Olet täällä

Raaka-aineita, spekulaatioita ja markkinoiden monimutkaisuuden ihmettelemistä

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Dh@rma kuva
Liittynyt: 13.1.2017, 13:36
Viestejä: 50

En tiedä kun en betsaa, mutta ehkä LNG shippingiin.

Käyttäjän Dh@rma kuva
Liittynyt: 13.1.2017, 13:36
Viestejä: 50

Tässä lyhyt yhteenveto LNG:n hajanaisista markkinoista:

http://oilprice.com/Energy/Natural-Gas/The-Coming-Revolution-in-LNG-Pric...

Ja tässä paras mahdollinen hintareferenssi:

https://www.eia.gov/dnav/ng/hist/rngwhhdm.htm

Kun URA tuotti sen reilut +30 % viime vuonna, niin LNG yli tuplasi samassa ajassa, toki öljyn vanavedessä.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43

Uraanin surkea menestys viimeisten vuosien aikana on nimenomaan se syy miksi alunperin siitä kiinnostuin. Jos tuotot olisivat olleet korkeita, niin välttäisin sitä. 'Häviäjien' ostaminen on mielestäni ainoa mielenkiintoinen tapa olla mukana raaka-aineissa. Tähän voi jokainen tietysti aina heittää vastaukseksi Talvivaara- tai Outokumpu-vertauksen, mutta raaka-aineissa ja kaivossijoittamisessa on vaikea löytää muuta tietä menestykseen. Jos etsii turvallista sijoituskohdetta, niin raaka-aineet ja kaivokset on väärä paikka.

En ole sokea riskeille, tiedän että voin ottaa takkiin, mutta jos uraanin hinta nousee (ja harva raaka-aine nousee yhtä agressiivisesti noususykleissä) niin kaivososakkeideni tuotot tulevat todennäköisesti olemaan samaa luokkaa kuin out-of-the-money optioissa. Omasta mielestäni todennäköisyys hinnan nousulle lähivuosina on korkea, joten riski on mielekäs.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43

Olen tämän linkin jakanut jo monessa paikassa, mutta laitetaan vielä tännekin. CFA-instituutin sivuilta löytyy ilmaiseksi hurja määrä laadukasta oppimateriaalia ja muutenkin mielenkiintoista lukemista. Kannattaa tsekata.

http://www.cfapubs.org/loi/rf

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43
Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43
Käyttäjän jarree kuva
Liittynyt: 30.7.2014, 20:05
Viestejä: 39

Morjes Timo. Kommenttina tuohon Litium-juttuun. Kun erityisesti pohdittiin akkumateriaaleja, niin litium-ioni akkuhan koostuu kahdesta osasta, anodista ja katodista joiden välillä ioni liikkuu eri suuntiin, joko purettaessa tai ladattaessa virtaa. Käsittelit jutussa katodin valmistusaineita (litium), anodi taas valmistetaan yleensä grafiitista.

 

While the average cost of an anode is 30% of a battery, graphite is 50% of the anode cost equating to 15% of the cost of a cell.

Meanwhile, the average cost of the cathode is 40% with lithium being  50% of the cathode cost, equating to 20% of the cost of a cell (before the Q1 2016 price spike).

http://benchmarkminerals.com/elon-musk-our-lithium-ion-batteries-should-...

 

Hiutalegrafiitin hinnan odotettiin nousevan jyrkästi joitakin vuosia sitten (kun itse perehdyin asiaan muista syistä) akkujen kysynnän kasvaessa. En ole kyllä seurannut sen tarkemmin onko niin käynyt, tai onko siihen sijoittamiseen edes olemassa jotain instrumentteja.

edit: joo taidan olla myöhässä asian kanssa, piikki tapahtui tuossa 2011-2013 välillä ja näköjään laskenut sen jälkeen.

 

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43

Grafiitissa onglemana juurikin se, etta ei tahdo loytya kunnollisia instrumentteja, joiden kautta siihen sijoittaa. Sama onglema kuin koboltin kohdalla. Naihin raaka-aineisiin erikoistuneet firmat ovat niin pienia, etta niihin sijoitettaessa ottaa enemman yhtioriskia kuin raaka-aineen hintariskia. 

Käyttäjän jarree kuva
Liittynyt: 30.7.2014, 20:05
Viestejä: 39

Eikö tämä silloin tarkoita sitä, että näiden materiaalien käyttö on enimmäkseen jossain muualla kuin akuissa? Grafiittia on määrältään enemmän akuissa kun litiumia. Vai miksi juuri litiumiin löytyy instrumentteja?

Jaaniin luin vähän väärin eihän siihenkään oikein ole instrumentteja :)

 

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43
Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 23
Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43
Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 23

Ehka siihen litiumiin paasee kohta sijoittamaan suoraankin (kai joku talle ETF:n tekee):

LME considers starting lithium contract to tap electric car boom

https://www.ft.com/content/24c36964-89af-11e7-bf50-e1c239b45787

Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 23

Tuli luettua uudempi kirjoitus markkinataloudestakin, parit kommentit / debatit hiljaisen tyopaivan iloksi:

Corbynin suosioon vaikuttanee myos se konservatiivien vastine, May (ja konservatiivipuolueen politiikka aikaisemminkin).

Konservatiivit ovat

  • iloisesti ajaneet elakelaisten asiaa monta vuotta (triple lock anyone?)
  • kolminkertaistaneet yliopistojen lukukausimaksut 9 000+ puntaan vuodessa (saivat lib demit samalla syomaan vaalilupauksensa ja nuorten vihat niskaansa)
  • veivat Britannian ulos EU:sta (Cameron ehka paskimmasta paasta oleva prime minister talla saavutuksellaan), elakelaisten brexit-aanilla (mita monet nuoremmat eivat todellakaan halunneet, mutta mitas nukkuivat ne vaalit).

May ajaa talla hetkella hardcore-brexitia, ja samalla muut konservatiivit riitelevat keskenaan Mayn seuraajasta (toivottavasti Hammond voittaa taman). Ei liene ihme, jos Corbyn-kommariaani kiinnostaa nuorempia - jotain tarttis tehda, ja muitakaan vaihtoehtoja ei ole: vahan kuin olisi aanestanyt Thatcheria vuonna 1979. Tuskin siis pelkkaa markkinavoimien vastustusta.

Eikohan se saantely ole aika usein tarpeen, varsinkin kun taydellinen kilpailu ei monilla markkinoilla toteudu. Katso vaikka laakkeiden hintoja Yhdysvalloissa (vs Eurooppa, jossa laakkeita usein ostaa / maksaa iso julkinen toimija). Toki saantely on jarkevaa toteuttaa tavalla, jossa sita voi suht helposti muuttaa tarvittaessa, jos valilla mennaan metsaan.

Jenkeissa isoin tyonantaja on armeija, Briteissa NHS. Mita sitten - molemmat tuottavat palveluita, joissa yksityinen vaihtoehto tuskin takaisi sen parempaa tulosta. Yksityissektorin yritykset kai mielellaan olisivat pienempia kilpailun varmistamiseksi, kuten pankkiesimerkkisi osoittaa? Jonkin sektorin keskittymisessa muutamalle yritykselle kait on muitakin tekijoita kuin saantely - luulisin, etta ainakin AB InBev ja P&G voisivat olla tasta esimerkkeja.

Saantelylla on myos vaikutuksia, joille ei ole helppo suoraan rahassa mitata mutta ovat valttamattomia monen mielesta. Ihan mielellani maksan muutaman sentin enemman jokaisesta laakkeesta Fimean / Valviran / FDA:n yms kulujen kattamiseksi, tai vaikka tuplat olutpullostani Eviralle, jos ei tarvitse metanolia juoda. Kaikki edellamainitut ovat tainneet valilla myos feilata tehtavissaan, mutta parempi niiden kanssa kuin ilman saantelya. Jo pelkka viranomaisen olemassaolo ja tarkastuksen / sakkojen mahdollisuus kitkenee pahimpia yksityisen sektorin ylilyonteja.

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 1868
Timo Tikkala kirjoitti:

Markkinatalous toimii, jos annetaan sen toimia (29.8.2017)

Ihastelen ihmisiä, jotka jaksavat kirjoittaa markkinataloudesta asiallisesti ja vittuilematta suunnitelmatalousväelle.

Käyttäjän Dharma kuva
Liittynyt: 25.6.2014, 20:59
Viestejä: 1782
Aki Pyysing kirjoitti:
Timo Tikkala kirjoitti:

Markkinatalous toimii, jos annetaan sen toimia (29.8.2017)

Ihastelen ihmisiä, jotka jaksavat kirjoittaa markkinataloudesta asiallisesti ja vittuilematta suunnitelmatalousväelle.

Kyseinen kirjoitus on täynnä valtavia ja mitättömiä virheitä ja sitä lukiessani ymmärsin, ettei kirjoittaja ymmärrä mistä kirjoittaa. Kohtuullisesta korvauksesta korjaan suurimmat virheet.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43

@Kapteeni Ilmiselva

Kiitokset, että jaksoit nähdä vaivaa vastata pitkästi.

Vaikka Corbynin menestyksen taustalla on monia syitä, itse kuitenkin kummastelen kaikkein eniten sitä kuinka hän on onnistunut tekemään sosialismista seksikästä. Romantisoivat puheet valtion kaikkivoipaisuudesta tuntuvat uppoavan suureen osaan kansasta.

Yksinkertainen ja kevyt sääntely on monesti hyvä asia. Sääntely vaan harvoin tuppaa pysymään yksinkertaisena, sillä jos asiat menevät pieleen, niin yleensä ratkaisuna sääntelyn lisääminen. Lopulta liian raskas sääntely muodostaa korkeita alalletulokynnyksiä pienille yrityksille, mikä luo oligopolisia rakenteita. Lisäksi kun sääntelijällä on liian paljon valtaa pystyvät suurimmat yritykset hyötymään lobbauksesta.

Suurin osa kirjoituksestani oli yksinkertaistavaa. Viesti, jonka halusin tuoda esille oli 1) markkinataloutta sytytetään liian usein ongelmista, joita se ei ole luonut ja 2) sääntelystä kärsivät monesti eniten pienet yritykset.

 

Käyttäjän Dharma kuva
Liittynyt: 25.6.2014, 20:59
Viestejä: 1782

Herää kysymys, että jäisikö meidän tautimme hoitamatta jos terveydenhuoltokin toimisi ruoanjakelun tavoin markkinatalouden ehdoilla. Tähän moni vastaa että jäisi. Toisaalta kukaan ei taida pystyä osoittamaan yhtäkään markkinatalouden pohjalta toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää, joka olisi mennyt pieleen. Markkinatalous ei siis tarkoita pelkkää yksityistämistä. USA:n terveydenhuoltojärjestelmä, jossa monimutkaisilla säädöksillä estetään kilpailua ja suuret yritykset pystyvät lobbauksen avulla vaikuttamaan lainsäädäntöön ei ole markkinataloutta. Monimutkainen lainsäädäntö on markkinatalouden pahin vihollinen, sillä se rajoittaa ihmisten vapaaehtoista valinnantekoa ja luo korkeita alalletulokynnyksiä kilpaileville yrityksille. Toimiva yksityinen terveydenhuoltojärjestelmä vaatisi yksinkertaisen ja tasapuolisen sääntely-ympäristön, joka synnyttäisi oikeaa kilpailua parantaen palvelun laatua ja laskien hintoja. Kun lainsäätäjille ei anneta liikaa valtaa ei yritysten lobbaaminenkaan ole enää kannattavaa. Tästä johtuen markkinatalous olisi lobbauksesta elävien suurten terveydenhuoltoyritysten pahin painajainen.

Käytännössä kaikki kehitysmaiden terveydenhuoltojärjestelmät toimivat markkinatalouden mukaisesti ja näissä maissa pääsy terveydenhuoltoon koskee vain pientä osaa väestöstä.

Markkinataloudella siis tarkoitetaan tuotantopäätösten tekemistä markkinamekanismin mukaan. Vastakohtana suunnitelmatalous, jossa tuotantopäätökset tehdään autoritäärisesti. Markkinataloudella ja sääntelyllä ei muuten ole mitään tekemistä keskenään. Sääntelyä voi olla vaikka kuinka paljon, mutta tuotantopäätökset tehdä silt markkinoilla. Vai onko sinusta ei-markkintaloutta, jos määrätään, että kaikilla treidereillä pitää olla punainen pipo? Sääntelyä tämä kuitenkin on.

Et ymmärrä edes perusteita terveydenhuoltojärjestelmästä ja silti kirjoitat siitä ikään kuin tietäisit. Terveydenhuoltojärjestelmässä pitää erottaa tuottaja ja maksaja. Maksajajärjestelmä taasen on kaikkialla kehittyneissä maissa vakuutusperusteinen, koska se on paljon tehokkaampi kuin pay-as-you-go-järjestelmä, jossa maksat tarpeen mukaan. Vakuutusjärjestelmässä taas ei-säännelty järjestelmä johtaa siihen, että huomattava osa väestöstä jää vakuutuksen ulkopuolelle, koska maksukyky ei riitä ei-säänneltyihin preemioihin. 

Tästä voisi kirjoittaa vaikka tuhatsivuisen sote-esityksen.

Tuottaja-järjestelmä sitten voi olla joko monopolisoitu tai ei. Käytännössä kaikkialla se on sekä että. Säätelemätön tuottaja-järjestelmä johtaa siihen, että potilaat saavat surkea hoitoa, koska seuraamuksia huonosta hoidosta ei ole. USA:ssa on kehittyneen maailman tehottomin terveydenhoitojärjestelmä, koska sitä ei ole sosialisoitu ja koska vahinkovakuutukset ovat äärimmäisen kalliita lääkäreille, jolloin hoitovirheiden mahdollisuudet miniminoidaan huomattavin turhin kustannuksin.

Mars ei ole yritys, vaan tuotemerkki.

Koetapa nyt tutustua perusteisiin, niin huomaat, että Suomen sosialisoitu ja keskusjohdettu suunnitelmataloudellinen terveynhoitojärjestlemä on lähes tehokkain maailmassa. Toki se voisi olla vieläkin tehokkaampi, mutta Suomen kokoisella markkinalla käy helposti autokatsastukset eli monopolin purku johtaa hintojen huomattavaan nousuun. 

Markkinataloutta on vähän vaikea syyttää tai kiittää ongelmista, koska sen vastakohta on suunnitelmatalous - ei sääntely, joten asiasta puhuvat eivät yleensä ymmärrä edes perusteita, mistä puhuvat.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43

Jos kirjoitukseni on sinusta paskaa niin, silloin ne kannattaa jättää lukematta. 

En usko, että viestiisi vastaaminen johtaisi muuhun kuin loputtomaan juupas-eipäs väittelyyn, joten taidan tällä kertaa jättää väliin. Vastailen jatkossakin viesteihin joihin sisältyy vähemmän haukkumista ja vittuilua.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 43
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Saantelylla on myos vaikutuksia, joille ei ole helppo suoraan rahassa mitata mutta ovat valttamattomia monen mielesta. Ihan mielellani maksan muutaman sentin enemman jokaisesta laakkeesta Fimean / Valviran / FDA:n yms kulujen kattamiseksi, tai vaikka tuplat olutpullostani Eviralle, jos ei tarvitse metanolia juoda. Kaikki edellamainitut ovat tainneet valilla myos feilata tehtavissaan, mutta parempi niiden kanssa kuin ilman saantelya. Jo pelkka viranomaisen olemassaolo ja tarkastuksen / sakkojen mahdollisuus kitkenee pahimpia yksityisen sektorin ylilyonteja.

 

Tähän kommenttiin ei tullut aikaisemmin vastattua.En lähde tässä väittämään,että Evirat yms. pitäisi lakkauttaa huomenna. Kunhan pohdin vain pohdin asiaa periaatetasolla. Monesti itsesääntely voi toimia ihan hyvin, koska kuluttajan ja tuottajan intressit ovat yleensä linjassa toistensa kanssa. Jos oluenvalmistaja on voittoa tavoitteleva yritys, niin sen intresseissä on kaikkein vähiten myrkyttää olutta metanolilla. Tämä tuhoaisi sen brändin ja sitä kautta omistaja-arvon. Brändin rakentaminen kestää vuosia, mutta sen voi tuhota yhdellä skandaalilla. Jos turvallisuus on kuluttajan tärkein ostokriteeri, niin yritykset valmistavat turvallisia tuotteita ilman sääntelyäkin. Viranomaiset eivät myöskään voi olla täysin erehtymättömiä. FDA:n hyväksymät lääkkeetkin voivat joskus vahingoittaa ihmisiä. Lisäksi monet yksityiset yritykset ovat saavuttaneet aseman, jossa kuluttajat luottavat niihin yhtä paljon kuin viranomaisiin. Luin jokin aika sitten kyselytutkimusken (lähdettä en nopealla googlettamisella nyt löytänyt), jonka mukaan moni amerikkalainen luottaa Appleen enemmän kuin valtioon. Luottokorttifirmat on toinen hyvä esimerkki luotettavista yksityisen sektorin toimijoista.

Kerron tähän aiheeseen liittyvän tarinan omalta työuralta. Olen aikaisemmin ollut duunissa yhdessä maailman kolmesta suuresta luottoluokitusyhtiöistä. Harvat finanssimarkkinoiden toimijoista ovat yhtä raskaasti säänneltyjä kuin luottoluokitusyhtiöt. Huomasin omin silmin kuinka rajusti sääntely kasvoi varsinkin subrime-kriisin seurauksena. Tämä sääntely on yksi tärkeimmistä syistä, miksi on olemassa vain kolme isoa reittausfirmaa eikä esimerkiksi 30. Sääntely on synnyttänyt valtavan alalletulokynnyksen. Ihmisten yleinen käsitys on, että luottoluokittajat antavat AAA-reittauksia kaikelle roskalle, ellei niitä säännellä. Tosiasia kuitenkin on, että luottoluokittajien intresseissä olisi ollut muuttaa toimintatapojaan 2008-kriisin jälkeen ilman sääntelyäkin, sillä luotettavan brändin rakentaminen on omistajien tärkein intressi. Luottoluokitus nimittäin on vain yhtä arvokas kuin sen antajan maine markkinapaikalla (bondisijoittajien keskuudessa). Vaikka tulovirta tuleekin reitattavilta yrityksiltä, niin todellinen asiakaskunta on sijoittajayhteisö. Väitänkin, että luottoluokittajat toimisivat yhtä hyvin (ellei paremminkin) pelkällä toimialan itsesäänteyllä, koska niiden omistajien intressinä on tuottaa mahdollisimman laadukasta tutkimusta asiakkailleen, eli bondisijoittajille. 

 

Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 23

+1 moniin listaamisi asioihin, mutta mielestani oletat liian vahvasti kaikkien toimijoiden olevan toiminnassa mukana pitkan aikavalin tavoitteella.

Karjistetysti yhden hengen kaarmeoljykauppiasfirma voisi halutessaan ottaa holmoilta rahat pois myymalla myrkkya ja laittaa lapun luukulle kun ongelmat tulevat ilmi. Rahat omistajan taskuun ja parin vuoden paasta sama kuvio eri firmalla - ilman saantelya ei mitaan saantoja ole myoskaan rikottu eika rangaistuksia tule.

Vaikka tallaista toimintaa olisi 1% markkinasta, kuluttajien luottamus laaketeollisuuteen romahtaisi ja jokaisen laakkeen kohdalla saisi kayttaa parin tuntia googlaillen, ovatko valmistaja, logistiikkaketju ja jalleenmyyja rehellisia. Mieluummin maksan itse reilusti lisaa, jos joku muu, tuottajista itsenainen toimija tekee sen puolestani ja saa toiminnallaan kaarmeoljykauppiaat 1%:sta 0,001%:iin.

Mainitsemasi luottoluokittajat ovat oikein hyva esimerkki itsesaantelyn epaonnistumisesta - jos on helppo mahdollisuus vaarinkayttaa jarjestelmaa lisatulojen toivossa, joku sen jossain vaiheessa tekee. Vaikka se tj, jonka oikea tehtava on maksimoida omat bonarit seuraavat 3-5 vuotta ja jaada sen jalkeen elakkeelle (toisten siivotessa edeltajan sotkut). Rating agencyn omistajien intressina on maksimoida voitot, mutta valitettavasti tj:n touhuista ei tiedeta ennen kuin on myohaista. Ennemmin siis kolme kunnon analyysia kuin 20-30 huonoa.

Sivut