Mielenkiintoista olisi nähdä dataa laajemmin. Aki tykkää käyttää esimerkkinä Techonpolista. Kumpaan kannattaa laittaa rahat: Technopoliksen 7,5 %:n hybridiin vai itse Technopolikseen?
Miten yleisesti ottaen on. Kumpi strategia on ollut kannattavampi: HY-bondiportfolio vain ao. yritysten suora omistaminen?
Vastaus riippuu aikahorisontista. Elakesaastot osakkeisiin, mutta saastot parin vuoden paasta tulevaa kesamokin remonttia varten HY-salkkuun, jota hoitaa pateva kaveri.
Tämä on yleisohje bondi vs. osakesijoittaminen, mutta ei päde välttämättä high yieldiin, sillä jos HY-yhtiö pystyy suoriutumaan veloistaan, on todennäköistä, että sen osakekurssi ottaa eteen ja reilusti. Tämä suhde kiinnostaisi.
Aki heitti joskus, että Nerola ei sijoittanut Talvivaaraan, mutta kylläkin Talvivaaran bondiin, joka defaultasi. Miten yleisesti ottaen on. Kumpi strategia on ollut kannattavampi: HY-bondiportfolio vain ao. yritysten suora omistaminen?
Miksi olisit liian vanha muuttamaan ulkomaille? Viimeksi kun menin taksilla lentokentälle Helsingissä, niin Kovasen kuljettaja oli jäämässä seuraavana päivänä eläkkeelle ja muuttamassa Portugaliin (tällöin tosin oli vielä voimassa Portugalin veroetu suomalaisille eläkeläisille, mutta eipä se ole kuitenkaan sinun kannaltasi olennaista).
Firman siirrossa ja Suomen verovelvollisuudesta vapautumisessa mennee sellainen viisi vuotta (=lähes arvaus), joten hieman pitää ottaa ennakkoa, jos uskoo sosialismin kiihtyvän lähivuosina.
Sijoitusyhtiön siirto lienee sinänsä helppoa, kun tuotantovälineet ovat sähköisessä muodossa. Luxembourg on ollut suosittu suomalaistenkin keskuudessa, mutta EU-maana altis EU:n toimille, joten joku Kanaalin saarien tai Gibraltar lienee turvallisempi. Tai sitten ihan vain Viro.
Itse arvaan asian niin, että öljyn hinta on saavuttanut kestävän tason ja sillä on jopa upsidea. Pohjahinnat trimmasivat sekä tuottajat että palveluyhtiöt, joten hinnan nousu nyt sataa suoraan viimeiselle linjalle.
Toisin sanoen alalla ei tapahdu nopeaa sopeutumista, vaan kun kerran ylituotantoon päästään (kuten päästiin), niin siitä ei ihan herkästi enää päästä. Terässektori on tästä malliesimerkki, vaikka ei ihan aiheeseen suoraan liittyvä.
Konkurssikypsät kaivokset siis jatkavat tuotantoaan, eivät tuota kenellekään voittoja, mutta estävät ylitarjonnan sopeutumisen ja siten muiden voitot.
Tämä siksi, että kaasussa on valtavat hintaerot eri alueilla, valtavat käyttämättömät resurssit, alhainen CO2, vähäiset pienhiukkaset ja nopeasti kehittyvä extraction technic, erittäin suuret kuljetusinvestoinnit (Eurasian ja USA:n putket), mahdollisuus konvertoida muita fossiililaitoksia LNG:hen, halpuus.
IMO ydinvoima ja uraani ovat aivan liian jähmeitä ja riskialttiita, pääomavaltaisia ja epäsuosittuja. Mutta jos shippaat Qatarin kaasua Japaniin, niin triplaat.