Lenheeti wrote:

Itse en ole vaan kuullut kertaakaan kenenkään toivovan tai väittävän että vaikkapa verojen maksamisen kuuluisi hoitaa jonkun muun kuin jokaisen itsensä. En kertaakaan, joten kohtuu järjetön väite omaan makuun. Jokaisen tervejärkisen luulisi ymmärtävän että verotus on seurausta henkilökohtaisesta toiminnasta (tuloista), ja siksi myös seuraamus (verot) on hoidettava jokaisen henkilökohtaisesti (itse).

Olikohan tämä vain kieli poskella heitetty provokaatio?

Jos ei niin kirjoitetaan nyt tähän vastine:

Mitä ajattelisit käyvän, jos jokaisen tulisi oikeasti itse laskea esimerkiksi ennakonpidätyksensä itse ja tilittää ne verottajalle? Tällä hetkellä esimerkiksi palkasta pidätettävä ennakonpidätys on työnantajan lakisääteisesti pakko pidättää. 

Olen kyllä sitä mieltä, että tekisi erittäin hyvää yleiselle poliittiselle keskustelullemme ja kansalaisten valveutuneisuudelle, jos kaikkien pitäisi itse tilittää verot tuloistaan. Ihmisten näppituntuma siihen, paljonko oikeasti maksavat veroja ja kuinka vähän niillä verorahoillaan saavat, kasvaisi varmasti. Varmasti kasvaisivat myös ulosotot ja maksuhäiriöt, koska valtava osa tuolla kadulla tallaavista eivät ymmärrä näistä asioista edes vähää alusta. Olen lukuisia kertoja keskustellut ihan korkeastikin koulutettujen ihmisten kanssa tuloverotuksesta ja esimerkiksi marginaalivero-käsite on vähintään 90 prosentille ihmisistä aivan hepreaa. Useimmille itse asiassa jo pelkkä konsepti ennakonpidätyksestä ja lopullisesta verotuksesta on tuntematon. Siksi ehkä veronpalautus nähdään "ylimääräisenä" rahana ja mätkyt epäoikeudenmukaisuutena.

Tämä on miellyttävä blogi, kiitos kirjoituksista! Hyvin kirjoitettuja ja mielenkiintoisia havaintoja eri kulttuurista on aina mukava lukea.

Moro! Hyvä, elämänmakuinen blogi, joka tulee aina luettua uusien päivitysten ilmestyttyä.

Pari kyssäriä jo melko vanhoistakin asioista, harvemmin vain tulee läppärillä luettua ja siten intouduttua kirjoittamaan:

Taisit kirjoittaa, että nostit sijoitusasteen 200%, jotta ei tarvitse seurata pörssiä, kun luottoa on maksimit käytettävissä ja voit siten keskittyä muihin juttuihin. Voi olla että ymmärsin väärin ja en ihan tiedä, onko kyseessä jokin Nordnetin edullisemmalla korolla oleva luotto. Anycase, tämä kuulostaa silti hieman ristiriitaiselta omaan korvaani: nostetaan sijoitusastetta (eli vivun määrää), mutta sitten kuitenkin seurataan pörssiä vähemmän, koska ilmeisesti ostoja ei voi tehdä enää. Oma mutuni olisi, että mitä enemmän vipua on käytössä, sitä tarkemmin markkinaa tulee seurata.

Kirjoitit muistaakseni myös, ettet halua siirtyä indeksisijoittamiseen, koska suorien osakesijoitusten opiskeluun olet käyttänyt tuhansia tunteja. Ei tämä nyt varmasti ollut ainoa syy, mutta eikö nuo jo käytetyt tunnit opiskeluun ole uponneita kustannuksia, joiden ei tulisi vaikuttaa päätöksentekoon nyt suorat osakesijoitukset vs (passiivinen) indeksisijoittaminen?

Tsemppiä opintoihin, peleihin ja sijoituksiin!

Kinski kirjoitti:

Kiintoisa aloitus! Kuinka sujuu nyt?

Kiitos palautteesta ja kiitos kysymästä! Sijoitusjuna on jatkanut kulkuun blogin hiljentymisestä huolimatta. Jack Bogle onkin kuvannut asiaa hyvin: 

“Own an index fund, get a life outside of finance, and relax.”

Ihan noin asia ei toki omalta osaltani ole, sillä KTM-opinnot ovat pyörineet tässä taustalla kaiken aikaa ja syksyllä ryhdytäänkin gradun kimppuun. Aihepiiriä on tullutkin opiskeltua melko paljon lähiaikoina. Tuli nopeasti luettua aloituspostaukseni uudestaan ja jotain oppimista voin havaita tapahtuneen.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma josta luin eräästä tenttikirjasta oli oman inhimillisen pääoman vaikutus portfolion allokaatioon. Yleensä neuvotaan ensiksi selvittämään oma riskinsietokyky ja johdamaan oma allokaatio sen perusteella. Yksinkertaistettuna allokaation muoto on usein "x prosenttia riskittömään kohteeseen ja loput osakkeisiin", kuten esimerkiksi tunnettu Buffetin ohje 10% lyhyisiin valtiolainoihin ja 90% S&P500. Tenttikirjasta saamani ajatuksen mukaan inhimillisen pääoman kapitalisointi esimerkiksi kuukausipalkkaisen työn kautta voidaan nähdä suhteellisen riskittömänä jatkuvaa tuottoa tuovana osana portfoliota ja tätä kautta pohtia allokaatiota.

Inhimillisen pääoman tuoman tuoton arviointi pidemmällä tähtäimellä on toki haastavaa ja pitää sisällään monia riskisiä muuttujia, mutta ajatus on mielestäni kiinnostava. Useimmat toki implisiittisesti asian tiedostavat ja se vaikuttaa siten allokaation muodostamiseen. Muistan esimerkiksi Akin kommentoineen joskus, että nuoren miehen tärkeintä pääomaa ovat tulevat työkykyiset vuodet ja juuri näinhän asia on. Tätä taustaa vasten on kuitenkin mielenkiintoista välillä seurata kanssaeläjien joskus ristiriitaisenkin tuntuista käyttäymistä, etenkin rahoitusteorian tutkimustradition olettaman rationaalisen päätöksenteon osalta. Monet tuntemani henkilöt eivät opiskelijana jostain syystä uskalla ottaa opintolainaa lainkaan järkyttävän edullisista ehdoista huolimatta, mutta heti valmistuttuaan ja ensimmäisen vakituisen työpaikan löydettyään kiinnittävät oman inhimillisen pääomansa tuoman tuoton asuntolainan kautta betoniseiniin vuosikymmeniksi. Ilmiötä voisi toki vain ihmetellä, mutta behavioristinen taloustiede antaa myös vaihtoehtoja ymmärtää asiaa. Joko ihmiset eivät ymmärrä mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa tai mihin sitoutuvat asuntolainassaan, tai sitten status quo bias on erityisen vahvasti läsnä kun ihmiset miettivät työuraansa.

Joka tapauksessa ei varmastikaan ole haittaa tiedostaa inhimillisen pääoman vaikutusta omaan allokaatioon. Ei ehkä liene tarpeen lähteä suunnittelemaan omaa urapolkua siten, että omasta inhimillisestä pääomasta kapitalisoidut tuotot korreloisivat mahdollisimman vähän markkinoiden yleisen tuoton mukaan portfolioteoriaa mukaillen jos se johdattaa työhön josta ei pidä. Kuitenkin tarinat henkilöistä, jotka olivat Talvivaaralla töissä, rakentaneet jonnekin Kainuun perukoille hulppean omakotitalon pelkällä velkarahalla ja sijoittaneet vielä kaikki irtorahatkin työnantajansa osakkeisiin kertovat esimerkkiä, kuinka ei ainakaan kannata talousasioitansa hoitaa. 

Inhimillistä pääomaa on todella vaikea mitata luotettavasti, eikä käsittääkseni esimerkiksi yrityksillä ole vakiintunutta tapaa raportoida henkilöstönsä inhimillistä pääomaa, mikä voisi osaa sijoittajista kiinnostaa. Toisaalta se tarjoaa siten aktiiviselle sijoittajalle myös mahdollisuuksia. Pidättäydyn itse kuitenkin mieluummin jatkossakin indeksisijoittamisessa, sillä uskon markkinoiden olevan riittävän tehokkaat minulle. Toki esimerkiksi tällä sivustolla on varmasti vahva vinouma henkilöihin, jotka ajattelevat asiasta toisin ja se heille hymyissä suin suotakoon. Muutenkin väittely markkinoiden tehokkuudesta tai tehottomuudesta on etenkin piensijoittajan kannalta mielestäni pääosin ajanhukkaa, sillä piensijoittajan summilla esimerkiksi työntekoon keskittyminen aktiivisen sijoittamisen sijaan tuo oletettavasti huomattavasti paremmat tuotot vaihtoehtoiskustannuksia ajatellen. Toki aktiivinen sijoittaminen on monille harrastus ja mielenkiinnon kohde ja sellaisena varmasti erittäin hyvä monista vaihtoehdoista.

Vaihtoehtoiskustannuksien ajattelu muissakin asioissa on vaikuttanut toimintaani. Tämänkin sivuston käyttäjistä varmasti monella on pokeritaustaa ja keskustelu nettipokerin tulevaisuudesta on käynyt sisarsaiteilla kovana. Itse tein kuitenkin päätöksen käytännössä lopettaa nettipokerin, sillä nettipokerituottojen on helppo olettaa jatkossakin olevan laskevia, kun taas aika muuhun käytettynä tuo oletettavasti enemmä nautintoja ja mahdollisesti myös rahallista hyötyä. Livepokeri on toki asia täysin erikseen. Vaihtoehtoiskustannusajattelu on toki monesti jopa vaarallistakin, jos laskee tuottoja esimerkiksi lineaarisena ja arvottaa kaikkea rahana. Tällöin päätyy pohtimaan paljonko yöunet nyt maksoivatkaan tällä kertaa ja mennään pahasti metsään.

Jotenkin eksyin nyt kirjoittelemaan vähän mistä sattuu, mutta sattuuhan näitä! Kommentteja saa heittää ja etenkin graduaiheideoita  Voisin pyrkiä myös itse kommentoimaan enemmän sivustolla. Valtaosa ajasta tulee kuitenkin luettua sivustoa kännykällä liikkeellä ollessa, jolloin etenkin nykyisellä käyttöliittymällä aktiviteetti jää usein pelkkään lukemiseen.

Erinomainen kolumni.



Yhdyn vahvasti näkemykseen, että sosiaaliturvamme mahdollistaa riskinoton. Siksi onkin jotenkin kummallista, että Suomessa yrittämistä tunnutaan pelkäävän kovasti, kun taas ei-niin-hyvän sosiaaliturvan Yhdysvalloissa vähän jokaisella tuntuu olevan tavoitteena jossain vaiheessa laittaa oma yritys pystyyn. Kun jenkkien yritysverotuskin on käytännössä kovempaa, tulee väkisin mieleen kansakuntien erilaiset näkemykset omasta toimeentulosta vastaamisesta.



Muistan vielä elävästi ylioppilaskirjoitusten aikaan kaverini puheet vanhempiensa toiveista tulevaisuudelleen: "Opiskele mitä haluat, kunhan et yrittäjäksi ryhdy." Molemmat vanhemmat opettajina peruskoulussa. Pitäisikin kysellä tuolta nykyiselta tuotantotalouden dippa-inssiltä nykyistä omaa ajatusmalliaan.

paisti kirjoitti:

Mitä vetopörssejä porukka nykyään käyttää? Matchbookkia on tullut viimeksi ite käytettyä, Betfair ei taida oikeen hinnoittelussa enää sille pärjätä. Mutta onko jotain muita vaihtoehtoja näiden lisäksi?

En itse pelaa, mutta tästä olen kuullut hyvää https://www.sportmarket.com/

Nordnetissä omat arvopaperisijoitukset + Seligsonin rahastoja. Mutta en enää tee suoria osakesijoituksia. Kilpailua on ilmeisesti viimein saatu ja esimerkiksi Nordea tiputtamassa huomattavasti kaupankäyntikuluja. Keskustelua on käyty täällä https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/markkina-nyt/kilpailu-k…



Jokainen arvottaa sitten itse muut kuin transaktiokulut kuten käytettävyyden. Riippuu varmasti paljonko tekee kauppaa ja mihin on tottunut. Ulkomaisten välittäjien palveluita en passiivisena sijoittajana ole ottanut käyttöön veroilmoitusruljanssin takia.

Miksi ei tyttöystävän kanssa The Big Shortia?

Koskeeko tämä myös Nordeaa ja TeliaSoneraa? Eli vaikuttaako Helsinkiin listaaminen jotenkin asiaan?

Seligson ainakin onnistui saamaan Ranskasta takaisin: "Eurooppa Indeksirahasto sai puolestaan vetoapua vertailuindeksiinsä nähden vähän yllättävältä taholta: Ranskan verohallinnolta. Se palautti aiemmin verosopimusten vastaisesti perimiään osinkojen lähdeveroja aikaisemmilta vuosilta. "



http://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_4-2015.pdf sivu 18