Mikko Isotalo kirjoitti:Kysymys osuuskuntamuotoisuudesta vs. osakeyhtiömuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta yhtiön arvoon on mielenkiintoinen. Olen itsekin pohtinut sitä usein. Hallituksessa jaamme laajasti näkemyksen, että omassa kohdeyritys-sijoitustoiminnassamme osuuskuntamuotoisuus tuo usein kilpailuetua. Tokihan sen pitäisi näkyä pitkällä aikajänteellä osakeyhtiöitä parempana arvonkehityksenä. Voisiko taustalla olla ajattelu, että vaalitapa näyttää johtavan väistämättä puolueiden rooliin osuuskunnan rakenteissa ja sijoittajat vierastavat tätä poliittista kytkyä? Your opinion is highly valued here.
Sijoittajat aiheellisesti vierastavat poliittisia kytkyjä. Jos osakeyhtiö saa osakkuusyrityksestään ostotarjouksen, katsotaan pelkästään hinnan suhdetta näkymiin ja valuaatioihin. Jos poliitikko saa tarjouksen pöydälleen, hän ajattelee lähinnä kaupan vaikutusta äänimääräänsä. Jos yhtiö on saneerauksen tarpeessa, poliittiset päättäjät toimivat hitaammin kuin yksityiset - jos silloinkaan - varsinkin jos saneeraustarpeen alla on äänestäjiä.
Vaikka asia olisi niin, että KPY:n hallitus toimii vain liiketaloudellisilla periaattein, eivät sitä ulkopuoliset tarkkailijat hevillä usko. Toki pitkäaikaisilla näytöillä voi vakuuttaa joitakin yksilöitä, mutta ei sijoittajien massaa. Ja millään näytöillä ei oikein vakuuteta ketään siitä, että ääni per henkilö (eikä ääni per osuus) pohjalta valitut edustajiston jäsenet toimisivat täältä ikuisuuteen omistaja-arvo ohjenuoranaan. Puhelinyhdistyshän oli omistajien kannalta reilumpi yhtömuoto, koska siinä vallitsi ääni per osuus -periaate.
HPY vei muutoksen osuuskunnan kautta pörssiyhtiöksi läpi 1994-9, kuten omistajien kannalta pitkin tehdä. KPY pysäytti kehityksen osuuskunnaksi, mikä hivenen tuolloin meitä sijoittajia harmitti ja kuopiolaistenkin omistajien olisi syytä olla tyytymättömiä. Onneksi pahimmat kauhukuvamme Puijon tornin korottamisesta eivät ole toteutuneet, vaan yhtiö on näyttänyt toimivan liiketaloudellisilla(kin) periaatteilla.