Kaikenlaista pientä. Viikonloppuna kävin testaamassa paikallisen golfkentän (Golf-Club Trier), jonne on kämpältä n. vartin matka. Kenttä osoittautui varsin miellyttäväksi, jopa niin että rankkaan sen pelaamieni kenttien kärkikastiin. Mitään tarkkaa järjestystä en pidä yllä, mutta varmaan lähellä top-10, top-20 ainakin (pelattuja kenttiä on siis nyt 221, 19 eri maassa).
(VAROITUS: tylsää golfhöpötystä; ne, joita golf ei kiinnosta, voivat hypätä suoraan seuraavaan kappaleeseen) Kenttä on tyypiltään klassinen puistokenttä, mutta rakennettu sillä tavalla rinteeseen, että täysin tasamaalla kulkevia väyliä ei juurikaan ole, vaan melkein joka väylällä mennään ala- tai ylämäkeen. Lyönneille on hyvin tilaa, mutta kenttä on pitkähkö, keltaisilta yli 6000m (valkoisia ei olekaan, vain punainen, sininen ja keltainen). Kaltaiseni klubituupparin pitäisikin ehkä pelata sinisiltä. Väylät on hyvin eroteltu toisistaan puilla, mutta sivuunkin mennyt lyönti löytyy helposti. Vesiesteitä on jonkin verran. Joka väylällä näkee hyvin mihin on tarkoitus lyödä (pelasin yksin eikä missään vaiheessa tullut tunnetta että mihin tässä pitäisi tähdätä). Myös opasteet ovat erinomaiset. Kentän kunto oli hyvä lukuunottamatta greenejä, jotka oli juuri rei'itetty ja hiekoitettu. Pieni miinus tulee pitkästä siirtymästä kymppitiille ja siitä että ysiväylällä parinsadankin metrin draivin jälkeen on käytännössä pakko ottaa lyhyt välilyönti vesiesteen eteen, josta on sitten n. 160 lipulle. Aika moni paikallinen ilmeisesti pelaa vain ysin, koska asiaa ensinnäkin kysyttiin erikseen ilmoittautuessa ja koska ulosmenossa melko täynnä ollut kenttä muuttui sisääntulossa aivan autioksi. Päivän kohokohtina 203m par-kolmosella griiniosuma ja par sekä 410m par-nelosella griiniosuma ja birdie (molemmat tosin alamäkeen ja jälkimmäisellä lippu oli ihan edessä).
Eilen käytin autoani paikallisessa autoliikkeessa korjausarviota varten. Sovittiin, että koska joka tapauksessa tarvitsen katsastuksen rekisteröintiä varten, hoidetaan katsastus ensin (samassa paikassa) ja katsotaan pitääkö jotain muutakin korjata. Jätin siis autoni illalla sinne ja tulin bussilla töihin. Bussimatkailu sujui muuten hyvin, mutta Trieristä Luxemburgiin tulevassa "pendelbus"sissa ei myytykään lippuja. Kysyin kuskilta että mitäs nyt tehdään, johon kuski totesi lyhyesti ettei tehdä mitään, vaan matkustat ilman lippua. Paluumatkalle löysin ja latasin oikean appin, ja ostin samalla päivälipun, jotta tulomatkakin tuli maksettua. Sinänsä harmi, ettei ole Trierin sisäisen liikenteen ja pendelbussin kattavaa yhteistä lippua. Lopputulema katsastuksesta oli, että autoon tarvitsee tehdä remppa, jonka hinta on kolmasosa auton arvosta Suomessa ja puolet sen arvosta täällä (ja auto on katsastettu Suomessa kesäkuussa). Katsastus oli paitsi tarkka myös suomalaiseen verrattuna kallis, 84 EUR ilman päästömittausta. Onneksi lopputili edelliseltä työnantajalta tulee huomenna.
Huomisaamuna pitäisi sitten mennä kaupungintalolle klo 8:30 ja koittaa rekisteröityä asukkaaksi. Koska pessimisti ei pety ja saksalainen byrokratia saattaa olla tarkkaa, odotan vastoinkäymisiä joko puuttuvien bumagoiden tai kielihankaluuksien muodossa. Saksalaisen pankkitilin avausta yritän uudestaan sitten kun rekisteröityminen on kunnossa, päättelin nimittäin, että kun käytännössä joka pankki tekee tiliä avatessa SCHUFA-kyselyn (luottotiedot), niin se melkoisen varmasti failaa kun en ole missään rekisterissä. Meinschufa-palvelusta voi tilata itselleen ilmaisen otteen tiedoistaan, voisi tietysti piruuttaan tilata sen ennen ja jälkeen rekisteröitymisen ja katsoa muuttuuko mikään.
Työnantaja kertoi, että Luxemburgin verokortti pitäisi tulla heidän ilmoituksensa perusteella postissa. Toisaalta verottajan sivu kertoo, että sitä pitää hakea itse. Tästä laitoin verottajalle kyselyn, katsotaan mitä ilmenee. Verokortti olisi kuitenkin kiva saada, vaikka täällä ilman verokorttia pidätetään vain kohtuulliset 33%. Lisäksi Luxemburgiin pankkitiliä avatessa kysellään TINiä. En tiedä vielä saisiko Luxemburgilaisen tilin auki ilmankin.
Toinen mitä odottelen on CNS-kortti (paikallinen KELA-). KELA nimittäin ilmoitti kuulleensa etten asu enää Suomessa, ja että KELAn palvelujen piiriin kuuluminen lakkaa, ellen ilmoita jotain hyvää syytä miksi sen pitäisi jatkua. Tällaista ei ole, ja olisi kuitenkin kiva kuulua jonkun maan sairausvakuutuksen piiriin. Sitten kun saan CNS-kortin pitää vielä onnistua saamaan S1-lomake ja löytää Saksasta sopiva sairaskassa jolle sen toimittaa, niin pitäisi päästä myös saksalaisen terveydenhuollon piiriin.
Vaikka alunperin ajattelin asettua pysyvämminkin Saksan puolelle, olen nyt ruvennut alustavasti katselemaan vuokrattavia taloja myös Luxemburgin puolelta. Kummallakin puolen rajaa tuntuu kuitenkin olevan niukahkosti tarjontaa taloista, joihin saa ottaa myös koiria.