Olet täällä

Lehto Group

Sivu:

Sivut

Käyttäjän TarkkaMarkka kuva
Liittynyt: 9.3.2018, 19:23
Viestejä: 6

Itseä kiinnostaisi jos jollain olisi näkemystä Lehdon asettaman 2018 liikevaihtotavoitteen näkymistä, joko Lippulaivan sopparilla tai ilman. Vuosi kohta puolivälissä ja tilauskirja rapiat 5xx Me, josta tälle vuodelle tuloutuu ainoastaan osa. Eli ihan nopeasti pähkäiltynä uutta keikkaa pitäisi saada aika reippaasti että ohjeistuksen kasvutavoitteen mukainen liikevaihto saavutetaan, ottaen huomioon että tästä eteenpäin tänä vuonna saatavista ja alkavista uusista projekteista ei hirveästi ehdi tuloutua enää tämän vuoden aikana..

Käyttäjän FinnishDGI kuva
Liittynyt: 6.4.2017, 21:46
Viestejä: 124

Minä mutuilen, että tämän vuoden pohjia ei ole vielä nähty. Lakkojen / työsulun vaikutukset on varmaan osittain hinnoiteltu osakkeeseen, mutta ylireaktio näiden tulosvaikutuksiin tulee vasta, kun niiden raportoidaan vaikuttaneen negatiivisesti Q2 tuloksiin. Toisaalta edelleen mutuilen rakennustavan olevan hiipumaan päin tällä hetkellä. Rakennusteollisuuskin niin taisi ennustella, tosin se voi olla vain työvoimapoliittista propagandaa.

Käyttäjän Kilppari kuva
Liittynyt: 14.7.2014, 12:46
Viestejä: 183
Kilppari kirjoitti:

Jos kirjoitin noin, niin tarkennan ollleeni osin väärässä ja taikasauvoja voi sittenkin olla.

Taikasauvasta juttua: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805102200934559_u0.shtml

Lisäksi tällä hetkellä rakennusalalla käynnissä mielenkiintoinen ilmiö jota ainakaan minä en osannut ennustaa:

Koska kaupat isoista hankkeista tehdään tyypillisesti useita vuosia ennen hankkeen valmistumista, niin nyt kustannustason voimakas nousu on yllättänyt monia rakennusliikkeitä. Voisin ennustaa ainakin yhden tuosta johtuvan konkurssin eräälle keskisuurelle rakennusliikkeelle parin kuukauden sisään. Esim. kolme vuotta sitten ei varmasti olla osattu arvioida, että nyt kilpailutettava aliurakka kustantaisi 20% enemmän kuin kolme vuotta sitten tarjouslaskennassa arveltiin.

 

Hyötyjiä rakentamisen hintatason noususta ovat lähinnä pienet aliurakoitsijat ja häviäjiä isot rakennusliikkeet jotka teettävät työt aliurakoitsijoilla. Tässä varmaan osasyy myös Lehdon heikompaan alkuvuoteen. En siis usko, että taikovat loppuvoden ennusteidensa mukaiseksi edes millään taikasauvalla.

Käyttäjän Truewinner kuva
Liittynyt: 23.5.2016, 12:59
Viestejä: 38

Hippos2020 etenee. Tarkennettu projektin arvo noin 200 miljoonaa aiemman 300 miljoonan sijasta.

 

Hippos2020 meni läpi Jyväskylän kaupunginhallituksessa – kolme vastaesitystä raukesivat kannattamattomina

Jyväskylän kaupunginhallitus esittää parin viikon kuluttua kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Hippos2020 -hanke Lehto-Fennian kanssa käynnistetään.
Jos myös kaupunginvaltuusto hyväksyy hallituksen yhdeksänkohtaisen esityksen, uuden Hippoksen rakentaminen on mahdollista käynnistää tammikuussa 2019.
Poliittinen suursää suosii hankkeen etenemistä, mutta tuiverrustakin on. Kaupunginhallituksessa tehtiin kolme vastaesitystä, jotka tosin kaikki raukesivat kannattamattomina eikä niistä siis tarvinnut edes äänestää.

Käyttäjän Jack Reacher kuva
Liittynyt: 8.3.2017, 08:40
Viestejä: 58

Lehto tiedottaa ensimmäisestä hirsirakenteisesta projektista. Hieno juttu, että menetelmät taipuvat myös hirsirakentamiseen. 

 

Lehdolla ensimmäinen päänavaus hirsirakentamiseen – Punkalaitumelle uusi koulu

Lehto aloittaa toukokuussa historiansa ensimmäisen hirsirakenteisen koulun rakentamisen Punkalaitumen kuntaan. Koulussa hyödynnetään Lehdolle ominaista konseptoitua rakentamistapaa, johon on nyt yhdistetty hirsirakentaminen.

”Hirsirakentaminen on mielletty hyvin pitkään vain huvila ja pientalorakennuksiin, vaikka se soveltuu ominaisuuksiensa vuoksi hyvin suurempiinkin rakennuksiin. Hirsirakentamisella on tällä hetkellä positiivinen kaiku markkinoilla, koska se liittyy ekologisuuteen ja vihreisiin arvoihin. Erityisesti vanhempien koulujen sekä muiden julkisten rakennusten huono sisäilma puhuttaa ja hirsi kosteutta sitovana ja luovuttavana materiaalina mielletään yhdeksi sisäilman parantajaksi. Lisäksi nykyaikaisella hirsirakennuksella on jopa pienempi elinkaaren aikainen hiilijalanjälki kuin perinteisellä puurakenteisella”, kertoo Lehdon koulu- ja päiväkotirakentamisen yksikönjohtaja Ville-Pekka Lehto ja jatkaa:

”Tämä on Lehdolle uusi päänavaus. Valmius tarjota hirsirakenteisia kouluja tai päiväkoteja tuo meille uudenlaista kilpailuetua. Tavoitteenamme on jatkossa tarjota hirsirakentamiseen yhtenä osana koulurakentamista.”

”Odotamme uudelta koululta nykyaikaista opetustilaa, jonka rakentamisessa on erityishuomio kiinnitetty sisäilman korkeaan laatuun rakennuksen elinkaaren aikana. Valitsimme koulun seinämateriaaliksi massiivihirren, koska pyrimme seinärakenteen osalta minimoimaan riskejä, joita liittyy kerroksellisten seinärakenteiden kosteusongelmiin”, kertoo Punkalaitumen kunnanjohtaja Jyrki Moilanen.

Hirsirakentamisessa monia etuja

Hirsiulkoseinää voidaan käyttää Lehdon konseptissa siinä missä puuelementtiä, betonia tai muita elementtejä. Hirsirakentamisessa on ottava huomioon erityisesti painuminen ja puun eläminen. Hirsi itsessään on kuin massiivinen tuote, eli siinä on runko, lämmöneristeet ja pintamateriaalit valmiina yhdessä samassa tuotteessa. Hirsitalon etuna pidetään erityisesti kosteusteknistä turvallisuutta. Sisäilman kosteuden noustessa puupinnat imevät sisäilmasta kosteutta ja luovuttavat sitä, kun huoneilma on kuiva.

”Suunnitte­luperiaatteet ovat pitkälti samat kuin muussakin puurakentamisessa. Hirrestä voidaan tehdä energiatehokkuudeltaan, tiiviydeltään, paloturvallisuudeltaan ja ääneneritykseltään erinomaisia rakennuksia”, kertoo Lehto.

Punkalaitumen uusi valmistuva koulu on reilut 2 600 m2 ja se valmistuu syksyllä 2019. Koulurakennuksessa on tilat yläkoululaisille ja lukiolle sekä ruokailumahdollisuus alakoululaisille.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 120

Pikku hiljaa tihkuu hyviä uutisia. Hirsirakennus projekti on hyvä uutinen vaikka kooltaan merkityksetön. Monipuolisuus on hyväksi etenkin jos kilpailu muissa osa-alueissa kiristyy.

Hippos projektin eteneminen on myös hyvä uutinen, ja kohtuullisen kokoinenkin. Aiempaa pienempi projekti on silti mm näkyvyydelle erinomainen ja hyvin toteutettuna voi poikia tulevaisuudessa uusia vastaavan koko luokan projekteja. Toivotaan että valtuustosta ei tule mutkia matkaan.

Tuo lehtijuttu on hieman hupaisa ja aika provosoiva. Toki varmasti jotain saunakauppoja on tehty, mutta en oikeastaan välitä suuremmin. Tekevät kauppaa miten hyvänsä, niin jos jälki on hyvää(en ole ainkaan itse törmännyt valituksiin lehdon projekteista) ja jos tulos kehittyy suotuisasti niin tehkää miten tekevät. Sukulaisten hyödyntäminen ei nyt varsinaisesti laitonta ole. En myöskään ihan pureskelematta niele että työntekijöitä hyväksikäytetään, kyllä varmaan jollain tasolla ja jotenkin mutta niinhän se toimii kaikkialla.

Negatiivista julkisuutta tuo toki on, ja onhan firman historiassa varmasti hämäryyksiäkin.

Pääosin näyttää silti hyvältä mielestäni, ainakin nykykurssilla.

Kilpparin kommentti raaka-aineista on mielenkiintoinen. Intuitiivisesti kuulostaisi järkevältä uhkalta joka pitäisi riskikartoittaa. Kävisi järkeen että firmassa on tommoiseen varauduttu, ja esimerkiksi lehdon tapauksessa jossa omalta tehtaalta tulee valmiita ratkaisuja niin onko raaka-aineiden tilaukset sovittu yli syklien pitkillä toimitusjaksoilla? Näin ainakin edellisessä työpaikassani toimittiin.

Tosin tilanne voi olla hyvinkin niin että tilataan vain tarvittava, tällöin oltaisiin alttiita raaka-aineiden hinnanmuutoksille.

Tarkkamarkalta myös hyvä kysymys, enkä osaa ainakaan minä suoralta kädeltä vastata. Riippuu varmaan myös miten tilauksia käsitellään kirjanpidollisesti, onko aloitetut projektit vielä tilauskannassa? ja siirretäänkö ne sieltä vasta laskutuksesa pois vai onko olemassa joku "produktiossa" kanta jossa kyseiset on jne.

En tiedä, pitäisi tutkia asiaa enemmän kun olisi aikaa. Myös tilauskirjojen paksuuden suhdetta Q1-Q3 pitäis keretä pyörittämään, siitä voisi tehdä jotain johtopäätöksiä vuosilta 2016-2017 suhteessa siihen kuinka paljon on tilinpäätöksessä sitten tullut liikevaihtoa. Teoriassa siis näin.

 

 

 

Käyttäjän Jack Reacher kuva
Liittynyt: 8.3.2017, 08:40
Viestejä: 58

IFRS15 standardiin siirtymisen vaikutukset tuloslaskelmaan ovat hyvin yhtiökohtaisia ja sen aiheuttamat muutokset esim. verrattuna aiempiin kvartaalituloksiin riippuvat vahvasti yhtiön tavasta tulkita aiemmin käytettyä standardia. Pintapuolisen tutkiskelun perusteella annoin itseni ymmärtää, että Lehdon kohdalla suurin vaikutus on projektien tuloutusten viivästyminen. Eli käytännössä rakennusprojekti tuloutetaan vasta kun määräysvalta kohteeseen siirtyy ostajalle. Ilmeisesti myös tilauskirjaa täytetään aiempaa myöhäisemmässä vaiheessa, ts. kun projekti on jo käytännön varma. Kuitenkin jatkossa uusia sopimuksia tehdessä suuremmat projektit ilmeisesti pilkotaan hyvinkin tarkasti pienempiin osiin, jotka tuloutuvat valmistuttuaan. Hippoksestahan taisi olla maininta, että uusi lätkähalli on ensimmäisenä rakennettava osakokonaisuus, joten se lienee vastaavasti myöskin yksittäinen tuloutettava osa.

Sikäli kuin tulkintani on oikea, olisi Q1 tuloksen surkeine liikevoittoprosentteineen aiheuttama negatiivinen markkinareaktio täysin perusteeton, koska parempikatteiset projektit loistivat poissaolollaan Q1:ltä vain siksi, että ne tuloutetaan myöhemmin vain uuden standardin johdosta. Ja siitä huolimatta liikevaihto ensimmäisellä kvartaalilla oli roimassa kasvussa. Jos standardimuutos selittää myös tilauskirjan suhteellisen ohuuden ja yhtiö yltää tänä vuonna ohjeistukseensa myöhemmästä tuloutuksesta huolimatta niin helvetin vahvalta näyttää.

Mielelläni otan eriäviä näkemyksiä standardimuutoksen vaikutuksista vastaan.

*edit* Yhtiöt ovat julkaisseet edellisvuoden tulokset uuden standardin mukaisina, mutta sijoittajalle tärkeäpää olisi yrittää nähdä tämän vuoden luvut vanhan standardin mukaisina.  

 

      

Käyttäjän TarkkaMarkka kuva
Liittynyt: 9.3.2018, 19:23
Viestejä: 6

Rakennusliikkeillä on sekä luovutuksen mukaan tuloutettavaa tuotantoa(Lehdon tapauksessa ainakin omaperusteiset asuntokohteet osarin mukaan) sekä osatuloutettavia projekteja(urakkakohteet, joissa sopimus ulkopuolisen tilaajan kanssa, esim. DSVn logistiikkakeskus, toteutuessaan Lippulaiva jne..)

Liikevaihdon kasvu Q1 on miltei pakko selittyä sillä että osatuloutettavia projekteja on paljon käynnissä, sillä omaperusteisten, luovutuksen mukaan tuloutettavien projektien kontrIbuutio Q1 vaihtoon oli minimaalinen(vai peräti olematon?)

Projektit siirtyvät tilauskantaan lähtökohtaisesti sillon kun rakentaminen varmistuu(rakennuslupa plakkarissa sekä omaperusteisissa rakentamisen aloituspäätös ja vastaavasti urakkakohteissa allekirjoitettu sopimus rakentamisesta). Esim. Lippulaiva ei ole tilauskannnassa koska urakksopimusta kauppakeskuksen rakentamisesta ei vielä ole(toivottavasti syntyy kuun loppuun kuten lupailivat). Tilauskannasta projekti poistuu tuloutuksen myötä, urakat edistymisen mukaan ja omaperusteiset kohteen valmistuttua.

Käyttäjän Jack Reacher kuva
Liittynyt: 8.3.2017, 08:40
Viestejä: 58
TarkkaMarkka kirjoitti:

Projektit siirtyvät tilauskantaan lähtökohtaisesti sillon kun rakentaminen varmistuu(rakennuslupa plakkarissa sekä omaperusteisissa rakentamisen aloituspäätös ja vastaavasti urakkakohteissa allekirjoitettu sopimus rakentamisesta). Esim. Lippulaiva ei ole tilauskannnassa.. 

Tässä oikeastaan tiivistyy se pointti jota hain, eli itse luen tilanteen niin että jos Q1 olisi esitetty edellisvuoden tapaan, olisi tilauskirja ollut paksumpi. Oletan siis, että aiemmin tilauksiin on lisätty sopparit jotka ovat varmahkoja mutta nyt lisätään vain täysin varmat. Ja koska rakennetaan pääosin "keväästä jouluun" ja yhtiö itse pidättäytyi kasvuennusteissaan on heillä käytännössä pakko olla ollut tietoa hyvästä pinkasta näitä varmahkoja soppareita Q2 tilauskirjaan. Joten Q2 raportista odotan "posaria" tilausten osalta.  

Käyttäjän Jack Reacher kuva
Liittynyt: 8.3.2017, 08:40
Viestejä: 58

Tarkkailin tämän viikon taas hieman tarkemmin kaupankäyntiä Lehdolla. Jo hyvän aikaa OP on ollut suurin netto-ostaja mutta tällä viikolla ABG Sundal Collier AB:n kautta ostettiin päivittäin tyyliin 40-50% kaupankäynnistä. Joku rahasto kenties on iskenyt silmänsä Lehtoon?

Itse yrityksestä mietiskelin, että kun hirsimoduulit tulivat katalogiin, niin eiköhän sieltä sitten aikanaan tule myös hirtehiset talopaketit omakotitaloihin ja kesämökkeihinkin. 

Käyttäjän Truewinner kuva
Liittynyt: 23.5.2016, 12:59
Viestejä: 38

Tarkkailin tämän viikon taas hieman tarkemmin kaupankäyntiä Lehdolla. Jo hyvän aikaa OP on ollut suurin netto-ostaja mutta tällä viikolla ABG Sundal Collier AB:n kautta ostettiin päivittäin tyyliin 40-50% kaupankäynnistä. Joku rahasto kenties on iskenyt silmänsä Lehtoon?

Aloitti ostot viime perjantaina ja ostanut nyt kuuteen päivää arviolta n. 250k-300k osaketta eli yli 3 millin positio. Hinannut kurssin miltei yksinään 10.20€ aina 10.90€ saakka. Ostaminen ollut niin jatkuvaa ja väkivaltaista että kävi jo mielessä onko norjan öljyrahasto tullut tänne riehumaan ?.Tän päivän viimeisten tuntien perusteella ei ole saanut vieläkään kaikkea mitä haluaa.

Lippulaiva uutista nyt ens viikolla peliin.

Sivut

Mainos: Coinmotion
Suomalainen Coinmotion mahdollistaa Bitcoin -ostot helposti ja turvallisesti. Erikoisetu Sijoitustiedon lukijoille
Lue lisää