Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa

Farseer wrote:

Ikävästi vähenee pörssissä kokonaisnettovarallisuus monta kertaa nopeammin kuin mitä nyt lomaillessa käytän rahaa. 

Alkaa olla aika käsittämättömän edullisia arvostustasoja ilman mitään akuuttia kriisiä (ellei nelosessa olevaa korkotasoa laske sellaiseksi), kuten Citycon 5,8x, Telia alle 2, Anora 4,8x eikä kasin pinnassa möyrivät Rinkulat ja 12 pinnassa möyrivä Fortum ole nekään kalliita. Eikä negareita heittäneet Ilkkakaan ja Vincit kalliita ole potentiaaliin nähden. Kesä on keskimäärin pörssissä hyvää aikaa ostella matelevaa tavaraa, ja uskoisin että se olisi sitä myös nyt.

Suomeksi: vähän tekisi mieli heittää hopeatasolla vesilintua, mutta vielä jussi mennään ilman. Arveluttaa toki riskit, etenkin jos ei saakaan taas jonkinlaista grindivaihetta päälle (oli se pokeria tai jotain muuta työtä tai jonkinlainen yhdistelmä näistä). Riskit poikkimenosta vivulla touhutessa ovat paljon pienemmät, jos kassavirta jokapäiväisessä elämässä on plusmerkkinen tai vähintään break-even. Nyt se on laiskotellessa pari kuukautta ollut odotusarvomielessä reippaasti negatiivinen, vaikka toteutuma lienee ollut lievän positiivista.

Epävarmuus on muuten perseestä. Se on ollut hyvä puoli pokerihommissa että paras mahdollinen taho on ollut tekemässä ajankäytön suunnitelmia ja työkalentereita - eli minä. Toki toteutus on välillä ollut parempaa ja välillä huonompaa - mehukkaan porkkanan perässä on kivempi juosta kuin kuoppaisella mökkitiellä ilman happea.

En tajua osakepoiminnasta mitään (ja siksi eläkevakuutussäästöt on hajautettu rahastoihin), mutta miksi pitää poimia salkkuun suomi-osakkeita, kun täkäläinen pörssi on krooninen alisuoriutuja? 

Farseer wrote:

Alkaa olla aika käsittämättömän edullisia arvostustasoja ilman mitään akuuttia kriisiä (ellei nelosessa olevaa korkotasoa laske sellaiseksi), kuten Citycon 5,8x, Telia alle 2, Anora 4,8x eikä kasin pinnassa möyrivät Rinkulat ja 12 pinnassa möyrivä Fortum ole nekään kalliita. Eikä negareita heittäneet Ilkkakaan ja Vincit kalliita ole potentiaaliin nähden.

Tarkoitus ei ole aloittaa kiivasta väittelyä ainoastaan hiukan opponoida. Useimmat noista ovat minusta halpoja ainoastaan erilaisia kertoimia vertailtaessa. Näennäiselle halpuudelle on kertoimien taakse katsottaessa minusta hyviä syitä.

Telia on alisuoriutuja, jonka strategia lienee pyrkiä ulos siitä ainoasta bisneksestä, joka siellä edes jollain lailla hallitaan. Operaattoribisneksen hyvää rahaa heitetään erilaisiin, järjestään epäonnistuviin yrityksiin.

Ilkka aikalailla sama. Ainoastaan sillä erotuksella, että siellä epäonnistumisen historia on selvästi lyhyempi mutta rahan polttamisen tahti vastaavasti Teliaa kiivaampi.

Nokia renkaiden onnistumiseen liittyy isoja riskejä joten ole kiinnostunut osallistumaan arpajaisiin. En sano arpaa huonoksi mutta en ymmärrä tarpeeksi hyvin ovatko todennäköisyydet puolesta vai vastaan.

Vincitin isoin riski taas on minusta pääomistaja, jolla riittää kunnianhimoa ja visioita. Kun henkilökohtainen talous on kunnossa, riskejä myös otettaneen, joka on tietysti myös mahdollisuus. Vincitiin suhtaudun, vaikka katsomossa olenkin, selvästi positiivisemmin kuin kolmeen aiempaan.

Anorasta en osaa sanoa mitään. Fortumia on itselläkin on jo aiemmin toteutuneesta ja mahdollisesti uudelleenkin laukeavasta pääomistajariskistä huolimatta. Citykoni taas on salkuin pullein eli siitä ajattelemme ilmeisesti melko samalla tavalla.

Kovalla vivulla olet kyllä liikenteessä tässä tilanteessa. Kestääkö pää, jos isot indeksit käyvät testaamassa viime vuoden pohjat ja Helsinki syystä tai toisesta seuraa tuon -20%? Euroopassa ainakin ns. hard landing näyttää koko ajan todennäköisemmältä. 

(toki pidän itsekin Suomi-osakkeita keskimääräistä houkuttelevampina)

Kokeiles huvikseen käydä neljännen tunnin tauon kohdalla joku 2min jääkylmä suihku siten, että käyttelet päätäkin suihkun alla välillä. Pitäis lisätä loppurypistykseen skarppia.

En lähtisi epätoivoisten hetkien varalle näitä psyko-fysiologisia keinoja luonnehtimaan. Nämä on tällasia luonnon omia stimulantteja sillä erotuksella, että laskua ei ole. Taisitkin mainita aiemmin, että huuhtelet toisinaan tauolla kasvot kylmällä vedellä. Se on yksi, suihku on vain hc-versio tästä. Kerroit, että tauolla menet usein sohvalle hengittelemään jalat pikkasen ylös käsinojalle. Tähän voi yhdistää opiskelun avuksi suositeltavaa lyhyttä hengitysharjoitusta. En tiedä kunnollista suomenkielistä termiä, googlaa Nadi shodhana -breathing. Näitä on enemmänkin, paljehengitys jnejne.  Näppäriä juttuja istuntojen loppupuolelle, missä yleensä tulee ne tärkeimmät päätökset niin turtseissa  kuin käteisissäkin(syvät pinkat).

Olen kyllä aika tossu sinuun verrattuna, minulla on vielä käteistä ihan liikaa. Limiitit täysin käyttämättä. En pysty selittämään, miksi selkäranka itsepäisesti ei suostu vielä nostamaaan sijoitusastetta.

Farseer wrote:

Kirjoittelen ajatuksia viimeisen oston parista tänne

....

Bear: Firman sisäiset ongelmat palaavat esimerkiksi vaihtuvuuden muodossa. Kasvu ostetaan kalliilla, kassa palaa ja kannattavuus mörnii. Liikevaihto kasvaa 4% vuodessa ja EBIT-kannattavuus on 6%. Liikevaihto 2026 28M, nettotulos 1,4M ja firman markkina-arvo P/E 12 tasolla olisi 17M. Osinkoja firma jakaisi noin miljoonan vuodessa, joten kokonaistuotto olisi noin -31%. Todennäköisyys ehkä 20%.

Base: Firma jatkaa maltillista kasvua yhdistellen orgaanista ja yritysostojen vauhdittamaa kasvua. Kassa todennäköisesti säilyy ennallaan. Vuosittainen kasvu 9%, EBIT 10% (tämä on suunnilleen Inderesin kaavailema tahti). Liikevaihto 2026 35M, nettotulos 2,7M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 15 tasolla olisi 40M. Päälle 5M kassaa ja kasvavia osinkoja yhteensä noin 4M. Kokonaistuotto olisi noin 69%. Todennäköisyys ehkä 45%.

Bull: Firma onnistuu palaamaan aiemmalle kasvu- ja kannattavuustasolle ja saavuttaa tavoitteensa listautumisessa tavoitellusta 15% liikevaihdon kasvusta ja 15% EBIT-kannattavuudesta. Apuna tässä on suuremmalle henkilöstömäärälle mitoitetut kiinteät tilat. Liikevaihto 2026 43M, nettotulos 5,1M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 20 tasolla olisi 102M tai kasvuyhtiön P/E 30 tasolla olisi 153M. Kassa pullistelee rahaa (tai niitä on käytetty omien ostoon) 7M ja kasvavia osinkoja on maksettu noin 5M. Kokonaistuotto 293%-469%. Todennäköisyys ehkä 25%.

Loput 10% on joko selvästi huonompaa tai parempaa suorittamista, koska se on aina mahdollista. Tuleva TJ tyhjentää kassan ja pakenee Balille tai vedetään Bull-skenaariosta ylitse ja samaan aikaan joku syvätasku päättää tehdä kunnon preemiolla tarjouksen koko firmasta.

Pistetään nyt disclaimer että Fondia on salkun suurin omistus (12% salkun bruttoarvosta), joten turha odottaakaan että odottaisin kauhean huonoja skenaarioita tämän position kanssa.

En tunne juurikaan toimialaa enkä ole seurannut Fondiaa, vaikka listautumisantiin osallistuinkin aikoinaan. Sinänsä hieman erilaisella lähestymistavalla toimiva yritys varsin konservatiivisella(?) alalla on mahdollisuus ja kilpailu on usein kuluttajan kannalta hyvä asia. Nämä skenaariot tuovat kirjoitukseen mielenkiintoa, mutta joitakin kysymyksiä heräsi: 

-Eikö liikevaihdon kasvu korreloi alalla ja Fondiankin tapauksessa hyvin vahvasti henkilömäärän kanssa? Eli jos haluaa lisätä miljoonan liikevaihtoa, niin 4-x juristia pitäisi löytyä lisää? Tietysti laskutettavia tunteja/asiantuntija voi hieman yrittää lisätä tai pyrkiä nostamaan hintoja, mutta lähtökohtaisesti siis liikevaihdon kasvu vaatii yrityskauppoja tai uusia rekrytointeja? Eli mistä kasvu tulee?
-Kannattavuutta voi parantaa nostamalla hintoja tai sitten karsimalla kustannuksia. Koska valtaosa kustannuksista lienee henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin kuinka paljon kannattavuus (ebit/ebitda) voisi realistisesti parantua? 
-Jos kannattavuus(/asiantuntija)  kuitenkin huomattavasti paranisi, niin onko syytä olettaa, että nämä pidemmällä aikavälillä näkyisi pysyvästi tuloksessa vai näkyisikö tämä siinä, että palkkakustannukset kasvaisivat? Eli kuka kerää mahdollisen tuottavuusparanemisen hedelmät. 

Mulla tulee Fondiasta mieleen it-konsulttilafkat. Markkina kasvaa ja sellainen "perustarve" on aina olemassa, mutta kun valtaosa on henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin 20 tai 30 pe-luvut taitavat olla lähes poikkeuksetta enemmän toiveita. Sinänsä tämä "LDaaS" voi kyllä olla oikea lähestymistapa. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon hinnat ja laskutettavien tuntien määrä (vai onko Fondialla joku kk-hinta tms.) poikkeaa perinteisistä lakifirmoista.  

Oliver wrote:
-Eikö liikevaihdon kasvu korreloi alalla ja Fondiankin tapauksessa hyvin vahvasti henkilömäärän kanssa? Eli jos haluaa lisätä miljoonan liikevaihtoa, niin 4-x juristia pitäisi löytyä lisää? Tietysti laskutettavia tunteja/asiantuntija voi hieman yrittää lisätä tai pyrkiä nostamaan hintoja, mutta lähtökohtaisesti siis liikevaihdon kasvu vaatii yrityskauppoja tai uusia rekrytointeja? Eli mistä kasvu tulee?
-Kannattavuutta voi parantaa nostamalla hintoja tai sitten karsimalla kustannuksia. Koska valtaosa kustannuksista lienee henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin kuinka paljon kannattavuus (ebit/ebitda) voisi realistisesti parantua? 
-Jos kannattavuus(/asiantuntija)  kuitenkin huomattavasti paranisi, niin onko syytä olettaa, että nämä pidemmällä aikavälillä näkyisi pysyvästi tuloksessa vai näkyisikö tämä siinä, että palkkakustannukset kasvaisivat? Eli kuka kerää mahdollisen tuottavuusparanemisen hedelmät. 

Fondialla on selvästi liian huono laskutusaste, eli juuri mainitsemasi laskutettavat tunnit / asiantuntija. Henkilöstön liian suuri vaihtuvuus on vaikuttanut tähän. Jokainen uusi juristi vaatii aluksi perehdytystä ja vie myös kokeneempien kollegoiden aikaa. Kuten Farseer sanoi, yhtiön kiinteät kulut ovat olleet liian suuret suhteessa organisaation kokoon. Kiinteät kulut skaalautuvat alas sitä mukaa, kun laskuttavia päitä saadaan lisää. Rekrytoinnin lisäksi myynnin pitää toimia, että uusille tekijöille riittää toimeksiantoja. Fondiassa on selvää potentiaalia, eikä arvostus ole paha. Kovin huonosti tällaisen velattoman ja tulosta tekevän kioskin kanssa ei voi käydä. Upsidea on reilusti, jos positiivinen kehitys jatkuu. 

Jos kommentoin yleisellä tasolla näihin erinäisiin konsultointipalveluihin erikoistuneita toimijoita, niin yksi haaste vaikuttaisi sijoittajapuolella olevan kuvitelma, että mahdollisesti jotain edgeä olisi siinä, että toimija on listautunut. Tai siinä, että toimija on listautuessaan luvannut jotain ja esittänyt suunnitelmia ja visioita, kuten pörssiin listautuvilla on tapana. 

Valitettavasti totuus on monille kylmä ja kova, eli se skaalautumiseen ja kasvuun vaadittava ponnistus jää saavuttamatta, koska kilpailuetua suhteessa markkinaan ei ole. Tällöin kauniit puheet ja suuret teot eivät kohtaa. 

En tunne Fondiaa toimijana enkä tiedä onko heillä jotain erityistä kilpailuvalttia, kuten vaikkapa kasvavan toimialan erikoisosaamista, joka skaalautumisen ja kasvun mahdollistaisi. Yleisellä tasolla voinee kuitenkin sanoa, että näitä konsultointiin perustuvia palveluntuottajia löytyy tusinassa ja aika harvalla siellä on sellainen konsepti ja osaamispääoma, jolla kyettäisiin kannattavaa kasvua mahdollistavaa liiketoiminnan kehitystä rakentamaan,kun tietty saturaatiopiste on saavutettu. Usein juuri henkilöstön vaihtuvuus ja markkinassa vallitseva kysyntä on niitä fundamentteja, jotka palvelupuolella kasvua rajaavat.  

Eittämättä Fondia on uskottava ja vakaa toimija markkinassa, mutta onko eväitä kannattavaan kasvuun ja mahdollistaako markkina osaltaan kannattavaa kasvua etenkään nykyisessä taloustilanteessa, siinä hyviä kysymyksiä.  

Komppaan edellisiä kommentoijia konsultoinnista. Samat lainalaisuudet pätee konsultoinnissa vaikkei olisi pörssiyhtiö. Laskutusaste pidettävä tuottavalla tasolla ja se määrittyy loppupelissä omistajista. Taiteilua pitää ne itse konsultitkin tyytyväosenä. Pientä eroa it ja lakipalveluilla on siinä että muutos aloilla on eri "vauhtista". 

Pidät kiinni osaajista -> it-alalla ne ei nopeammin ole enää osaajia ellei siihen panosteta firman puolelta (tämä maksaa). Tuoreita osaajia löytyy. Lakipuolella pohjat on kovat, liksoillako ne olemassa olevat pidetään jengissä (tämäkin maksaa)?

Lakipuolella varmaan juuri se spesiaaliosaaminen voi tuoda edgeä. It puolella koko osaamissettiä yleensä löytyy kaikilta jotka samassa kategoriassa painii.

Fondiaa sen enempää tuntematta, niin mitä mieltä AI:n tulosta näillekin aloille? Nehän on jo varsin hyviä ainakin avustavissa tehtävissä. Jollain aikavälillä tällainen konsultointityö tulee ottamaan osumaa. Toki työ tehostuu, mutta kilpailijoita voi herkästi tulla jotka myyvät palvelua halvemmalla. En tiedä siis edes onko tekoäly uhka vai mahdollisuus fondialle. Kunhan kirjoitin ajatuksen auki.

Tekoäly on jo nyt todella hyvä ja tehokas monenlaisen tietotyöläisen työn tehostamisessa. Ja tietysti tästä vielä kehittyy.

Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.

Oma arvaus on että AI it-puolella vaikuttaa ensin niin että nopeet syö hitaat hinnalla, sitten peli tasottuu ja seuraava steppi on AI:n sisällyttäminen syvemmälle prosessiin. Vanha tekeminen vähenee, keskitytään vallitsevan tilanteen ihmis/kone jaon kannattavuuteen.

Miten tällainen tai vastaava sitten pienen lakilafkan näköpiirissä mitenkään kulman takana olisi, ei kyllä osaa yhtään osuvasti arvailla. Ensin tulis mieleen että ei koskaan, toisaalta tuli noi AI botit massakulutukseen aika puskista joten nevö nou.

Basso Pasanen wrote:

Oma arvaus on että AI it-puolella vaikuttaa ensin niin että nopeet syö hitaat hinnalla, sitten peli tasottuu ja seuraava steppi on AI:n sisällyttäminen syvemmälle prosessiin. Vanha tekeminen vähenee, keskitytään vallitsevan tilanteen ihmis/kone jaon kannattavuuteen.

Miten tällainen tai vastaava sitten pienen lakilafkan näköpiirissä mitenkään kulman takana olisi, ei kyllä osaa yhtään osuvasti arvailla. Ensin tulis mieleen että ei koskaan, toisaalta tuli noi AI botit massakulutukseen aika puskista joten nevö nou.

Oma kokemus on, että oikeusjärjestelmä on liian kapulakielinen ja byrokraattinen, joten juristit hyötyvät ”turhasta” työn tekemisestä - esim. vastineet sisältävät paljon ylimääräistä höttöä, kun voisi tiivistääkin - lopputuloksen kannalta riittäisi napakampi kiteytys. Toki moni pelästyy juristin lähettämää ”virallisen” oloista kirjettä. Itse olen vaateita saanut kumoon ihan googlaamalla lakikirjasta, kun asia ei ole päätynyt oikeuteen ”tarpeeksi” asiantuntevan vastauksen ja vastapuolen kuluriskin pelossa.

Kunhan käynnissä oleva ihmiskunnan tyhmentyminen etenee oikeuksiin, riittää tekoälyn tekemät haastehakemukset/vastineet. Jos asia menee oikeuteen, ihmisiä toki tarvitaan. Paitsi jos tulee judge Judy tyyliset istunnot.

Artsipappa wrote:

Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.

Kuinka varmistit analyysin olevan oikea?

HC Bailut wrote:

Artsipappa wrote:

Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.

Kuinka varmistit analyysin olevan oikea?

En mitenkään. En myöskään tarkistanut oliko lääkärin vajavainen analyysi oikea.