Tänään heinäsirkat sirisee Moody'sin suunnalla:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/moodys-tiputti-cityconin-luottoluokituksen-roskalainaluokkaan-citycon-katkaisi-sopimuksensa-yhtion-kanssa/344767c1-17b0-4323-bb2f-a976f8f3b11c

"Cargotecin ja Konecranesin yritysfuusio on peruuntunut. Yhtiöt kertoivat aamulla, että Britannian kilpailuviranomainen on estänyt kaupan syntymisen."

https://www.hs.fi/talous/art-2000008714230.html

Mielenkiintoinen reaktio, kun molemmat yritykset nousevat tuohon uutiseen.

Onko kenelläkään näkemystä noista kämppien arvonmuutoksista mistä melkein koko tulos koostuu?

Voitto ennen veroja oli 369,6 miljoonaa euroa mistä 322,7 miljoonaa oli "käypään arvoon arvostamista" eli käytännössä melkein koko tulos. Tietenkin kämppien hinnat nousee tällä hetkellä kohisten, mutta onko tuo nykyinen kurssi sitten kuinka kestävä hintataso jos asuntobuumi vähänkin hiipuu.

Siellä oltiinkin pitkään vähän varovaisia suositusten kanssa, kun oltiin niin riippuvaisia Hoivarahastosta, vaikka tulokset onkin ollet hyviä. Ehkä se nyt sit alkaa olemaan enemmän analyytikoidenkin suosiossa :)

Täällä Helsingin eteläisessä esikaupungissa Virossa noi kotiinkuljetukset on jo parhaimmassa tapauksessa ilmaisia 50 €+ ostoksille (muuten yleensä luokkaa max 5 €/toimitus). Siinä saa itselle koittaa kovaa perustella miksi jaksaisi ajaa kauppaan hypistelemään tuotteita ja jonottamaan ellei ole perjantai ilta ja oluet loppu :) Kun kerran toimitus on ilmaista, niin siinähän joutuu itseasiassa maksamaan ajan ja bensan muodossa jonottamisen ilosta.

Kannattavuudesta en tiedä, mutta olettaisin keräilijöiden tuntipalkkojen olevan luokkaa puolet Suomen palkoista ja bensat ~10-20% halvempia. Lähes kaikki kaupat tuota ovat tarjonneet vuosia, joten voisi olettaa ettei siinä ainakaan tuhottomasti tappiota tehdä. Woltin parin euron toimitusmaksuista keskusta alueella voi päätellä, että perus kuriiri ei paljon maksa.

En itsekään siis usko, että ihmiset tulevaisuudessa haluavat välttämättä lähteä ruokakauppaan itse mikäli on helpompiakin vaihtoehtoja. Tässä muutoksessa saattaa tosin mennä aikaa sillä kummasti toimituspalvelusta huolimatta on jonottelijoita kaupat täynnä täälläkin. Huvinsa kullakin...

Sitä on huomattu gallupit valkoisessa talossakin ja koitetaan pelata aikaa 

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1288818160389558273?s=20

Olen vastaavia summia joskus lainaillut kavereille ihan hyvällä korolla, minkä ovat tarjonneet itse. Rahat olen aina saanut, mutta yleensä törkeän myöhässä luvattuun maksuaikaan nähden (mitä muuta toisaalta voi odottaa). Olen lopulta todennut, että ei ole oikein tuottomielessä niin kannattavaa, että jaksaisi olla pitkään asiasta muistuttamassa ja huonontaahan se myös välejä kavereihin myös. Jos lainaat niin sovi mielummin Akin tapaan tietty kuukausikorko eikä kiinteää takaisinmaksusummaa, jotta saat ainakin korvausta myöhästyneille maksuille (jos rahoja koskaan saat). 

Onko kenelläkään syvällisempää tietoa Telenorista ja heidän näytöistään saavuttaa synergioita yrityskaupoissa?

Kiinteistöpro kirjoitti:

cempaired kirjoitti:

Kiinteistöpro kirjoitti:

Tärkeää olisi että kauppakeskus saisi optimoitua vuokralaisjakaumansa niin, että mahdollisimman suuri osa vuokralaisista olisi verkkokaupan paineesta riippumattomia liikkeistä, kuten kahviloita, ravintoloita ja toisaalta päivittäistavarakauppoja. Myös Tokmannin kaltaiset halpisketjut pärjäävät verkkokaupan uhkaa vastaan kohtuullisen hyvin. 

Onko tähän Tokmanni kommenttiin jotain näyttöä maailmalta? Oma logiikka sanoisi, että geneerinen halpatavara tulisi kärsimään melkein eniten pitkässä juoksussa. Niissä viimekädessä ratkaisee vain hinta ja samanlaista tavaraa saa netistä pilvin pimein. Kun on vain verkkokauppa, voi hintaakin painaa alas enemmän, kuin kivijalka koskaan kykenee. Toistaiseksi taitaa vain pidemmät toimitusajat ja tottumus olla hidasteena.

Kyllä siihen on.

Pointti on juuri siinä, että kun tuotteiden yksikköhinta putoaa riittävän alas, niitä ei ole järkeä lähteä yksitellen kuljettamaan, koska kuljetuskustannusten osuus nousisi niin suureksi kokonaishinnasta. Tuota muutaman euron kpl maksavaa krääsää pystyy toisaalta iso ketju hankkimaan hyllyihinsä isoja määriä kerralla, jolloin kuljetuskustannusten osuus on aika mitätön.

Tämä suojaa halpakauppoja tiettyyn rajaan asti verkkokaupan uhkalta.

 

Tuon Kauppalehden artikkelin perusteella USAssa tilataan Amazonista vähän kaikki nykyään ihan nauloista lähtien: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/verkkojatti-valtaa-yha-useamman-arje…

En kyllä tiedä miten tuo Amazonille kannattaa...

Suomessa tuo tuskin toimisi ihan noin pääkaupunkiseudun ulkopuolella jo ihan etäisyyksien takia ja sielläkin pitäisi olla erittäin automatioistu korkeiden työvoimakustannusten takia. Mutta tähän suuntaan maailmalla asiat näyttävät menevän. Talilnnassakin saa ruokakuljetukset kotiovelle ilmaiseksi (yli 40e ostoksissa) parhaimmillaan samana päivänä niin kassajonossa seisominen alkaa tuntua aika vanhanaikaselta/turhauttavalta täälläkin.

Ei ne sirkat itsessään miltään maistu (kokeiltu on) joten ei naposteltavana mitenkään kuivalihan kanssa kilpaileva kokemus. Itse näkisin nuo ennemmänkin jauhettuna muissa tuotteissa nostamassa proteiinipitoisuutta. Sirkkafarmin pystytys ei vaatine suuria panostuksia, joten barrier of entry on matala ja katteiden sen puolesta uskoisin pysyvän pienehköinä.

Tässähän on lähinnä kyse vaan siitä, että miten saadaan tuotettua ihmiskunnan tarvitsema proteiini mahdollisimman ekologisesti kestävällä tavalla. Eli sirkkaproteiini on lähinnä "pakollinen paha", kun on mahdotonta tuottaa tarpeeksi nautaa kaikille. Pitkällä aikavälillä mielenkiintoiselta vaihtoehdolta vaikuttaa labrassa kasvatettu liha: 

https://www.scientificamerican.com/article/lab-grown-meat/

https://www.youtube.com/watch?v=bjSe-0vSRMY

Saattaa vielä mennä vielä hetki, että Prisman tiskiltä saa labrassa kasvatetun pihvin, mutta kustannukset tulevat alas vauhdilla (purilainen 300,000$ vuonna 2013 vs. 600$ vuonna 2018). Mikäli hinta, maku ja koostumus saadaan kaikki kohdalleen labra lihassa en näe syytä sille, miksi mauttomia sirkkoja haluttaisiin syödä.