Olet täällä
Ainakin Barcelonan vuokramarkkina ennen koronaa oli todella tiukka, ehkä vieläkin, vaikka vuokrataso hieman laskenut. Kysytään useampi palkkakuitti, 2-4kk edestä takuita sekä työsopimus. Meidän tiimissä keväällä aloittanut pätevä mid-level koodaaja, jolla on ollut toinenkin aiempi oikea työpaikka kanditutkinnon lisäksi, totesi että odottaa mieluummin että tulee vuosi työsuhdetta täyteen, kuin jatkaa vuokrakämpän metsästystä tällä erää. Yksi markkinaa jäykistävä tekijä on se, että vuokralaisesta voi olla hyvin vaikea päästä eroon, vaikka lopettaisi vuokranmaksun seinään.
Muistelen että itse kun Lauttasaaresta vuokra-asuntoa aikanaan metsästin, niin tarvittiin tuuria siinä että oli tyyliin ensimmäisen kolmen soittajan joukossa, ja että lisäksi onnistui luomaan hyvän vaikutelman vuokranantajan kanssa.
On alueita jotka vaan on tosi kireitä. Lemmikkien kanssa tarjonta tippuu 90%.
Saisikohan Leena Niemistön vieraaksi Teereenpeliin?
maajussi kirjoitti:Oletteko koskaan kuulleet 'looking glass'-projektista?
Oletko kuullut Occamin partaveitsestä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi
maajussi kirjoitti:EU:n yhteiset tavoitteet ???
Ainakin seuraavat:
* Pitää euro kasassa. Tähän tarvitaan nollakorkoja. Tämä myös onnistuessaan takaa negatiiviset reaalikorot vähintään kunnes velkoja annetaan anteeksi, ja/tai joku valtio toteaa ettei niitä maksa, ja/tai euro-alue hajoaa osittain tai kokonaan.
* Hintavakaus, inflaatio 2+%. Saa nähdä miten käy, mutta julkilausuttu tavoite se on!
* Pitää EU kasassa. Tämän vuoksi Puolat yms. voivat vetää aika "omaa linjaa" ilman oikeita seurauksia.
* Koittaa pitää EU-maat itsessään kasassa, eli esim. itsenäisyysmieliset alueet integroituna nykyisiin maihinsa.
* Kasvattaa nykyistä budjettia, hallintoa ja EU:n vastuita
* Jotakin puhetta on yhteisestä puolustuksestakin ollut, mutta en ole seurannut, ehkei mitään tuoretta kehitystä.
Jonkinlaista (ainakin tahatonta) populismia on mielestäni vetää yhtäläisyysmerkit EU:n, euron, ja ETA:n välille (kai sitä ETA:ksi edelleen kutsutaan mihin kuuluu Norjakin), ja esittää että jäsenyys on kaikki (ollaan ytimessä, suostutaan kaikkeen, niin kyllä sitten joku tulee puolustamaan meitä jos itänaapuri kiinnostuu meidän alueista liikaa), tai ei mitään. Populismia on myös esittää, että kriittinen ajattelu tarkoittaa sitä, että vastustaa kaikkea.
Valitettavasti seuraavan hallituksen mahdollisesta "paksunahkaisuudesta" on rajallisesti hyötyä, koska äänestäjillä on tapana rankaista reformeista. Lisäksi reformeja voidaan purkaa aina seuraavan, hövelimmän hallituksen toimesta. Kansakunnalta puuttuu kokonaisvaltaisesti näky siitä, miten saataisiin pidettyä hyvinvoinnin rippeistä kiinni edes 50 vuoden säteellä.
Lähdin peesaamaan tätä osaketta erään palstalaisen blogivihjeestä, mutta tajusin jossakin kohtaa että omat chopsit eivät riitä tämän markkinan arviointiin mitenkään, ja peesisignaalitkin ovat olleet vähissä. Myin loput laput syyskuun alkuun. Kokonaisuudessaan tuli tappiota reilu 500€, ehkä ihan onnekas tulos loppujen lopuksi, koska näillä spekseillä voisi olla huonomminkin.
Otan tästä (itselleni) seuraavat opit: Sijoitan jatkossa astetta tylsempiin firmoihin, sellaisiin, joiden liiketoimintaa ja markkinaa pystyn ymmärtämään ja tarvittaessa analysoimaan edes vähän itsekin, ja jotka ovat pääsääntöisesti voitollisia. Peesausten osalta pistän painoa arvoa painottaville sijoittajille, koska olen siihen suuntaan kallellani itsekin, ja lisäksi koitan jatkossa tehdä myös omaa analyysiä omistuksista.
Ihan mutupohjalta kuvittelen että kurssia on painanut autojen valmistushaasteet (chipit lopussa) ja toisaalta ettei ole tullut uusia design-winejä.
Inderesin foorumilla on enemmän keskustelua aiheesta ja Punasilmä seuraa.
Kataloniassa, eli hieman etelämpänä, on julkisella puolella käytössä tuollainen jaettu palvelu, mutta vaikuttaa siltä että yksityisillä toimijoilla ei ole pääsyä siihen, eikä toistensa järjestelmiin, eikä toki julkiselta puolelta myöskään pääsyä yksityisen puolen järjestelmiin. Voisikohan toimia vastaavalla tavalla sielläkin?
Omistuksia on kyllä vuoteen mahtunut hurja määrä. Tässä artikkelissa esitetään nyrkkisääntönä että 12-15 hyvin hajautetulla osakkeella saisi 90% hajauttamisen hyödyistä. https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoittaminen-dummies-os...
Itselläni osakkeita makaa salkussa tällä hetkellä 9 kappaletta + PYN Eliteä, ja tuntuu ettei aika riitä syvällisesti perehtyä näihinkään.
Joten kysyisin miksi, mihin tarvitaan näin monta hevosta? Millainen sijoitussuunnitelma sinulla on? Koitatko treidata, ostaa momenttia tai arvoa, jne? Huomioithan laskelmassasi myös kaupankäyntikulut, niistäkin kertyy ihan kohtalainen summa tuolla kauppamäärällä vuoden mittaan.
Täällä Etelässä QR-koodi menut taitaa olla nykyisin pakollisia, ja perusteena on korona. Eli se omasta luurista tihrustaminen on hygieenisempää kuin menun plärääminen, toki kokonaiskuvan saaminen vaikeampaa.
PP:n pohdinnat kiinteän (ja miksei aineettomankin) omaisuuden arvosta ovat mun mielestä perusjärkevää fundafiilistelyä.
Moni fundafiilistelijä tykkää vilkaista välillä myös tunnuslukuja, ja toki voi katsoa muutakin kuin P/E:tä. Omaisuuden tasearvoa suhteessa yrityksen hintaan kuvaa tunnusluku P/B eli price per book. Toki tasearvo voi olla ylä- tai alakanttiin, mutta noin yleisperiaatteena, jos P/E on houkutteleva, ja uskoo itse että yritys pystyy takomaan vähintään sillä tasolla tulosta, ja sen lisäksi P/B on hyvällä tasolla, voi yrityksen arvostaa fundaperusteisesti korkeammalle kuin toisen putiikin, jolla sama P/E mutta omaisuuden tasearvo suhteessa hintaan heikompi.
Jos pitäisi sijoittaa eri lajien urheilijoihin (kuten sponsorit tekevätkin), kurkattaisiin varmaan lajin sisäisten rankingien ja urheilijan elinkaaren lisäksi esim. instaseuraajien määrää, nykyisten yhteistöiden vaikuttavuutta, jne... eli vastaavalla tavalla, vaikka verrataankin "omenia ja appelsiineja", voitaisiin hakea sijoituksen kannalta mielekkäät tunnusluvut ja perustaa päätöstä ainakin osin niihin.
Sitten on erikseen kysymys meneekö juuri nämä toimialat ja esimerkkifirmat juuri kuvatulla tavalla. Koitan kaivaa jotakin mahdollisia vastaesimerkkejä... Jos suomalaisia poliitikkoja kiinnostaisi, voitaisiin Suomeenkin koittaa houkutella amerikkalaisten suuryritysten datasaleja, ja jokin syrjäkunnan halli voisi sopia hyvin koukuttavien fiidien laskentaan. Paperikoneet voinee myydä johonkin arvoon, paitsi toki jos netti aivan kaikkialla, jolloin romumetalliksi. Stockan Mannerheimintien tavaratalorakennusta arvostettiin aikanaan paljon korkeammalle, silloin joskus kun business vielä kukoisti. Jos tila sopii huonosti korvaavaan käyttöön (esim. hotelliksi, lääkäriasemaksi, tms) ja "edes Stocka" ei pystynyt tekemään tilalla tavaratalona tuottoa, ja Helsingin keskustan muotiliikkeet muutenkin hätää kärsimässä, niin päästään tilanteeseen, missä aikanaan itsestäänselvältä tuntunut arvostus ei enää sitä ole.
Itse toki sillä linjalla että Cityconilla vakaat näkymät, mutta niin kauan kun Citycon saa itse tuottoa tiloistaan, ei niiden varsinainen hinta ole firman arvostuksen kannalta mielestäni hirveän kiinnostava, ellei sitten hinta laskisi tyyliin tasearvon rajoille. Koska jos ei enää saa, niin todennäköisesti myös tilojen markkina-arvo madaltuu merkittävästi.
On muuten aika paljon asioita mitä ei tule ostettua netistä, esim. just valkattiin verhoja livenä. Ei muuten sattumalta myöskään menty (Barcelonan) keskustaan, koska parkkeeraaminen kallista, ruuhkaista, metrossa on kuuma, ja mitä vielä. Mielestäni digitalisaatio ei tässä kohtaa vie koko markkinaa.
