Passiivisen indeksirahaston valinta?

Oma strategiani olisi sijoittaa S&P 500 indeksiin, jos haluaisin mahdollisimman paljon mielenrauhaa. Se koostuu 500:sta isoimmasta yhdysvaltalaisesta yrityksestä, joten aika vakaalla pohjalla indeksi on. Ajoittaminen ei ole koskaan helppoa, joten ostopaikkojen odottelu saattaa vaan kostautua. Ajallinen ajoittaminen on yksi vaihtoehto, jos isomman summan kerralla sijottaminen tuntuu epämielyttävältä, mutta on hyvä muistaa, että lähtökohtaisesti markkinoilta pois oleminen ei ole odotusarvo mielessä järkevää. S&P 500 indeksi on myös maailman tunnetuimman sijoittajan Warren Buffettin mielestä paras vaihtoehto sijoittajalle, joka ei halua vaivata päätään yksittäisillä osakkeilla.

"By periodically investing in an index fund, the know-nothing investor can actually outperform most investment professionals." -Warren Buffett

Miten valita passiivinen rahasto, kysyy 1UP?

Kysymys on sikäli harhaanjohtava ansa, että siitä puuttuu indeksi eli kohde, johon on tarkoitus sijoittaa. Rahaston seuraama indeksi voi olla MSCI World Index, DAX tai STOXX Global Automation & Robotics Index.

Ensimmäinen kysymys olisi hyvä olla vaikkapa: Kuinka valitsen parhaimmat indeksit, joita seuraamaan aion jatkossa hankkia pasiivisia indeksirahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja?

Tästä voi edetä rahastovaihtoehtoihin, niinkuin yllä nimimerkki Olpa on tehnyt. Kun rahastoja on salkussa useampia, esiin tulee indeksien eli sijoituskohteiden allokaatio.

Jos tuo Sijoitustiedon Drupal 10 ympäristöön saadaan lisättyä Blogit-välilehdelle 'Näytä lisää' -nappi, niin sieltä voi etsiä salkkuallokaatioon liittyviä kirjoituksia vaikkapa Random Walkerin osiosta. Alla linkki, jolla pääsee alkuun:

Linkki Random Walker: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/optimaalisen-sijoitussalkun-rakentaminen-osa-1-0

Eli kysymysten aihe on, miten välttää sijoituksen menettäminen ja onko rahaston iällä tähän vaikutusta.

Tämä riippuu paljolti siitä kuka rahastoa hoitaa. Otat joka kuukausi sijoitusriskin, kun palkkasi menee pankkiin ja jätät sen pankin haltuun talletuksena. Talletus on käytännössä lainaa, jota pankki ottaa asiakkailtaan omaan liiketoimintaansa, esimerkiksi lainatakseen sitä eteenpäin vaikkapa asunnon ostajille. Pankki- ja talletustoiminta on säädelty tiukasti juuri sen takia, ettei tallettajien tarvitsisi itse arvioida pankkien luotettavuutta ja talletusten suojaa.

Osakesijoittaminen suoraan tai rahastojen kautta on riskisempää, mutta niin ovat tuototkin talletuksia paremmat: aito tuotto, joka syntyy vuokratuotoista, liiketoimintaosuuksien tuotosta eli osingoista jne. sekä spekulatiivinen tuotto, joita ovat osakkeen hinnannousu tai valuuttatuotto tms.

Sijoitusomaisuutta hoitaa rahastoyhtiö, joita on monia erilaisia. Rahastoyhtiö pitää huolta salkun sisällöstä ja säilytysyhteisö huolehtii, että salkku ja sen sisältämä rahaston sijoittajien omaisuus on hyvässä tallessa ja erillään rahastoyhtiön omista varoista. Tähän päädyttiin jo rahastohistorian alussa, sillä jo Hollannissa 1774 perustetulla, ilmeisesti maailman ensimmäisellä sijoitusrahastolla oli iso arkku, johon rahaston arvopaperit kerättiin säilytettäviksi.

Useassa eri tutkimuksessa on todettu seikka, että alhaiset kustannukset ovat yksi luotettavimmista tulevien pitkän aikavälin tuottojen ennustetekijöistä. Maailman suurin rahastoluokittaja Morningstar on todennut, että sen muista ennusteista saa ehdottomasti parhaan hyödyn, kun yhdistää ne rahastojen kustannustehokkuuteen.

Rahastoja myös lopetetaan tai sulautetaan toisiin rahastoihin. Rahastot poistuvat yleensä huonon menestyksen tai sen takia, että niiden rahastopääoma on mennyt sen verran pieneksi, ettei rahaston hallinnointi ole kannattavaa.

Rahastojen katoamista on tutkittu ja ajanjaksolla 1.1.2006 - 31.1.2019 Suomessa katosi yhteensä 193 rahastoa eli noin 15 kpl vuosittain. Näistä osakerahastoja oli 104, yhdistelmärahastoja 36, korkorahastoja 35 ja muita rahastoja 18. Muut rahastot koostuivat hedge-, erikoissijoitus-, rahamarkkina- ja vipurahastoista.

Rahastojen poistumisia on kaikilla yhtiöillä:

Linkki tutkimukseen-pdf: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/354949/Kadonneet%20rahastot%201.01.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sijoittajan ongelma on, että etukäteen on mahdotonta tietää kenen markkinanäkemys - rahaston sijoituspolitiikan ja rahastonhoitajan näkemyksen yhdistelmä - on toimivin ja myötätuulessa seuraavina vuosina.

Kuka olisi pari vuotta sitten arvannut Venäjä-rahastojen tilaa nyt: lopetetut Venäjä-rahastot ovat OP Venäjä, Nordea Venäjä ja Danske Invest in Russia. Seligsonin Russian Prosperity Fund Euro -syöttörahasto on suljettu toistaiseksi. Sijoittajat eivät nyt voi lunastaa rahasto-osuuksiaan Venäjä-rahastoista, joten he eivät saa niistä rahojaan ulos.

Linkki Taloustaito: https://www.taloustaito.fi/Rahat/rahastosijoittajan-rahat-jumissa-venajalla-mita-tehda/#4ce1947c

Nämäkään eivät olleet mitään nuorimpia rahastoja, joten ikä ei tuo välttämättä varmuutta. Pitkäjänteisen sijoittajan salkun ytimen muodostamiseen ei ole olemassa varmempaa strategiaa kuin tarkkaan harkittu sijoitussuunnitelma, jossa hyvä hajautus toteutetaan selkeillä kustannustehokkailla välineillä.

Tylsää, mutta toimivaa.

”Sijoittamattomuusriski”

Yksi yleisimmin toteutuvia riskejä johtuu markkinoilta poissaolosta. Sijoittamattomuusriski eroaa siinä mielessä monista muista riskinlajeista, että sen kohdalla on kysymys ennen muuta ostovoiman vähenemisestä inflaation kautta, ei siis pääoman pienenemisestä yritystoiminnan ja arvopaperimarkkinoiden riskien toteutuessa.

Osakemarkkinoiden oletettu tuotto on pitkällä aikavälillä tili- ja korkotuottoja parempi eikä siitä kannata luopua, jos pystyy kantamaan osakemarkkinoihin liittyvät arvonheilahteluriskit. Sijoittajien yritykset ”ajoittaa markkinoita” epäonnistuvat usein ja markkinoilta poissaolo ajoitusyritysten vuoksi on ainakin historiallisesti ollut suurempi riski kuin arvonvaihteluihin liittyvä ajoitusriski.

Linkki Seligson: https://www.seligson.fi/resource/rahastosijoittajan_opas.pdf

Joten sijoittamaan vaan, sillä kuppaaminen killinkien kanssa ei kannata. 

Allokaatio - miten hankkia ja jakaa varat sekä koska?

Seligsonin Rahastosijoittajan oppaassa kehotetaan aloittamaan sijoitussuunnitelmalla:

Siinä on siis yksi varojen jako-ohje: ensin käteistä, sitten sopivasti hajauttaen eri maanosiin osakerahastoja - ajallinen ja paikallinen hajautus.

Jatketaan pohdintaa The Intelligent Investor -kirjan kirjoittajan Benjamin Grahamin (1894-1976) ohjeesta: "The investor should never have less than 25% or more than 75% of his funds in common stocks."

Eräs pohdittava asia on merkittävimmän sijoitusalueen eli jenkkisijoitusten suhde salkun muihin sijoituksiin: "It may make sense for young investors to allocate 40% or more of their portfolio to U.S. equities for their long-term goals," she (Kalee Boisvert, a Calgary-based financial advisor eli kanadalainen sijoitusneuvoja) said.

Jenkkimarkkinan voimaetu ei ole ikuinen vaan vaihtelee lujasta uskomuksesta huolimatta: Many investors have long said American companies’ global strength made U.S. markets a no-brainer for where to park their money. But easing concerns about international economies have made the outlook for overseas stocks relatively brighter.

Raha liikkuu taas sisään jenkkilään ja toisaalta ulos. Linkki WSJ: https://www.wsj.com/articles/international-stocks-outperform-u-s-peers-11673960021

Varainhoitotalot ovat alkaneet havaita asiakkaidensa lisääntyvää kiinnostusta jenkeistä katsoen ulkomaisiin osakkeisiin ja varallisuuseriin.

Yksi johtava ajatus on asettaa noin 40% jenkkiosakkesiin S&P500 indeksi-etf:n avulla, 20% maailma-osakeisiin jonkun MSCI All Country World ex USA Index etf:n avulla, 20 % Eurooppa-osakkeisiin ja 20 % bondeihin tai vaihtoehtoisiin varallisuuslajeihin.

Vastaavaan tähtäävät vaikkapa Mandatumin sijoituskorit, joita on erilaisia. Ne poikkeavat toisistaan ensisijaisesti sisältämiensä velkakirjaosuuksien suhteen:

Linkki Mandatum: https://www.mandatumlife.fi/muut-sivut/allokaatio-sijoituskorit/

Itse olen lisännyt salkussa vähitellen Vanguardin Life-Strategy 80% Equity (tikkeri V80A) yhdistelmä-etf:n osuutta pappaiän lähestyessä kiivasta tahtia.

Kaaviossa sinisellä rahasto V80A, punaisella jenkkien S&P500 indeksi ja keltaisella Helsingin pörssiin OMXH25 indeksi. Elämän mittainen suunnitelma näyttää pitävän pintansa myrskyissä. Ostoja siinä ei voi oikeassa kohdassa tehdä, joten niitä pitää lisätä ajallisesti - vaikka huomenna.

Rahasto V80A on sateenvarjorahasto ja sillä on voimakkaasti edellä mainittujen ajatusten mukaan allokoitu omistus - noin 20 % bondeissa, loput osakkeissa.

Juoksevat kulut ovat pienet eli 0,25% ja alarahastojen maksamat osingot sijoitetaan uudelleen.

Rahasto on aktiivinen eli sijoitusten hoitajalla on harkintavalta päättää rahaston omistuksien koostumuksesta. Se ei seuraa vertailuindeksiä. Sijoitusten hoitaja voi oman harkintansa mukaan aika ajoin muodostaa ja tasapainottaa sijoitussalkun varojen allokoinnin uudelleen.

Linkki rahastoesitteeseen: https://doc.morningstar.com/document/62fac863ad51d0e14ee2481d0e997695.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac

Miksi tähän - seuraillaan hiukan modifioiden Warren Buffetin neuvoa perillisilleen: ”Sijoittakaa omaisuudestani 10 % lyhytaikaisiin valtion velkapapereihin ja 90 % mahdollisimman alhaisen kustannuksen S&P 500 -indeksirahastoon”.

Tähän vielä voi poimia tuolta nimimerkki Erikin blogista lauseen: "Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja." niin alkaa sijoitusfilosofia hahmottua. Linkki: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/arvoa-etsimassa-grahamin-opeilla?page=0#comment-28381

Kun vähän tuohon lisää maantieteellistä ja ajallista hajautusta sekä haluaa vain yhden sijoitustuotteen, päätyy pikku hiljaa lisättävään V80A:han tai johonkin sen serkkuun, joita varmasti varainhoitajilla ja pankkiireilla on tarjolla.

Bingo53 wrote:

Yksi johtava ajatus on asettaa noin 40% jenkkiosakkesiin S&P500 indeksi-etf:n avulla, 20% maailma-osakeisiin jonkun MSCI All Country World ex USA Index etf:n avulla, 20 % Eurooppa-osakkeisiin ja 20 % bondeihin tai vaihtoehtoisiin varallisuuslajeihin.

MSCI All Country World ex USA Indeksiin tai vastaavaan koko maailmaan lukuunottamatta Usaa seuraavaan indeksiin sijoittavia rahastoja ei taida olla saatavilla eurooppaiselle sijoittajalle. Vai onko asia muuttunut viime vuosina? Ainakaan Nordnetin etf-valikoimasta en sellaista vieläkään löytänyt pikaisella tarkastuksella.

Muuten oikein loistava kirjoitus!

varatonnit wrote:

Bingo53 wrote:

Yksi johtava ajatus on asettaa noin 40% jenkkiosakkesiin S&P500 indeksi-etf:n avulla, 20% maailma-osakeisiin jonkun MSCI All Country World ex USA Index etf:n avulla, 20 % Eurooppa-osakkeisiin ja 20 % bondeihin tai vaihtoehtoisiin varallisuuslajeihin.

MSCI All Country World ex USA Indeksiin tai vastaavaan koko maailmaan lukuunottamatta Usaa seuraavaan indeksiin sijoittavia rahastoja ei taida olla saatavilla eurooppaiselle sijoittajalle. Vai onko asia muuttunut viime vuosina? Ainakaan Nordnetin etf-valikoimasta en sellaista vieläkään löytänyt pikaisella tarkastuksella.

Muuten oikein loistava kirjoitus!

Kiitos kehuista, ne lämmittävät.

Olet oikeassa, tarkka huomio. Eurooppalaiselle sijoittajalle ei näytä löytyvän MSCI All Country World ex USA Indexiä seuraavaa pörssinoteerattua rahastoa. Jenkeille löytyy iShares MSCI ACWI ex U.S. ETF (tikkeri ACWX) ja SPDR:ltä vastaava, mutta dollarihintaisena joten emme pääse täällä niitä ostamaan.

Harvassa nuo ovat jenkeillekin. Siltä osin ex-US osaa allokoinnista ei pysty tekemään vaan se on tehtävä vaikka osakeparvella tai rahastoilla maanosittain. 

Itse en, indeksisijoittamisen ollessa kyseessä, juurikaan Suomeen sijoittaisi. Ei mikään maailman dynaamisin, hyvin velkainen talousalue, jonka demografia on kaukana suotuisasta. Lisäksi Suomen markkinaan, talouteen ja niiden riskeihin on täällä asuvilla muutenkin niin paljon altistusta, että ihan hajauttamismielessäkin valitsisin muita markkinoita. Sitä olisiko nasdaqia fiksumpi myydä vai hodlata en osaa sanoa.

Ei täällä varmaan ketään voi sulle suoraan kertoa mitä kannattaa tehdä. Sijottamisessaha on se hienoa ettei kukaan voi varmaksi tietää miten kurssien tulee käymään =) Tai jos joku kertoo "varman" kohteen tai mikä tulee nousemaan/laskemaan niin todennäkösesti se kaveri tietää vähiten.

Jos sinulla on jokin tavoitepaino eri rahastoille jatkuvissa säästöissä niin eniten nousseen voi laittaa tauolle ja ohjata niihin toisiin kunnes ollaan taas tavoitepainossa. 

1UP wrote:

Eli kun Nasdaq indeksi on noussut tosi komeesti tänä vuonna, niin suositteletteko myymään siitä siivut (esim.10-15%) ja sijoittamaan sen Ruotsin ja Suomen indeksirahastoihin, jotka taas on, varsinkin Suomi, nyt laskeneet komeesti?

Kysymys alkaa arvuuttamalla pitäisikö positiota myydä sen takia, että se on noussut. Yleensä tämän ajatuksen takana on arvelu, että positio olisi liian kallis, volatiliteetin takia nyrjähtänyt ylälaitaan, harhaisesti hinnoiteltu ja vaarassa pudota arkisimmille tasoille. Sijoittajaa piinaa todennäköisyyden kasvu laskuliikkeelle ja halu tehdä asialle jotakin.

Nasdaq100 indeksiä voi tarkastella Invescon EQQQ Nasdaq-100 UCITS ETF:n ominaislukujen (Morningstar) kautta.

Rahaston tuotto viimeisen 10 vuoden aikana vuositasolla on 20,2%. Sen keskihajonta on 20,9% ja Sharpen luku 0,82. Rahasto keskittyy suuriin kasvuyrityksiin ja yli kaksi kolmasosaa sen toimialoista koostuu teknologiasta ja syklisistä tuotteista. Rahasto on indeksisisältönsä puolesta hyvin volatiili ja herkästi suhdannemuutoksiin reagoiva.

Kysyjä epäilee, että Nasdaq-indeksiin sijoittajan positioarvo olisi jo kovissa hinnoissa - onko näin?

EQQQ:n yritysten P/E-luku on 26,29 mikä on vielä melko normaali kasvuyrityksille. EQQQ:n yritysten hinta/tasearvo on 6,21 mikä on kasvuyrityksille vielä tavanomainen.

Linkki Morningstar: https://www.morningstar.fi/fi/etf/snapshot/snapshot.aspx?id=0P0000I2AF&InvestmentType=FE

Nasdaq-100 indeksin verrokki on saman markkinan sitä viisi kertaa laajempi S&P500 indeksi. Nasdaq-100 on tuottanut S&P500 indeksiä paremmin yhtenätoista vuotena viimeisestä viidestätoista vuodesta.

Voimakkaan teknopainotuksen vuoksi Nasdaq100 on ollut S&P500 indeksiä volatiilimpi, mutta ei paljon.

Yhden vuoden rullaava volatiliteetti on Nasdaq-100 indeksillä ollut vain hieman yli S&P500:n eli keskimäärin noin 2,6% korkeampi siitä huolimatta, että sen tuotot ovat olleet S&P500:n verrattuna kaksinkertaiset.

Linkki Nasdaq: https://www.nasdaq.com/nasdaq100-vs-sp500-performance

Siirtyminen Nasdaq-100 indeksistä johonkin laajempaan osakeindeksiin ei juurikaan laske volatiliteettia (pienennä riskiä), mutta pienentää voimakkaasti tuottoja pitkässä jaksossa. Jos kysyjä haluaisi myydä teknopositiotansa ja laittaa ne pienemmän riskin positioon, vastaus ei nähdäkseni ole joku osakeindeksi - olkoon suomi-, ruotsi tai muu maaindeksi - vaan sijoitus bondeihin.

S&P500 indeksi on tällä hetkellä arvostukseltaan normaalin vaihteluvälinsä yläreunassa - JP Morgan Insight.

Lisäksi kasvuyhtiöiden ja arvoyhtiöiden arvostuserot ovat tasaantuneet toissavuoden rajuista eroista:

Linkki Yardeni: https://www.yardeni.com/pub/stylegrval.pdf

Kysymyksen loppuosa, jossa arvuutellaan pitäisikö myyntituottoja sijoittaa nyt matalalle arvostettuihin reuna-alueosakkeisiin on sitten toinen asia. Siinä kysyjää kiehtoo voimakkaan kasvun todennäköisyys - onko perusteita salkun tasapainotukselle Suomi-suuntaan?

Seligson OMXH25: Rahaston tuotto 10 vuoden aikana vuositasolla on 9,6%. Sen keskihajonta on 16,0% ja Sharpen luku 0,45.

Linkki Morningstar: https://www.morningstar.fi/fi/etf/snapshot/snapshot.aspx?id=0P00000K38&tab=3&InvestmentType=FE

Kurssit ovat täällä alemmat ja niin ovat tuototkin, mutta ei tässä mitään polkumyyntiä ole vielä menossa. Mistä kasvu saisi polttoaineensa?

1UP wrote:

Ei tarvitse olla välttämättä Suomi, mutta lähinnä se peruskysymys, pitäisikö niistä ETF:tä jotka on nousseet vuoden aikana hyvin, myydä siivu ja sijoittaa oman salkun niihin ETF:iin, jotka ei ole nousseet hyvin vuoden aikana? Aika usein kuulee sanottavan, että matalakuluisten ETF:ien pitäisi vaan antaa olla koskematta, mutta jotenkin tuntuisi fiksulta ottaa talteen se raha joka noususta on tullut ja sijoittaa edelleen sellaisiin ETF:iin, joissa nousu tod.näk. tulee myöhemmin. 

Teoriassa osakemarkkina on suurimman osan ajasta oikein hinnoiteltu. Se on yksi indeksisijoittamisen teeseistä ja sen takia tuskin saat parempaa tuottoa, vaikka veivaisit salkkua eri markkinaindekseillä. Sen sijaan kuluja ja veroja kertyy. Vaikka eri markkinaindeksit ovat arvostettu eri tasoilla, tuotto-odotuksen eroja on vaikea arvioida, koska kallis voi kallistua ja halpa halventua. 

Käytännössä salkun tasapainotus ja sijoitusten uudelleenallokointi voi olla ihan järkevää. Koronan jälkeinen jättimäinen elvytysaika oli hyvä esimerkki markkinoiden erikoistilanteesta.  Hajautusta ja tasapainotusta eri markkinoille ei kuitenkaan kannata tehdä liioitellusti, sillä se ei vähennä salkun systemaattista riskiä eikä juurikaan nosta tuottoa. Jos S&P500-yhtiöiden arvostustasot laskevat, vaikuttaa se pohjoismaidenkin markkinoihin hyvin suurella varmuudella. Kurssit voivat tulla täälläkin alas oli OMXH25 edullisesti arvostettu tai ei.

Olen saanut tästä itsekin oppia, kun olen sijoittanut arvo-yhtiöihin keskittyviin indeksirahastoihin. Isossa markkinarytinässä nekin ovat tulleet samalla tavalla alas kuin muukin markkina. Myös Kiinaan Large Cap-indeksiin olen sijoittanut indeksin ollessa hyvin edullisella tasolla arvostuskertoimien valossa, mutta parin vuoden holdauksen jälkeen olen entistä syvemmässä montussa. 

Todellista hajautusta salkkuun saat allokoimalla sijoituksia eri omaisuusluokkiin kuten korkoihin, kiinteistöihin tai kultaan. Pitkät korot alkavat olla jo mielenkiintoinen vaihtoehto; niihinkin voi sijoittaa ETF:ien kautta. Mitä osakemarkkina-alueisiin tulee, pohdi missä on parhaimmat edellytykset kasvavalle ja kestävälle liiketoiminnalle. 

Bingo53 wrote:

Jos kysyjä haluaisi myydä teknopositiotansa ja laittaa ne pienemmän riskin positioon, vastaus ei nähdäkseni ole joku osakeindeksi - olkoon suomi-, ruotsi tai muu maaindeksi - vaan sijoitus bondeihin.

****
HKICITYBOY wrote:

Todellista hajautusta salkkuun saat allokoimalla sijoituksia eri omaisuusluokkiin kuten korkoihin, kiinteistöihin tai kultaan. Pitkät korot alkavat olla jo mielenkiintoinen vaihtoehto; niihinkin voi sijoittaa ETF:ien kautta. Mitä osakemarkkina-alueisiin tulee, pohdi missä on parhaimmat edellytykset kasvavalle ja kestävälle liiketoiminnalle.

****

Nordnet rahastotiedote, elokuu 2023:

...elokuussa tapahtui jotain poikkeuksellista: korkorahasto Evli Likvidi B nousi Suomi-indeksin ohi kuukauden netto-ostetuimmaksi rahastoksi. Tulevasta tuotosta ei tunnetusti ei ole takeita, mutta viimeisten kahdentoista kuukauden aikana Evli Likvidistä on saanut vajaan kolmen prosentin tuoton, mikä päihittää useimmat talletustilikorot.

Vastaavasti ETF:ssä:

Linkki: https://www.nordnet.fi/blogi/rahastotiedote-8-2023/

Syksyn ja tulevan kevään aikana korkosijoittamisessa tulee tapahtumaan allokaatioliikettä, johon salkussa on hyvä olla valmiina tarkkailupositioita työkaluina ja silmälläpidon alla.

Myöhemmin jos valuuttakurssit ovat jälleen paremmin historiallisilla tasoilla ja  ei halua ottaa valuuttariskiä niin vaihtoehtona on myös Xact omxs30 (ESG) etf. Tämäkin on jossain vaiheessa vaihtunut seuraaman ESG indeksiä, eikä oikeaa indeksisijoitusta Ruotsiin enää markkinoilta taida löytyä.

Vaihdoin aiemmin Nordnetin Suomi ”indeksirahaston” Nordean vastaavaan, jossa on reilusti suuremmat hallinointipalkkiot mutta rahasto sijoittaa oikeaan indeksiin (sisältäen esim. Nesteen ja Fortumin) eikä ole saastunut ESG sekoilusta.

Onko aika vähentää jenkkimarkkinan osuutta salkussa?

Mennyt vuosikymmen on ollut hyvää aikaa jenkkipositioille, joihin eurooppasäästäjät ovat siirtäneet varojensa painopistettä. Osakkeiden arvostukset ovat kylläkin korkeita ja suurin osa arvonlisäyksistä perustuu muutaman jättiyhtiön vetoon.

Lisäksi Yhdysvallat on menossa kohti ensi vuoden presidentinvaaleja, joista ilmeisesti on tulossa kaoottinen sirkus, mikä ei ole paras mahdollinen olosuhde minkään liiketoiminnan päätöksille.

VIX-indeksiin sidottujen optioiden kauppamäärät ovat nousseet huippumääriinsä sijoittajien suojatessa varojaan äkkikäännöksiltä. Tänä vuonna sijoittajat ovat käyneet kauppaa keskimäärin 742.000:lla VIX:iin sidotulla optiolla päivittäin CBOE:n mukaan - se on 40 prosenttia viime vuotta korkeampi ja ylittää vuoden 2017 huippuarvon 723.000 kpl/päivä. Varovaisuus on lisääntymässä.

Jenkkimarkkinan talous on kestävä ja rahaa riittää, mutta pitääkö sijoittajan sittenkin katsella muuallekin?

Jenkkimarkkina on liian suuri, jotta sen voisi kokonaan sivuuttaa. Tämän huomaa se, joka hajauttaa varansa koko maailmaan ostamalla rahastoa, joka seuraa MSCI World indeksiä. Todellisuudessa hajauttaja laittaa rahansa pääosin jenkkimarkkinaan, koska se muodostaa 70 prosenttia MSCI World indeksistä.

Tänä päivänä tämä on suurin painotus maailmaindeksissä, joka Wall Streetillä on koskaan ollut; 1980-luvun lopulla jenkkimarkkinan paino maailmaindeksissä oli 30 prosenttia ja Japani vieläpä oli ylittämässä USA:n osuutta silloin.

Taantumamahdollisuudet ovat vielä ristiriitaisia jenkkitaloudessa, mutta suurempi vaikutus tulee olemaan sillä, että jenkkiyritysten toiminnan tulokset ovat laskeneet 83,1 miljardia kansallisella tasolla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja nousseet vain 6,9 miljardia dollaria toisella vuosineljänneksellä (Bureau of Economic Analysis).

Niinpä S&P500 indeksin 14 prosentin markkina-arvon nousu ei tullut tulosten kasvuista vaan korkeammista arvostusarvoista (Patrik Palfrey, Credit Suisse).

Shillerin PE on nyt noin 29,5 eli sijoittajat maksavat noin kolmekymmentä kertaa viimeisen kymmenen vuoden keskimääräisen vuosituloksen verran maksaakseen osakkeen hinnan. Tämä tarkoittaa, että arvostukset ovat historiallisesti korkeita. Tulee kuitenkin huomata, että Cape on ollut korkea koko kuluvan vuosisadan, mikä taas johtuu pääosin siitä, että rahan pitäminen käteisenä tai velkakirjoissa ei ole ollut houkuttelevaa.

Tämän pohjalla on se, että mitä matalammaksi velkakirjojen korkotuotot laskevat, sitä pienempi on osakkeiden tulevien tuottojen diskonttokorko ja sitä korkeammalle osakearvostukset voivat nousta. Korkojen nyt noustua, osakkeiden korkeille hinnoille ei enää ole perustetta.

MSCI commented that the US equity market is “trading expensive today relative to its long term average”. The index provider added that the market also looks expensive relative to the rest of the world and that “there have only been a few occasions over the past 50 years when the valuation spread has been so wide. In 2001-02 and 2008-09, following the peak in that valuation spread, US equities saw significant declines.”

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/6d59c15a-d3f5-4ae8-aff2-241795ed3051

Niinpä jenkkimarkkina näyttää historiansa valossa kalliilta samaan aikaan, kun jenkkivaroihin kohdistuu lainsäädännöllisiä, poliittisia ja taloudellisia riskejä. Markkinaa pitäisi siis välttää, mutta asiaan liitty ristiriita. Jenkkimarkkinan sivuuttaminen kokonaan tekisi portfoliosta yksipuolisen - nojautuisi ehkä pelkästään Eurooppa- ja Japanimarkkinaan, joilla on omat ongelmansa maailman menon keskellä.

Se mikä tapahtuu jenkeissä vaikuttaa kaikkialla muuallakin. Jos jenkkitalous hiipuu, samaan syssyyn sammahtavat muutkin taloudet; jos FED nostaa korkoja, muut pankit seuraavat perässä; jos jenkkilä kärsii poliittisesta tai rahataloudellisesta takaiskuista, muun maailman sijoittajat alkavat karttaa riskejä enemmän.

In short, as an equity investor, there is no way of avoiding the US stock market altogether, even if you are nervous about valuations, Donald Trump or the impact of higher interest rates. Given the risks, that suggests investors might prosper by devoting more of their portfolios to taking advantage of the higher rates now available on bonds and cash rather than looking for equities outside the US.

Linkki: https://www.ft.com/content/6d59c15a-d3f5-4ae8-aff2-241795ed3051

Tässä lähdeartikkelin kirjoittajan Philip Cogganin neuvo on allokaation rampauttamisen sijasta etsiä salkun täydennystä bondeista ja käteisestä.

Neuvoa ei olekaan niin helppo noudattaa, sillä bondimarkkinalla jyllää vuoristorata. Inflaation vähän hellittäessä ja keskuspankkien pitäessä taukoa koronnostoissa bondimarkkinat alkavat rällättää ja seuraavassa hetkessä päättäjät varoittavat korkojen pysymisestä korkeina vielä pitkään, jolloin bondiyieldit pomppaavat ja osake- ja muut varallisuusmarkkinat sakkaavat.

Trendi on nähty nyt rahamarkkinarahastoissa eli lyhyissä koroissa, joihin sijoittajien varoja on tulvinut elo- ja syyskuussa.

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/f7d916bd-8c3d-4f58-b539-e48759780037

Tuntuman saaminen allokaation tasapainottamiseen on ollut hiukan haastavaa, joten on parasta vilkaista miten joku tunnettu portfoliomanageri on allokoinut oman salkkunsa. Sellainen löytyy Stuart Kirkin eilisestä jutusta, jossa brittipaino (VUKE, kehitys +2,2% viidessä vuodessa) ei ole kyllä menestynyt:

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/5ee4d2de-5b66-4425-8ece-250491724212

Huomionarvosta on, että tuossa salkussa neljännes on lyhyissä, 1-3 vuotisissa jenkkivaltiolainoissa ja viisi prosenttia inflaatiokorjatuissa US-valtiolainoissa eli Tipseissä.

Älä koskaan lyö vetoa jenkkimarkkinaa vastaan, taisi Buffetkin aikanaan sanoa.

Nordnetin indeksirahastot nyt eivät enää muutenkaan ole indeksirahastoja vaan jotain ESG rahastoja. Suomen omasta puuttuu esim. Fortum ja Neste. Ei sillä, että olisi tältä laskulta pelastanut, mutta jos haluaa tehdä oikeita indeksisijoituksia niin katselisin muita vaihtoehtoja.

1UP wrote:

Onko valistunutta arvausta, laskeeko kurssit vielä lisää kun koronakriisin takia "hyllylle" nostetut EU:n taloussäännöt palaavat entisellään voimaan vuodenvaihteessa? 

Ad hoc-sijoittamisen lisääntyminen sivustolla viittaa sijoittajien tympääntymiseen kotimarkkinan sivusuuntaiseen kurssikehitykseen syksyn lehtien pudotessa.

Taloussanomissa Jan Hurri tänään palautti mieleen, että sääntöihin palaaminen olisi Suomelle tukala taloudellinen takaisku: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009937359.html

Tiukalle Suomi joutuisi, jos reunaehtoihin olisi pakko taloutemme rutistaa: "...jäsenmaalla saa olla julkista velkaa korkeintaan 60 prosenttia ja vuotuista alijäämää korkeintaan kolme prosenttia suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon."

Suomen bruttokansantuotteen BKT arvioidaan olevan tänä vuonna 278 miljardia euroa. BKT lasketaan vähentämällä yritysten myyntituotoista  niiden ostot muilta yrityksiltä ja tähän lisätään julkisen sektorin BKT, joka lasketaan palkkojen ja poistojen summana. Tapoja laskea on useita, esimerkiksi tarjonnan ja kysynnän kautta.

Avoimessa taloudessa tarjontaeriä eli palveluiden ja tavaroiden lähteitä ovat kotimainen tuotanto ja tuonti, ja kysyntäeriä eli niitä, mihin tarjottuja palveluita ja tavaroita voidaan käyttää, ovat kulutus, investoinnit ja vienti. Suomen julkisyhteisöjen velka oli 195 miljardia euroa eli 73% suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2022 (EU taloussääntö max 60%) ja julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,9% vuonna 2022 (EU taloussääntö max 3%).

Julkinen sektori ei tuota arvonlisäystä eli sen paisuttaminen vain lisäisi kuluja eli palkkoja, jollei kyse ole investoinneista. BKT numerollisesti voisi nousta, mutta se ei olisi todellista kasvua vaan kululisäystä eli vierihoitoa.

EU ei päätä mitä yritysten ja erityisesti pörssiyritysten on tehtävä, vaikka se voikin asettaa rajoja julkisen talouden hoitoon - mikä on vain osa (tosin meillä liian suuri osa) kansantaloutta.

Mutta muuttuisiko tästä Suomi-salkun kehitys, jos EU tökkisi valtiota hillitsemään velanottoa. Alla Nordnet Suomi-indeksirahastoni viiden vuoden kehitys - vihreät ostoja, punaiset pallukat myyntejä, sininen käyrä:

Vertailukäyriä ovat Ruotsin OMXGI (keltainen), Pohjoismaiset suuret OMXN40 (punainen) ja Saksan DAX (vihreä). Palluroista näkee, että nykykurssilla puolet osuuksista on ostettu kurssia alemmin hinnoin ja noin puolet parin viimeisen vuoden aikana korkeammin hinnoin. Jollen olisi myynyt välillä, olisin suurin piirtein plus miinus nollissa viiden vuoden jaksolta.

Vilkaistaanpa salkun yhtiöitä ja mistä niiden myyntituotot tulevat.

Näistä pääosa on suuria yrityksiä, joilla sekä valmistus, että Suomessa valmistettujen tuotteiden kauppa tapahtuu valtaosin Suomen ulkopuolisilla markkinoilla - Sampoa, Nordeaa, Elisaa ja Keskoa lukuun ottamatta. Menneen kehityksen voi siis näyttää vienti viidentoista vuoden ajalta:

Luvut Tulli: https://tulli.fi/-/tavaroiden-ulkomaankauppa-yritystyypeittain-vuonna-2022

Pk-yritykset ovat pystyneet noin puolitoistakertaistamaan viennin viidessätoista vuodessa, mutta suuret yritykset ovat viennin osalta samoissa lukemissa kuin vuonna 2006 eli ennen finanssikriisiä.

Kun yritysten viennin osuus 70 miljardia euroa on noin neljäsosa bruttokansantuotoksesta, nopein keino saada valmistus Suomessa heräämään unesta on lisätä tuotevalmistuksen ja palvelutuotantojen edellytyksiä vientiin. Toimialaliitoilla on näihin neuvoja säkeittäin, mutta niitä ei tietenkään uskota. Äkkinäisemmät voivat kysyä Nallelta.

Valistuneesta arvauksesta minulla ei ole tietoa, mutta faktat ja fundapohja viittaa vahvasti siihen, etteivät Suomi-salkun yritysten taseet paisu ja omat pääomat lisäänny ennen kuin ne joko saavat kotimaisen valmistuksen kannattavasti lisääntymään, mikä tapahtuu vain järkevän hintaisen työn ja energian sekä raaka-aineen avulla tai siirtävät valmistuksen pääpainon sinne missä sellaiset olosuhteet ovat ja kotiuttavat vain kansainvälisen verontasauksen jälkeiset nettotuotot Suomeen. Mikään näistä ei toteudu kvartaalissa.

EU:n julkisen velan niistämisellä ei juuri ole ollut kurssivaikutuksia, jos ei erilaisia möhlimisen selityksiä lasketa.

Toinen tapa saada kurssit nousemaan on huiputtaa osakkaita ja sijoittajia hömpällä ja perusteettomalla uskolla ruusuiseen tulevaisuuteen. Tämän voi toteuttaa kvartaalissa, tätäkin on nähty ja monesti niin tehdään jatkossakin.

Molempia toimia ja niiden merkkejä on seurattava ja kummallakin voi tienata, kun ymmärtää myydäkin välillä. Varsinkin, jos osinkojen kerääminen ei kelpaa.

Longrun wrote:

Nordnetin indeksirahastot nyt eivät enää muutenkaan ole indeksirahastoja vaan jotain ESG rahastoja. Suomen omasta puuttuu esim. Fortum ja Neste. Ei sillä, että olisi tältä laskulta pelastanut, mutta jos haluaa tehdä oikeita indeksisijoituksia niin katselisin muita vaihtoehtoja.

Yritin nordnetiltä katsella rahastoja jotka eivät olisi ESG leimattuja mutta eihän sellaisia tuolta löydä, ainakaan pienikuluisena ja laajasti hajautettuna esim. maailma. Jos ei ole suoraan ESG nimeessä niin tarkemmin selaamalla voi todeta että sieltä puuttuu Amazonia, Teslaa tai mikä milloinkin sattuu olemaan päivän paha.

1UP kirjoitti ketjun alussa:

Entä rahastojen tasapainotus? Miten usein kannattaa tehdä, riittääkö kerran vuodessa?

Patenttivastauksia tähän ei ole, mutta mielestäni pörssinoteerattuun rahasto- eli etf-salkkuun olisi hyvä suhtautua samalla tavalla kuin osakesalkkuun. Kuukausiohjelmat muuttavat salkun rakennetta itselläni joka toinen viikko. Ajoittain tulee tehtyä allokaatiomuutoksia eri syistä, kuten tänään: myin Nasdaq 100 indeksiä seuraavaa Invescon EQQQ-etf:ää ja ostin myyntitulolla  Vanguardin S&P500 etf:ää sekä VanEck Crypto and Blockchain etf:ää noin fifty-fifty arvoilla.

Syynä on näppituntuma, mutta on tällä perusteitakin. Välillä on hyvä pysyä jyvällä indeksien sisältämien osakkeiden ansaintakyvystä ja niiden arvostuksesta eli P/E-suhteesta. Jenkki-idekseille tämän näkee The Wall Street Journalin Market Data sivulta, kohdasta US Stocks, P/Es & Yields on Major Indexes sivulta (taulukko päivitetään perjantaisin):

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/market-data/stocks/peyields

Kuvaa voi tulkita siten, että vuosi sitten yliarvostetut (P/E-luvulla 65,96) olleet Russell 2000 Indeksin sisältämät kahden tuhannen pienyrityksen kurssit ovat halventuneet ääliöhinnoista kalliihkoiksi (P/E nyt 23,52).

Nasdaq 100 indeksin teknopainotteiset yhtiöt ovat ansaintakykyynsä nähden kallistuneet vuoden P/E:stä 23,7 > 29,9 mutta valistunut arvio (estimate) on, että ne tulisivat halpenemaan.

S&P500 indeksi on P/E-suhteessa vuodessa muuttunut vähemmän, pysynyt vakaampana ja arvioidaan keikkuvan samoilla nurkin tästä eteenpäinkin.

EQQQ-etf:ää minulla on muissakin salkuissa, mutta Nordnettiin hankin sitä vasta koronan aikoihin (vihreät pallukkat helmi-maaliskuussa 2000). Sitä on harvakseltaan hankittu lisää tässä salkussa.

Nyt EQQQ:ta tuli vähennettyä (eli nuo helmi-maaliskuun 2020 eristä) ja pääsyy on tuoda voittoa verotettavaksi, jotta voin käyttää tappioita ja päästä voiton nollaveroon - vuodenvaihde lähestyy eikä sopivia myyntihetkiä aina voi valita.

Kuukausisäästöohjelmani on ostanut vuosikaudet S&P500 indeksiä Xtrackers S&P 500 Swap UCITS ETF 1C (eli tikkeri D5BM), joka ei ole fyysinen vaan indeksiä replikoiva, mutta hedgetetty pörssinoteerattu rahasto.

Täydennys meni samaan salkkuun trakkerin sisareen eli Vanguard S&P 500 UCITS ETF - (USD) Dist (eli tikkeri VUSA), joka on fyysinen, eurooppalainen versio yhdestä maailman vanhimmista jenkkietf:stä. Siinä kaksi suurinta ovat Apple (7%) ja Microsoft (6,5%) kuten Nasdaq 100:ssakin (jossa prosentit 11% ja 10% vastaavasti), mutta painotus on muutoin laajempi eri toimialoille.

Myyntituotosta toinen osa meni vielä tuoreeseen VanEck Crypto and Blockchain Innovators UCITS ETF (eli tikkeri DAVV), josta täällä oli aiemmin kesällä puhetta kryptoketjussa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/rahastot-ja-muut-sijoituskohteet/kryptovaluutat-sijoituskohteina?page=175#comment-100129

Sitä hankinkin jo heinä-elokuussa ja nyt lisäsin.

Sijoituksen syynä on korottaa seurantaerää krytopöhinän nyt alettua kiehua uudella vauhdilla. Pappuroiden on oltava ajoissa liikkeellä, jottei kompastu rollaattoreihin välittäjien ovensuun käydessä ahtaaksi.

Peruste tälle on useampiakin, joista yksi on se, että DAVV on useasti korreloinut negatiivisesti VUSA:n kanssa. Toisen perusteen voi katsoa vaikka kauppalehden ETF-ytd listauksesta:

Linkki Kauppalehti pörssisivu: https://www.kauppalehti.fi/porssi

tai The Wall Street Journalin markkinadatan rahastot ja etf:t sivulta

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/market-data/mutualfunds-etfs?mod=nav_top_subsection

Näyttäisi siltä, että lohkoketjutekniikkaan liittyvät sijoitusinstrumentit ovat saamassa rahaa, johon nojata.

Vastatakseni 1UP:n ketjun alussa esittämään kysymykseen, tasapainotusta tulee tehdä säännöllisesti, mutta voi siinä ottaa markkinanäkemystäkin mukaan toimiin. Ja kotiuttaa positioista voittoja muiden kulujen vähennyspotentiaalin hyödyntämiseksi.