14.9.2021 - 15:26 #74959

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619
Pörssimörssäri kirjoitti:

Indrid Cold,

Haluaisin udella, millaisissa omaisuusluokissa (osakkeissa?) olisi sun mielesta jarkeva pitaa rahoja juuri nyt?

kaivosyhtiöt, erityisesti kuparintuottajat, itsellä salkun suurimmat ovat Fortum, Boliden, Tomra. Fortum ja Boliden hyötyvät sähköautoistumisesta ja Tomra on alallaan yksisarvinen.  Yritän pysyä erossa noista kasvutarinoista, Scatec Solar tosin on salkun murheenkryyni, olen odottanut että Equinor alkaisi kasvattaa siinä omistustaan, mutta ei siltä näytä.

0
0
1.10.2021 - 16:46 #75557

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

transitory inflation? EI, stagflaatio on jo täällä. Bed & Bath & Beyond eilen BBBY: 17.51 +0.24 (+1.36%) (cnbc.com)

Fertiliser price hits 13-year high, China 'bans' phosphate exports, glyphosate prices surge

Fertiliser price hits 13-year high, China 'bans' phosphate exports, glyphosate prices surge | Queensland Country Life | Queensland

Mohammed El-Erian varoittelee

Mohamed El-Erian writes: Bond sell-off is a warning to the Fed

The Fed is responsible for turmoil in the bond market and needs to taper its asset purchases sooner, Mohamed El-Erian says | Markets Insider (businessinsider.com)

Opinion: To avoid stagflation, the Fed needs to taper QE and Congress needs to OK investments in infrastructure - MarketWatch

El-Erianin saarna pyörii koko illan Bloombergillä

 

 

0
0
13.10.2021 - 09:22 #75926

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2008

Lyhytaikainen autovuokraus kertoo melko hyvin inflaation käyttäytymisestä ja kehityskaaresta kulkutaudissa.

Edellisvuoden keväällä ja kesällä eli 2020 autojen vuokrausala jenkeissä meni lähelle romahduspistettä ihmisten lopetettua matkustamisen. Autoja oli tarjolla ylimäärin kysyntään nähden - vuokraushinnat romahtivat; autovuokrausyhtiöt möivät satoja tuhansia autoja ja Hertz haki velkojilta suojaa konkurssimenettelyllä. Auton päivävuokran hinta toukokuussa 2020 oli 23% alempi kuin ennen pandemiaa.

Vain vuoden ja miljoonien rokotusten jälkeen amerikkalaiset alkoivat kesällä matkustaa, mutta autonvuokrausala oli taas pulassa - nyt autojen puutteen takia. Autovalmistajat eivät pystyneet toimittamaan uusia autoja tuotannon alasajon vuoksi. Hertzin ja Avisin autokanta oli nyt 312.000 autoa eli 30% pienempi kuin keväällä 2019.

“In the spring of 2020, nobody really knew what to expect,” said Neil Abrams, president of Abrams Consulting Group and a former Hertz executive. “In my 45 years in this industry, nobody had ever seen anything quite like it. I’ve seen cycles, recessions, peaks and valleys, but nothing quite like this. The guys that had to make the big strategic decisions really had no precedent.”

But ultimately, “demand came back a lot quicker than I think anybody anticipated, especially on the leisure side,” he said.

Lähde The new York Times: https://www.nytimes.com/2021/09/20/upshot/car-rental-prices-economy.htm…

Koska tarjonta oli vähäistä, autonvuokraajat nostivat hintojaan, aina 123$ asti, piikki kesäkuun 19. päivä tänä vuonna ja 50 dollarin nousu vuoden alusta. Hinnoilla on kuitenkin taipumus etsiytyä tasapainotilaan. Toiset etsivät vaihtoehtoisen liikkumistavan tai luopuvat aikeista, joihin heillä ei ole varaa.

Nyt hinnat tulevat alaspäin, eri tavoin eri puolilla maata. Autovalmistajat ovat lisänneet tuotantoaan, vaikka sirupula sitä haittaa. Lisäksi autonvuokraajat ovat havainneet pienemmän automäärän parantavan kannattavuutta. Ja he ovat varovaisia investoinneissaan välttääkseen Hertzin kohtalon.

“When an industry goes through this kind of trauma, it comes out smarter and more efficient than it was prior to the trauma,” Mr. Abrams said. “The industry has learned how to do business a different way, and I think the customer is going to get used to this paradigm shift in how cars are rented and how they’re priced.”

Sama kysynnän, tarjonnan ja hintojen dynamiikka toimii muissakin tuotteissa. Markkina on tehokas löytämään tasapainon. Ihmiset ovat kekseliäitä löytämään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista osa jää pidemmäksikin aikaa elämään. Hertz löysi uudet ostajat ja poistui velkojavaatimusten suojauksesta normaaliin liiketoimintaan tämän kesän alussa.

Hotellien käyttöasteen nousu kertoo myös maan sisäisen liikkumisen tarpeen palautumisesta lähelle normaaleja tasoja:

Oikeanpuoleisin palkki on viime kuussa eli tämän vuoden syyskuun 11. päivä. Käyttöasteissa näkyy myös viikonloppuyöpymisten lisääntyminen viime kuukausina. Lentoyhtiöt kärsivät henkilöstöpulasta ja niillä on haasteita sopeutua nousevaan kysyntään.

USA avaa Kanadan ja Meksikon rajansa ensi kuussa kahdesti rokotetuille turisteille ja sukuloitsijoille. Hallinto on myös ilmoittanut pian avaavansa maan myös muista maista tulijoille ja 19 kuukautta kestänyt sulku alkaa vähitellen päättyä - rokotettujen osalta.

Lähde: https://www.nytimes.com/2021/10/12/us/politics/us-canada-mexico-borders…

Tähän nähden kysynnän ja tarjonnan tarina ei ole vielä muodostunut, vaan hintajouston käänteitä on tiedossa tästä eteenpäinkin. Josko kohta rauhoittuisi osakkeidenkin hintajousto, joka joissakin näyttää olevan omituisesti positiivinen - hintojen noustessa kysyntä kasvaa taivaisiin.

0
0
19.10.2021 - 17:56 #76218

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

Danone ja Procter & Gamble varoittivat tänään että kulut kasvavat kiihtyvällä tahdilla ja inflaatio ensi vuonna todennäköisesti kiihtyy entisestään.

US10Y: 1.623% +0.039 (0.00%) (cnbc.com)

Fedin jengi istuu ostonapin päällä, kaikki muut ovat luultavasti myyntilaidalla lukuunottamatta primary dealers jotka ovat Fedin käsikassara. Koska pato murtuu?

0
0
21.10.2021 - 11:08 #76272

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

Unilever nostaa hintoja 4,1% kolmannella kvarttaalilla ja odottaa hintapaineiden jatkuvan ainakin 12 kk. Yara varoitti ruokakriisistä ensi vuonna, ammoniakin tuotantoa on rajoitettu globaalisti kalliin maakaasun takia. Yara nimenomaan painotti ettei haluta tappiolla tuottaa vaikka tiedetään lopputulema ensi vuodelle. Ruokapula kohtaa toki köyhimpiä maita, joilla ei ole varaa ostaa lannoitteita tai niitä ei edes ole mahdollista ostaa, FED ja ECB painavat toki lisää rahaa jos ruokapula uhkaa, samaa lääkettä millä tautikin tuli.

Keskuspankkien toimista sen verran että nyt on kyseessä ihan tarkoituksellinen inflatointi; hinnat, BKT, palkat ym. pitää saada nostettua vastaamaan kasvanutta velkavuorta tai muuten velkadeflaatio iskee. Suomalaisilla on käyttelytileillä yli 100 mrd euroa, kaikki tilille säästäjät eli ns. mummot vedetään kölin ali tässä prosessissa. Lisäksi eläkkeiden ja palkkojen ostovoima  pienenee kun inflaatio tahallaan raportoidaan alakanttiin ja indeksikorotukset on sitten mitä on. Yksityisellä puolella on helpompi saada palkankorotuksia jos yritys saa vietyä inflaation hintoihin ja parantamaan tulosta euromääräisenä( ns. talouskasvu !!!)

0
0
21.10.2021 - 14:36 #76289

Crusader

-11
Liittynyt:
17.9.2020
Viestejä:
215

Perkele, kohta on jo kaksi euroa rikki 98e bensassa täällä Lappeenrannassa, jokunen sentti uupuu vielä. Miettikäähän jos toi "paalu" mikä iskettiin lähemmäs 5% palkankorotuksilla menee kanssa läpi muilla aloilla niin se tarkoittaa että vähintään 10% pitää yrittäjän nostaa tuntilaskutusta, huom vähintään, mutta 15% sis alv on jo järkevämpi. Eli tarkoittaa kun timpuri laskuttaa tunnista 49,6e( noin 35min on tehokasta työtä) niin siihen 15% ja ollaan 57e tunti sis alv. Sama homma parturissa eli kun nyt jos menisin leikkaa jenkkisiilin ja se maksaisi Valtakadun putiikeissa kuitille 35e niin siihen sama 15% niin perkele oltaisiin yli 40eurossa jostain helkatin crewman cutista.

 

 

Mitenköhän normaali ihmiset tulee toimeen mitkä tienaa sen 2te brutto kk tai jonkun 3te kk ja on lapsia?

0
0
21.10.2021 - 15:51 #76297

Artsipappa

+2036
Liittynyt:
14.7.2016
Viestejä:
1899
Crusader kirjoitti:

Perkele, kohta on jo kaksi euroa rikki 98e bensassa täällä Lappeenrannassa, jokunen sentti uupuu vielä. Miettikäähän jos toi "paalu" mikä iskettiin lähemmäs 5% palkankorotuksilla menee kanssa läpi muilla aloilla niin se tarkoittaa että vähintään 10% pitää yrittäjän nostaa tuntilaskutusta, huom vähintään, mutta 15% sis alv on jo järkevämpi. Eli tarkoittaa kun timpuri laskuttaa tunnista 49,6e( noin 35min on tehokasta työtä) niin siihen 15% ja ollaan 57e tunti sis alv. Sama homma parturissa eli kun nyt jos menisin leikkaa jenkkisiilin ja se maksaisi Valtakadun putiikeissa kuitille 35e niin siihen sama 15% niin perkele oltaisiin yli 40eurossa jostain helkatin crewman cutista.

 

 

Mitenköhän normaali ihmiset tulee toimeen mitkä tienaa sen 2te brutto kk tai jonkun 3te kk ja on lapsia?

Eihän ne pärjää. Kyllä tässä vedetään kölin ali normi palkansaajia. Varallisuuserot sen kun kasvaa. 

0
0
22.10.2021 - 11:22 #76325

mskomu

+1311
Liittynyt:
31.3.2019
Viestejä:
658

Onko siitä muuten ollut puhetta, että jos korot nousevat, niin silloinhan jo liikkeelle laskettujen bondien arvo laskee. Riippuen toki, mitä osakkeille tapahtuu samalla, niin toimijoiden (esim. eläkerahastot, yhdistelmärahastot, jne.) allokaatio muuttuu ja näillähän on tyypillisesti pakko olla tietty osa varallisuudesta korkopapereissa. Eli jos korkopapereiden arvo laskee, niin joutuvat jossain vaiheessa tasapainottamaan tilannetta myymällä osakkeita ja ostamalla bondeja? Tämä loisi siis myyntipainetta osakkeihin.

Minulla ei ole mitään kompetenssia sanoa, että olisiko tällainen merkittävää, onko jotain muita päinvastoin vaikuttavia ilmiöitä ja jos nyt vaikka EKP pitää korot nollassa ja FED nostaa 1 %:iin, niin mitä se tarkoittaa? Kunhan vain pohdiskelin.

0
0
22.10.2021 - 22:24 #76346

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2008
mskomu kirjoitti:

Onko siitä muuten ollut puhetta, että jos korot nousevat, niin silloinhan jo liikkeelle laskettujen bondien arvo laskee. Riippuen toki, mitä osakkeille tapahtuu samalla, niin toimijoiden (esim. eläkerahastot, yhdistelmärahastot, jne.) allokaatio muuttuu ja näillähän on tyypillisesti pakko olla tietty osa varallisuudesta korkopapereissa. Eli jos korkopapereiden arvo laskee, niin joutuvat jossain vaiheessa tasapainottamaan tilannetta myymällä osakkeita ja ostamalla bondeja? Tämä loisi siis myyntipainetta osakkeihin.

Minulla ei ole mitään kompetenssia sanoa, että olisiko tällainen merkittävää, onko jotain muita päinvastoin vaikuttavia ilmiöitä ja jos nyt vaikka EKP pitää korot nollassa ja FED nostaa 1 %:iin, niin mitä se tarkoittaa? Kunhan vain pohdiskelin.

Hyvä kysymys, mutta jenkkikorot eivät jos-nouse vaan kun-nousevat. Eurokoroilla on paine seurata perässä.

Prime Rate eli pankkien yleinen antolainainauksen korkotaso julkaistaan yleensä The Wall Street Journalin pankkikatsaukseen perustuen. Prime Rate on se korkotaso, johon jenkkien luottokorttien, asuntolainojen, autolainojen ja kulutusluottojen korot perustuvat. Prime Rate on tällä hetkellä 3,5%.

"The prime rate is the underlying index for most credit cards, home equity loans and lines of credit, auto loans, and personal loans. Many small business loans are also indexed to the Prime rate. It is in turn based on the federal funds rate, which is set by the Federal Reserve."

Lähde: http://www.fedprimerate.com/prime-rate-chart.htm

FED Funds Rate on avomarkkinakomitean päätösvallassa ja sen arvo nyt on 0,25% - Fed:n liikkumavara korossa on nyt 0.00 - 0,25% välissä. Koron liikkumavaran nosto nostaa myös Prime Ratea, koska pankit pitävät marginaalinsa.

Pointti on oikeastaan siinä, että salkunhoitaja seuraa FED:in koronasettelua, mutta ihmiset maksavat luottokorttilaskunsa ja asuntolainansa antolainauskorolla Prime Rate.

Velkakirjan tuotto - yieldi - perustuu velkakirjan emissiokurssiin, juoksuajan pituuteen ja peruskorosta riipuvaan kuponkikorkoon (kiinteä tai vaihtuva). Yleisimmin julkaistava on kymmenvuotisen valtiolainan tuotto eli 10 Year Treasury Yield, joka tänään on noin 1,67%.

Lisää koroista: https://www.bankrate.com/rates/interest-rates/prime-rate.aspx

Velkakirjakauppa on oma lajinsa, mutta kun velkakirjan hinta laskee, sen yield (tuotto) nousee, koska juoksuajan päättyessä haltijalle maksettava summa ei muutu. Lainan arvo lähtee muuttumaan heti lainan ensimmäisestä päivästä alkaen. Tämä johtuu siitä, että velkakirjan arvo on muiden sijoitusinstrumenttien tapaan tulevien kassavirtojen nykyarvojen summa diskontattuna tuottovaatimuksella. Tämän vuoksi lainan arvo on riippuvainen muun muassa korkotasosta. Korkojen noustessa lainan lupaaman kassavirran nykyarvo on pienempi ja lainan arvo laskee.

Lisää Pörssisäätiö: https://www.porssisaatio.fi/wp-content/uploads/2011/12/korko_opas_2016_…

Duraatiolla on oma vaikutuksensa bondin hinnan muutokseen, alla yhden prosentin korkotason muutoksen vaikutus:

Peruskoron - FED Fund Rate - nosto laskee bondien hintoja, mutta samalla nostaa antolainauskorkoa - Prime Ratea. Tämä lisää kuluttajien ja yritysten ottolainauksen kuluja sekä muuttaa yritysten tulevaisuuden tuottojen diskonttausta. Koronnosto yleensä laskee osakekurssien arvostustasoja, ehkä pankkeja lukuunottamatta.

Koron nostolla ei ole juuri suurta vaikutusta allokaatiopainoon kun sekä bondien, että osakkeiden hinnat laskevat, mutta salkun kokonaisarvo laskee. Jos salkku on kasattu voimakkaalla vivulla, sijoittajan tilanne huononee. Jos vipusalkkuja on paljon, me kaikki voimme huonosti.

Osakkeiden myyntipaine kasvaa, koska osakkeiden riskit koronnostosta kasvavat eli heilunta osakemarkkinoilla kasvaa. Ne myydään ja ostetaan vähäriskisiä lyhyitä bondeja tilalle, koska niistä saa pääoman juoksuajan päättyessä pois: "If you purchase a 10-year bond that yields 4% for $1,000, you will still receive $40 dollars each year and will get back your $1,000 principal after 10 years regardless of what happens with interest rates."

Viite: https://www.blackrock.com/us/individual/education/understanding-duration

Tämäkin on pohdiskelua, palasia asiasta, joka on vääjäämättä edessä. Duraatiotarkasteluja tämän päivän luvuilla olisikin mukava lukea, jos joku niitä harrastaa.

0
0
23.10.2021 - 20:05 #76366

Perassic Park

+307
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
162

Omassa maallikko-korpifilosofi -ajattelussa olen funtsinut että ystävämme inflaatio on luonamme. Ollut jo kauan. Inflaatiota ei ole ainoastaan etsitty oikeasta paikasta, mutta väärä mitaaminen ei poista ilmiön olemassaoloa.

Jaan omaisuuden kahteen luokkaan: Tuottavaan omaisuuteen ja omaisuutta katuttamattomaan omaisuuteen. Edellisellä on tuottoarvo ja jälkimmäinen saa arvonsa siitä mitä toiset ovat tästä valmiita maksamaan. (taide, arvokellot esim.)

Inflaatio on ollut pääomainflaatiota jota ei voi mitata päivittäisellä ostoskorilla. Keskuspankkien nollakorkopolitiikka on nostanut kaiken tuottavat omaisuuden arvot todella korkealle ja vastaavasti pudottanuit tulevaisuuden tuotto-olettamaa. Tällainenkin inflaatio on kuitenkin täysin todellista. ja kohtelee ihmisiä epäoikeudenmukaisesti eri tavoin.(kuten inflaatio ennenkin.) Tämän inflaatio maksajia ovat juuri osakemarkkinoille tulevat ja ensiasunnon ostajat. Ehkä juuri asumisen hinnan nousu lienee paras tavalliseen kansalaiseen iskevä vaikutus. On aika karua ollavastavalmistunut  ensiasunnonostaja kasvukeskuksessa. Joskus ennen ei saanut yli 10 vuoden asuntoluottoa, nyt 25 vuotta taitaa olla yleisin.

Syntynyt inflaatio ei näy omaisuutta omistaville, kun he ovat saaneet nauttia tästä noususta. Sen sijaan omana aikana oli takuulla helpompaa päästä elämään kiinni keskimäärin kuin nykyisin. Keskuspankit ovat politiikallaan saanet nopeaa pikavoittoa, mutta lasku tulee viiveellä. Politiikan seuraukset ovat karut tuleville sukupolven taviksille.

0
0
23.10.2021 - 23:37 #76371

TuuriTuuli

+689
Liittynyt:
16.3.2020
Viestejä:
429

Perinteisin yleisön tuntema tapa taistella inflaatiota vastaan on korkojen nosto, joten luonnollisestikin tulen ajatelleeksi minkälaista riemua 26%:n (suomipörssin kehitys) vuosi-inflaatiota vastaan taistelemista varten nostettu korko tuottaa ensiasunnon ostajan kukkarossa. Tai tämän ensiasunnon ostajan työnantajan liikeyrityksen tuloslaskelmassa.

Keskuspankit ovat siinä epämiellyttävässä asemassa, että ne eivät voi vaikuttaa siihen mihin velkarahaa käytetään, vain siihen miten paljon velkarahaa on tarjolla ja paljon se maksaa, ja siihenkin epäsuorasti. Jos nyt voisikin antaa lainaa suoraan yksityistahoille sanoen "tätä rahaa käytät leivän ostoon, joten siitä otetaan korkoa 0%, mutta tätä rahaa käytät sitten vain sijoitusmarkkinoilla, joten siitä otetaan korkoa 20%" niin kirurgintarkka hintojen säätely olisi mahdollista keskuspankille. Nyt siitä puolesta voi vain valtio huolehtia täsmäveroja ja tukiaisia säätämällä.

Hmm... Pitäisikö valtioiden ja keskuspankkien rajoittaa omaisuuden arvojen nousuja että perässä tulevillekin osakesäästäjille riittää halpoja osakkeita? Säätää rajoja millä PE-luvut saavat liikkua ennen arvonnousuihin ja -laskuihin kohdistuvia rajoitustoimia? Pörssien tulisi asettaa hintarajoja joilla saa käydä kauppaa?

...

Olen tainnut kerran luennoida täällä miksi inflaatiota mitataan kuluttuja- ja tuottajahintaindeksien kautta, ja miksi siihen ei lasketa mukaan ihan kaikkea mahdollista mille hinta voidaan asettaa.

Näin oppikirjoissa mainitsematon syy, eli puhtaasti oma mielipide, on yhteiskuntarauha: Yritetään pitää köyhemmän 80%:n elämä siedettävänä seuraamalla juuri miten tämän 80%:n ostovoima ja elintaso kehittyy, ja yritetään säätää taloutta tämän 80%:n mukaan. Siitä voidaan sitten kiistellä, kuinka hyvin eri omaisuusluokkien arvonmuutokset ovat ryömineet tämän 80%:n elämään mukaan (eläke-, sairaus- ja työttömyys yms. rahastojen muodossa ja lisäksi).

Ylipäätään tuottava sijoitusomaisuus ei sovi samaan kuluttajahintaindeksiin juuri sen takia, että se ei ole kustannusta tai kulutusta jos raha tulee pitkällä tähtäimellä takaisin kuluttajan kouraan tyylillä "yksi maksettu raha palautetaan kahtena rahana". Kuplahinnoittelua kuitenkin varmaan pohditaan myös keskuspankeissa, ainakin sitä kautta miten todennäköistä on että kuplan puhkeaminen muuttuu taloustaantumaksi joka korjaa inflaatio-ongelmat itsestään.

0
0
25.10.2021 - 08:54 #76387

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

Orkla varoitteli hintojen noususta, päivittäistavarakaupan raaka-ainekustannukset ovat nousseet 60-70% tänä vuonna, rahtihinnat Kiinasta 10-kertaistuneet. Keskuspankit ovat rakentaneet himmelin josta ei näy ulospääsyä, korkoja ei voi nostaa kun valtaosalla asuntolainan ottaneilla siihen ei ole varaa.

Twitter and Square CEO Jack Dorsey says ‘hyperinflation’ will happen soon in the U.S. and the world

Twitter and Square CEO Jack Dorsey says 'hyperinflation' will happen soon in the U.S. and the world (cnbc.com)

Yellen in June: "Asked by Republican Senator John Kennedy if she thought inflation would keep increasing at the 5% year-over-year rate seen last month, Yellen said she thought it would be closer to 2% by late this year or early 2022."

Yellen Expects High Inflation Through Mid-2022 Before Easing

U.S. Inflation Forecast: Janet Yellen Expects High Level Into 2022 - Bloomberg

 

0
0
25.10.2021 - 08:52 #76388

mskomu

+1311
Liittynyt:
31.3.2019
Viestejä:
658

Hyperinflaation määritelmä taitaa olla 50 % ylittävä vuosi-inflaatio. Jotenkin vaikea nähdä, että tuollaista nähtäisiin ja toki näkyvyyden takia nykyään on tapana käyttää raflaavia sanoja, jotta päästään otsikoihin. Eli inflaatiota kyllä joo, mutta että kymmenien prosenttien? Ottaen huomioon, että kaiken printtaamisen seurauksena, kun taloudet lähtivät avautumaan, konttilaivoja juuttui kanavaan ja mitähän kaikkea, niin seurauksena saatiin reilun 5 % inflaatio. Tämän pitäisi nyt sitten kymmenkertaistua, tuskinpa sentään?

Jotta ei jää väärää kuvaa viestistäni, niin pitkäaikaisempi 5 %:n inflaatio olisi todella korkea tai ainakin itse pitäisin sitä korkeana ja tällainen voisi mielestäni olla hyvinkin mahdollista, tuosta on vaan aika pitkä matka 10 %:n inflaatioon, saati 50 %:n. Mielenkiintoista nähdä, että miten inflaatioluvut lähtevät liikkumaan seuraavan puolen vuoden aikana. Nyt kai inflaatio on pysynyt kohtuu vakaasti tuosas 5 %:n tiennoilla muutaman kuukauden ja FED:ltä aletaan hiljalleen odottamaan maltillisia koronnostoja, eli kuinka inflaatio reagoi ensimmäisiin koronnostoihin?

Menee vähän mutuiluksi, enkä tiedä, kuinka relevanttia tämä on. Mutta jos koitan miettiä, että mitä inflaatiosta seuraisi eturyhmämielessä. Jos ajattelee asiaa lyhyellä tähtäimellä, niin valtionjohdollehan tämän voisi nähdä hyvänä asiana. Mikäli rahan arvo heikkenee ja palkat nousevat, niin ansiotulojen veroprogressio nousee ja omaisuusluokkien nimellisarvo nousee, josta pitää maksaa pääomaveroa --> verot nousevat ilman, että veroja näkyvästi korotetaan, eli päättäjille hyvä juttu. Keskiluokkaiselle asuntovivuttajalle myös hyvä juttu, kun inflaatio syö asuntolainaa. Teollisuus varmaan sopeutuu jollain tasolla tilanteeseen, jos se vain pysyy stabiilina tai ennakoitavana.

En osaa sanoa, miten oikeasti varakkaille tämä tilanne sopisi, kun pääomaverot alkavat nousta aika koviksi ja en tiedä, kuinka helppoa jotain kymmenien tai satojen miljoonien (saati miljardien) omaisuutta on alkaa vivuttamaan inflaatiosuojaksi. Joka tapauksessa tätä porukkaa on aika vähän, eikä heitä voi julkisesti alkaa puolustamaan tai voivottelemaan. Perus kädestä suuhun elävä duunari ei välttämättä näe hirveän suurta muutosta, eikä varsinkaan massana muodosta niin selkeää syy-seuraus -yhteyttä, että se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen muuten, kuin että ehkä suurimmat populistit kiittävät. Suurimpana häviäjänä on tietty nuoriso ja tulevat työntekijät, mutta heillä ei ole äänioikeutta, niin ketä kiinnostaa? Tältä kannalta peilaten tilanne voisi hyvinkin jatkua, koska poliittisia insentiivejä sen korjaamiseksi on nähdäkseni aika vähän.

0
0
25.10.2021 - 10:00 #76389

JR

+5056
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485

Perinteisestihän inflaatiolla on purettu liian korkeat palkat.

Nyky-Suomessa inflaation hyödyllisin käyttö voisi olla purkaa ylisuuret asumistuet. Se vois mennä jopa aika siististi - itsemurhayksiöitä omistavat vuokralordit ei oikein vois siirtää inflaatiota vuokriin, koska ne asettuu kuitenkin suunnilleen sinne asumistukeen, mutta toisaalta inflaatio antais niiden sijoituslainoja anteeks, kunhan onnistuisivat jotenkin kärvistelemään nousevien nimelliskorkojen kanssa jonkin aikaa. Ja sitten jossain vaiheessa lopputuloksena esim matalapalkkasissa töissä olevien ihmisten ei enää tarttis nostaa asumistukea, ja jokanen keskustayksiö ei vaan automaattisesti olis insinöörin 10 vuoden nettopalkan arvoinen.

0
0
25.10.2021 - 10:21 #76391

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

Fed officials received bad news on inflation expectations Tuesday morning. The Federal Reserve Bank of New York’s Survey of Consumer Expectations showed that medium-term inflation expectations — those for three years ahead — climbed to 4.2 percent in September from 4 percent in August. That is the highest since the series started in 2013. Short-term expectations jumped to 5.3 percent, also a new high.

Inflation Expectations Climb, Dogging Federal Reserve Officials - The New York Times (nytimes.com)

inflaatio-odotukset ovat itseään toteuttavaa profetiaa, kaikki tuotantoyritykset varautuvat nouseviin hintoihin täyttämällä raaka-ainevarastoja ja suojautumalla hintojen nousulta johdannaismarkkinoilla, lisäksi vielä löysä spekulatiivinen raha hakeutuu samaan suuntaan kun muut sijoituskohteet ovat vähissä. Fedin korkopuheet ovat suurin syy että näin on käynyt, korkoja ei olla nostamassa edes ensi vuonna. 

ihmettelen syvästi kenen tuella dollari pysyy noissa lukemissa?

EUR USD Chart — Euro to Dollar Rate — TradingView

0
0
2.11.2021 - 12:16 #76720

Perassic Park

+307
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
162

Miten pankkisektori pärjää ympäristössä jossa inlaatiolla on merkitystä?

 Nykytilanne jossa antolainauksen tuotot, eli korkotaso on manipuloitu nollan tuntumaan, toisaalta samaan aikaan lainakannan arvo pehmenee lainatun pääoman inflatoituessa. Ainakin oman ymmärryksen luulisi olevat aika myrkyllinen yhdistelmä pankeille?

Kuitenkin pankkien kurssit yleisesti ovat olleet noususuunnassa, joten markkinan konsensus ei pidä ilmeisesti uhkaa merkittävänä.

0
0
16.11.2021 - 10:43 #77212

Tinggeli

+3011
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1938

Nyt kun euroalueen inflaatio on vihdoin alkanut kasvaa ja huitelee jo yli 4% (lokakuun luku) niin jotain pitäisi tehdä. Pankit ehdottelevat ohjauskoron nostamista, jotta niiden kannattavuus paranisi. Vaihtoehdoksi on ehdotettu arvopaperien ostoohjelman vähentämistä tai jopa lakkauttamista. Mikäs on raadin mielipide, kumpi tapa pitäisi ottaa käyttöön vai otetaanko mustana hevosena joku kolmas?

Oma mielipide on, että arvopaoeriohjelma pitäisi ensin lakkauttaa vaikka se käsittääkseni onkin puhaltanut kursseihin hyvin nostetta. Mielestäni liikaakin, joten olisi tervettä vähentää reilusti tätä ohjelmaa. Ohjauskoron kiristys osuisi yritysten rahoitukseen ja asuntovellisten ostovoimaan ja saattaa aiheuttaa suurempia ongelmia juuri asuntovelallisille perheille.

Kannattaako sijoittajan miettiä tässä vaiheessa salkun osakepainon alentamista? Ja mikä olisi vaihtoehto? BTC on minulle liian volatinen (*) ja kullan arvo huitelee jo melkein 2000 taalassa eli on varmaan all time high.

 

(*) jos laitan ylimääräisen kassan vähäksi aikaa parkkiin BTC:hen, niin saattaa olla, että BTC:n arvo on juuri silloin alempi kun tarvitsen tähän rahan osakesijoitukseen tms.

0
0
16.11.2021 - 11:25 #77213

Aki Pyysing

+11672
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6533
Tinggeli kirjoitti:

Nyt kun euroalueen inflaatio on vihdoin alkanut kasvaa ja huitelee jo yli 4% (lokakuun luku) niin jotain pitäisi tehdä. Pankit ehdottelevat ohjauskoron nostamista, jotta niiden kannattavuus paranisi. Vaihtoehdoksi on ehdotettu arvopaperien ostoohjelman vähentämistä tai jopa lakkauttamista. Mikäs on raadin mielipide, kumpi tapa pitäisi ottaa käyttöön vai otetaanko mustana hevosena joku kolmas?

Arvopaperien osto-ohjelmaa pitäisi nähdäkseni varovasti vähentää. Pääskenaarioni on, että näin se meneekin. Sitten otetaan päivä kerrallaan. Euroopan kannalta oikein positiivisessa kehityksessä joskus päästään koroissa jopa nollaan. 

Osakepainoa en lähde ainakaan vähentämään, mutta otan edelleen mahdollisimman defensiivisiä osakkeita. Jos sillä rintamalla kyykätään, nostan painoa.

0
0
16.11.2021 - 11:55 #77215

gonatsu

+247
Liittynyt:
29.6.2014
Viestejä:
113

Euroopan keskuspankki suunnittelee tosiaan tekevänsä molemmat, ensin vähentää ja lopettaa arvopaperien osto-ohjelma, ja sen jälkeen nostaa ohjauskorkoa. EKP tiedotti aiheesta ainakin 11.3.2021 ja mielestäni mediassa toistellaan samaa viestiä edelleen.

"The Governing Council continues to expect monthly net asset purchases under the APP to run for as long as necessary to reinforce the accommodative impact of its policy rates, and to end shortly before it starts raising the key ECB interest rates."

Taitaa olla kohtalainen kynnys viestiä näin ja tehdäkin jotakin muuta, joten Pyysingin pääskenaario on lähtökohtaisesti omanikin.

---

Arvopaperien osto-ohjelmasta muuten suurin osa on vuoden 2015 jälkeen kohdistunut julkiseen sektorin velkakirjoihin (PSPP). Loppuosuus on pankkien lainoja, jonkinlaisina strukturoituina paketteina, jos oikein ymmärrän. Ei sillä, epäilemättä tukenut myös pörssejä. Jännittävä detalji ehkä että osto-ohjelmaan palattiin jo hieman ennen pandemiaa.

Monthly APP

The securities covered by the PSPP include:

  • nominal and inflation-linked central government bonds
  • bonds issued by recognised agencies, regional and local governments, international organisations and multilateral development banks located in the euro area

Since December 2018 government bonds and recognised agencies make up around 90% of the total Eurosystem portfolio, while securities issued by international organisations and multilateral development banks account for around 10%. These proportions will continue to guide the net purchases.

https://www.ecb.europa.eu/mopo/implement/app/html/index.en.html

0
0
17.11.2021 - 10:59 #77259

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

viime vuonna globaali velka kasvoi 27 000 mrd taalaa, mukana siis valtiot, yritykset ja kotitaloudet. Ulospääsyjä on tasan 2, velkadeflaatio tai hyperinflaatio. Valkadeflaatio luultavasti globaalisti, USA yrittää jatkaa rahanpainantaa niin kauan kuin dollarin reservivaluuttastatus antaa myöten

0
0
17.11.2021 - 15:13 #77271

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

Kassilohifirma Salmarin rapsa on hyvä esimerkki miten inflaatio iskee; rehu, rahdit ja pakkaustarvikkeet ovat kallistuneet huomattavasti. Salmarin myynti- ja jalostusdivisioonan tulos meni pakkaselle 28 milj. kr verran kun vuotta aiemmin tulos oli 156 milj. kr plussalla.

Salmar-sjef Witzøe om kostnadsinflasjon: – Vi må jobbe med det vi kan gjøre noe med – E24

tämä on toki vasta alkusoittoa tulevalle, palkankorotukset odottavat itseään ja pieni- ja keskituloinen kuluttaja joutuu tekemään valintoja rahankäytön suhteen. Ruoka on toki pakollinen meno, mutta lohta ei ole pakko ostaa, Lohen kysyntä tulee sakkaamaan väkisinkin.

Vähittäiskauppa yleisesti joutuu ahtaalle hintapaineiden takia, markkinaosuuksia ei haluta menettää. Europris varoitteli rapsassaan että mieluummin myydään tappiolla kuin menetetään markkinaosuuksia, seuraukset nähdään toki vasta v. 2022 alkupuolella. Markkinakorot ovat nousussa, polttoaineet ja sähkö kallistuvat. 

Rosneftin Otabek Karimov uskoo öljyn hinnan nousevan vielä 50% ensi kesään mennessä, vaikea tässä on nähdä miksi maailmantalous ei ajaisi vauhdilla seinään.

0
0
17.11.2021 - 15:09 #77272

JR

+5056
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485
Indrid Cold kirjoitti:

...

Postaat valtavasti pieniä faktoideja tänne, asiallisesti kirjotettuina. Yleensä tykkään niistä, mutta kun ne ei oikein herätä keskustelua, niin voi olla vaikea nähdä, arvostaako joku niitä. Mä ainakin arvostan. Mielenkiintoisia pikku ikkunoita talouden eri aspekteihin, ja ehkä sellaisten lukeminen lisää jotain yleistä ymmärrystä siitä, miten asiat ovat. Kiitos kun jaksat!

0
0
17.11.2021 - 16:28 #77277

Crusader

-11
Liittynyt:
17.9.2020
Viestejä:
215

Bensa ylitti Lappeenrannassa kahden euron rajan per litra, itseäni tämä ei haittaa ja en kuole siihen, mutta rupeaa pikkuhiljaa vaikuttaa muutamaan miljoonaan suomalaiseen ja näen ja ymmärrän isomman kuvan. Inflaatio on pakko pitää kurissa, tämä koko kiere mikä lähtee käyntiin tuhoaa monia perheitä, yrityksiä, yksittäisiä ihmisiä ja sitä kautta heijastuu koko yhteiskuntaan.

 

 

Mitä enemmän asiat vaikeutuu ja mitä kovemmaksi ajat menee niin myös ihmiset koventuu ja tämä on huolestuttava huomio yhteiskunnan kannalta. Ymmärrän että Suomi on osa globaalia taloutta ja olemme pieni maa Euroopassa ja maailmassa, mutta pitäisikö ihan oikeasti miettiä että mikä on meille hyväksi ja miten me suomalaiset pärjäämme paremmin. 

0
0
17.11.2021 - 16:36 #77279

mskomu

+1311
Liittynyt:
31.3.2019
Viestejä:
658
Crusader kirjoitti:

Bensa ylitti Lappeenrannassa kahden euron rajan per litra, itseäni tämä ei haittaa ja en kuole siihen, mutta rupeaa pikkuhiljaa vaikuttaa muutamaan miljoonaan suomalaiseen ja näen ja ymmärrän isomman kuvan. Inflaatio on pakko pitää kurissa, tämä koko kiere mikä lähtee käyntiin tuhoaa monia perheitä, yrityksiä, yksittäisiä ihmisiä ja sitä kautta heijastuu koko yhteiskuntaan.

Mutta jos muutama miljoona suomalaista elää valtion tukien varassa* samalla, kun valtio tukee heitä velaksi, niin mitä tapahtuu, jos valtion korkomenot nousevat? Ja nyt siis puhutaan siitä ainoasta relevantista aikavälistä, eli vaaleista vaaleihin.

*Varassa ja varassa, mutta kuitenkin saavat sitä kautta subventointia

0
0
17.11.2021 - 19:46 #77288

Crusader

-11
Liittynyt:
17.9.2020
Viestejä:
215

En puhu pelkästään KelaGoldeista, vaan lähemmäs puolista työssäkäyvistä mitkä saa sen alle 2te netto. Ei tule pärjäämään ja moni lopettaa työt ja monelta loppuu työt. 

 

 

Poliitikko sanoi että EU kaavailee jo "sosiaalirahastoa" ja Vihreät Verot mitä tulee niin ne nostaa kymmeniä prosentteja kuluja tietyissä asioissa. En esim tule ymmärtämään miksi meidän suomalaisten tulee maksaa "Etelän" ilmastointi maksuja. Pystyykö joku valaisemaan tätä asiaa minulle ketkä on äänestänyt näitä puolueita/ehdokkaita?

 

 

0
0
17.11.2021 - 21:07 #77298

Willem

-34
Liittynyt:
9.9.2021
Viestejä:
27

Jos EKP lopettaa tukiostot tai korkoja nostetaan, Italia on konkassa ja saattaa jättää EU:n. Samoin pörssit ja muut kansantaloudet tulee sakkaamaan pahasti. Silloin tukiostoja on taas pakko jatkaa. Ei tässä ole muuta todennäköistä lopputulosta kuin hyperinflaatio syömään velat pois ja resetti. BTC ja kryptot tulee tietenkin myös sakkaamaan mutta pidemmällä aikavälillä paras turvasatama.

0
0