Olet täällä

Aloittelevan analyytikon ajatuksia

Sivu:

Sivut

Käyttäjän BalancedMisclick kuva
Liittynyt: 29.8.2017, 13:13
Viestejä: 10

Lehto on ollut tähtäimessä jo pitkään, ja hetki on tullut etsittyä syitä tälle Q1 jälkeiselle kaltevalle pinnalle (..MUTTA KYLLÄHÄN NE SISÄPIIRILÄISET TIETÄÄ KUN MYYMÄÄN ALKOIVAT HIRVEELLÄ KIIREELLÄ..). Lopulta sitten ostin 9,6 päältä parissa erässä, joilla Lehto sai 5 % painon.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
BalancedMisclick kirjoitti:

Lehto on ollut tähtäimessä jo pitkään, ja hetki on tullut etsittyä syitä tälle Q1 jälkeiselle kaltevalle pinnalle (..MUTTA KYLLÄHÄN NE SISÄPIIRILÄISET TIETÄÄ KUN MYYMÄÄN ALKOIVAT HIRVEELLÄ KIIREELLÄ..). Lopulta sitten ostin 9,6 päältä parissa erässä, joilla Lehto sai 5 % painon.

Jotain siellä on varmasti tiedoissa. Voi hyvinkin olla että organisaatiossa on jotain ongelmia joka ei näy ulospäin edes numeroiden valossa. Toki itse pidin kokonaista exittiä todella outona. Kevennykset ja muut on eriasia kun nopeutetusti vetäisee 99% positiosta sileäksi. Se viittaa joko henkilökohtaiseen syyhyn irtaantua tai sitten siihen että tiedetään jotain kurssin suhteesta yhtiöön(yliarvostus näkymiin ja tuloskunnon suhteen).

Paremmin olet ollu positioitunut kuin minä. Olen ostanut uusimmat ostokseni 9.7 pintaan ja kalliimmillaan olen maksanut yli 13 :D. onnekseni olen myös ostanut 8 päältä aikaisemmin joten keskihintani on vain 11 pintaan.

Tämä on hyvä esimerkki siitä että johdon myyntejä on järkevä seurata. Outokumpu on toinen, koko johto on ostanut pitkin kevättä kumpua 5 pintaan. Useat eri toimijat siis, kun Lehdolla vain yksi irtaantuja. Kumpu tänään +9% (atm) ja sentimentin kääntyessä voidaan mennä helposti yli 6 euron.

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154

Jaahas.

 

Olin tuossa pari päivää vierumäellä urheilemassa ja en paljoa kerennyt markkinoita seuraamaan. Toki sen verran että Lehdon negari saavutti minutkin. Nihkeä homma. Laskennallisesti ei tuon pitänyt ihan noin suuri yllätys markkinalle olla, mutta ikävämpi juttu silti.

Uutinen nyt ei sinällään aivan katastrofi ole.Enemmän ehkä se vaan lisää epäluottamusta markkinalla. Sentimentti oli ilmankin jo negatiivinen ja nyt ollaan sitten laskussa kunnes jotain positiivista tulee ulos. En usko Q2 numeroiden olevan kovin valoisat kun näin lähellä annetaan tulosvaroitus.

Nihkeämpi homma kun isolla painolla vetänyt Lehdossa jo pitkään, mutta en nyt ainakaan vielä heitä kirvestä kaivoon. 30% liikevaihdon kasvu ja 8-9% liikevoittomarginaali on vielä aika kova verrokkeihin verratessa. Nyt ehkä oleellista on että näihin lukuihin sitten kanssa päästään. Pitäisin todella katastrofaalisena jos ei nyt olla varmasti laskettu sen verran varman päälle että 8% päästään. Jos loppuvuodesta tulee uusi negari niin petyn kyllä pahasti johdon suoritukseen tiedottamisen osin. Olen vielä pitänyt Lehdon tiedotustyylistä ja siitä että ohjeistuksiin on joka vuosi päästy.

Lehdon ketjussa olikin jo laskelmia ja muuta niin en ala sen tarkemmin nyt perkaamaan. Tehdään torstaina laskelmat loppuvuodelle kun sieltä tulee numerot ulos.

 

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 780

Krenjuussa 20.8.2018: Hoivakiinteistöissä kiinteistösektorin paras tuotto/riski suhde?

"Viime aikoina mediassa on esiintynyt paljon asuntosijoittamisesta kertovia artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä puolesta että vastaan. Kotimaisten sijoitusmarkkinoiden kannalta on hienoa, että asioista ollaan opittu puhumaan monelta kantilta eikä pelkästään riskejä tai tuottoja korostaen."

Käyttäjän Baisti kuva
Liittynyt: 20.2.2016, 13:46
Viestejä: 41

Kiinnostava kirjoitus!

Kiinteistörahastomarkkina on minulle tuntematonta maaperää. Mitä rahastoja kannattaisi mielestäsi harkita, jos haluaisi sijoittaa hoivakiinteistöihin Suomessa? 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
Baisti kirjoitti:

Kiinnostava kirjoitus!

Kiinteistörahastomarkkina on minulle tuntematonta maaperää. Mitä rahastoja kannattaisi mielestäsi harkita, jos haluaisi sijoittaa hoivakiinteistöihin Suomessa? 

 

Kiitos!

Oon koettanu tässä perehtyä paremmin myös osakemaailman ulkopuolelle kun tosiaan pitää työn puolesta keskittyä myös puolustavaan peliin vaikka itse vielä harjoitankin hyökkäyspeliä.

Hoivarahastoja on toistaiseksi vain kaksi markkinoilla. Titanium ja EQ. Molemmilla on lähes sama liiketoimintamalli, pieniä eroavaisuuksia sisällössä on. EQ kiinteistöt enemmän pääkaupunkiseudulla, titanium laajemmin myös muualla suomessa. Titanium käyttää hieman voimakkaammin velkavipua ja ssaa täten hieman alhaisemman hallinnointikustannuksen. Ilman velkavipua laskettaessa on EQ hallinnoinnilta edullisempi.

Muuten jos katsoo allaolevien kiinteistöjen jakaumaa on palveluasumisen ja muiden sektorien paino lähes identtinen.

Tuotto on ollut kummallakin lähes identtinen(8-9% pa viimeiset 5v) ja kilpailun vähäinen määrä on myös hyvä asia. Hoivakiinteistöissä on mielestäni vielä rahaa tehtäväksi, ja se näkyy myös vaikkapa Hoivatilojen kurssissa, jossa yhtiö arvostetaan NAV yläpuolelle positiivisten näkymien vuoksi.

 

 

Käyttäjän Pertti Pasuuna kuva
Liittynyt: 16.3.2018, 18:08
Viestejä: 10

Mainio kirjoitus ja ansiokkaasti kävi läpi asiaa eri näkökulmista.

Erityisesti pidin siitä, että oli selkeästi eroteltu passiivisen tuoton ja mahdollisen arvonnousun vaikutukset. Lisäksi monissa kirjoituksissa näkee miten kommentoidaan verkkokaupan vaikutuksia liikekiinteistöihin, mutta etätyön vaikutusta toimistokiinteistöihin ei juurikaan kommentoida. Hyvä huomio!

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
Pertti Pasuuna kirjoitti:

Mainio kirjoitus ja ansiokkaasti kävi läpi asiaa eri näkökulmista.

Erityisesti pidin siitä, että oli selkeästi eroteltu passiivisen tuoton ja mahdollisen arvonnousun vaikutukset. Lisäksi monissa kirjoituksissa näkee miten kommentoidaan verkkokaupan vaikutuksia liikekiinteistöihin, mutta etätyön vaikutusta toimistokiinteistöihin ei juurikaan kommentoida. Hyvä huomio!

 

kiitos! Tarkoitus kirjoituksella olikin juuri tuoda eri näkökulmia esille ja luoda keskustelua eri riskitekijöistä. 

Käyttäjän Nagamorich kuva
Liittynyt: 28.9.2015, 18:58
Viestejä: 70

Hyvä kirjoitus!

 

Mainitsit riskiksi tuon kiinteistöjen arvon laskun, jonka yhdistit kysyntään. Näetkö samaa riskiä kiinteistöjen rakennusteknisen puolen aiheuttamana?

 

Oman mielipiteeni mukaan ensisijaisena riskinä rakennusvirheet/tietoisesti otetut riskit kustannusten vuoksi. Toissijaisena riskinä rakennustekniikan kehittyminen, jolloin nykyisten kiinteistöjen arvo laskenee.

Ajatuksia tästä?

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
Nagamorich kirjoitti:

Mainitsit riskiksi tuon kiinteistöjen arvon laskun, jonka yhdistit kysyntään. Näetkö samaa riskiä kiinteistöjen rakennusteknisen puolen aiheuttamana?

Oman mielipiteeni mukaan ensisijaisena riskinä rakennusvirheet/tietoisesti otetut riskit kustannusten vuoksi. Toissijaisena riskinä rakennustekniikan kehittyminen, jolloin nykyisten kiinteistöjen arvo laskenee.

Ajatuksia tästä?

Hyviä pointteja.

kyllä tietenkin pitää ottaa huomioon rakennusten ikääntyminen ja sitä mukaa vanhan rakennusteknologian luonnollinen poistuma vaikkapa ikkunoissa, tuuletusjärjestelmissä ja lämmityksessä. En osaa niin tarkkaan arvioida miten suuri osuus tälläisella on kiinteistöjen arvossa. Uskoisin että heti kun aktiivisin kiinteistöjen tarve vähenee on tälläisella enemmän merkitystä kun on tavallaan varaa kiinnittää huomiota myös kuntopuoleen sen sijaan että ensimmäisenä vain etsittäisiin tiloja.

Toinen riski mikä on mielestäni hyvä koettaa ajatella on se että mikä on kiinteistönarvioijan insentiivi puhua täysin totta. En väitä että siellä oltaisiin jotenkin maksettuja puhumaan arvoja ylöspäin tai vastaavaa mutta jos oletetaan että ulkopuoliselle kiinteistönarviointi firmalle on oleellista saada näitä arviointikeikkoja uudelleen niin kai tilaaja haluaa sieltä positiivisen arvion. Toki kaikille järkevämpää olisi että sieltä tulisi täysin raadollisen objektiivinen arvio. Se toteutuuko tämä onkin eri kysymys.

Tiedustelin tätä rahastoyhtiöiltä ja heidän mukaansa ongelma poistuu sillä että kiinteistöt tarkastaa eri firma ja eri henkilö aina 3kk sykleissä. Tämä antaa erilaista luotettavuutta tarkastuksiin. En osaa sanoa onko asia tämän jälkeen niin..

Isoin ajuri on mielestäni kysyntä kyseisille kiinteistöille. Kysynnän lasku johtaisi väistämättä tyhjillään oleviin tiloihin ja tai niiden konvertoimiseen toisiin tarkoituksiin joka on kallista ja aikaavievää. Tältä ajalta myös kiinteistö tyhjillään ja vuokraa ei tulisi.

Kiinteistöissä tällä hetkellä olevat rakennusvirheet ovat toivon mukaan vähissä, voisi kuvitella ammattilaistiimin käyvän tälläiset läpi tarkkaan ennen kuin kiinteistöä hankitaan. Tässä on kuitenkin kyseessä useamman miljoonan kiinteistöt kun asuntopuolella hinnat ovat jotain kymmeniä tai satoja tuhansia korkeintaan. En toki pysty arvioimaan lähtötarkastuksien tasoa tai mikä on tilanne esim rahaston itse rakennuttamilla kiinteistöillä. Pakko jonkunlaista rakennevika riskiä olla olemassa, mutta sen suhteellista vaikutusta tai kokoa on vaikea mitata.

Rahastoissa on kuitenkin 100-170 kiinteistöä(EQ selkeästi isompi näistä kahdesta mainitsemastani) joka hajauttaa yksittäisten rakennevikojen tai rakennusten arvonlaskun riskiä. Jos miettii vaikka yksittäisen päiväkodin jäämistä tyhjilleen vaikkapa lapsiperheiden muuttaessa pois alueelta niin sen osuus on vielä verrattain pieni koko rahaston arvon kehitykseen. Tällä hetkellä rahastoissa tosiaan vuokraus-aste 100% ja vuokrasopimukset pitkäksi aikaa.

Näkisin että merkittävin rahastoon kohdistuva riski on yleinen kiinteistömarkkinan kehitys. Pitäisi kyllä selvittää allaolevien kiinteistöjen keski-ikä. Ja esimerkiksi peruskorjaustarpeet tulevana viitenä vuotena. Tässä voi olla isojakin eroja jotka sitten heijastuvat tuottoon. EQ käsittääkseni on ostanut paljon vanhoja rakennuksia ja peruskorjannut ne asuntiloiksi, esimerkiksi kasarmirakennuksia. Titaniumin suhteen en osaa sanoa.

Kummatkin myös tekevät uudisrakennuskohteita joissa toki mainitsemasi rakennusteknisen riskin pitäis olla pienempi kuin vanhoissa rakennuksissa. Näiden osuus on käsittääkseni nykyisestä kiinteistökannasta vuoden 2018 loppuun mennessä kolmannes. Tämä on kuitenkin vain mielikuva jonka muistan yhden esitelmöijän puhuneen ja en ole tarkastanut asiaa mistään lähteestä. Pitäisi sekin tehdä.

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154

Pitäs oikeastaan olla oma ketjunsa makrotalouden foliohattu ajatuksille. Mutta tässäpä yksi hieman korkealentoinen teoria mitä pyörittelen mielessäni ajoittain. 

Trump on ajanu itsensä pussiin kauppasodalla. Aliarvioi Kiinan kestokyvyn ja USA talouden vedon ilman Kiina kauppaa. Nyt iskee paniikki ja alotetaan pehmentää Kiina kantoja. Markkina tietää et näin on sen takia dippi joulun aikaa. Trump panikoi ja pakottaa isoimmat pankit ja FED yhteistyöhön että ei hävitä kauppasotaa joka auttamatta tuhoais jenkkien uskottavuuden ja menettäisi talousmahdin ja pääsuurvallan Kiinalle muutenkin?  Eli tää tammikuun nousurallin ois vaan pankkien bluffi et kyl vielä asiat on ok. Ja pahimmassa tapauksessa jos FED on mukana ni se tehdään täysin painetulla rahalla pitäen piilossa sen jokaisen pankin välityksellä toimien. Miks muuten plunge protection tiimille soitto ja sit yhtäkkiä kaikki ongelmat poistuu ja noustaan 6vko. Ilman ainuttakaan makrouutista positiiviseen suuntaan.

 

Käyttäjän Beton kuva
Liittynyt: 9.11.2015, 14:23
Viestejä: 2

Kiva kun ollaan herätty uusi ajatuksin. Aiempaan Lehto Caseen kommentteja. En olisi koskenut Lehtoon pitkällä tikullaakaan. Miten olisi ns. tulokas voinut biittaa markkinat omalla konseptillaan. Tietysti oli nousevat markkinat, johon halpaan lopulta Lehtokin sortui. Yritti laajentua nousevilla markkinoilla, jolloin kaikki oli kalliimpaa ja osavaa henkilöstöä ei saanut. Urakat kusi ja asuntojen myynti hidastui. Kauppissessakin opetetaan kuinka suuri on järkevä kasvauhti. Lehto yritti laajeta ja rönsyillä ylikuumenneilla markkinoilla. No tässä tulos intoilulle niin herolle kuin Lehdolle.

Käyttäjän Warren Fyffet kuva
Liittynyt: 16.2.2018, 10:04
Viestejä: 49

Laitetaan eteen disclaimerit, että omistan Lehtoa ja vähän tulee sellainen puolestapuhujan maine yritykseen. Joten jokainen vetäköön omat johtopäätökset mikä omistukseni vaikutus. Itselläni ei ole suoria yhteyksiä Lehtoon eikä myöskään uskonnollista aiheeseen liittyvää taustaa. Minulla on tuttava piirissä ihmisiä, jotka tuntevat esimerkkinä Asko Myllymäen. Olen asuinpaikkani ja työpaikkani vuoksi kohtuullisen läheltä seurannut Lehdon taivalta. 

Lehdon kasvusta sen verran, että sitä oli ollut pitkään ennen Lehtoa Päämies nimellä. Tuossa yksi esimerkki: https://www.arvosijoitus.fi/arvo/ajankohtaista/osuuskunta-ppo-sijoittaa-...

Aiemmassa kirjoituksessa ollaan varmasti oikeassa, että Lehto ei saanut työvoimaa tarpeeksi kovassa suhdanteessa. Sanoisin yhtiöllä olevan etulyöntiasema työvoimassa kahdesta syystä. Ensimmäisenä sen tehtaat on alueella joissa työvoimasta on vähän kilpailua. Se saa Oulaisissa ja Hartolassa sitoutunutta työvoimaa, joka pysyy tehtaalla. Toiseksi sillä on uskonnollisten yhteyksien vuoksi varsin poikkeuksellinen työvoimareservi. Tämä uskonnollinen suuntautuminen tarvitsee poiukkeuksillisen suuria asuntoja ja heillä on useitra rakennusyrityksiä. Lisäksi he rakentelevat joka kesä suviseurat johonkin osaan Suomea. Lapsille ei ole mitenkään tuntematonta rakennella jotakin. Toisinsanoen harrastatunutta työvoimaa on tarjolla.

Myönnän, että itseleni tuli korjausrakentamisen ongelmat suurena yllätyksenä. Olen nähnyt Lehdon konseptin ja pidin sitä erittäin hyvänä ja kyllä edelleen uskon, että tämä ratkaisu on erittäin kilpailukykyinen. https://www.rakennuslehti.fi/2016/11/lehto-lupaa-tehda-putkiremontin-jop...

Jos omaan talooni pitäisi putkiremonttitehdä niin tuon valitisin. Missä mentiin pieleen on varmasti sitten laajentuminen. Ei saatu niitä osaavia työtekijöitä johonkin kasvukeskuksen remontteihin. Nyt himmataan ja uskon firman vielä sieltä tulevan.

Moni on puhunut firman moduulirakentamisesta kilpailuetuna, mutta siellä on muutakin fiksuja toimitapoja. Esimerkkinä kuvan maassa rakentaminen. http://lehmihaka.blogspot.com/2013/09/katon-tekoa-ja-roskaruokaa.html

En ole nähnyt tuota rakennustapaa eteläisemmässä Suomessa. Kyllä, se on kopioitavissa, mutta miksei sitä sitten tehdä? Se vaatii omat alihannkijat ja osaamisen ja toimitavat. Edelleen en ole nähnyt maassa katon rakentamista isommissa kohteissa muilla kuin Lehdolla. Mutta Lehto ei tee sitä kaikissa kohteissa ja en tiedä syytä.

Joten summauksena sellainen, että Lehdolla on mielestäni vähän ohjaus karannut käsistä. Se ei ole pystynyt pitämään vahvuuksiaan yllä kaikissa kohteissa vaan sortunut "perusrakentamiseen". Minusta yhtiöllä on edelleen edellytykset "biitata markkinat". Se tekee juttuja aikuisten oikeasi erilailla.

 

 

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
Beton kirjoitti:

Kiva kun ollaan herätty uusi ajatuksin. Aiempaan Lehto Caseen kommentteja. En olisi koskenut Lehtoon pitkällä tikullaakaan. Miten olisi ns. tulokas voinut biittaa markkinat omalla konseptillaan. Tietysti oli nousevat markkinat, johon halpaan lopulta Lehtokin sortui. Yritti laajentua nousevilla markkinoilla, jolloin kaikki oli kalliimpaa ja osavaa henkilöstöä ei saanut. Urakat kusi ja asuntojen myynti hidastui. Kauppissessakin opetetaan kuinka suuri on järkevä kasvauhti. Lehto yritti laajeta ja rönsyillä ylikuumenneilla markkinoilla. No tässä tulos intoilulle niin herolle kuin Lehdolle.

Lehto karahti kyllä kiville. Ja vaikka en olekaan keventänyt niin ei tuosta -60% suorituksesta nyt voi mitään muuta kuin peiliin katsoa. Sinällään uskon yhtiöön edelleen ja ongelmista selvittäessä voidaan palata paremman katteen malleihin, toivottavasti ainakin. Syitä virheeseen oli lukemattomia joista kokemattomuus varmasti osa. Onnittelut jos olet lehdosta erossa pysynyt. Toki jälkikäteen on helppo kommentoida, jos asia oli noin selkeä sinulle olisin mielellään kuullut eriävän mielipiteen aiemmin. oh well. 

Viimevuosi meni Lehtoa lukuunottamatta suhteellisen ok. Altia meni juuri niinkuin ennustin että noustaa ensin 9 ja sitten tiputaan alle anti hinnan. Admicomin anti taas on jo 3x että sekin on hyvä suoritus ollut. Outokummusta tuli vähän turskaa ja loudspringista myös. Nämä kuitenkin lehtoon verrattuna sen verran nappikauppaa että ei paljoa salkkua heiluta. Iso tappiovuosi osakkeissa siis vaikka loppuvuoden laskurallin onnistuinki väistämään. 

 

Disneytä olen katsellut paljon ja jos jaksan niin kirjoitan siitä auki ajatukseni. Olen myös kasvattanut fyysisen kullan osuutta salkussa sijoitusmessujen puheeni jälkeen 20.11 jonka jälkeen olen pitänyt markkinoiden makrotunnelmia niin pessimistisinä että kasvatan turvapositioita. Hyvin kehittynyt sinällään kullan hinta last 3 months. 

Joulun laskua ennakoin siis puheessani jossa odotin noin 10% indeksilaskua jenkkeihin ja ennen kaikkea eurooppaan. Tämä tultiinki jo joulukuussa alas.(ennustin koko vuodelle sen verran laskua) Samaan aikaa suosittelemani Brasilia ja Vietnam ovat kehittyneet hyvin. 

Tässä olin siis oikeassa ainakin toistaiseksi. Tosiasiallisesti olen kuitenkin ollut ERITTÄIN yllättynyt tammi/helmikuun rallista. Meni suurelta osin ohi suun ja olen edelleenkin vähennä kannalla osakkeiden suhteen. En usko tämän olevan kestävää ja en usko kauppasopuun lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi ennakoin ongelmia Brexitistä ja Italia/ranska akselilta. 

Kirjoittamishalukkuus on kyllä ollut vähemmällä mm Lehdon täydellisen epäonnistumisen takia. Ei paljon houkuttele teorioita avata kun on sen verran raa-asti todistanut olevansa väärässä. Katsotaan jos kipinä jossain vaiheessa iskee taas. Sillä aikaa keskitytään töihin. Sain myös lopulta likviditeetti tutkimukseni inderesille valmiiksi ja tuloksia voisin täällä jossain vaiheessa esitellä jos jaksan. Mielenkiintoista ainakin pienyhtiö kenttää treidaaville varmaankin. 

Katsellaan miten asiat kehittyy. 

 

M

Käyttäjän Mikko Mäkinen kuva
Liittynyt: 1.2.2019, 15:55
Viestejä: 21

Jatka ihmeessä kirjoittelua! Kaikki me mokataan. Toiset useammin, toiset harvemmin, kaikki kuitenkin edes joskus. En luota kenenkään, joka ei yhtään vikaa itsestään löydä.

Jos et kirjoittele tänne, niin kirjoittele edes itsellesi. Se helpottaa, kun ketuttaa. Itselleni tärkein huomio on ollut, kuinka nopeasti vitutus oikeastaan meneekään ohi, kun keskittyy uusiin sijoituksiin tai muihin projekteihin. Uutta teoriaa vaan putkeen! Ja laita edes yhteenveto tutkimuksestasi tänne..

Käyttäjän Rakins kuva
Liittynyt: 13.2.2019, 21:48
Viestejä: 1

Mielenkiintoinen blogi ja jatka vaan kirjoittelua, näitä on ollut mukava lukea.

Rakennusalalla työskentelevänä voisin todeta sen että kyllä se Lehto sieltä ainakaan nousee. Lehdon liiketoimintamalli on paljon kustannustehokkaampi kuin muiden isojen toimijoiden ja uskovaiset ovat varmaa ja halpaa työvoimaa. Jos (ja kun) rakentaminen lähtee laskuun niin yritykset joilla on pieni kulurakenne, tulevat menestymään kilpailussa. Näkisin että tästä ja aikaisemmin mainitun osaavan työvoiman puutteen takia alalla tullaan näkemään vielä karuja lukemia. Tämä sataa loppupeleissä Lehdon pussiin mutta voi olla että rahalle saisi myös paremman tuoton muualta tätä odotellessa. 

Työvoimapulan takia suosittelen tällä hetkellä välttämään rakennusalan yrityksiä. Kun rakentajat eivät ymmärrä mistään mitään ja urakka saadaan valmiiksi, voi hyvänkin tuloksen takana piillä takuuajalle sisältyvät mittavat korjauskulut. Nämä yleensä tulevat ilmi vasta viiveellä tai lehtien valitusartikkeleiden kautta. 

Olen oikeasti huolissani minkälaista seppiä alalta löytyy. Meidän yrityksessä kirottiin pitkään kun eräs vastaava ei ymmärtänyt mistään mitään ja oikoi omin päin suunnitelmia ja näitä korjattiin isolla rahalla. Ennen kuin kerettiin antamaan monoa niin oli saanut jo tarjouksen kilpailijalta isommalla palkalla ja yllätti meidät irtisanomalla itsensä. Näkisin että isompikin romahdus olisi paikoillaan jotta näistä pelkästään ongelmia aiheuttavista henkilöistä päästäisiin eroon. Nyt huonotkin työntekijät löytävät töitä ja vanhinko pääsee kiertämään minkä takia en ihmettele yhtään miksi eri yritysten tulokset eivät ole niin hyviä kuin olisi mahdollista. 

Käyttäjän Beton kuva
Liittynyt: 9.11.2015, 14:23
Viestejä: 2

Ajattelin tosiaan silloin isoimman hypetyksen aikaan esittää oman näkemykseni, mikä oli silloin sama kuin nyt. Mutta se ei olisi varmaankaan muuttanut silloin kenenkään ajatuksia yhtiöstä. Rakennusalalla itsekin toimivana tiedän rekrytoinnin vaikeuden kuumenneilla markkinoilla. Rakennusalalla on tyypillistä, että nousevilla markkinoilla vaikeuksissa ovat yritykset joilla on vähän omaa henkilöstöa ja tuotantoa. Laskevilla markkinoilla toisinpäin. Sinällään Lehdolla oli investoinneissaan oikea ajatus, mutta liian myöhään.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154
Mikko Mäkinen kirjoitti:

Jatka ihmeessä kirjoittelua! Kaikki me mokataan. Toiset useammin, toiset harvemmin, kaikki kuitenkin edes joskus. En luota kenenkään, joka ei yhtään vikaa itsestään löydä.

Jos et kirjoittele tänne, niin kirjoittele edes itsellesi. Se helpottaa, kun ketuttaa. Itselleni tärkein huomio on ollut, kuinka nopeasti vitutus oikeastaan meneekään ohi, kun keskittyy uusiin sijoituksiin tai muihin projekteihin. Uutta teoriaa vaan putkeen! Ja laita edes yhteenveto tutkimuksestasi tänne..

 

kiitos tsempeistä sulle ja muillekkin. Ja kiitos myös kriittisestä palautteesta vaikka myöhään tulikin. Samaa mieltä olevien kanssa väittely ei ole niin hedelmällistä.   Oon kirjotellu kyl koko ajan varsinkin asiakkailleni paljon teorioita. Hyvä purkaa niitä ulos ja katsella onko mitään valoa niissä ollut. Enköhän mä tännekin jotain kirjottele pian. Mun likviditeettitutkimus julkaistaan myös pian, jossain muodossa ja jollain foorumilla. Tämä mukaanlukien. Tosin olen Balilla lomailemassa 6.3 asti ja keskityn surffaamiseen ja mojitoihin sen ajan. 

 

Menestyksekkäitä kauppoja kaikille! 

 

 

 

Maaliskuussa olis tarkoitus aktivoitua tavalla tai toisella myös täällä. Pientä viritystä on ilmassa myös firman suunnasta. Katsotaan onnistuuko. 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154

Noniin.

Yritän aktivoitua taas kirjoittamisessa. Pahin työprojektisuma on saatu ainakin osittain selätettyä ja olin tuossa 10 päivää Balilla lataamassa akkuja niin ehkä saa taas aikaiseksi kirjoittaa enemmän. Tarkoitus ainakin olisi niin saisi elämän tasapainon ehkä olemaan hieman vähemmän puhtaasti työpainotteinen. Katsotaan onnistuuko.

Balista lyhyesti.

Voin kyllä suositella kaikille helteestä, surffauksesta ja lämpimistä merivesistä kiinnostuneille. Todella upeita luonnon kohteita ja miellyttäviä paikkoja kierrellä ja oleskella. Hintataso on noin 20-30% suomesta ja etenkin majoituksen ja ruoan suhteen hinta-laatu suhde on aika ylitsepääsemätön. Alueella on voimakasta kasvua havaittavissa ja uskon että kehitystä tapahtuu mutta ainakin toistaiseksi todella hyvä value länsimaiseen tulotasoon verrattuna. Olut baarissa maksaa noin 1,5e ja majoitus yöksi 4 tähden hotellissa noin 20e. Majoituksia löytyy alkaen 3€ yö hostelleissa ja päivittäiset ruoka-kulut ovat alle 10€ jos syö vähänkin halvemmissa paikoissa ja ei etsi kaikista hienoimpia ravintoloita. Ruoka oli myös pääasiassa raaka-aineiltaan laadukasta ja hyvää, mikä ei aina ole Euroopassakaan itsestään selvää.

Hyvin rentouttava loma ja harkitsen kyllä vakavasti uutta reissua alueelle, ehkä vietnamiin seuraavalla kerralla.

Sijoituksista.
Olen ollut todella passiivinen sijoitusten suhteen viimeiseen 4kk. Nyt olisi tarkoitus aktivoitua kun sain lopulta myös Inderesille tekemäni likviditeetti tutkimuksen valmiiksi. Asiasta kiinnostuneille sen pitäisi ilmestyä nettiin vapaasti luettavaksi pian.  Linkitän sen tänne kun se Theseukseen ilmestyy.

 

Markkinoista:

Olen alkuvuoden kovasta nousurallista melko yllättynyt. Mielestäni makrotason fundamentit eivät ole antaneet syytä optimismiin ja silti tullaa ylös voimakkaasti. Olen siis hyvin varovainen edelleen osakkeiden suhteen. Tosin olen ollut hyvin varovainen osakkeiden suhteen jo marraskuusta lähtien ja olen missannut alkuvuoden rallin melko lailla. Tosin olen myös välttänyt joulukuun dipin että win some, lose some i guess.

Yksi yhtiö mitä olen tässä lähemmin tarkastellut on Disney. Lupasin siitä kirjoittaa ajatuksia auki ja nyt ainakin pääpiirteittäin tähän raapustelen missä mennään.

Tällä hetkellä kun odotan makrotasolla talouden hiipuvan tulevina vuosina etsin mieluummin vakavaraisia, defensiivisiä kohteita joissa globaalin talouden syklit eivät niin voimakkaasti vaikuta. Näkisin disneyn bisnesmallin olevan korkeintaan puolisyklinen ja kestävän paremmin suhdannevaihtelua.

SIjoituscase nojaa oikeastaan näihin pointteihin.  

Valuaatio.

Valuaatio on mielestäni kohtuullinen. Tällä hetkellä financials tunnusluvut ovat mielestäni ihan asialliset. Eivät mitenkään halvat, mutta kohtuulliset.

Fiscal year is October-September. All values USD millions.

Year   Revenue

2014 48.74B

2015 52B

2016 55.37B

2017 54.94B

2018 59.47B

Gross Income

2014 20.08B

2015 21.37B

2016 23.01B

2017 21.99B

2018 23.77B

Kasvu on ollut tasaista ja tulos noussut mukana myös tasaisesti. Ei todellakaan mikään rakettilappu mutta näkisin että tilanne voi uuden streaming servicen launchin jälkeen parantua.

Disney omistaa tällä hetkellä ainoan asian mitä katsotaan enää ”suorana” televisiosta. Eli ESPN. Urheilun taltioiminen ja jälkikäteen katselu ei tule varmaan koskaan saavuttamaan suosiota siinä missä tv-sarjoja ei juuri kukaan(ainakaan nuorempi) katso suorana. Uskon siksi ESPN tahkoavan tasaisesti tulosta tulevinakin vuosina.

Streaming servicen launchia hinnoitellaan toki sisään jo jonkun verran mutta näkisin että ei täysin. Disneyllä on oma rutinoitunut sisällöntuotanto koneisto joka pukkaa materiaalia ulos tasaisesti. Ja tekee sillä jo nyt voittoa. Lisäksi viimeisen 40 vuoden ajalta on paljon uudelleen käytettävää materiaalia joka tällä hetkellä pölyttyy tuottamatta mitään, mutta streamaspalvelun avulla vanhat elokuvat voidaan kierrättää uusiokäyttöön. Uskon että lapsiperhe segmentti jää isolta osin disneylle lähinnä selkeästi ylivoimaisen materiaalin avulla. Takavuosien Pixar kauppa auttaa tässä merkittävästi. Suurin osa disney klassikko materiaalista on myös ”ajatonta” ja uusiokäytöstä on varmasti moni valmis maksamaan.

Lisäksi heillä on nyt monia erittäin menestyviä elokuva franchiseja joilla on vakiintunut seuraajakunta. Marvel, Star Wars, Pirates of Caribbean etc. Jokainen näistä tehty elokuva tahkoaa rahaa ensin teattereissa ja sitten voidaan dumpata nettiin. Mikäli streamausmarkkinasta saadaan edes pieni siivu, (lapsiperhe segmentti edellä) näkisin että se on puhtaasti uusi revenue virta suhteellisen pienillä kuluilla koska sisältö tuotetaan joka tapauksessa voitollisesti jo elokuvateattereihin.

Näkisin että tulevaisuudessa voi hyvinkin olla ihmisillä useampia eri suoratoisto palveluja joista ainakin lapsiperheisiin Disney+ tulee olemaan yksi. Televisio poistuu aktiiviseurannasta ja suoratoistopalvelut laajenevat. Kaapelitvstä on vuosia maksettu kymmeniä dollareita kuussa ja jos suoratoistosta maksetaan 10 dollaria niin sellaisia voi hyvin olla perheessä useampia.

Sinällään disneyltä ehkä puuttuu HBO tyyppiset laatusarjat. Se voi olla ongelma. Silti näkisin että pelkästään olemassa olevasta materiaalista on moni valmis maksamaan 10 taalaa kuussa. Kasapäin piirrettyjä ja feel good televisiosarjoja joilla on vankka fanipohja.

Huvipuisto sektori on oma kysymyksensä. En kovin innoissani kyseisestä bisnesmallista ole, mutta asiaa voi ajatella muultakin kantilta.

Lapsiperheiden prioriteetti numero 1 on usein lasten onnellisuus. Ja siitä ei kovin nopeasti tingitä. Eli vaikka talous ottaisi vähän kyykkyä niin lapsille koetetaan löytää rahat kivoihin asioihin ja mieluummin tingitään omista menoista kuin lasten kokemuksista. Moni haluaa edelleen viedä lapsensa paratiisiin ja onhan disney world lapselle huikea paikka. En kauheasti itse viihdy huvipuistoissa mutta käydessäni orlandossa pystyin kyllä näkemään sen huuman mitä lapset siellä kokivat. Uskon että jos ja kun disney ylläpitää laitteiden uusintaa ja tuottaa uusia ja uusia attractioneja niin konsepti voi toimia pitkälle tulevaisuuteen ja olla yksi vakaa tuottava jalka.

 

Arviot tässä keississä ovat hyvinkin subjektiivisia enkä asiaan laske mitään isoa upsidea, mutta tulevaisuuden suoratoisto markkina on todella iso ja jos Disney saa brändinsä yhdistettyä kyseiseen markkinaan edes vaikka lapsiperheiden osalta niin näkisin osakkeen voivan nousta 20-30% ainakin. Ehkä enemmänkin riippuen siitä miten paljon rahaa suoratoistopalvelun ylläpitoon ja launchiin menee. Netflixhän syö rahaa järkyttäviä määriä mutta suurin osa kuluista on sisällöntuotannollisia ja disneyn kohdalla tämä kulu tavallaan osittain on jo ”sisällä”.

Lyhyesti siis kohtuullisen valuaation defensiivinen lappu "Pitkään salkkuun"

Tässä ajatuksia näin sunnuntai aamuun. Katsellaan miten kehittyy.

 

 

 

Käyttäjän fausto kuva
Liittynyt: 15.11.2014, 19:58
Viestejä: 18

Kiitos Disney-pohdinnoista! Toivottavasti ehdit tosiaan taas aktivoitumaan tälläkin saralla - mielenkiintoista lueskeltavaa. Jäin itse vähän kaipaamaan numeroita tai analyysia itse valuaation tueksi, jota nostit esiin pariin otteeseen. Nythän tuossa käytiin läpi lähinnä liikevaihdon ja tuloksen kasvua muutamalta vuodelta. Miten Disney on mielestäsi hinnoiteltu suhteessa historiaansa? Miten erilainen yhtiö se on nyt kuin vaikka 10 vuotta sitten, vai onko? Tai miten paljon korkeampia kertoimia uskot Disneyn ansaitsevan uuden streaming-palvelun myötä?

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 154

Hyviä kysymyksiä, en tosiaan jaksanut tuohon edelliseen aamulla niin tarkkaan kirjoitella auki tuota valuaatiolaskelmia mutta tässä niistä pääpointit.

P/E vuoden 2018 tuloksella ja nykykurssilla olisi noin 15. Forward P/E ei mielestäni oikein ole relevantti kun kysymys suoratoistopalvelun tuotoista on se minkä takia tähän sijoitetaan.  15 on mielestäni kohtuullinen suhteessa siihen että uskon tosiaan tuloksen paranevan kun suoratoistopalvelusta saadaan lisää tulovirtaa.

EBITDA on kasvanut noin 8% vuodessa 4 viimeisen vuoden keskiarvolla. Tasaista kasvua ja tilanne näyttää siltä kantilta mielestäni hyvältä jo ilman potentiaalia mikä suoratoistopalvelusta tulisi.

Oikeastaan koko case nojaa siihen että voitollisen sisällöntuotannon lisäksi saadaan lisätuottovirtaa tunkemalla kaikki sisältö nettiin ja ottamalla siitä pieni lisätuotto. Jos asia menee niin kuin olen kaavaillut pitäisi kulurakenteen nousta korkeintaan maltillisesti ja liikevoittomarginaalien nousevan kun ylimääräinen tulos streamauspalvelusta valuu suoraan viivan alle.

Ohessa kommentti JP Morganilta liittyen subscribereihin.

https://www.marketwatch.com/story/disney-streaming-service-could-amass-1...

Jos oletetaan edes puolet tuosta sisään, eli noin 80miljoonaa henkeä. Lasketaan vaikka 10/taalaa kuukausi per subscriber. 2 kk maksut varmaan kattaa kulut palvelusta kun sisältö on omaa ja niiden kulut on jo sisällä. Tästä tulisi vuodessa 8 miljardia tuottoa??  Vaikka laskisi siihen 5B tuottoa lisää(olettaen että kaiken jälkeen tämä olisi viivan päälle tuleva) niin 2020 alkaen alkaisi varmaan olla P/E jo hyvin alhainen. Toki tämä vaatii että kulurakenne ei räjähdä käsiin, mutta se onkin tavallaan jutun pointti.  

Mielestäni downside on rajattu ja upside aika hyvä.

Kurssi on pyörinyt viimeisen vuoden ajan 100-120 välillä. Tällä hetkellä 113. Viimeisen 5 vuoden ajan valuaatio on aika lailla pysynyt samassa osakkeen hinnan seuraillessa tuloskasvua aika tasaisesti. Tilapäisiä pieniä heiluntoja vain. Näkisin että jos streamauspalvelu tuottaa edes jotain +5B lisätuottoja vuodessa ja tämän ollessa erittäin defensiivistä tuloa niin nykymarkkinassa voisi hyvin hyväksyä hieman korkeammat kertoimet. Netflix arvostustaso vertailussa esim. Toki tähän on syynsä, yritysoston blokki jne. Jos laskee tuloskasvua 20%+20% korkeammat arvostuskertoimet esim pe 18 tasolle niin kohde alkaa tuntua houkuttelevalta.

 

En osaa sanoa onko yritys merkittävästi erilainen kuin 10 vuotta sitten. En oikeastaan usko että se tosiasiassa on. Enkä tiedä onko tarvekaan, yrityksellä on toimiva konsepti joka on tuottanut tasaisesti ja en näe sen katoavan mihinkään. Laadukasta viihdettä on osattu tuottaa ja tuotetaan ja sen kysyntä ei varmaan ainakin vähene tulevaisuudessa. Hyviä yritysostoja on tehty ja se on tietty osa johdon kyvykkyyttä. Marvel ja Star wars brändien hankinta on ollut erittäin hyvä sijoitus vaikka aikanaan star warsin tekijänoikeuksista maksettiinkin reippaasti.  Elokuvien katselu on aika tasaista bisnestä mutta jos katsoo mitkä elokuvat ovat Box office hitteja niin ne ovat elokuvia jotka vaativat ison screenin jotta niistä voi nauttia.

Tarkoitan tällä sitä että Marvelin tai Star Warsin näyttävyys isolla screenillä on asia joka vetää katsojan elokuvateatteriin, joku romanttinen komedia näyttäytyy yhtä hyvin läppäriltä kotisohvalla. Siksi uskon kyseisten brändien olevan erinomainen sijoitus.

 

 

 

Sivut

Mainos: Aurejärvi Varainhoito
Yksilöllistä ja luotettavaa täyden valtakirjan varainhoitoa
Tutustu