Hauturin matkakertomuksia - Euroopan ytimessä

TL wrote:

Valtionvelkaa on paljon vähemmän kuin meillä, verotus kevyempää ja yhteiskunta ilmeisesti toimii vähintään yhtä hyvin. Viimeinen oletus, jonka voit mielellään oikaista jos meni väärin. Mihin tämä mielestäsi perustuu?

Ainakin minun kuplastani katsottuna yhteiskunta toimii varsin hyvin. Isoimpana ongelmana minun tuloluokassani ovat asuntojen hinnat, käytännössä minkään järjellisen asunnon ostaminen ei ole mahdollista. (Maatahan täällä sinänsä riittäisi ihan hyvin, mutta käsittääkseni rakennuskelpoisen maan omistajat ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa, ja tonttimaan hinta on hyvin korkea.) Toki jos olisin 20v nuorempi saisin kyllä pitkän lainan jonka lyhentämiseen maksukyky ehkä riittäisi, mutta tämän ikäisenä ei enää järkevää eikä välttämättä mahdollistakaan (luullakseni paikalliset pankit haluavat että laina maksetaan suunnilleen 65 ikävuoteen mennessä pois). Toisaalta asuntojen hintoihin nähden vuokrat ovat itse asiassa varsin maltilliset, katselin tuossa huvikseni mitä vastaavan talon vuokraaminen Suomen pääkaupunkiseudulta maksaisi, ja läheltä Helsingin keskustaa joutuisi maksamaan saman tai enemmänkin kuin tästä, kehyskunnissa pääsisi sitten ehkä n. 500-1000 euroa halvemmalla, eli ei vuokralla asuminen nyt loppupelissä täällä ihan mahdottoman kallista ole. 

Nähdäkseni suurin syy maan vauraudelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille on se, että tänne on onnistuttu houkuttelemaan varsin suuri ja hyvinvoiva finanssisektori, joka toisaalta maksaa yhteisöveroja ja toisaalta myös maksaa työntekijöilleen hyvin, mikä osaltaan pitää muun talouden pyörät pyörimässä. Lisäksi tässä on kolme naapurimaata, joista on onnistuttu houkuttelemaan runsaasti (n. 50% työvoimasta) niissä asuvia työntekijöitä, jotka toki käyttävät esim. Luxemburgin infrastruktuuria ja terveydenhuoltopalveluita, mutta jotka kuitenkin esim. kouluttavat lapsensa ja viettävät sairaimmat viimeiset vuotensa kotimaassaan - toki verraten runsasta luxemburgilaista eläkettä nauttien. Myös maassa asuvat ovat suurelta osin kaltaisiani tänne muualta muuttaneita; jos tämän maan vauraus olisi pitänyt rakentaa pelkästään natiivien panoksella, uskallan väittää että tilanne näyttäisi toisenlaiselta. Täältä katsoen Suomessa nyt käytävä ulkomaalaiskeskustelu vaikuttaa ihan pähkähullulta, vaikka ilman muuta olosuhteetkin ovat monessa suhteessa aivan erilaiset (yksi merkittävä ero on mm. se, että tänne muuttaa paljon EU-kansalaisia, joita nykysäännöillä saisi tulla Suomeenkin, mutta aika harva EU-maassa asuva on kiinnostunut muuttamaan Suomeen)

Laitetaanpas nyt samaan syssyyn muitakin hajakommentteja. Ulkona on nyt n. 30 astetta ja aurinkoista. Suunnilleen samanlaista on luvattu ensi viikon alkupäiviin asti. Viikon päästä viilennee vähän päälle 20 asteeseen ja sateitakin voi tulla. Muutenhan kesä on ollut viime vuotista viileämpi ja sateisempi.

683. Schueberfouer on käynnissä. Kirjoitin tästä vuosi sitten, joten en kirjoita uudestaan. Tänä vuonna joissain laitteissa on ollut ongelmia ja läheltä-piti -tilanteita. Kävimme yhtenä päivänä kiertelemässä ja juomassa parit oluet, mutta muuten riekkuminen jäi vielä vähempään kuin viime vuonna. Sen sijaan siirryimme Brasserie Guillaumen terassille nauttimaan erinomaisista kalaruuista. Koska paikka on melko nimekäs, on hintataso jonkin verran normiravintoloita korkeampi, mutta silti siedettävä. 

Maan lounassetelikäytäntö uudistuu. Kaikki paperiset setelit korvataan jo monessa paikassa käytössä olevalla kortilla, ja vuoden vaihteessa setelien arvo nousee 15 euroon. Ilmeisesti itse maksettava osuus säilyy samana. Päivittäiselle käytölle tulee 5 setelin eli 75 euron yläraja (tällä hetkellähän yläraja taitaa olla teoriassa kolmisensataa, mutta paperisilla seteleillähän sitä ei voi valvoa, jos käyttää useammassa paikassa). Kuukausittain saa edelleen 18 seteliä.

Rakennusliikkeitä menee konkurssiin täälläkin, ainakin yksi suuri (Cardoso), pienemmistä ei ole tarkempaa tietoa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet useimmilla alueilla ilmeisesti viiden prosentin suurusluokassa.

Talven lähestyessä ollaan jälleen seurattu kaasuvarastojen täyttöastetta. Viimeksi kun kuulin aiheesta uutisen, olivat varastot jo yli 90% täynnä, joten Putlerin harmiksi ilmeisesti ensi talvenakaan eivät keskieurooppalaiset jäädy koteihinsa. Polttoaineiden hinnat sen sijaan ovat viime aikoina nousseet, tänään dieselin hinta on jo 1,638/l. Hinnat voi kätevästi katsoa esim. täältä: https://today.rtl.lu/mobility/fuel-prices

Lomakausi alkaa olla lopuillaan, ja koulutkin alkavat taas ensi viikolla. Liikenteessä olikin ihanan rauhallista, mutta kohta pitää taas laittaa kelloa soimaan sen verran aikaisin, että ehtii tien päälle ennen pahimpia ruuhkia.

Joku paikallinen finanssialalla toimiva johtohenkilö oli postannut ex-vaimostaan (tai ex-tyttöystävästään, tarkat yksityiskohdat eivät jääneet mieleen) kuvia aikuisviihdesivustolle ilman asianomaisen lupaa ja sai sakot: 120000 euroa. Jos ylinopeudesta annetaankin melko maltillisia sakkoja, niin näköjään kovempiakin sakkotuomioita on käytössä. Olikohan hintansa arvoista?

e: meinasi unohtua, tässä kuussa tulee vuoden kolmas indeksointi, eli palkkoja nostetaan taas 2,5%. Lisäksi täällä on tulossa vaalit, mutta koska en ole äänioikeutettu, en ole pahemmin seurannut. Ulkomaalla asuvien luxemburgilaisten postiäänestyskuorien tilaaminen päättyi hiljattain, ja esim. Brasiliassa asuvista n. 27000 äänioikeutetusta kuulemma lähes 200 oli innostunut tilaamaan postiäänestyskuoren, joten ihan kaikkia äänioikeutettujakaan ei hirveästi kiinnosta.

Aki Pyysing wrote:

Jos meillä olisi jenkkisakot, ajelisin vuosittaisilla kotimaanmatkoillani liikenteen ja kelin sen salliessa 30 km/h ylinopeutta, eli sellaista, josta ei suoraan mene kortti. 

En tiedä onko vanhuus vai mikä, mutta vaikka minun ei tarvitse enää kameratolpista Suomessa välittääkään (Suomesta ei käsittääkseni edelleenkään lähetetä automaattisen kameravalvonnan sakkoja ulkomaille), eikä luultavasti tarvitsisi välittää poliisin tutkistakaan (joita en ole tosin vuosiin Suomen teillä nähnyt, toki joku partio voi normi partioreissullaan pitää kojelautatutkaa päällä), olen siirtynyt pääasiassa ajamaan nopeutta, joka alittaa sakotuskynnyksen (eli mittarinopeus 10km/h yli rajoituksen, todellinen 7km/h yli). Joskus harvoin jos on olevinaan kiire saatan ajaa 15-20km/h ylinopeutta (mittarinopeus, todellinen 3km/h vähemmän). Ohitustilanteissa saattaa hetkellisesti nousta tuonne 30km/h yli -lukemiin. Saksassa silti tykkään tilanteen salliessa ajaa joskus kakkosellakin alkavia vauhteja, tilanne tosin sallii aika harvoin. Nykyinen autoni on jo aika mones auto peräkkäin, jolla en ole kertaakaan ajanut "täysillä".

Tänään jouduin ensimmäistä kertaa Luxemburgissa tappamaan oman ruokani. Suomessahan olen sekä metsästänyt että jonkin verran kalastanut, joihin molempiin tämä kuuluu olennaisena osana. Täällä tilanne oli kuitenkin hieman eri.

Suomessa oli tapana kerran vuodessa syödä rapuja. Silloin hommasin ravut aina valmiiksi keitettynä, koska olen perusluonteeltani laiska. Täällä perinne on vaihtunut äyriäisten ja vastaavien grillaamiseen. Viime vuonna sain läheisestä kalakaupasta myös raa'an hummerin valmiiksi halkaistuna (mikä ei tietenkään ole paras tapa), mutta tänä vuonna Kirchbergin Auchan totesi yksiselitteisesti, että he eivät voi myydä raakoja hummereita kuin elävinä. Niinpä roudasin elävän hummerin kotiin ja jännitin pari tuntia pysyykö se elossa ja pysyihän se, siihen asti kunnes halkaisin sen itse ja grillasin.

Tätä kirjoittasessani tosin tulin ajatelleeksi, että onhan tässä simpukoita kokattu vaikka kuinka monta kertaa ja ostereitakin syöty silloin tällöin, ja kaikki ovat (toivottavasti) olleet elossa kokkausta aloittaessa, joten tarkkaan ottaen olen kyllä tappanut oman ruokani useita kertoja aiemminkin. Dramaattinen aloitus oli siis valheellinen ja koko postaus tavallaan turha. Ruoka oli silti hyvää: ostereita, kampasimpukoita, jättikatkarapuja ja hummeria grillattuna. Voin edelleen suositella.

Ensin korjaus edelliseen postaukseen. En tiedä miksi kirjoitin kampasimpukoista, kun kyseessä olivat partaveitsisimpukat. Onneksi virhe ei ole merkittävä. Tykkäisin silti, jos edes omia blogiviestejään saisi korjailla pidempään kuin tunnin.

Paikallisia uutisia. Pari päivää sitten kerrottiin EU-alueella mitatun kuinka isolla osalla kotitalouksista ei v. 2022 ollut varaa lämmittää kotiaan kuten olisi halunnut. Luxemburgissa osuus oli toiseksi pienin. Voisin kuvitella tästä uutisoidun Suomessakin, koska Suomessa osuus oli pienin.

Eilen uutisoitiin myös, että Luxemburg käyttää eniten rahaa per oppilas OECD:ssä kouluopetukseen. Tämä johtuu toisaalta siitä, että opettajien palkat täällä ovat hyvät, ja toisaalta siitä, että opettajamäärä suhteessa oppilasmäärään on suuri. Lisäksi uutisoitiin siitä, että yksityiskoulut menettävät oppilaita julkisille oppilaitoksille. En tiedä onko näillä kahdella uutisoidulla asialla mitään yhteyttä toisiinsa. Ehkä ei.

Joskus aiemmin kirjoitin, etten ole vielä törmännyt yhteenkään lakkoon Luxemburgissa, naapurimaissa kyllä. Nyt olen, koska uutisissa kerrottiin Cargoluxin (valtion omistama lentorahtiyhtiö) lakon alkaneen tänään. Työntekijäpuoli vaatii mm. 6% palkankorotusta seuraavien neljän vuoden aikana (tämä siis automaattikorotusten päälle). Varmaan myös joitain asiakysymyksiä on mukana, en ole niin perehtynyt. Sattumalta pelasin muuten joku aika sitten golfia vanhemman herrasmiehen kanssa, joka oli vuosikymmeniä sitten ollut Cargoluxin työntekijä nro 20 ja sittemmin myös jäänyt eläkkeelle yhtiöstä. Hänen aloittaessaan Cargoluxilla oli kaksi potkurikonetta. Hän hoiti toisen niistä, Hong Kongiin lentäneen, logistiikkaa. Kyytiin mahtui 20 tonnia tavaraa ja yksi reissu Hong Kongiin ja takaisin kesti viisi päivää.

Terveydenhuollon saralla tarkoitus on saada pikkuhiljaa CNS-korvaukset suorakorvauksiksi. Ensin kuulemma yleislääkärien osalta, sitten hammaslääkärien ja pikkuhiljaa sitten muidenkin. Tämän mahdollistava systeemi tulee käyttöön ensi viikolla. Toisaalta olen jo parissa paikassa saanut suorakorvauksen, en sitten tiedä mikä sen on mahdollistanut. Myöskään lääkkeistä ei tarvitse apteekeissa maksaa kuin omavastuu. Sähköisistä resepteistä nähdään vasta päiväunia.

Reseptien osalta täällä on sellainen käytäntö, että lääkäri kirjoittaa lääkkeen annostuksen ja määrää sitä esim. kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Apteekki sitten laskee paljonko se tarkoittaa. Tämä johtaa joissain tapauksissa kummallisiin tilanteisiin pakkauskokojen kanssa. Esim. jos lääkäri kirjoittaa kuudeksi kuukaudeksi lääkkeen jota otetaan yksi päivässä, laskee apteekki että se tekee 180 kappaletta. Jos pakkauskoko sattuu olemaan 100 kappaletta saat yhden sellaisen ja reseptiin jää käyttämättä 80 kappaletta. Mutta jos 100 on ainoa pakkauskoko, et saa reseptillä enää mitään, vaan joudut hakemaan uuden reseptin jo reilun kolmen kuukauden päästä. Suomessa käsittääkseni lääkäri kirjoittaisi reseptiin 200 kappaletta.

Verokonsultin kanssa on saatu veroilmoituksen yksityiskohdat hierottua ja veroilmoitus (20 sivua ilman liitteitä, en tiedä mitä kaikkea etukäteen konsultille toimittamastani materiaalista liitetään mukaan) lähtee tänään konsultille allekirjoitettuna ja varmaan lähipäivinä verottajalle. Jään mielenkiinnolla odottamaan onko lopputulos konsultin laskelman mukainen ja minkälainen lasku konsultilta tulee. Myös Suomen verottaja halusi selvityksiä, meiltä molemmilta mökin vuokratuloista ja minulta lisäksi ulkomaille muutosta, koska olin vaatinut arvopaperien myyntivoittoja verosopimuksen mukaisesti Luxemburgissa eikä Suomessa verotettaviksi. Tästä sitten huomasin, että olin unohtanut Hauturskan veroilmoituksessa tehdä saman vaatimuksen, pitää selvittää onko se syytä tehdä jälkikäteen ja jos niin miten asia hoidetaan. Luxemburgissa ei onneksi tarvitse jättää kuin yksi yhteinen ilmoitus meiltä molemmilta.

Cargoluxin lakko päättyi kestettyään kolme päivää. Työntekijät saivat 5,5% neljässä vuodessa pyytämänsä kuuden sijaan. Lisäksi sovittiin jotain etätyökäytännöistä ja työtehtävien vaativuusluokittelusta tjsp. Oli kuulemma Cargoluxin historian ensimmäinen lakko.

Viikonloppuna kävin paikassa, joka ei ilmeisesti ollut saanut muistiota inflaatiosta. Olin nimittäin pari yötä pienessä hotellissa Pierrefondsissa (Ranska), ja hotellin ravintolassa kolmen ruokalajin menu (=alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka vapaasti a la carte -listalta, pl. yksi sampanjajälkiruoka johon oli lisämaksu) maksoi 30 euroa. Ei gourmet-tasoa, mutta aivan kelvollista ranskalaista bistroruokaa. Pullo varsin mukiinmenevää Cotes du Rhonea maksoi 20 euroa. Aperol Spritz 7,50. 

Veroneuvoja lähetti laskun. Lasku oli täynnä viittauksia erilaisiin lakipykäliin, ja näitä googlailemalla selvisi, että Saksassa (veroneuvoja on siis saksalainen, mutta hallitsee lukuisien Grenzgängerien takia myös Luxemburgin verotuksen) on olemassa Steuerberatervergütungsverordnung (StBVV, koko viralliselta nimeltään "Vergütungsverordnung für Steuerberater, Steuerbevollmächtigte und Berufsausübungsgesellschaften" - saksa on kyllä mainio kieli), eli "veroneuvojien palkkiosääntö", jonka perusteella veloitukset määräytyvät. Sieltä löytyy taulukko, josta katsotaan veroilmoituksessa ilmoitettujen (sekä veronalaisten että verovapaiden) tulojen perusteella enimmäisveloitus, ja tämä kerrotaan sitten kertoimella, jonka määräytymisestä em. laki antaa erilaisia ala- ja ylärajoja kullekin erityyppiselle toimeksiannolle, mutta jonka täsmällisen suuruuden veroneuvoja ilmeisesti määrittelee annetuissa rajoissa toimeksiannon työläyden tms. mukaan. Lisäksi veloitetaan näköjään "Auslagenpauschale", eli kuluja, joka on tietty prosenttiosuus muusta veloituksesta, mutta enintään 20 euroa. Näin laskettuna koko homman kustannukseksi tuli ALVeineen n. 550 euroa. Tärkeintä oli kuitenkin oppia miten homma hoidetaan, joten ensi vuonna ehkä pystyn halutessani hoitamaan itsekin.

Perjantaina olin (muistini mukaan) ensimmäistä kertaa elämässäni "kevyen" musiikin konsertissa. Ja konsertilla tarkoitan siis sitä, että maksoin sisäänpääsystä tilaisuuteen, jonka ainoa sisältö oli musiikkiesitys. Aiemminkin olen toki ollut erilaisissa firmojen tilaisuuksissa, opiskelijajuhlissa, ravitsemusliikkeissä jne, joissa on muun toiminnan ohella esiintynyt erilaisia artisteja tai bändejä, mutta kenenkään keikalla tai festareilla en muista tähän mennessä käyneeni (toki on mahdollista että joskus kouluaikoina on ollut joku ilmaiskeikka, jota en muista). Nyt siis kävin, kun Elvis Costello  tuli Steve Nieven kanssa Luxemburgiin esiintymään ja Hauturskan aloitteesta menimme paikalle. Tämä oli jollain tavalla osa heidän Euroopan kiertuettaan, vaikka kiertueen sivuilla ei asiasta mainitakaan. Herrat soittivat ja lauloivat pari tuntia ja esittivät parisenkymmentä kappaletta, joista yhden tai kaksi olin tunnistavinani entuudestaan. Osassa kappaleista oli nauhalta tulevaa taustasoittoa, mutta suurin osa oli onneksi vain Steven ja (osin) Elviksen itsensä säestämiä. Onneksi, koska taustasoitto oli miksattu raivostuttavan kovalle, ja esim. Steven pianoa ei tahtonut sen alta kuulla juuri lainkaan. Nyt olen jälleen yhdenlaista kokemusta rikkaampi.

Jii wrote:

Tämä on miellyttävä blogi, kiitos kirjoituksista! Hyvin kirjoitettuja ja mielenkiintoisia havaintoja eri kulttuurista on aina mukava lukea.

Kiitoksia palautteesta, sitä on aina mukava saada muutenkin kuin ala- ja yläpeukkujen muodossa. Myös (perusteltua) kritiikkiä saa esittää.