Olet täällä
On hyvä ymmärtää että ZIMin kova tulostaso menneen parin vuoden aikana on perustunut vipuun, jonka se on saanut oivallisen bisnesmallinsa ansiosta. Eli zim ei omista aluksista, vaan se vuokraa niitä itselleen pitkillä sopimuksilla ja edelleen myy ulos keskipitkillä tai jopa lyhyillä. Tämä malli mahdollisti sen, että esim. vuoden 2020 aikana tehdyillä vuokralleottosopimuksilla ZIM maksoi vaikkapa xxxx TEU aluksesta 25 000 usd / päivä tehden siitä 8 vuoden sopimuksen. Vastaavasti kun se tuuppasi saman paatin ulos vuoden 2021 kohonneilla tasoilla saattoi päivävuokra kohota yli 70 000 usd tasolle. Eli käytännössä ZIM onnistui vivutuksessaan.
Nyt haasteena on erityisesti keskipitkän aikavälin näkymät. Markkinassa pelätään ylikapasiteettia, kysynnän heikentymistä, inflaatiota, korkopainetta ja ZIMin tapauksessa myös mahdollisesti romahtavaa tulostasoa, vaikka 30% osingonjakopolitiikka kuullostaa houkuttelevalta ja avokätiseltä, mitä se toki onkin. Lisäksi erityisesti jenkkimarkkinassa vierastetaan 25% witholding taxia jonka ZIMin osingoista joutuu maksamaan, koska osinkomenettely on hieman haastavampaa jenkeissä yksityishenkilöille.
Oma näkemykseni on, että ZIMin kovin kiimakausi on nähty, mutta suhteessa nykyiseen tuloksentekotasoon yrityksen osake on ylimyyty. Markkina hinnoittelee jo vuoden 2023 toisen puoliskon tasoa.
Saako jo sanoa:
C'moon, you fuckin haters! 
PikkuPro kirjoitti:Ostettu Nordnet All-In Citycon 6,87e. Osinko irtoo ylihuomenna.
Täytyy hölmönä kysyä, että mikä järki ostaa all-in citycon jotta saa osingot, kun osakkeen arvo kuitenkin laskee samassa suhteessa? Vai meinaatko jäädä longiksi?
En Cityconia tai sen osakkeen omistuspohjaa tai käyttäytymishistoriaa tunne, mutta monet jenkkien suosiossa olleet eurooppalaiset firmat on rallatelleet nyt ennen osinkopäivää iloisesti alas, kun osa jenkeistä ei ole halunnut jäädä osinkoverotuksensa kanssa säätämään. Ja osan kurssit on jääneet sille tielle, kun ajat on mitä ne on.
Hyvä kirjoitus. Et kuitenkaan raaskinut kolumnissasi mainita, että aivan tuota pikaa miljardiluokan tappiot laukeaa Tytin ja muun yritystenvälisen näpeille useamman miljardin eurokolikon arvoisesti. Tai koska miljardi käsitteenä mielestäni yksinkertaistaa ja vääristää niinkin suurta asiaa paljon, puhun mieluummin tuhannesta miljoonasta tai kirjoitan numeroina auki, jotta lukija paremmin ymmärtää miten suuresta summasta on kyse. Se on etenkin täällä takapajulassa paljon rahaa se yksikin miljardi.
Toinen vaihtoehto on verrata summaa esimerkiksi HUS:n pahimpaan kabinetti-verenimijään Aki Lindeniin ja tämän zombiemaiseen asenteeseen terveydenhuollosta vastaavaa henkilöstöä kohtaan. Yhdelläkin näistä Tytin kädet tahraavista miljardiammuksista nimittäin tasattaisiin ja rauhoitettaisiin terveydenhuoltokenttää pitkäksi aikaa.
SDP:n politiikassa budjetoimattomia miljardeja voidaan tuhota vailla murheita, mutta etenkään HUS:n budjettiin ei edes muutaman sadan miljoonan investointia vaikka inflaatioon vedoten voida tehdä muutoin kuin Lindenin kuolleen ruumiin yli.
Kiitos Bingolle hyvistä ja mielenkiintoisista analyyseistä erityisesti COINiin liittyen. En kysy, että miten sun Coinbase-sijoituksille kävi, mutta kiinnostaisi kuulla miten näit ja koit tuon COINin romahtamisen, kun se lopulta lähti sulamaan? Oliko kuinka vahvoja merkkejä nähtävissä ennen dropin laukaissutta osaria?
Ja olisi myös mielenkiintoista kuulla näkemyksiä sinulta ja muiltakin tästä nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä?
Niin kyllähän kärsivällisyys, pitkäjänteisyys ja kyky keskittyä johdonmukaisesti ovat pitkällä aikavälillä äärimmäisen kriittisiä ominaisuuksia myös. Moni jaksaa vääntää pää märkänä jotain asiaa saavuttaakseen sen, mutta sijoittamisessa ja erityisesti salkunhoitajana pitkäjänteisen aikaperspektiivin hallinta on tärkeää.
Kun Jens vielä piti blogiaan, jäi mm. Kamuxin analyyseistä mieleen se miten Jens tarkasteli liiketoiminnan pidemmän aikavälillä potentiaalia ja markkinafundamenttejä, jotka ohjaavat myös kyseisen yrityksen tuloskehitystä pitkällä aikavälillä. Ei hän vaikuttanut varsinaisesti siltä, että kyttäisi osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä ensisijaisesti sijoituspäätöstä tehdessään. Se miten yrityksen lyhyen aikavälin näkymät muuttuu ja miten osakekurssi siihen reagoi, ei välttämättä paina niin paljoa vaakakupissa. Tietenkin jos liiketoiminta tai toimintakenttä oleellisesti ja pysyvästi muuttuu, on nopeasta reagoinnista mahdollisesti hyötyä.
Joillain on varmasti ajatus, että hyvä meklari on negarin tai posarin jälkeen robottimaisen nopeasti muokkaamassa positiota, mutta eihän se nyt ihan niin mene. Varmaankin ainoa tapa biitata algoritmit tai indeksit on valita ne hepat, joilla on kyky nousta pitkällä aikavälillä liiketoiminnan kehittyessä ja sitten pitäisi olla myös malttia pitää näkemyksistä kiinni. Osaajat kykenee rakentamaan lukuisista lähteistä kerätyistä tiedonmuruista kristallipallon. On hyvin mahdollista, että Jens kuuluu näihin. Aika näyttää.
Saisko osarikauden jälkeen tietoa, että miten rahaston arvo kehittynyt? Yksittäiset omistukset ei kiinnosta niin paljoa kuin iso kuva, jota nyt varsin myrskyisillä vesillä ohjataan. Kiinnostaisi hahmottaa miten nämä ns. super-salkunhoitajat on osanneet päästää irti putoavista puikoissa, joita markkina on nyt täynnä. Näkisin että hyvälle hoitajalle ominaista on osata myös tehdä suojaavia liikkeitä laskumarkkinassa, kuin mitä "kultanäpille" on löytää parhaat paperit nousumarkkinassa.
Hynägrande kirjoitti:
Merta kirjoitti:
Heikin Ashi kirjoitti:Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive
BKT on ehkä harhaanjohtava mittari. Jos printataan rahaa keskuspankissa ja palkataan ihmisiä siirtelemään kivikasoja torilla niin BKT nousee. Samoin BKT nousee jos valtio ottaa velkaa jostain muualta kuin keskuspankista ja jakelee sitä.
Koneistossa on rahaa, mutta jos kuluttajien ostovoima putoaa (koska palkat eivät nouse inflaation tahdissa ja korot samalla nousevat) niin jossain kohtaa se meno hyytyy pahasti. Jenkit ovat kuluttajavetoinen systeemi ja käsittääkseni kuluttajan reaalinen ostovoima ei ole kasvanut, vaan supistunut.
Kyllä, mutta toisaalta koronan negatiivinen taloudellinen vaikutus haluttiin vaimentaa raskaalla elvytyksellä ja siten koko normaali talouden mittaristo vaikuttaa muuttuneen kyvyttömäksi ennustamaan talouden kehitystä. Nyt korkoa silti nostetaan kuin talous olisi vuositolkulla kasvanut ja orgaanisesti ylikuumentunut, vaikka tämä inflaatiopiikki on 100% varmuudella aiheutunut massiivisesta elvytyksestä.
Voisihan siis yhtä hyvin olla, että inflaatio olisi vain hetkellinen korkea piikki, joka tasaantuisi itsekseen talouden jäähtyessä omalla painollaan, kun elvytysrahat käytetty ja koronan jälkeinen kysyntäpiikki ylipäätään alkaa vaimentua? Tai että onko rahapolitiikan ohjauksessa järkevää reagoida jokaiseen saatuun indikaatiolukuun, kuten vaikka 8,5% inflaatioon siten, kuin se olisi jokin kestävä trendi joka jatkuisi loputtomiin ilman taloutta halvaannuttavia koronnostoja?
Heikin Ashi kirjoitti:Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Norman Fosbackin kehittämän ja pitkältä ajalta taustatestaaman kontraindikaattorin ”Recession Buy Indicator” mukaan hyvä aika ostaa osakkeita on silloin, kun ensimmäisen kerran käy ilmi, että USA:n talous on taantumassa. Tämä oivallus tapahtuu yleensä keskimäärin taantuman seitsemäntenä kuukautena, kun otetaan huomioon taantuman normaali määritelmä ja taloudellisen tiedon keräämisen ja raportoinnin viive.
Mitäs nyt sitten kun jenkkien talous käy ylikuumana eikä taantumasta ole tietoakaan, mutta markkinat hinnoittelee koronnostoja ikään kuin taantuma olisi oven takana? Markkinat vaikuttaa ylidramaattisilta, jos kerran tavarasta on pulaa ja työttömyysasteet on alhaalla joka sektorilla? Koneistossa pitäisi olla rahaa ja kansa voi (näennäisesti ainakin) hyvin, niin on varsin erikoista puhua taantuman hinnoittelusta nykymarkkinassa ainakaan BKT:ta vasten tarkasteltuna?
Kauankohan tässä menee että nähdään ensimmäinen vuosineljännes jenkeissä, jossa BKT supistuu?
Jos ajatuskin palkkatyöstä saa sapen kiehumaan tuolla tapaa, kannattaa tosiaan pitää taukoa. Ei kukaan varmaan sanonut että pitäisi tehdä jotain tylsää tai epämiellyttävää, ne on sinun omia metaforia työntekoa kohtaan.
Luulisi valtsikasta valmistuneen kaverin osaavan vasta-argumentoida paremmin kuin itkupotkuraivareilla. No menee varmaan edellä mainitsemasi uupumuksen piikkiin. Hyvää kesää, voimia ja tsemppiä tulevaan!
