Olet täällä
Noin siisti liikku on toki mahdollinen ilmankin salaliittoa, jos kissamiehellä riittää kassaa ja ostohaluja. Toisaalta Charles Munger vihjailee kirjassaan Poor Charlie´s Almanack että fund managereistä iso osa ottaa lahjuksia vastaan, tietäisittepä vaan. Toki ilman konkreettisempia anekdootteja saati kvantitatiivista dataa, pitää ottaa pelkkänä poleemisena tunnelmointina. Joka tapauksessa, lahjuksista lienee helpointa jutella livenä, joten uskoisin että tällaista tapahtuu vähemmän rapakon ylitse, kuin rapakon takana.
Konsulttibusineksessä, erityisesti julkisella puolella päästään helposti siihen, että jos tilaaja ei ihan hallitse scopea ja projektinjohtoa, ja rahahanat ovat auki, niin toimittaja auliisti luo uskottavan mutta pullean projektiorganisaation. Sellainen ei tietenkään toimi tehokkaasti, ja lisäksi ympäristössä missä laskutetut tunnit ovat jokaisen konsultin paras työttömyysvakuutus, laskutettavaa ja tekemistä keksitään mistä keksitään. Ei se silti välttämättä ole huonoa businesta, mutta edellyttää toki maksukykyistä ja -haluista asiakasta. Oma näkemykseni Suomen julkisen puolen projekteista on että samaa piirileikkiä se on kaikkien kanssa, välillä vaan vaihdetaan tanhukaveria. Perustilanteessa jokaiselle isommalle talolle riittää laskutettavaa.
TietoEvryllä on Wikipedian mukaan noin 24000 ihmistä töissä, toimintoja 20 maassa, ja muutenkin firma kattaa useita eri toimialoja. Nimenomaan alalla töissä olevan (helou kaikki iloiset koodioravat) näkökulma taitaa pakostakin olla aina kapea siivu tiettyä toimintoa, sen kulttuuria ja myös aikakautta.
Omat muistoni ovat yli kymmenen vuoden takaa, ja silloisessa vastaantulleessa ERP-projektissa oli johtoa myöten löysä ote, aikataulut paukkuivat ja ketään ei oikein tuntunut kiinnostavan. Yksi tapaamani Tiedolta lähtenyt integraatiokoodaaja oli innostunut ja pätevä. Tiedolla oli myös muistaakseni Latviassa joku near-shore-keskus, ja sieltä muutamat vastaantulleet tekijät vaikuttivat ihan asiallisilta ja pirteiltä. Esimerkit ovat konkreettisia, mutta myös yksittäistapauksia.
Ehkä jos tätä koittaa kiteyttää, niin "virkamiesmentaliteettia" löytyy, mutta myös valopilkkuja. Julkiset projektit taitavat olla keskimäärin samaa kamaa toimittajasta riippumatta, tosin joistakin toimittajista jäi selvästi vielä Tietoa kehnommat fiilikset.
Psykologiassa ilmiötä kuvataan termillä Hedonic Adaptation. Eli ihminen jollakin tasolla tottuu kaikkeen mieluisaan (/epämieluisaan) ja koettu marginaaliriemu (/tuska) pienenee. Et ole yksin vaihteluntarpeesi kanssa. :)
Olet anarkisti? Vai enemmänkin teekutsulainen?
Itsehän diggailen valtioita, mutta eniten siksi, että ihmiset eivät osaa "luonnostaan" elää sovussa. Tällä viittaan siihen, että esihistoriallisena aikana neljännes kuolemista johtui ihmisten keskinäisestä väkivallasta (muistista siteeraten Harami: Sapiens). Globaalisti ja historiallisesti nykyinen Pohjois-Eurooppalainen sananvapaus on huomattavan laaja, ja en ole itse kokenus sitä rajoittavaksi.
Mitä sellaisia tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia haluaisit jakaa tai vastaanottaa (Wikipedian termejä käyttäen) jota et nyt ainakaan julkisesti voi, johtuen siitä miten sananvapaus laissa määritellään? Vai onko kyse periaatetasosta, eli kenenkään ei pitäisi voida puuttua kenenkään sanomisiin mitenkään?
Sananvapaus, siten kun se länsimaissa ymmärretään, kuuluu jokaisen perusoikeuksiin, mutta ei ainakaan missään länsimaassa täysin rajoittamattomana. Myös tässä blogissa hehkutetussa Yhdistetyissä kansakunnissa/Englannissa sananvapautta rajoitetaan laissa, sikäli kun se katsotaan välttämättömäksi demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Jos kirjoittajalla on tiedossa jokin maa, jossa sananvapautta ei mitenkään rajata, niin ainahan sitä voi kokeilla viihtyisikö siellä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti, näitä sananvapauden rajoittavia maita lokoisammin. Kirjoittaja toki tietää tämän, tyyliin vaan kuuluu hämmentää keitosta, ihan hämmentämisen vuoksi.
Itsestäänselvyyksien sarjassa mainittakoon myös - kun kukaan muu ei näytä maininneen - että helpoimmin saa aikaan haluamansa moderointityylin perustamalla oman blogin/foorumin, jota sitten moderoi itse.
Onnistumisen ehto yleisesti, mutta erityisesti "allin" strategiassa on että ei saa katketa. Ei saa katketa itse, jolloin joutuu myymään vaikka ei haluaisi, mutta toki myös ostokohteen pitäisi myös pysyä jotenkin kasassa. Aspiren osalta kasassa pysymistä auttoi ja edelleenkin auttaa nettikasinoita suosiva trendi. Cityconin osalta jury on hajaantuneempi, ja aiheesta on foorumilla keskusteltukin. Yhtiökohtaiselle riskille altistuminen on fakta, joten tässä strategiassa yhtiöt pitää valita huolella.
Koen että täysi allin ei sovi esim. itselleni kovin hyvin, mutta rationaalisesta EV-betsaajan perspektiivistä ymmärrän sen. Jos betsi feilaa voi tehdä uusia. OST betsin kokoluokka on väistämättä 50k tai alle, joten tuskin kaikki varallisuus on nyt tässä kaninkolossa. Itseäni sivistyneemmät henkilöt osaavat kuvata periaatteita joilla ehkäistään katkeamattomuutta. Kunhan ei katkea ja betsit ovat +EV, niin pitkässä juoksussa voittaa.
Strategia on selvästi volatiilimpi kuin indeksisijoittaminen, mutta nähdäkseni jos haluaa tehdä kumulatiivisesti ylituottoa, niin siinä on järkeä. Mitä vähemmän yhtiöitä salkussa sen paremmin niihin pystyy paneutumaan, ja varmistumaan siitä että ostohinta ja -kohde ovat panostuksen väärtejä. Näissä oloissa yksittäisen vuoden tuloksella ja mahdollisella pääomistajan mielenhäiriöllä ei ole merkitystä, päinvastoin, jos hinta on tarpeeksi halpa, ostaa lisää.
Jokunen tunnetumpikin sijoittaja, esim. Charlie Munger, on pelannut tämän suuntaista peliä, ja nauttinut vuosikymmeniä kumulatiivista ylituottoa, huolimatta muutamista numeerisesti kamalista vuosista. Jeansillakin taisi olla kourallinen tarkasti poimittuja hevosia. Toki näillä kavereilla niitä on enemmän kuin vain yksi.
Lisäsin eilen. Kela on sama, tulevaisuuden näkymät ei sinänsä ole muuttuneet.
Kasvuosakkeet ottavat osumaa kun ilmassa on inflaatiohuolia, koska korkojen nostosta seuraisi väistämättä pörssin tuotto-odotusten nousu (tämä kuuluisa diskonttauskorko mistä joku mainitsikin), kun korkopaperit tuottaisivat taas edes jotakin. Tämä vaikuttaa toki kasvuyritysten arvostuksiin, mutta ei mielestäni SmartEyen businekseen, joten riski rajattu.
Itse arvelen että palataan nopeasti iloiseen markkinahumuun missä yleinen uskomus on että keskuspankit kykenevät hallitsemaan kuluttajahintainflaatiota. Tämä vaikuttaa olevan ainakin Financial Timesin haastattelemien salkunhoitajien enemmistön uskomus. Onko itselläni aiheesta parempaakaan tietoa, mielestäni ei. Otin siis kuopan ostosignaalina, ja juurikin tämän lapun kohdalla toivon että tavoistani poiketen voisin vähän treidaillakin. Tämä lappu tulee kuitenkin elämään vahvasti inflaatiohuolten ja huolettomuuden mainingeissa.
Kiitokset Naganon-prinssille selvennyksestä! Olen itse mieltänyt markkinoinnin asiaksi joka tapahtuu lähtökohtaisesti ennen myyntiä, mutta hyvä oppia uutta. Järkeen käy että engagementin kasvattamiseen liittyvä toiminta voi kuulua Managed Services pakettiin, koska jokainen turnaus, arvonta ja bonus pitää jonkun kuitenkin luoda sinne järjestelmään, joko suoraan tai integraation kautta. Samaten analytiikat saadaan järjestelmästä, eli synergiakriteerit täyttyvät sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta.
Kiinnosti sen verran että piti kurkata Aspiren omat sivut. Aspiren omilla sivuilla Managed Services esittelyssä mainitaan "voittavan markkinointistrategian luominen" kohdassa CRM. Vaikuttaa siltä että toteuttaminen ja toteutuksen maksaminen jää edelleen asiakkaan harteille. Tämä ei ole hirveän yllättävää.
Markkinoinnillekin varmasti saa väännettyä Managed Service-toimintaan sopivia palvelutasomittareita, tyyliin X% viikoista asiakkaan kasinon instapostaukset saavat vähintään Y katselua yhteensä, mutta olisiko siinä synergiaa itse alustan pyörittämisen kanssa, olisiko siinä synergiaa useiden Managed Services-asiakkaiden palvelemisen kanssa, ja voisiko Aspire tarjota jotakin kilpailuetua siinä suhteessa varsinaisiin mainostoimistoihin tai asiakkaan omaan markkinointitoimintoon? Nähdäkseni markkinointi toimintona pisteytyy heikommin näiden kysymysten osalta, kuin esim. asiakaspalvelu.
