuusmaksun korkoa. Teillä on meinkinki kuin Jussi Halla-aholla, välillä tuntuu onko teillä mitään muuta agendaa kuin tuo yksi ja sama. 

Tähän keskusteluun voi helposti lähteä siitä ennakkoasenteesta että koron maksu on hieman väärin ja että vain ostamisesta on oikein palkita. Asia ei mielestäni ole ollenkaan näin mustavalkoinen ja koitin esittää omaa näkemystäni tukevia perusteluja. En hirveästi tykkää tästä toisesta perussuomalaisvertauksesta.

RJW kirjoitti:

Annan kuitenkin Aatu sinulle vielä mahdollisuuden. Tänään tipahti postiluukustani Keskimaan vaalilappuset, ja oma ääneni on vielä antamatta. Minulla olisi pari kysymystä sinulle:

a) Edustajiston tehtävänä on huolehtia, että kauppaa kehitetään sinun toiveidesi mukaan. Miten sinä kehittäisit Keskimaata? Mitä asioita ajaisit edustajistossa? Osuusmaksun korkoa ei saa sitten mainita. 

Seuraavat ehdotukset liittyvät läheisesti osuuskaupan nykyiseen toimialaan:

1) Kryptovaluutoista, bittirahoista yms. pitäisi tehdä sisäinen selvitys, siltä varalta että nämä virtuaalivaluutat yleistyvät. Silloin talossa olisi valmiiksi jotain pientä tietotaitoa tehdä hankintoja näiden maksutapojen mahdollistamiseksi ja seurata muiden perässä. Pidän tätä skenaariota hyvin epätodennäköisenä, joten kokous ja pari powerpointtia riittänee valmistautumiseksi.

2) Kun sähköautot sitten lopulta alkavat yleistyä, ne tulevat yhdessä hujauksessa. Latauspisteiden suhteen kannattaa olla etulinjassa. Kun etelä-pohjois-suunnassa matkaava sähköauton käyttäjä pysähtyy lataamaan autoaan kolmeksi vartiksi ABC:lle ei hän jää pihalle norkoilemaan, vaan ostaa sisältä kahvia ja pullaa. Lisäksi ensimmäinen latauspiste on uutisaihe ja hyvää mainosta. Mainoslauseeksi vaikka "Keski-Suomen vihrein huoltoasema" tai muuta sellaista.

3) Maksutapaedun mainostaminen entisestään vähentäisi käteisen käyttöä ja tehostaisi kassojen toimintaa.

RJW kirjoitti:

b) Millä keinoin pyrkisit maksimoimaan tuloksen, jotta Keskimaalla on jatkossakin varaa maksaa osuusmaksun korkoa? 

Markkinajohtajana asemassa on hankalaa, kun ei ole ketään jota kopioida. :) Yleisellä tasolla johdon tulosvastuu on tärkeää, mutten tunne Keskimaan sisäisiä salaisuuksia paremmin kuin muutkaan.
Tapa jossa joulukuun alussa omistajat saavat ilmaisen suklaalevyn tms pienen lahjan on hyvä. Keskimaa saa halvalla hyvää mainetta ja tulin itsekin ostaneeksi samalla muuta tavaraa, joten lahja saattaa itseasiassa tuottaa Keskimaalle jo samalla kauppareissulla.
Keskimaalla on myös muutamia kiinteistöjä ympäri Suomea, joista osa tuottaa tilinpäätöksen mukaan vain muutamia kymppejä jos sitäkään. Tämä on ainakin ulkopuolisen näkökulmasta aika vähän satojen tuhansien kirjanpitoarvon omaaville kiinteistöille. Todennäköistä on että näillä kiinteistöillä on Keskimaalle jotain tilinpäätöksessä näkymätöntä hyötä, mutta jos ei ole niin kiinteistöjen myynnistä vapautuisi pääomaa varsinaiseen ydinliiketoimintaa.

RJW kirjoitti:

c) Oletko omistajana muissakin S-ryhmän osuuskunnissa kuin Keskimaassa?

Olen 15 paikallisosuuskaupan jäsen. En ole eronnut Varuboden-Oslasta, koska haluan äänelläni vaikuttaa osuuskaupan linjaan.

 

 

Aatu Isosomppi Ehdokas 206

0
+1
0
-1
0
0
4.3.2018, 17:28
Liittynyt:
29.6.2014, 16:00
Viestejä:
18

Tämän varmaan suurin osa jo lukenut mutta panen linkin kun liittyy aiheeseen: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassapa-todellinen-assasijoitus--vuot...

Edit: linkki ei kaikkien katseltavisssa niin copy paste alla:

"Kaikki S-ryhmän alueosuuskaupat yhtenäistävät bonuksensa, mutta osuusmaksujen koroissa on isoja eroja.

S-ryhmä kertoi keskiviikkona harmonisoivansa bonuskäytäntönsä. Jatkossa täyden viiden prosentin bonuksen saa kaikissa alueosuuskaupoissa jo 900 euron kuukausiostoksilla.

Alueosuuskauppojen osuusmaksulle maksamissa koroissa on kuitenkin edelleen suuria eroja. Parhaimmillaan osuusmaksulle tai -pääomalle maksetaan jopa 20 prosentin korko.

Viime vuodelle 20 prosenttia maksoivat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ja Osuuskauppa KPO.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppakin maksoi 12 prosenttia, jota määrää myös voi pitää erinomaisena.

Osuusmaksun maksanut ihminen on osuuskaupan asiakasomistajia. Mikään ei estä liittymästä vaikka kaikkiin 20:een alueosuuskauppaan. Ainakin osassa osuuskauppoja osuuksien määrä on rajoitettu yhteen, mutta jos perheessä on useita jäseniä, jokainen voi ryhtyä asiakasomistajaksi. Osuudet voi hankkia myös lapsille.

Muutaman vuoden tarkastelujakso osoittaa, että monet alueosuuskaupat ovat maksaneet korkoa tasaisesti. Paras on Osuuskauppa KPO, joka ei ole kuuteen vuoteen pudottanut kertaakaan määrää alle 20 prosentin. Sadan euron sijoitukselle on siis saanut joka vuosi 20 euron tuoton. Sitä voi pitää loistavana sijoituksena.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa sen sijaan maksoi vuodelle 2014 ”vain” 15 prosenttia.

Osuuskauppa Hämeenmaa, Etelä-Karjalan Osuuskauppa ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ovat pudottaneet korkoaan parina viime vuonna.

Hämeenmaa oli viime vuonna kitsain, sillä se maksoi vain kolmen prosentin tuoton. Kun sitä vertaa osakemarkkinoiden yleiseen tilanteeseen, tuottoa voi yhä pitää kohtuullisena.

Viiteen prosenttiin jäivät Osuuskauppa Maakunta ja Etelä-Karjalan Osuuskauppa.

Pienintä korkoa on monta vuotta maksanut Kymen Seudun Osuuskauppa.

Suomessa on 20 alueosuuskauppaa. Vuodelle 2017 korkoa maksoi 13 osuuskauppaa.

Vuosittaiset osuuspääoman korot maksetaan yleensä viimeistään kesäkuussa. Tuotosta joutuu maksamaan veroa.

Alla olevan taulukon lähde: Tieni miljonääriksi -blogi.

Osuuspääoman korko vuosittain

   
 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa

20.0%

15.0%

15.0%

20.0%

20.0%

20.0%

Osuuskauppa KPO

20.0%

20.0%

20.0%

20.0%

20.0%

20.0%

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

12.0%

12.0%

12.0%

12.0%

12.0%

12.0%

Helsingin Osuuskauppa Elanto

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

Osuuskauppa Hämeenmaa

10.0%

10.0%

10.0%

5.0%

5.0%

3.0%

Osuuskauppa Suur-Savo

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

Turun Osuuskauppa

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

Etelä-Karjalan Osuuskauppa

8.5%

10.0%

10.0%

10.0%

5.0%

5.0%

Pirkanmaan Osuuskauppa

8.0%

0.0%

8.0%

8.0%

8.0%

8.0%

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO

6.0%

10.0%

10.0%

10.0%

6.0%

6.0%

Keskimaa Osk

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

Satakunnan Osuuskauppa

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

6.0%

Osuuskauppa Maakunta

       

5.0%

5.0%

Osuuskauppa Varuboden-Osla

10.0%

10.0%

10.0%

10.0%

0.0%

?

Kymen Seudun Osuuskauppa

5.0%

5.0%

5.0%

5.0%

3.0%

?

"

0
+1
0
-1
0
0
25.6.2018, 09:35
Liittynyt:
31.1.2017, 21:21
Viestejä:
13

Eepee maksoi tänä vuonna vain 5 euroa. Joutuu varmaan hakee satasen setelin pois, kun tuotto on mennyt noin surkeaksi.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut