Mikäpäs siinä on toivottaessa jenkkiyritykset kunnostamaan heidän romuttuneen öljytuotantokoneiston. Sen voi sitten taas sosialisoida valtiolle, kun vehkeet on uusittu ja tuotanto pelaa.
Saa nähdä, meneekö jenkkiyritykset tähän halpaan enää.
Suuryritysten kiinnostuksen puute voi johtua enemmän öljyn tämän hetkisestä alhaisesta hinnasta, lisätarjonta laskisi hintaa ensisestään mikä taas ei tekisi hommasta riittävän kannattavaa. Jos asia olisi toisin niin paikalla oltaisiin jo vuolemassa kultaa.
Kaikilla yritysjohtajilla on varmasti jatkuvasti pieni pelko pers**ssä että mitä Trump kirjoittaa someen seuraavaksi. Arvaamattomia on touhut ollut, ja ensimmäinen vuosi vasta mennyt 😐. Vakaus ja ennustettavuus puuttuu. Venezuelaan on varmasti vaikea investoida kun ei voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Jatkaako seuraava Presidentti samalla linjalla, vai jääkö investoinnit Venezuelan käsiin.
Öljy-yhtiöt vaativat Trumpilta vakavasti otettavia reaalivakuuksia voidakseen investoida Venezuelaan osakkeenomistajiensa varoilla
Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt eivät lähde investoimaan Venezuelaan ennen kuin yhtiöt saavat "serious quarantees" USA:n valtiolta, Trumpin mankuessa näitä energiamarkkinoiden muutoksensa taakse, kirjoittaa Financial Times tänään.
Öljy-yhtiöiden arvellaan tänään painostavan Trumpia tarjoamaan vahvat oikeudelliset ja taloudelliset vakuudet ennen kuin he voivat hyväksyä pääomien sitomista Venezuelaan, yhtiöitä (Chevron, ExxonMobil ja ConocoPhillips) lähellä olevat kertovat näiden aikeista.
“No one wants to go in there when a random fucking tweet can change the entire foreign policy of the country,” said one private equity investor who specialises in energy.
Trumpin väittämän mukaan öljysatamista ollaan ottamassa miljoonia barreleita öljyä Yhdysvaltoihin seilaaviin laivoihin. Jalostajat olisivat kuulemma valmistautumassa prosessoimaan sitä. Valkoisen Talon mukaan Washingtonin poliitikot tulisivat loputtomiin - "indefinitely" - määräämään Venezuelan öljyn käytöstä, mikä tarkoittaa koko maan elinvoiman ja tulonlähteen sieppaamista.
Venezuela on kolmas Opecin öljyntuottaja, johon Yhdysvallat on hyökännyt Iranin ja Nigerian lisäksi vuoden sisällä. Asia alkaa jo vaikuttaa menettelytavalta, jolla yritetään muuttaa globaalia energian kauppaa.
Öljy-yhtiöiden johto vaikuttaa katsovan Trumpin tuumailuja skeptisesti ja sanoo poliittisten ja laillisuusriskien yhdistettynä matalaan öljyn hintaan olevan toteuttamisen esteinä.
“US companies need to know who their counterparties are. Are they signing deals with the Venezuelan government? Is the Venezuelan government legitimate?”, sanoo Amos Hochstein, TWG Global. (FT)
Chevronin johtaja Mark Nelson sanoi näkevänsä keinon lisätä tuotantoa parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria, kun taas muut johtajat vaikuttivat välttelevän minkäänlaisia sitoumuksia.
”Varamme on takavarikoitu siellä kahdesti, joten voitte kuvitella, että kolmannen kerran sinne palaaminen vaatisi melko merkittäviä muutoksia”, Exxon Mobilin toimitusjohtaja Darren Woods sanoi kokouksessa. ”Tänään se on sijoituskelvotonta.”
Mr. Trump pressed Harold Hamm, one of his closest oil-industry allies, on whether his company would enter Venezuela. Mr. Hamm stopped short of committing to doing so.
Luottokorttiyhtiöt eivät saa pyytää lainasta riskin vaatimaa hintaa viikon päästä. Republikaanien luulisi olevan tällaista yksilön vastuun kaatamista yritysten niskaan vastaan. Jenkeistä on kyllä kovaa vauhtia tulossa autoritäärinen sosialistinen valtio. Kaikki populistisimmat keinot otetaan käyttöön midterm-vuonna.
Täysin vahingossa, tää on lähellä jotenkin positiivista ideaa. Esim mä haluan toki omat ryöstökorkoiset luottokorttini, joiden korkoja en ikinä maksa, mutta on tosi iso ihmisryhmä jotka aiheuttaa ymmärtämättömyyttään itselleen valtavaa vahinkoa näillä.
Toki tää ei käytännössä toimi, se ongelmallinen lainanotto vaan siirtyy muualle, payday loans jne.
Mutta hauska nähdä Trump ajamassa sosiaalidemokraattisia tavotteita.
Olin kirjoittamassa tähän viestiin vastausta eilen. Se jäi kuitenkin kesken kun en keksinyt mitä esimerkkiä käyttäisin. Almanakka tuli kuitenkin ajankohtaisella esimerkillä apuun.
Perassic Park wrote:
Mannerlaatat liikkuvat jos eurosijoittaja joutuu alkamaan ottamaan kalkyyleissä huomioon että USA:han sijoittamisessa pitäisi ottaa huomioon geopoliittista riskilisää.
Luulisin sijoittajien jo kalkyloivan riskilisää. Arvelen USD:n heikkenemisen ja Euroopan pörssien vahvan vedon viimeisen vajaan vuoden aikana johtuneen osin tästä.
Sitten meidän sijoittajien tulisi miettiä, että kuinka suuri riskilisän tulisi olla ja onko se kasvussa vai laskussa. Vauhti on kova ja tänään toisen valtion presidentin kaappaaminenkin tuntuu lähes normaalilta bisnekseltä.
Ei ole sijoittajan elämä helppoa.
Trump vuosi torstaina puolenyön aikaan perjantai-aamuna julkistettua työllisyysdataa (Trump posted some US jobs data early on his Truth Social account). Valkoinen talo saa vastaavat raportit normaalisti päivää ennen julkaisua. Rehellisiä toimittajia ei ole toistaiseksi kutsuttu sijoittamiseen liittyviin Signal-ryhmiin 👊 🇺🇸 👊.
Trumpin lähipiiriin kuuluu varakasta väkeä ja merkittäviä pääomia hallinnoivia. Rehelliset treiderit saattavat lähteä kisaan pieneltä takamatkalta etenkin jenkkimarkkinoilla operoidessaan.
Kokonaisuutena 10% korkokatto näyttää yksinkertaiselta ratkaisulta monimutkaiseen ongelmaan. Se voi helpottaa joidenkin kotitalouksien tilannetta lyhyellä aikavälillä, mutta samalla se muuttaa rahoitusmarkkinoiden toimintalogiikkaa tavalla, jonka seuraukset näkyvät maksuissa, palvelutasossa ja luoton saatavuudessa. Kun luottoa on vaikeampi saada ja pankit kiristävät ehtoja, myös kotitalouksien kulutus voi heikentyä, mikä jarruttaa talouskasvua. Lisäksi rahoitussektorin kannattavuuden heikkeneminen voi johtaa kustannusleikkauksiin ja työpaikkojen menetyksiin, joiden vaikutukset ulottuvat pankkien ulkopuolelle koko talouteen. Hyvä tarkoitus ei automaattisesti takaa hyvää lopputulosta.
10% korkokatolla pankit ei pystyisi myöntämään luottokortteja kuin rikkaimmille asiakkaille. kun vähentää pankin rahoituskulut, luottotappiot, maksujärjestelmä, hallinto, markkinointi, petokset... Ei taida marginaalia juuri jäädä.
10% korkokatolla pankit ei pystyisi myöntämään luottokortteja kuin rikkaimmille asiakkaille.
Toisaalta jos myöntää vain rikkaimmille asiakkaille, ei (ainakaan eurooppalaisella käytännöllä, en tiedä onko jenkeissä sama) saa korkotuottoja lainkaan. Kaikki (järkevät) maksukykyiset asiakkaat maksavat velkasaldon pois ennen kuin se menee korolliseksi.
Luottotappiot voi olla yllättävän suuria pankeille. Uskon markkinoiden olevan melko tehokkaita myös luottokortti bisneksessä. Parempi olisi ehkä vaatia pankkeja tiedottamaan paremmin todellisista koroista ja velkakierteen mahdollisuudesta.
Eikös se lisää kulutusta, jos ei saa luottokorttia? Siis toki lyhyellä aikavälillä voi tulla negatiivinen shokki ja kuten JR mainitsi, niin ehkä luottokortti korvataan jollain vielä huonommalla (ehkä laittomalla?) luotolla, mutta jos unohdetaan nämä hetkeksi, niin jos Erkki Esimerkki saa verojen jälkeen 2k/kk palkkaa ja polttaa sen kaiken seuraavaan palkkaan mennessä, niin "kulutukseen" menee 2k/kk. Jos hänellä on luottokortti, jota rullaa jatkuvasti, niin osa tuosta kahdesta tonnista menee korkoihin ja jää pois kulutuksesta. Ei mene pitkään, että korot ovat syöneet kulutuksesta enemmän, kuin mitä luottokortti alunperin toi lisää kulutukseen.
Toki toi korko on luotoittajien tuloa, joka jäisi ilman luottokortteja saamatta, mutta sitten taas jossain muualla saataisiin lisää tuloja ja sinne syntyisi töitä jne. Mihin ikinä Erkkimme rahaa laittaakaan. Tai meneekö tässä nyt jotain pieleen?
Ja käytännössä toki on vaarana, että luottokorttifirman saama korkotuotto siirtyy jollekin mafialle ja koska kiskovat isompaa korkoa, niin Erkki kuluttaa entistä vähemmän.
Olet aivan oikeassa. Kulutusluotto siirtää rahaa systemaattisesti pienituloisilta varakkaammille korkojen kautta. Se voi lyhyellä aikavälillä tasoittaa suhdanteita pitämällä kulutusta yllä ja vaimentamalla äkillisiä romahduksia. Samalla se kuitenkin heikentää pitkän aikavälin kysyntää.
En kuitenkaan pidä valtion puuttumista korkoihin hyvänä asiana. Luottoa jos ei saa, sitä voidaan hakea sitten pimeiltä markkinoilta. Tilanteissa missä rahaa on pakko saada, esimerkiksi vuokran maksaminen työttömäksi jäätyä.
Mieleen tulee koronkiskureiden lisäksi se, että kun luottohanat menevät tiukemmalle, joku toinen taho ei pysty enää kuluttamaan. Korot menevät paitsi lisäluotonantoon, niin myös palkkoihin, ja joku muu ei pysty kuluttamaan. Lisäksi kärsivällisyys ei ole kuluttajien hyve, he eivät istu säästämässä ostosta varten, paitsi kun kyse on jostain todella isosta ja tärkeästä, vaan jättävät sen mieluummin tekemättä, jos eivät saa luottoa sen tekemiseen nyt. Sitä paitsi tämä säästetty raha on pois kierrosta ja näkyy kysynnän hiipumisena, mistä seuraa liiketoiminnan hiipumista ja vaikeiden aikojen valituksena lehdissä, mikä pelästyttää kuluttajan säästämään vielä lisää. Tämä kysynnän hiipuminen ei myöskään välttämättä näy inflaation hiipumisena juuri niissä tuotteissa, jotka kuluttaja haluaisi ostaa juuri nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi laskut on maksettava, oli palkasta jäänyttä rahaa tai ei, paskempi juttu jos luottoa ei ole saatavissa jolloin laskun joutuu maksamaan myöhässä mahdollisesti reippaan viivästyskoron kanssa.
