Olet täällä

Allokaatiota etsimässä - 16.4.2017 12.30
Kinski kirjoitti:

Kiintoisa aloitus! Kuinka sujuu nyt?

Kiitos palautteesta ja kiitos kysymästä! Sijoitusjuna on jatkanut kulkuun blogin hiljentymisestä huolimatta. Jack Bogle onkin kuvannut asiaa hyvin: 

“Own an index fund, get a life outside of finance, and relax.”

Ihan noin asia ei toki omalta osaltani ole, sillä KTM-opinnot ovat pyörineet tässä taustalla kaiken aikaa ja syksyllä ryhdytäänkin gradun kimppuun. Aihepiiriä on tullutkin opiskeltua melko paljon lähiaikoina. Tuli nopeasti luettua aloituspostaukseni uudestaan ja jotain oppimista voin havaita tapahtuneen.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma josta luin eräästä tenttikirjasta oli oman inhimillisen pääoman vaikutus portfolion allokaatioon. Yleensä neuvotaan ensiksi selvittämään oma riskinsietokyky ja johdamaan oma allokaatio sen perusteella. Yksinkertaistettuna allokaation muoto on usein "x prosenttia riskittömään kohteeseen ja loput osakkeisiin", kuten esimerkiksi tunnettu Buffetin ohje 10% lyhyisiin valtiolainoihin ja 90% S&P500. Tenttikirjasta saamani ajatuksen mukaan inhimillisen pääoman kapitalisointi esimerkiksi kuukausipalkkaisen työn kautta voidaan nähdä suhteellisen riskittömänä jatkuvaa tuottoa tuovana osana portfoliota ja tätä kautta pohtia allokaatiota.

Inhimillisen pääoman tuoman tuoton arviointi pidemmällä tähtäimellä on toki haastavaa ja pitää sisällään monia riskisiä muuttujia, mutta ajatus on mielestäni kiinnostava. Useimmat toki implisiittisesti asian tiedostavat ja se vaikuttaa siten allokaation muodostamiseen. Muistan esimerkiksi Akin kommentoineen joskus, että nuoren miehen tärkeintä pääomaa ovat tulevat työkykyiset vuodet ja juuri näinhän asia on. Tätä taustaa vasten on kuitenkin mielenkiintoista välillä seurata kanssaeläjien joskus ristiriitaisenkin tuntuista käyttäymistä, etenkin rahoitusteorian tutkimustradition olettaman rationaalisen päätöksenteon osalta. Monet tuntemani henkilöt eivät opiskelijana jostain syystä uskalla ottaa opintolainaa lainkaan järkyttävän edullisista ehdoista huolimatta, mutta heti valmistuttuaan ja ensimmäisen vakituisen työpaikan löydettyään kiinnittävät oman inhimillisen pääomansa tuoman tuoton asuntolainan kautta betoniseiniin vuosikymmeniksi. Ilmiötä voisi toki vain ihmetellä, mutta behavioristinen taloustiede antaa myös vaihtoehtoja ymmärtää asiaa. Joko ihmiset eivät ymmärrä mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa tai mihin sitoutuvat asuntolainassaan, tai sitten status quo bias on erityisen vahvasti läsnä kun ihmiset miettivät työuraansa.

Joka tapauksessa ei varmastikaan ole haittaa tiedostaa inhimillisen pääoman vaikutusta omaan allokaatioon. Ei ehkä liene tarpeen lähteä suunnittelemaan omaa urapolkua siten, että omasta inhimillisestä pääomasta kapitalisoidut tuotot korreloisivat mahdollisimman vähän markkinoiden yleisen tuoton mukaan portfolioteoriaa mukaillen jos se johdattaa työhön josta ei pidä. Kuitenkin tarinat henkilöistä, jotka olivat Talvivaaralla töissä, rakentaneet jonnekin Kainuun perukoille hulppean omakotitalon pelkällä velkarahalla ja sijoittaneet vielä kaikki irtorahatkin työnantajansa osakkeisiin kertovat esimerkkiä, kuinka ei ainakaan kannata talousasioitansa hoitaa. 

Inhimillistä pääomaa on todella vaikea mitata luotettavasti, eikä käsittääkseni esimerkiksi yrityksillä ole vakiintunutta tapaa raportoida henkilöstönsä inhimillistä pääomaa, mikä voisi osaa sijoittajista kiinnostaa. Toisaalta se tarjoaa siten aktiiviselle sijoittajalle myös mahdollisuuksia. Pidättäydyn itse kuitenkin mieluummin jatkossakin indeksisijoittamisessa, sillä uskon markkinoiden olevan riittävän tehokkaat minulle. Toki esimerkiksi tällä sivustolla on varmasti vahva vinouma henkilöihin, jotka ajattelevat asiasta toisin ja se heille hymyissä suin suotakoon. Muutenkin väittely markkinoiden tehokkuudesta tai tehottomuudesta on etenkin piensijoittajan kannalta mielestäni pääosin ajanhukkaa, sillä piensijoittajan summilla esimerkiksi työntekoon keskittyminen aktiivisen sijoittamisen sijaan tuo oletettavasti huomattavasti paremmat tuotot vaihtoehtoiskustannuksia ajatellen. Toki aktiivinen sijoittaminen on monille harrastus ja mielenkiinnon kohde ja sellaisena varmasti erittäin hyvä monista vaihtoehdoista.

Vaihtoehtoiskustannuksien ajattelu muissakin asioissa on vaikuttanut toimintaani. Tämänkin sivuston käyttäjistä varmasti monella on pokeritaustaa ja keskustelu nettipokerin tulevaisuudesta on käynyt sisarsaiteilla kovana. Itse tein kuitenkin päätöksen käytännössä lopettaa nettipokerin, sillä nettipokerituottojen on helppo olettaa jatkossakin olevan laskevia, kun taas aika muuhun käytettynä tuo oletettavasti enemmä nautintoja ja mahdollisesti myös rahallista hyötyä. Livepokeri on toki asia täysin erikseen. Vaihtoehtoiskustannusajattelu on toki monesti jopa vaarallistakin, jos laskee tuottoja esimerkiksi lineaarisena ja arvottaa kaikkea rahana. Tällöin päätyy pohtimaan paljonko yöunet nyt maksoivatkaan tällä kertaa ja mennään pahasti metsään.

Jotenkin eksyin nyt kirjoittelemaan vähän mistä sattuu, mutta sattuuhan näitä! Kommentteja saa heittää ja etenkin graduaiheideoita wink Voisin pyrkiä myös itse kommentoimaan enemmän sivustolla. Valtaosa ajasta tulee kuitenkin luettua sivustoa kännykällä liikkeellä ollessa, jolloin etenkin nykyisellä käyttöliittymällä aktiviteetti jää usein pelkkään lukemiseen.

Näytä koko viesti
Kolumni: Suomi on toistaiseksi turvallinen maa ottaa isoja riskejä - 25.4.2016 11.29

Erinomainen kolumni.

Yhdyn vahvasti näkemykseen, että sosiaaliturvamme mahdollistaa riskinoton. Siksi onkin jotenkin kummallista, että Suomessa yrittämistä tunnutaan pelkäävän kovasti, kun taas ei-niin-hyvän sosiaaliturvan Yhdysvalloissa vähän jokaisella tuntuu olevan tavoitteena jossain vaiheessa laittaa oma yritys pystyyn. Kun jenkkien yritysverotuskin on käytännössä kovempaa, tulee väkisin mieleen kansakuntien erilaiset näkemykset omasta toimeentulosta vastaamisesta.

Muistan vielä elävästi ylioppilaskirjoitusten aikaan kaverini puheet vanhempiensa toiveista tulevaisuudelleen: "Opiskele mitä haluat, kunhan et yrittäjäksi ryhdy." Molemmat vanhemmat opettajina peruskoulussa. Pitäisikin kysellä tuolta nykyiselta tuotantotalouden dippa-inssiltä nykyistä omaa ajatusmalliaan.

Näytä koko viesti
Vedonlyönti "sijoitusmuotona" - 5.4.2016 09.16
paisti kirjoitti:

Mitä vetopörssejä porukka nykyään käyttää? Matchbookkia on tullut viimeksi ite käytettyä, Betfair ei taida oikeen hinnoittelussa enää sille pärjätä. Mutta onko jotain muita vaihtoehtoja näiden lisäksi?

En itse pelaa, mutta tästä olen kuullut hyvää https://www.sportmarket.com/

Näytä koko viesti
Osakevälittäjät ja kaupankäyntikulut - 21.2.2016 05.18

Nordnetissä omat arvopaperisijoitukset + Seligsonin rahastoja. Mutta en enää tee suoria osakesijoituksia. Kilpailua on ilmeisesti viimein saatu ja esimerkiksi Nordea tiputtamassa huomattavasti kaupankäyntikuluja. Keskustelua on käyty täällä https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/markkina-nyt/kilpailu-ki...

Jokainen arvottaa sitten itse muut kuin transaktiokulut kuten käytettävyyden. Riippuu varmasti paljonko tekee kauppaa ja mihin on tottunut. Ulkomaisten välittäjien palveluita en passiivisena sijoittajana ole ottanut käyttöön veroilmoitusruljanssin takia.

Näytä koko viesti
TV-Viihde - 21.2.2016 05.10

Miksi ei tyttöystävän kanssa The Big Shortia?

Näytä koko viesti
Ulkomaiset osingot ja ulkomaisten osinkojen verotus - 21.1.2016 02.27

Koskeeko tämä myös Nordeaa ja TeliaSoneraa? Eli vaikuttaako Helsinkiin listaaminen jotenkin asiaan?

Näytä koko viesti
Ulkomaiset osingot ja ulkomaisten osinkojen verotus - 20.1.2016 07.00

Seligson ainakin onnistui saamaan Ranskasta takaisin: "Eurooppa Indeksirahasto sai puolestaan vetoapua vertailuindeksiinsä nähden vähän yllättävältä taholta: Ranskan verohallinnolta. Se palautti aiemmin verosopimusten vastaisesti perimiään osinkojen lähdeveroja aikaisemmilta vuosilta. "

http://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_4-2015.pdf sivu 18

Näytä koko viesti
Sijoitustiedon kysymysketju - 22.11.2015 11.18
hauturi kirjoitti:

Palstalla oli mielestäni suht hiljattain kirjoitus, jossa oli poimittu eri alueille sijoittavia pienikuluisia rahastoja. Nyt en vaan löydä sitä millään haulla enkä selaamalla. Melkein tulee mieleen, että viesti olisi poistettu, mutten pidä sitäkään todennäköisenä. Osaako joku auttaa?

Tarkoititko mahdollisesti tätä? Mainitsin blogissani. http://www.nordnetblogi.fi/maailman-parhaat-etf-rahastot/01/10/2015/

Näytä koko viesti
Technopolis - 23.10.2015 07.02

Parikin arvausta:
Hallintarekisterien kautta (eli lähinnä ulkkarit) kauppaa käyvät käyttäisivät Nordeaa välittäjänä ja eivät niinkään välitä hinnasta, vaan toimeksianto voi olla tyyliin "x % päivän liikevaihdosta"

Toinen arvaus liittyy sisäisten kauppojen määrään, joka näyttäisi olevan Nordealla selvästi suurempaa kuin muilla. En tosin täysin osaa sanoa että miksi tämä indikoisi laskupäivää vahvasti, mutta pisti silmään.(Tilasto https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/marknadsinformation/maklarstati...)

Päiväkauppaa seuraamattomana voisi olla mielenkiintoista kuulla näistä välittäjien perusteella tehdyistä päätelmistä, esimerkiksi kolumnin kautta. Muistan ainakin sinun ja PikkuPron välillä ohimennen kirjoitelleen näistä.

Näytä koko viesti
Allokaatiota etsimässä - 12.10.2015 04.31

Terve taas! Tai ”taas”, passiivinen sijoitustapa on tehnyt passiiviseksi myös kirjoittelutahdin.

Törmäsin Twitterissä Nordnetin blogikirjoitukseen etf-rahastoista http://www.nordnetblogi.fi/maailman-parhaat-etf-rahastot/01/10/2015/. Blogikirjoituksen luettuani totesin sijoitussuunnitelman päivittämisen olevan tarpeen sijoituskohteiden osalta, koska maksan nykyisestä Maailma-indeksistä TER 0,20, kun lähes samaan on mahdollista päästä noin puoleen hintaan.

Puuhastelu sijoitussuunnitelman päivittämiseksi on kuitenkin raskasta kun pitäisi muistella Nordnetin salasanaa ja kaikkea muuta vaivalloista, joten onnistuin missaamaan kk-säästön ajankohdan lokakuun osalta. Toisaalta jäi aikaa pohtia paremmin ja jopa tiedustella muiden ajatuksia.

Sijoitussuunnitelmaan pitäisi ainakin osata valita painot eri etf-rahastoille. Tämä tietysti tarkoittaa pienempiä osuuksia yksittäisiä rahastoja. Jos jossain vaiheessa tulisi tarpeen myydä osuuksia, joudun myynneistä maksamaan useamman toimeksiannon verran kuluja. Mutta toisaalta koska sijoitusten hodlausaika on lähtökohtaisesti jonnekin eläkeikään asti, ehtii pienistäkin kulusäästöistä kertyä mukava potti.

Nykyisiä kalliimpien kulujen rahastojen osuuksia en kuitenkaan lähiaikoina ole myymässä. Osasyynä tähän on sisällä olevat verovelat, joita en halua realisoida, mutta etenkin paluu kuluttamaan luentosalin istuimia. Kelan käytäntö katsoa arvopaperimyynnit puhtaaksi tuloksi tulorajalaskennassa huomioimatta hankintahintaa ei varsinaisesti kannusta käymään aktiivista kauppaa tai myymään laisinkaan.

Paluu opiskelemaan ja siirtyminen osa-aikatyöhön vaikuttaa toki myös sijoitussuunnitelmaan muutenkin. Kuukausittain sijoitettava rahamäärä putoaa toki huomattavasti verrattuna täyteen kuukausipalkkaan. Koska myydä ei oikein voi – tai siis kannata, koska opintotukien menetys tulorajan täyttyessä laskee reaalituntipalkkaa epämiellyttävän paljon – joten kassanhallintaa ja budjetointia joutuu harrastamaan eri mittakaavassa kuin aiemmin.

Huomasin muuten vuosilomalaskennasta yhden järkyttävän yksityiskohdan, josta voisi mielestäni huoletta leikata. Tuntityöntekijänä saan täydet lomat (2,5pv/kk) tekemällä vähintään 35h/kk. Eli jos teen kerran viikkoon töitä, n. 9h/pv neljä kertaa kuukaudessa, saan täydet lomat. Kelan tulorajat antavat minun tehdä noin 37h/kk töitä, joten optimaalisten työtuntien määrä ei vaadi kummoista laskentaekonomia. Minulle tämä toki sopii nykytilanteessani erinomaisesti kun aikaa opinnoille jää hyvin, mutta kuka yrittäjä palkkaisi osa-aikaisen työhön näillä ehdoilla?

Sijoitussalkusta oli tarkoitus myydä viimeisetkin suorat osakesijoitukset ennen opintojen alkua, sillä varallisuuden ei kannattaisi tuottaa tuloja (osinkoja) opintojen aikana. Tämä jäi kuitenkin lopulta tekemättä, koska opinnot kestävät vain pari vuotta. Nordea tai TeliaSonera eivät oletettavasti maksa yllättäen hirmuisia lisäosinkoja, mutta riskiksi saattaa nousta mahdollinen yritysosto, jota en ollut osannut lainkaan ajatella. Jos osto tapahtuisi käteisellä, negatiivinen vaikutus tulorajoihin maksimoituisi. Yksi sulka lisää rahastosijoittamisen puolesta opintojen aikana.

Muuten olen blogin aloittamisesta lähtien malttanut noudattaa sijoitussuunnitelmaa oikein hyvin. Kurssien voimakkaat liikkeet ovat saaneet seuraamaan markkinoita paljonkin, mutta olen välttynyt harrastamasta spekulointia. Vielä kun saisin lopetettua talousuutisten seuraamisen (lähinnä kohinaa), olisi sijoittamisen tuotto aikapanokseen verrattuna maksimaalinen.

Näytä koko viesti