Kysymys Naganolle ja finjavelille. Kukahan foorumin jääräpäistä on otsikon yritystä vedättänyt? En ole Akin enkä kenenkään muun näin havainnut toimineen.
Mut varmaan lynkataan ja muilutetaan jollekin toiselle foorumille tästä hyvästä... Mutta mun teoria on, että Cityconissa viehättää tuulipukusijoittajia se, että sen "business on helposti ymmärrettävä". Kuka nyt ei ymmärtäisi talon omistamista ja eteenpäin vuokraamista. Mutta oikeasti Cityconin omistaja-konsernirakenteesta ja rahoitusrakenteesta lähtien kyseessä on mun mielestä yksi vaikeimmin ymmärrettävistä firmoista koko Helsingin pörssissä. Lisäksi firma on äärimmäisen makro-/korkoherkkä, mitä markkinaa retail sijoittajalla ei ole keskimäärin kovin hyviä valmiuksia hahmottaa.
Kysymys Naganolle ja finjavelille. Kukahan foorumin jääräpäistä on otsikon yritystä vedättänyt? En ole Akin enkä kenenkään muun näin havainnut toimineen.
En ole väittänyt ketään vedättäjäksi, joten erikoiseen kysymykseesi ei voi vastata.
Käyttämäni termi "shillaaminen" on suomenkielessä vakiintumaton. Oma kontekstipohjani sanalle tulee japaninkielisiltä kryptofoorumeilta.
Kysymys Naganolle ja finjavelille. Kukahan foorumin jääräpäistä on otsikon yritystä vedättänyt? En ole Akin enkä kenenkään muun näin havainnut toimineen.
Ei mun tietääkseni kukaan. Toivottavasti et saanut viestistäni sellaista kuvaa. Se oli vaan sarkastinen huomautus siitä, että Nagano fiksuna jätti nimet sanomatta syyttäessään foorumisteja Cityconin maksamiksi kätyreiksi.
Mut varmaan lynkataan ja muilutetaan jollekin toiselle foorumille tästä hyvästä... Mutta mun teoria on, että Cityconissa viehättää tuulipukusijoittajia se, että sen "business on helposti ymmärrettävä". Kuka nyt ei ymmärtäisi talon omistamista ja eteenpäin vuokraamista. Mutta oikeasti Cityconin omistaja-konsernirakenteesta ja rahoitusrakenteesta lähtien kyseessä on mun mielestä yksi vaikeimmin ymmärrettävistä firmoista koko Helsingin pörssissä. Lisäksi firma on äärimmäisen makro-/korkoherkkä, mitä markkinaa retail sijoittajalla ei ole keskimäärin kovin hyviä valmiuksia hahmottaa.
Moi, mikä firman rahoitus- ja konsernirakenteessa on vaikeasti ymmärrettävää? Hybridit? Pääomistaja? (Kysyn siis ihan rehellisesti, koska haluan itse ymmärtää firmaa paremmin.)
Kysymys Naganolle ja finjavelille. Kukahan foorumin jääräpäistä on otsikon yritystä vedättänyt? En ole Akin enkä kenenkään muun näin havainnut toimineen.
En ole väittänyt ketään vedättäjäksi, joten erikoiseen kysymykseesi ei voi vastata.
Käyttämäni termi "shillaaminen" on suomenkielessä vakiintumaton. Oma kontekstipohjani sanalle tulee japaninkielisiltä kryptofoorumeilta.
Onhan noita "shillejä" väitetysti ollut pokeripöydissäkin, saamassa palkkaa talolta, että saadaan actionia. Väitetysti siis. Yleensä väitteitä ovat esittäneet pöydissä hävinneet.
Vedättämisessä ajatus olisi kai itse taloudellisesti hyötyä jotenkin salaamalla jotain olennaista? Vähän vaikea nähdä miten kukaan hyötyisi kun tällä foorumilla kirjoittelu nyt ei hirveästi kursseja liikuta suuntaan tai toiseen.
Mut varmaan lynkataan ja muilutetaan jollekin toiselle foorumille tästä hyvästä... Mutta mun teoria on, että Cityconissa viehättää tuulipukusijoittajia se, että sen "business on helposti ymmärrettävä". Kuka nyt ei ymmärtäisi talon omistamista ja eteenpäin vuokraamista. Mutta oikeasti Cityconin omistaja-konsernirakenteesta ja rahoitusrakenteesta lähtien kyseessä on mun mielestä yksi vaikeimmin ymmärrettävistä firmoista koko Helsingin pörssissä. Lisäksi firma on äärimmäisen makro-/korkoherkkä, mitä markkinaa retail sijoittajalla ei ole keskimäärin kovin hyviä valmiuksia hahmottaa.
Moi, mikä firman rahoitus- ja konsernirakenteessa on vaikeasti ymmärrettävää? Hybridit? Pääomistaja? (Kysyn siis ihan rehellisesti, koska haluan itse ymmärtää firmaa paremmin.)
Tämä ei ole mikään tyhjentävä analyysi vaan lista asioista joita en jaksa yrittää ymmärtää kun helpompiakin caseja on olemassa. Ja sitten jos ymmärtäisinkin, pitäisi näiden asioiden vielä olla kunnossa.
Rahoituksessa Citycon kutsuu itseään edistykselliseksi, minä sekavaksi. Piiloriskejä (korot, assettien markkina-arvot) ja kirjanpitokikkailua (yrittää näyttää vakaammalta kuin mitä on):
*Hybridit ja piilovelka. Hämärtävät velkaisuuden todellista tasoa. *Lainat on velkaprofiililtaan hyvin lyhyitä, mikä on epätyypillistä kiinteistöalalla ja herkistävät firmaa entisestään korkomarkkinan muutoksille. Ainakin männävuosina ottivat velkarahaa ihan mistä vaan sitä saivat, jopa yritystodistuksilla jotain 1kk rahoitusta rahamarkkinafundeilta. Taisi olla yksi maan kalleimmista yritystodistusohjelmista rahoituskanavana. *Rahoituskanavia on niin paljon, että niiden senioriteetti vaatii selvittämistä ongelmatilanteita varten valmistautumiseksi *LTV laskenta epälikvideissä pohjoismaisissa markkinoissa on vaikeaa *ESG tavoitteet ja "green" velat sekä niiden tavoitteisiin pääseminen tai pääsemättömyys voi heiluttaa velkarahan hintaa *Uudet annit voivat dilutoida arvoa vanhoilta omistajilta jos velkaa ei enempää saada. Toisaalta free float on suhteellisen pieni kun Katzmanilla on niin suuri osuus.
Omistaja/konserni: G Cityn omistus Cityconista henkilöityy Katzmaniin ja kun kyseessä on globaali kiinteistösijoittaja, Citycon on vain yksi mutteri koneessa. Sitä saattaa jaksaa hinkata tai sitten ei. Jos G City päättää muuttaa strategiaa, Citycon on siinä vain pelinappula, ja päätöksenteko ei välttämättä ole optimaalista piensijoittajan kannalta. Cityconin itsensä lisäksi pitäisi jotenkin yrittää ymmärtää yhden omistajayhtiön erillistä sielunelämää, jotta voisi yrittää ennakoida tai arvailla päätöksentekoa.
Näiden lisäksi on sitten ne makrohuolet ja mikrohuolet. Osaanko ennustaa korkotasoja? -Huonosti. Mitkä kulutustredit ovat tulevaisuudessa ja käyvätkö ihmiset esim. ostoskeskuksissa? Ei aavistustakaan - itse en käy. Onko omistajan keskittyminen Israelissa eikä Pohjoismaissa sodan takia? Todennäköisesti.
En omista yhtiötä (enkä toimialaa) enkä tule myöskään ihan heti omistamaan näillä näkymillä.
Huhheijaa, yli kaksi kolmasosaa osakesäästötilistä tuli aikanaan täytettyä Cityconilla. Ihme kyllä tili on tästä huolimatta edelleen plussan puolella pääasiassa sen ansiosta, että merkittävä osa jäljelle jääneestä kiintiöstä meni Wärtsilään, jonka osuus koko tilistä nousi tänään lähes tarkalleen saman kokoiseksi kuin jatkuvasti kutistuva Citycon-potti.
Hauskasti luulin osakesäästötilin lanseerauksen aikoihin Cityconiin sijoittamisen olevan jonkinlaista varmistelevaa puolustuspeliä, jolla nyt pysyy osinkojen turvin ainakin omillaan, jos ei upsidea välttämättä paljoa löytyisikään. "Menneisyys ei ole tae tulevasta" päti osinkoihin, mutta kurssin suunnan suhteen menneisyydestä on kyllä voinut nähdä masentavan tarkasti tulevankin suunnan.
Pitää kysyä tyhmiä, kun ei ymmärrä, niin mites tää nyt menee? Q2:n jälkeen lyhytaikaiset varat olivat 174M ja nyt 104M, eli 70M laskua samaan aikaan, kun operatiivinen liiketoiminta ymmärtääkseni tuotti reilu 20M lisää kassaan, eli vajaa 100M meni jonnekin. Lainojen nominaaliarvot näyttäisivät laskeneen 1873M --> 1862M ja hybridilaina 593M-->561M, eli 40M verran makseltiin velkoja. Millä tuo loppu 60M selittyy?
Vai pitäisikö tässä mieluummin katsoa rahavaroja. Siellä tuo ero Q3:n ja Q2:n välillä näyttäisi mätsäävän paremmin velan kehityksen kanssa?
Vaikea sanoa, kun Citycon ei juurikaan erittele eriä. Raportoivat vain sen ehdottoman minimin ja muutenkin suhtautuvat olennaisuuden periaatteeseen suurpiirteisesti. Minulle on syntynyt vaikutelma, että annetun tiedon määrä on vuosien varrella vähentynyt.
Vähissä taseen riveissä lukee mystinen "ja muut", ja ei mitään liitettä jossa noita "muita" eriteltäisiin. Ne voivat olla ihan mitä tahansa operatiivisia tai ei-operatiivisiä eriä, kassavirtavaikutteisia tai jaksotettuja tai tavara/palvelu-muotoisia eriä ilman rahaliikennettä.
Tämän takia kassavirtalaskelmassa olevaa käyttöpääoman muutosta ei pysty itse laskemaan, ja siihen ja operatiivisen kassavirran oikaisuihin pitäisi mennä mainituissa lyhytaikaisissa varoissa oleva myyntisaamisien (ja muiden) muutos yhdessä ostovelkojen (ja muiden) muutoksen kanssa. Olisi kiva nähdä erittely, mistä oikaisut ja käyttöpääoman muutokset koostuvat.
Kassavarojen muutos on helpompi ymmärtää, mutta sitä on tarkasteltava vain kassavirtalaskelman pohjalta sotkematta tasetta tai tuloslaskelmaa mukaan. Esimerkiksi IFRS-tuloslaskelma ei sisällä hybridin korkomaksuja lainkaan, ja EPRA-tulos on jakanut ne tasaisesti jokaiselle kvartaalille, oikeasti ne on tänä vuonna maksettu yhtenä käteiskönttänä Q3:lla.
Vastaavasti operatiivinen liiketoiminta ei tuottanut Q3:lla 20M kassaan vaan kirjanpidolliseen tulokseen. Käteiskassaan on tullut vain 6,4 milliä (liiketoiminnan rahavirta Q1-Q3:sen 132,1 miinus Q1-Q2:sen 81,3 tekee Q3:sen rahavirran 50,8 mistä pois korot, verot, vuokrat, ja ehkä pieni osa toteutuneita kurssivoittoja ja -tappioita). Siitä pois Q3:n aikana maksetut investoinnit ja lainojen vähennykset ja saadaan kassavarojen muutos taseen lyhytaikaisissa varoissa.
"Helposti ymmärrettävä", ammattimaisesti hoidettu Citycon on tuottanut sijoittajille vuosina 2010-2025 paljon osinkoja. Lisäksi sijoittajat ovat voineet jännittää kurssikehitystä.
Kuvitellaan erittäin pitkämielinen sijoittaja. Hän ostaa Cityconia vuoden 2009 lopussa. Päätöskurssi oli 2,94 €. Tänään päätöskurssi oli 2,946 €. Onko Citycon siis onnistunut puolustamaan osakkeenomistajan arvoa? Ei aivan. Osakkeiden lukumäärää on tällä välin leikattu reverse splitillä suhteessa 5:1. Vertailukelpoinen kurssi on pudonnut 80 %. Tämä tappioluku ei sisällä inflaatiota. Inflaatio huomioon ottaen pitkämielisen Citycon-sijoittajan reaalinen kurssitappio on ollut 85 %. Hänen alkuperäisestä sijoituksestaan on reaalisesti jäljellä 15 %.
Lisäksi hän toki sai kaikki osingot. Kurssitappio ja kumulatiiviset osingot yhteen laskien Cityconin kokonaistuotto vuosina 2010-2025 oli -14 % ennen veroja. Osinkojen verotus huomioon ottaen kokonaistuotto oli noin -30 %. Kokonaistuotto ei ota huomioon inflaatiota eikä osinkojen uudelleensijoitusta. Jos pitkämielinen sijoittaja uudelleensijoitti osingot Cityconiin, hän teki isomman tappion.
Hankitaan kauppakeskuksia hyviltä sijainneilta, vuokrataan niitä, kehitetään niitä ja odotetaan, että arvo hyvillä sijainneilla nousee. Missä meni pieleen?
Vakaan toimialan yhtiön pitää pystyä 15-16 vuodessa tuottamaan osakkeenomistajille plus-merkkistä arvoa. Jos se ei tähän pysty, se tekee jotain olennaista väärin. Syy ei ole pelkästään vaikeassa syklissä tai poikkeuksellisessa hetkessä.
Jos Citycon ei ole ollut arvoansa, mikä on arvoansa?
Yllättävänkin moni ilmeisesti kuvittelee, että kurssi kyllä jotenkin automaagisesti nousee, kun se on pitkään laskenut. Toki ei voi yleistää, mutta aika moni samaiselle raiteelle Cityconin kanssa joutunut yritys erityisesti jenkkien REIT-markkinassa, jota tullut seurattua, on joko menettänyt hitaasti kilpailukykynsä ja dilutoinut raskaasti vielä kun rahaa ollut saatavilla markkinasta, tai on tullut fuusioiduksi pääomistajan intressejä palvelevalla tavalla.
Ottaen huomioon Cityconin pääomistajan toiminnan, on jopa erittäin todennäköistä, ettei tämä tarina pääty common shareholderien osalta hyvin. Kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin lähtee pudottamaan keskihintaa lisäostoilla.
En ole väittänyt ketään vedättäjäksi, joten erikoiseen kysymykseesi ei voi vastata.
Käyttämäni termi "shillaaminen" on suomenkielessä vakiintumaton. Oma kontekstipohjani sanalle tulee japaninkielisiltä kryptofoorumeilta.
En muuten usko, ettet väittänyt ketään vedättäjäksi. Muistaen 100% negatiivisen postaamisesi Aspire Globalista ja 100% positiivisen Tesla-postauksesi, olen asettanut siut toistaiseksi päässäni lokeroon "agendafoorumisti". Ja propagandaa sisukkaasti kirjoittavat olettavat helpsti muidenkin toimivan näin.
Siviileille tiedoksi: Livepokerinpelaajat profiloivat vastustajiaan laittamalla ne ensin laajaan lokeroon, ja sitten tiedon lisääntyessä siirtävät uuteen lokeroon tai vähintään kaventavat vanhaa. Tämä prosessi tapahtuu livepokeripelaajan päässä aika rutiininomaisesti. Paitsi amerikkalaisilla paistikkailla vakkareilla, jotka luulevat kaikkien muidenkin pelaavan niiden omalla nerokkaalla systeemillä. Ja saavat hinkuyskää ja huutokohtauksen, jos joku vie niiden merkit pelaamalla väärin, eli eri tavalla kuin ne olisivat pelanneet.
Meinasin kiukutella syytöksistä ja olla kirjoittamatta osarista yhtään mitään. Sitten totesin, että sehän voi olla tarkoituskin. Mie tein maltillista average downia. Ei siksi, että kurssi jotenkin automaattisesti pomppaisi ylös. Vaan koska osari oli parempi kuin pelkäsin. Itse asiassa osarin luettuani oletin kurssin nousevan, vaikka jäikin anaalien odotusten alle. Mutta ehkä yksi kyömäri lisää organisaatioon oli triggeri luovuttamiseen. Ja ihan perusteltu sellainen.
Yllättävänkin moni ilmeisesti kuvittelee, että kurssi kyllä jotenkin automaagisesti nousee, kun se on pitkään laskenut. Toki ei voi yleistää, mutta aika moni samaiselle raiteelle Cityconin kanssa joutunut yritys erityisesti jenkkien REIT-markkinassa, jota tullut seurattua, on joko menettänyt hitaasti kilpailukykynsä ja dilutoinut raskaasti vielä kun rahaa ollut saatavilla markkinasta, tai on tullut fuusioiduksi pääomistajan intressejä palvelevalla tavalla.
Ottaen huomioon Cityconin pääomistajan toiminnan, on jopa erittäin todennäköistä, ettei tämä tarina pääty common shareholderien osalta hyvin. Kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin lähtee pudottamaan keskihintaa lisäostoilla.
Mean reversal on kyllä ihan juttu, kun ei tää kuitenkaan näytä kuolevalta bisnekseltä. Toki mitä tahansa voi tapahtua, mutta kuinka paljon huonoja asioita realistisesti Cityconilla on enää edessään? Ase ohimolla jos pitäisi päättää ostanko vai menenkö shortiksi nykyhinnalla, kyllä mä varmaan ostaisin. Tällä hetkellä ei positiota.
Pyörittelin erittäin tarkalla ja kaikki hyvän journalismin kriteerit ylittävällä poikkitieteellisellä mallilla (eli miinustin taseesta velkoja ja kiinteistöjä, ja vuokratuloista ja korkokuluista stetson-harrison-metodilla arvioiduilla korkoprosenteilla) sen verran, että totesin Cityconin tuloksen voivan vielä puolittuvan jos firma aikoo jatkaa divestointejaan ja velkojen poisostamista markkinoilta niin pitkälle, että firmasta tulee velaton. Siinä tapauksessa, jos firma palaa osingonmaksuun sysäten koko tuloksensa omistajille, saa nykykurssilla päälle 6,5 %:n osinkotuoton. Nykytaseella ja tuloskunnolla päälle 10 %, mutta se on vain teoriaa kun osingonmaksusta pikemminkin juuri luovuttiin.
Mikään ei kuitenkaan takaa, että kiinteistöt saisi menemään nykyisillä tasearvoillaan. Tai että velkojen omistajat haluavat niistä luopua nykyisillä tasearvoilla. Tai että matkalla kyseiseen pisteeseen interest coverage ratio ei tuottaisi ongelmia jos korot lähtevät yllättäen taas nousuun (nykyinen hybridin huomioiva ratio on 1.8 minun taulukoissani). Tai että markkinat eivät halua paljon parempaa tuottoa pääomilleen kuin 6,5 %.
Kyllähän tuo houkuttelevalta alkaa näyttämään, mutta lahden toiselta puolelta löytyy ihan kasvaviakin kiinteistöalan firmoja, joten minä olen alkanut silmäillä tätä nykyä ennemmin niitä. Niiden läpikäyminen on vain pirun puuduttavaa.
Kyllähän tuo houkuttelevalta alkaa näyttämään, mutta lahden toiselta puolelta löytyy ihan kasvaviakin kiinteistöalan firmoja, joten minä olen alkanut silmäillä tätä nykyä ennemmin niitä. Niiden läpikäyminen on vain pirun puuduttavaa.
Sinänsä olen samaa mieltä, että ulkomailta löytyy mielenkiintoisempia nimiä, tosin omat kiinteistösijoitusfirmaomistukset löytyvät Aasiasta, esim. Singaporelainen Centurion.
