Humvee wrote:

Näinpä sipaisin 10% salkusta käteiseksi ja pyrin ostamaan lyhyen ajan sisällä halvemmalla takaisin. Ei kuulu normaaleihin tapoihini.

EU:n kauppaministerit kokoustaa paraikaa ja lehdistötilaisuutta odotellaan iltapäivälle (Bloomberg).

Trumpin golf kulki viikonloppuna hyvin, kun jälleen yksi pysti kotiin sekä toisessa turnauksessa välierävastus oli paperia ja tie käy mestaruusotteluun (Foxnews ja Yahoo).

Ostin pienen siivun aiemmin myytyjä SP500:ia takaisin.

Lisäksi uutena salkkuun vanha tuttu Airbus. Tullit varmaan iskevät aika pahasti lentokoneiden valmistamiseen, koska toimitusketjut ovat poikkeuksellisen sykkyräiset. Niiden muuttaminen ei onnistu kädenkäänteessä, koska käsittääkseni jokainen komponentti pienimmistä muttereista lähtien pitää jollakin tavalla sertifioida.

Toisaalta tilauskirjat ovat tällä hetkellä täynnä yli kymmeneksi vuodeksi (en tiedä onko toimitushinnat lyöty lukkoon vai voidaanko uusia kustannuksia vierittää asiakkaalle; airbus). Uumoilisin myös Airbussin olevan halutumpi lentokone kuin Boeing tai joidenkin vuosien päästä kiinalainen Comac nykyisessä poliittisessa ympäristössä.

Bonuksena 17,5% liikevaihdosta tulee puolustus- ja avaruus-teollisuudesta (Airbus 2024 report).

Yhdysvaltojen "Hands off" -mielenosoituksissa osoitettiin mieltä korruptiota ja sosiaalietuuksien leikkauksia vastaan sekä maahanmuuttajien ja transväen puolesta CNN:n mukaan (CNN). Jos pörssi jatkaa syöksyään, voi ensi viikonloppuna mielenosoittajien listalla olla neljäskin teema. 

Luulisin sähkeiden lentävän Atlantin yli ja jonkinlaisen diilin syntyvän. Näinpä osakepainoni kivunnee 90%:sta takaisin tuttuun 100%:iin tällä viikolla. 

Vaikka Fear and Greed -indeksi huutaa hoosiannaa ja pörssit ovat oranssina, ei seuraamissani kanavissa juuri paniikkitunnelmaa ole. Veri ei ehkä vielä virtaakaan kaduilla. 

Näinpä sipaisin 10% salkusta käteiseksi ja pyrin ostamaan lyhyen ajan sisällä halvemmalla takaisin. Ei kuulu normaaleihin tapoihini.

Tuuri kävi toki kun sattui Kiinan ilmoitus tulemaan puoli tuntia näiden myyntien jälkeen.

Marraskuu wrote:

Miten nuo tullit koskevat isoja teollisia investointeja esim. jäänmurtajia? Voisi kuvitella ainakin, että valtion ollessa ostaja tullia ei ole järkeä periä, kun se on vain taskusta toiseen siirto.

Eikö tämän pitäisi mennä siten, että jäänmurtajan hintaan lyödään 20% lisää. Jos US-ostopäällikkö kyselee hinnanmuutoksesta, niin vastaukseksi linkkiä videoon jossa Trump kertoo ulkomaalaisten maksavan tariffit. 

Kylmää päätä toki vaatii, mutta ehkä jäänmurtajia rakentavan firman TJ:n suonissa virtaa jää.

Antti Hyppänen wrote:

Humvee wrote:

En esimerkiksi ymmärrä mitä hyötyä kryptoreservistä Yhdysvalloille on. 

Tässä on esimerkiksi Deutsche Bankin näkemys asiaan, sattui juuri silmään X-feedissä.

Tämä oli mielenkiintoinen ulostulo Deutche Bankilta. Koitin löytää alkuperäistä Deutche Bankin lausuntoa ja luulen päässeeni lausunnon alkulähteille. Deutche Bankin analisti Marion Laboure pohtii DB:n sivuilla julkaistussa 99-sekunnin videossa bitcoinin tulevaisuutta.

Mä en tuon videon perusteella sanoisi, että twiitin kuvankaappaus on DB:n näkemys asiaan.

Toisaalta Bitcoinworld.co.in tulkitsee videon vauhdikkaammin:
"In a bold prediction that’s sending ripples through the crypto world, Germany’s financial titan, Deutsche Bank, has thrown its weight behind Bitcoin."

thecryptobasic.com:sta löytyy tuo sama screenshotti ja ingressi:
"Matthew Sigel, Head of Digital Assets Research at VanEck, drew attention to the report in a tweet today.

Notably, the Deutsche Bank Research report suggests that Bitcoin could play a major role in the United States’ financial strategy as a strategic reserve asset. The report highlights Bitcoin’s fixed supply, decentralization, and strong security track record, comparing it to gold in terms of scarcity and resilience."

Saatan kyllä olla erehtynytkin. Jos VanEckin Head twiittailee asiasta, on mahdollista, että joku toinen DB:n raportti on olemassa. Minä en sitä vaan löytänyt.

JR wrote:

Vähän hämmentävä esimerkki, koko maailma pyörii nykyään linuxilla.

Oho ja näin sitä oppii uuttaa. Enpä tiennytkään, että wikipedian mukaan
- For the top 500 most powerful supercomputers, Linux distributions have had 100% of the marketshare since 2017.
- The global server operating system marketshare has Linux leading with a 62.7% marketshare, followed by Windows, Unix and other operating systems.
- For desktop computers and laptops, Microsoft Windows has 71%, followed by Apple's macOS at 16%, unknown operating systems at 8%, desktop Linux at 4%, then Google's ChromeOS at 2%.

Vaikka kotikoneet eivät Linuxilla pyörikään, voi maailman varmaan todeta pyörivän Linuxilla.

Kiitti Casteliero! Viestissäsi oli paljon minulle uutta tietoa.

Casteliero wrote:

Meinasin sanoa, että tein juuri asuntokaupat DIAS-palvelussa, joka käyttää lohkoketjua, mutta eipäs enää käytäkään. Ovat viimevuonna siirtyneet takaisin perinteisiin tietokantoihin, koska korporaatio-ketju R3 Corda on ollut teknisesti vielä keskeneräinen ja työläs sekä kallis ylläpitää. Sinällään ei yllätä, koska eihän noissa korporaatiopohjainen järjestelmä kehity läheskään niin nopeasti kuin open source järjestelmä. Eli hyvä pilotti-kokeilu, mutta myöhemmin sitten uudestaan.

Jäin miettimään, että kehittyykö open sourcet suljettuja systeemejä nopeammin. Luultavasti ainakin aluksi, mutta mieleen tulevissa tapauksissa kehitys huipentuu suljettuun järjestelmään tai avoimen päälle rakennettu suljettuun systeemiin (mm. käyttöjärjestelmät Linux vs Microsoft, MacOS ja Android; Tietokannat: MySQL, PostrgreSQL vs Oracle, Microsoft SQL, MondoDB). 

Käsitykseni mukaan lohkoketjuteknologiassa avoimet tosin jylläävät. AI-puolella voimme seurata kisaa myös reaaliajassa (DeepSeek vs muut).

Mä luulen, että taloudellisten kannustimien vuoksi kakun korjaavat suljetut systeemit niissä sovelluksissa joissa kakku on tarpeeksi iso.

Casteliero 
 

Mutta idea kuitenkin säilyy. Eli ethän sinä tiedä kuinka paljon sinä päivittäin edes käytät palveluita, jotka mahdollisesti käyttää lohkoketjuja. Jos yritykset eivät siitä ilmoita, niin ei käyttäjät voi tietää mitä siellä taustalla tapahtuu. Jos minä kysyn sinulta vaikka, että mitä tietokantaa joku verkkokauppa käyttää, niin tuskin sinua on asia kummemmin kiinnostanut.

Asia tuskin useimpaa kuluttajaa kiinnostaa. Sen sijaan sijoittajaa se saattaa kiinnostaa. Koitan siis ymmärtää, että onko joku valmis maksamaan minulle ja kuinka paljon jonkin kryptovaluutan omistamisesta.

Casteliero wrote:

Joka tapauksessa päivittäin liikkuu kymmeniä miljardeja dollareita stablecoinien muodossa lohkoketjujen päällä, eli siinä on jo yleisesti käytetty tuote. Dollari. Käyttää vaan parempia kanavia. Minulla on esim Mastercardin luottokortti, joka ilmeisesti settlaa joitain transaktioita jo lohkoketjuissa. En minä osaa sanoa, että tapahtuuko niin minun ostoissa vai ei. Mutta se on mahdollista. Visa tekee myös omia stablecoin juttujaan, en osaa niistäkään sanoa, että joko ne käyttää vaikka 10% siirroista lohkoketjuissa vai 0%. J.P. Morganin omassa ketjussa myös liikkuu päivittäin miljardeja dollareita. Kyllä niitä palveluita ja tuotteita voi olla, mutta jos ne tekee oikein, niin se käytettävyys on sen verran hyvää ettei käyttäjä sitä tiedä mitä taustalla tapahtuu. Ja jos niitä ei sitten mainosta erikseen, niin eihän sitä kuluttajat tiedä miten paljon niitä jo käytetään.

Setlaako Mastercard, Visa tai JP Morgan maksuja omissa suljetuissa ketjuissa vai jossakin avoimessa?

Mun sekavahkot kommentit yllä yrittää johdatella kysymykseen: Miksi jokin yritys vuotaisi rahaa lohkoketjujen kolikkojen omistajille?

Onko näköpiirissä tilannetta, jossa jonkin lohkoketjun nopeus, luotettavuus, halpuus tai joku muu ominaisuus saisi jonkin tahon maksamaan tämän lohkoketjun käytöstä? Jos kyllä, mitä kolikkoa omistamalla näistä maksuista voi saada siivun.

ShorTomp wrote:

Näkisin että USA:n BTC- reservissä lähdettiin liikkeelle juuri niin kuin järkevää on. Ovi on raollaan ostoille, mutta tämä tuotiin esiin melko neutraalisti tyyliin "ei käytetä veronmaksajien rahaa". Jos olisi ilmoitettu kuten innokkaimmat odotti, suurista osto-ohjelmista niin miten olisi käynyt hinnalle? 

Jos Bitcoinia ei reserviin osteta veronmaksajien rahoilla, niin kenen rahoilla sitä sitten tulevaisuudessa ostetaan?

Reservin kasvattaminen takavarikoiduilla Bitcoineilla ei ehkä ole veronmaksajien rahoilla ostamista. Toisaalta kuinka paljon niitä seuraavien vuosien aikana takavarikoidaankaan? Vaikuttaa siltä, että petoksilta maallikon silmiin näyttävät Pump & Dumpit ovat ainakin sallittuja.

ShorTomp wrote:

Nyt tosiaan bitcoin on saanut "hovikelpoisuuden" mikä on todella merkittävä asia ja oletan että myös muualla alkaa viimeistään nyt harkinta ostamisesta valtioiden, instituutioiden jne. toimesta. Uutisia on kuultu jo loogisesti että tietyt vauraimmat valtiot, jotka ovat perillä taloudesta, ovat jo ostamassa/ostaneet bitcoinia. Toki tiedämme mitkä tahot kiivaasti vastustavat omien intressiensä puolesta ja koittavat edelleen lyödä kapuloita rattaisiin, mutta BTC taitaa olla jo too big to fail...

Mitä valtioita nämä tietyt taloudesta perillä olevat vauraimmat valtiot ovat? 

Mä en ymmärrä montakaan asiaa kryptovaluutoista, mutta haluaisin ymmärtää.

En esimerkiksi ymmärrä mitä hyötyä kryptoreservistä Yhdysvalloille on. Niillä kuitenkin on käsissä maailman merkittävin reservivaluutta USD. Miksi mahdollisesti nakertaa USD:n asemaa?

Antti Hyppänen wrote:

Sampo wrote:

Toivotaan että olet oikeassa. Itse näen sen vain helpoimpana keinona pitää Trumpin ”promises made, promises kept” -linjasta kiinni. Jos se yleisemminkin nähdään tällaisena, niin vaikea ajatella nyt alkavan jonkinlainen valtioiden kilpajuoksu btc:n keräämiseksi tai edes tämän vaikuttavan siihen btc:n salonkikelpoisuuteen.

Yhdysvaltojen Bitcoin-reservi on kiistatta yksi positiivisimmista ja suurimmista uutisista mitä Bitcoiniin liittyen on tapahtunut. Sijoittajat ovat unohtaneet täysin, mikä tilanne sektorissa oli vielä esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Bidenin hallinto haastoi oikeuteen kaikki alan merkittävät tahot, Operation Choke Point 2.0 oli täydessä käynnissä ja koko kryptosektori yritettiin ajaa maasta jne. 

Nyt kun on saatu maailman suurimmassa taloudessa valtaan Bitcoin-presidentti, historian kryptomyönteisin hallitus, Bitcoin-reservi, siihen päälle spot Bitcoin ETF:t, Blackrockin kääntyminen BTC-positiiviseksi jne jne, niin kommentit ovat pääosin "meh, no onkohan tämä edes hyvä asia". 
 

Miten paljon parempia uutisia Bitcoiniin liittyen voisi realistisesti Yhdysvalloista tulla? Jos joku olisi 2 vuotta sitten kertonut visionsa mitä tulee tapahtumaan 2024/2025, niin henkilöä olisi pidetty hulluna. 

En olisi uskonut kaksi vuotta sitten, että presidentti puolisoineen laittaa meemikolikkoa pystyyn. Pump and Trump -termin syntymisen olisin kuvitellut olevan mahdollisuuden rajoissa.

Mun mielestä regulaation lisääminen voisi hyödyttää kryptovaluuttoja. Toinen asia mikä hyödyttäisi olisi ihmisten elämää parantavien käyttökohteiden lisääntyminen. 

Lohkoketjuteknologia keksitiiin 1982 (ainakin jos on uskominen https://kriptomat.io/blockchain/history-of-blockchain/#:~:text=Nakamoto%20uploaded%20blockchain%20source%20code,with%20the%20associated%20cryptocurrency%2C%20Bitcoin.) ja Bitcoin syntyi yli viisitoista vuotta sitten 2009. Harmittavasti vielä ei ole käsittääkseni keksitty yleisesti käytettyä tuotetta tai palvelua, johon voisi törmätä arkielämässä.

Rajat ylittävään nopeaan arvon siirtoon kryptovaluutat sopivat toki oikein hyvin. 

Tästä kaikesta skeptisyydestäni huolimatta olen harkinnut kryptoposition avaamista. Kun Trumpilla ja lähipiirillä on iso intressi saada kurssi kuuhun, saattaisi olla hyvä olla mukana. Toistaiseksi pelkään kuitenkin liikaa muita markkinaosapuolia. Useilla niistä on liian iso tieto- ja sisäpiiritietoetu minuun.

Pehmentääkseni kärkästä viestiä, mainittakoon vielä, että kuulin ensimmäisen kerran Bitcoinista melkein viisitoista vuotta sitten. Noihin aikoihin ja niiden jälkeen olen sijoitellut kaikkeen muuhun kuin kryptoihin. Jos krypto-ostonappi olisi löytynyt, voisin olla miljardööri :)

 

1UP wrote:

Yhdysvallat pyrkii estämään ruotsalaisen Gripen JAS 39 E/F -hävittäjien kaupat Kolumbiaan, kertoo espanjalainen puolustusalan lehti Infodefensa.

Lehden mukaan Yhdysvallat uhkaa kieltää kaupat sillä perusteella, että osa Gripen-hävittäjien osista ja järjestelmistä, kuten sen moottori, on valmistettu Yhdysvalloissa.

Asekaupoissa myyntiin tarvitaan hyväksyntä kaikilta valmistajamailta.

Lehden mukaan Kolumbia oli aikeissa ostaa kymmenen Gripeniä noin 1,9 miljardilla eurolla.

Yhdysvallat ilmeisesti haluaa, että Kolumbia ostaisi Gripenien sijaan yhdysvaltalaisia F-16-hävittäjiä.

Gripenin valmistajan Saabin osakkeet ovat halventuneet keskiviikkona 3,6 prosenttia, ruotsalaislehti Aftonbladet kertoo.

Vähän tuhmaa on touhu. 

Ei millään jaksaisi alkaa tutkimaan, että mistä minkäkin puolustusteollisuuden vekottimen mikäkin komponentti tulee. Oletettavasti tuotantoketjut ovat niin sykkyrässä, että tutkimisesta ei mitään tulisikaan.

10- vuoden tähtäimellä Euroopalla voisi olla paikka valloittaa maailman asemarkkinat. Tavaraa myydään kaikille halukkaille, mutta hinnoittelu vaikka todennäköisyyden, joilla aseita käytetään hyökkäämiseen ja odotettavissa olevien siviiliuhrien funktiona. Siis itänaapurikin voisi ostaa, mutta yhden 7.42 kudin hinta lähestyisi ääretöntä.

Humvee wrote 12.9.2022 - 11:33:

PikkuPro kirjoitti:

Kuka voittaa?

Joku rakennuskoneita tekevä firma lähimaissa? Tuskin niitä Suomesta niin raahataan mut joku Puolalainen isoja koneita tekevä voi saada tilauskirjoihin täytettä. Olisko kellään heittää ideoita mahdollisista voittajista?

Mä tein keväällä hyvin pientä tutkimusta lähialueilla toimivista rakennusfirmoista. Lista ei missään nimessä ole kattava ja tutkintakin jäi kesken kun selvisi ettei oman välittäjän kautta pääse Puolan pörssiin ostoksille. Eniten houkutteli Budimex.

Rakennusyhtiöt   PE       Mcap(€)     Huomio
Budimex Group     6,54     1,38 B         Ferrovial omistaa 51.14%
Strabag                  7,34      4 B              Deripaska omistaa 27.8%
Porr AG                  8,03      439,13 M
Erbud                      -           82 M
Skanska AB          10,85     6 B
Ferrovial               13,58    18,77B

Ostin sitten SSAB jälleenrakennusbetsiksi, kun uumoilin terästä tarvittavan.

EDIT: nuo taulukon luvut on päivitetty tänään.

Kaksi ja puoli vuotta sitten hahmottelin sodan loppumisesta hyötyviä yhtiöitä. Mieleen tuli alueen rakennusfirmat. Nyt infraa on tuhottu pikkasen lisää.

Aiemmin pidin Deripaskan noin neljänneksen siivua Strabag:sta miinuksena. Nyt sipaisin sitä salkkuun ajatuksella, että ehkä venäläinen oligarkki rakentaa kohta Krimille ja miksei vaikka Odessaankin pari Trump-hotellia tykötarpeineen.

Päivitetty taulukko:
                                12.9.2022               13.2.2025
Rakennusyhtiöt   PE       Mcap(€)     PE         Mcap(€)     Huomio
Budimex Group     6,54     1,38 B       19,04    3,36 B                               
Strabag                  7,34      4 B             8,06     6,2 B          Deripaskan omistus laskenut 24.1%:iin
Porr AG                  8,03      439,13 M  9,03     832 M
Erbud                      -           82 M           -           466 M
Skanska AB          10,85     6 B            19,3     9,19 B
Ferrovial               13,58    18,77 B       39,96   31.18 B

Jos olen poiminut luvut oikein, on markkina-arvon muutoksen mediaani muuten 77.79%. Tuntuu aika uskomattomalta.