Olet täällä

Norwegian Bank vai joku toinen varma sijoitus?

26
5923
8.9.2020, 18:08
#1
Liittynyt:
30.12.2015, 05:46
Viestejä:
16
Pisteet:
+1

Mummun muutamakymppitonni tarvis parempaa korkoa. Norwegianin tili löytyy jo, mutta onko nyt ilmaantunut jotain muita pankkeja, joissa on talletussuojat ja Norwegiania parempi korko?

0
+1
0
-1
0
0
8.9.2020, 18:12
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1031
Pisteet:
+735

Svea (0,8) ja Insta (0,9)

0
+1
0
-1
0
0
8.9.2020, 18:41
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
647
Pisteet:
+338

Instabank 1,05 % (ei välttämättä enää tarjolla)

Balanzia 0,95 %

Svea 0,8 %

 

Raisin / J&T Banka 1,0 % 12 kk, 1,19 % 24 kk

Bigbank 1,0 % 12 kk, 1,25 % 24 kk

0
+1
0
-1
0
0
10.9.2020, 04:40
Liittynyt:
30.12.2015, 05:46
Viestejä:
16
Pisteet:
+1

Kiitoksia, taidetaan avata tuo Instabankin tili kun nopee homma sekin ja pikkusen paremmalla korolla.

0
+1
0
-1
0
0
16.9.2020, 19:57
Liittynyt:
5.6.2020, 19:31
Viestejä:
2
Pisteet:
+1

Toivottavasti ei mene liikaa ohi aiheen....

Miten varmoja nämä talletussuojat ovat, liittyykö jotain riskejä mitä pitäisi tiedostaa ja kattaako mikäli on 100k useammalla tilillä saman maan talletussuojassa?

Jos on omistisasunnossa vielä varaa pantata, niin eikö olisi riskitöntä rahaa ottaa asuntoa vastaan kaikki mahdollinen laina ja pistää edellä mainituille tileille mitä ei esimerkiksi osakkeisiin uskalla, niin kauan kuin tarjoavat asuntolainan marginaalia paremman koron huomioiden verotus?

 

1
+1
0
-1
1
0
4/25
16.9.2020, 21:10
Liittynyt:
22.1.2019, 14:59
Viestejä:
4
Pisteet:
+4

Taloustaito julkaisee aika ajoin säästö- ja sijoitustilien korkojen yhteenvetoja. Tässä on tuorein eilen julkaistu yhteenveto:

https://veroviikko.veronmaksajat.fi/go/28985480-899360-161291577

 

Tuonkin lehtijutun jälkeen on pientä muutosta tapahtumassa: tänään Balanzialta tulleen tiedotteen mukaan heidän säästötilin korkoa lasketaan 17.11.2020 alkaen ja uusi talletuskorko on 0,75 %.

1
+1
0
-1
1
0
16.9.2020, 22:01
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Pankkitalletusta mieluummin joku muu varma sijoitus. Jos mummu vielä muistaa mitä tarkoitettiin obligaatioilla, se olisi hänelle talletusta oikeampi sijoitus.

Lyhyesti: obligaation ostamalla sijoittaja lainaa obligaation liikkeellelaskijalle tietyn summan rahaa ja määräajan kuluttua hän saa rahansa takaisin ja lisäksi sovitun korkotuoton. Yleensä korko maksetaan vuosittain. Obligaatiot sopivat nimenomaan varovaisille sijoittajille, koska riskiä menettää rahansa ei juurikaan ole. Toisaalta myös tuotot ovat pieniä. Myös obligaatioilla voidaan käydä arvopaperikauppaa.

Obligaatioista käytetään nimeä bondi. Mummun ei tarvitse ostaa obligaatoita vaan merkitä bondirahastoa. Rahat saa laitettua kahdessa päivässä ja pois kahdesssa päivässä, jos alkaa kammottaa.

Bondirahaston tuotoista - mummu saa rahoihinsa noin neljänneksen tai puolet lisää kymmenessä vuodessa:

Tuottokäyrä BlackRock Euro Bond Fund - matalan korkotason ympäristö ei tarkoita sitä, että valtiot saisivat lainaa nollakorolla:

Rahaston sisällöstä - bondirahasto on aina hajautettu, korot eri suuruisia ja eri valtioista:

Kyllä obligaatioirahastosijoitus aina talletuksen tuotoissa hakkaa. Eli mummulle joku muu varma sijoitus.

0
+1
1
-1
0
1
16.9.2020, 22:34
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Kai ymmärrät, että nuo vuosituotot on saavutettu viimeisen vuosikymmenien laskevilla koroilla, joka taas nostaa bondien hintaa? Tällä hetkellä esim. Suomen 10 vuoden velkakirjassa -0.323% korko. Korot on samanlaisia muissakin euromaissa,(joissain myös matalampia, kuten saksa -0.5%) poislukien todelliset riskimaat, kuten Italia. Näillä bondeilla ei positiivista tuotto-odotusta ole, poislukien tilanne, jossa korot laskisivat vieläkin alemmaksi. Yksityissijoittaja ei siis todellakaan saa valtionlainoista 50% tuottoa seuraavat 10v, todennäköisesti miinusmerkkistä tuottoa vain.

0
+1
0
-1
0
0
17.9.2020, 17:09
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
647
Pisteet:
+338

penninvenyttaja kirjoitti:

Miten varmoja nämä talletussuojat ovat, liittyykö jotain riskejä mitä pitäisi tiedostaa ja kattaako mikäli on 100k useammalla tilillä saman maan talletussuojassa?

Sääntöjen mukaan 100k suojan saa jokaisesta pankista erikseen kuitenkin niin, että pankkiryhmät (kuten osuuspankit) lasketaan yhdeksi pankiksi.

Mutta miten varmasti? Jos pieni yksittäinen pankki menee nurin, korvausrahat saadaan isommilta pankeita. Kaikkein isoimpia pankkeja taas ei oikein voi päästää kaatumaan, vaan julkisen vallan on pidettävä ne pystyssä, jottei yhteiskunta romahda. Jos kuitenkin monta saman maan pankkia menee nurin kerralla, silloin on pahempi tilanne. Islannissahan kävi niin. Islannin pankit olivat keränneet paljon talletuksia ulkomailta. Voisi ajatella, että pienet maat ovat haavoittuvaisempia varsinkin, jos niiden pankit ovat suuria suhteessa maan kokoon.

Euron ulkopuolisissa maissa on vielä valuuttariski. Suoja on sen maan valuutassa, minkä maan talletussuoja on kyseessä.

Talletussuojariskiä voi hallita hajauttamalla eri pankkeihin ja eri maihin.

Suomessa talletussuojaa on kerran tarvittu tositarkoitukseen. Se toimi silloin.

2
+1
0
-1
2
0
8/25
17.9.2020, 18:33
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

sijoittelija22 kirjoitti:

 Yksityissijoittaja ei siis todellakaan saa valtionlainoista 50% tuottoa seuraavat 10v, todennäköisesti miinusmerkkistä tuottoa vain.

Pointti kysymysketjun aloittajalla oli ollut varma talletuskohde eikä tuotot. Tuottojen merkityksestä sijoittajalle euroalueen valtiolainoissa voi viitata erääseen artikkeliin Kauppalehdessä:

En arvaile näitä tuottoja pidemmälle - kuka nyt sitten yllämainittuun kysymykseen vastauksen tietäisi. Huomautan vain, että negatiivinen peruskorko on harvinainen ja bondisijoittaja saa ihan kunnon korkoa monesta paikasta. Sen sijaan voisi vilkaista mihin bondin turvaava vaikutus perustuu.

Indeksisijoittajan omistaman S&P 500 Etf:n elämä on vuoden aikana ollut jännittävää - mäkeä kumpaankin suuntaan on riittänyt. Ei ole ollut tylsää. Nyt ollaan taas laskukohdan kaksois-W:ssä ja aprikoidaan tulevaa suuntaa.

Jos sijoittajalla on salkussa ollut indeksi-etf:n lisäksi vaikkapa iSharesin Corporate Bond (dist) etf ja iSharesin US Treasury 10 year (dist) etf, salkun summa voi olla hiukan toisenlainen. Yrityslainoja sisältävä bondi-etf on koronakuopassa seurannut yritysindeksin kehitystä ja palannut paikalleen. Matkan varrella on maksettu tuottoa. US valtiolainaa sisältävä etf on käyttäytynyt päinvastoin kuin yritysindeksi - eli koronakuopassa se kipusi huipulle. Joku voisi sanoa, että US Treasury bondi kontrasi indeksiä koronassa.

Salkku voi jopa olla aika lailla muuttunut sillä sijoittajalla, joka indeksihuipussa myi osan SP500 osuuksistaan ja osti niillä US Treasurya ja indeksikuopassa vaihtoi niitä takaisin halpoihin indeksiosuuksiin.

Kannattaa vilkaista mitä henkivakuutusyhtiöiden sijoitusvaihtoehdoista sellainen salkku, jonka nimi on Turvaava Kori tms. sisältää suurimmalta osin - joukkolainoja.

0
+1
2
-1
0
2
17.9.2020, 19:55
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Bingo53 kirjoitti:

 

sijoittelija22 kirjoitti:

 Yksityissijoittaja ei siis todellakaan saa valtionlainoista 50% tuottoa seuraavat 10v, todennäköisesti miinusmerkkistä tuottoa vain.

 

Pointti kysymysketjun aloittajalla oli ollut varma talletuskohde eikä tuotot. Tuottojen merkityksestä sijoittajalle euroalueen valtiolainoissa voi viitata erääseen artikkeliin Kauppalehdessä:

En arvaile näitä tuottoja pidemmälle - kuka nyt sitten yllämainittuun kysymykseen vastauksen tietäisi. Huomautan vain, että negatiivinen peruskorko on harvinainen ja bondisijoittaja saa ihan kunnon korkoa monesta paikasta. Sen sijaan voisi vilkaista mihin bondin turvaava vaikutus perustuu.

Indeksisijoittajan omistaman S&P 500 Etf:n elämä on vuoden aikana ollut jännittävää - mäkeä kumpaankin suuntaan on riittänyt. Ei ole ollut tylsää. Nyt ollaan taas laskukohdan kaksois-W:ssä ja aprikoidaan tulevaa suuntaa.

Jos sijoittajalla on salkussa ollut indeksi-etf:n lisäksi vaikkapa iSharesin Corporate Bond (dist) etf ja iSharesin US Treasury 10 year (dist) etf, salkun summa voi olla hiukan toisenlainen. Yrityslainoja sisältävä bondi-etf on koronakuopassa seurannut yritysindeksin kehitystä ja palannut paikalleen. Matkan varrella on maksettu tuottoa. US valtiolainaa sisältävä etf on käyttäytynyt päinvastoin kuin yritysindeksi - eli koronakuopassa se kipusi huipulle. Joku voisi sanoa, että US Treasury bondi kontrasi indeksiä koronassa.

Salkku voi jopa olla aika lailla muuttunut sillä sijoittajalla, joka indeksihuipussa myi osan SP500 osuuksistaan ja osti niillä US Treasurya ja indeksikuopassa vaihtoi niitä takaisin halpoihin indeksiosuuksiin.

Kannattaa vilkaista mitä henkivakuutusyhtiöiden sijoitusvaihtoehdoista sellainen salkku, jonka nimi on Turvaava Kori tms. sisältää suurimmalta osin - joukkolainoja.

Nämä sinun kuvaajasi kertovat vain viime 10-vuotisjaksosta. Ymmärätkö, että 2010 korot olivat vielä selkeästi positiivisia. Nykyään saa ottaa selkeästi riskiä, jotta voisi ylittää säästötilin korot. Esimerkiksi Italian valtiolainoista olisi tarjolla 0.974, joka on samaa luokkaa kuin nuo säästötilien korot. Kumpaa näistä pidät riskisempänä, kun toisessa on Suomen valtion takaussuoaj ja toinen Italian takaama? 

1
+1
0
-1
1
0
17.9.2020, 21:19
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

sijoittelija22 kirjoitti:

Kumpaa näistä pidät riskisempänä, kun toisessa on Suomen valtion takaussuoja ja toinen Italian takaama? 

No jaa, Suomen valtion takaussuoja tuppaa häviämään yhtä nopeasti kuin poliitikko lopettaa puheensa ja kääntää selkänsä. Syrjäseudun pieneksi valtioksi, jolla on kestämättömän kova julkisen talouden osuus kansantaloudesta ja Euroopan pisin raja itäiseen naapuriin Suomella on kyllä ihmeteltävän hyvä luottoluokitus. Eipä kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta kun valtion kassa on tyhjä - siis todellakin tyhjä - kunnon kriisissä. Italian luottoluokitus on melkein junk bond luokkaa. Italia ei kuitenkaan mene konkurssiin, luottoluokitus vaikuttaa vain lainarahan hintaan. En pidä Suomen valtion takausta sen kummempana kuin Italiankaan.

Kuinka sitten obligaatiorahaston hoitaja tekee rahaa negatiivisen koron ympäristössä. Se onkin oma maailmansa, jossa negatiivisen koron muuttuessa jostain -0,4 tasosta korkopisteen ylös tai alas johtaa toimenpiteisiin, jotka tuottavat rahastoon tuloja. Ensimmäinen pointti on tietysti rahaston hajautus ja se, että rahaston hoitaja ostaa ja myy velkakirjoja sekä suojaa niitä. Tätä mekaniikkaa voi kysyä sijoitusneuvojalta vaikkapa OP-Obligaatiorahaston osalta, jonka tuote-esittelyssä asiaan otetaan kantaa seuravasti:

Alhaisen koron aikanakin rahaa kyllä vaan tehdään lainainstrumenteillä. En suosittele mitään erityistä rahastoa vaan tutkimaan asiaa avoimin silmin.

0
+1
3
-1
0
3
17.9.2020, 21:32
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Bingo53 kirjoitti:

 

sijoittelija22 kirjoitti:

Kumpaa näistä pidät riskisempänä, kun toisessa on Suomen valtion takaussuoja ja toinen Italian takaama? 

 

No jaa, Suomen valtion takaussuoja tuppaa häviämään yhtä nopeasti kuin poliitikko lopettaa puheensa ja kääntää selkänsä. Syrjäseudun pieneksi valtioksi, jolla on kestämättömän kova julkisen talouden osuus kansantaloudesta ja Euroopan pisin raja itäiseen naapuriin Suomella on kyllä ihmeteltävän hyvä luottoluokitus. Eipä kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta kun valtion kassa on tyhjä - siis todellakin tyhjä - kunnon kriisissä. Italian luottoluokitus on melkein junk bond luokkaa. Italia ei kuitenkaan mene konkurssiin, luottoluokitus vaikuttaa vain lainarahan hintaan. En pidä Suomen valtion takausta sen kummempana kuin Italiankaan.

Kuinka sitten obligaatiorahaston hoitaja tekee rahaa negatiivisen koron ympäristössä. Se onkin oma maailmansa, jossa negatiivisen koron muuttuessa jostain -0,4 tasosta korkopisteen ylös tai alas johtaa toimenpiteisiin, jotka tuottavat rahastoon tuloja. Ensimmäinen pointti on tietysti rahaston hajautus ja se, että rahaston hoitaja ostaa ja myy velkakirjoja sekä suojaa niitä. Tätä mekaniikkaa voi kysyä sijoitusneuvojalta vaikkapa OP-Obligaatiorahaston osalta, jonka tuote-esittelyssä asiaan otetaan kantaa seuravasti:

Alhaisen koron aikanakin rahaa kyllä vaan tehdään lainainstrumenteillä. En suosittele mitään erityistä rahastoa vaan tutkimaan asiaa avoimin silmin.

Eli siis tiivistäen uskot, että aktiivisella salkunhoidolla voi saada aikaan ylituottoja verrattuna valtionlainojen korkoihin? Et perustele millään tavalla miten nämä korot tuotetaan miinuskorkoympäristössä. Myöskin tuon OP:n kusetusrahaston sijoitetut eurot menevät suoraan Italian velkakirjoihin, joista saa sen 1% korkoa. Tämä 1% ei voi millään ole parempi kuin talletus, koska itsekkin myönnät, että Suomen valtio on luottokelpoisempi kuin Italia. Myöskin perustelusi, että Suomen valtion velanhoito on yhtä todennäköistä kuin Italian, on hyvin hatara; muistatko miten Kreikan velkakirjoille kävi?

0
+1
0
-1
0
0
12/25
17.9.2020, 21:45
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Heh heh, ei minun tarvitse tähän kommentoida - tämän päivän Hesari kommentoi:

0
+1
2
-1
0
2
17.9.2020, 22:17
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
647
Pisteet:
+338

Bingo53 kirjoitti:

No jaa, Suomen valtion takaussuoja tuppaa häviämään yhtä nopeasti kuin poliitikko lopettaa puheensa ja kääntää selkänsä.

Talletussuoja ei perustu valtion vaan pankkien rahoihin.

"Talletussuojarahastoa kartutetaan talletuspankeilta kerättävillä talletussuojamaksuilla" ... "Mikäli talletussuojarahaston varat eivät riitä korvausten maksamiseen, Rahoitusvakausvirasto voi velvoittaa talletuspankit maksamaan ylimääräisiä vuotuisia talletussuojamaksuja tai lainaamaan varoja rahastolle." https://rvv.fi/talletussuojarahasto1

Jos sijoitat valtionlainoihin, otat riskin ko. valtion maksukyvystä. Pankkitalletuksissa on riski pankkien maksukyvystä.

0
+1
0
-1
0
0
17.9.2020, 22:24
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Totta, hyvä kommentti. Tästä muistuu mieleen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin eli SKOP:n kiemurat viime vuosisadalla. Talletussuojaa pankkien keskinäisellä yhteistyöllä taidettiin alkaa kehittää toisella tavalla juuri niiden kiemuroiden jälkeen.

0
+1
0
-1
0
0
18.9.2020, 09:22
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Bingo53 kirjoitti:

Heh heh, ei minun tarvitse tähän kommentoida - tämän päivän Hesari kommentoi:

Mielestäni olisi siltikin argumentin kannalta järkevää olettaa, että markkinat hinnoittelevat Italian valtionlainojen riskipreemion oikein. Vai onko sinulla miten paljon treidattuna paria Long italia 10v/Short Suomi 10v?

1
+1
0
-1
1
0
16/25
18.9.2020, 13:21
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Jospa palautetaan tätä keskusteluketjua hedelmättömän maaottelun ja detaljikinaamisen sijaan otsikon ja alkuperäisen kysymyksen linjoille ja etsitään vastausta siihen:

stindebinde kirjoitti:

Mummun muutamakymppitonni tarvis parempaa korkoa. Norwegianin tili löytyy jo, mutta onko nyt ilmaantunut jotain muita pankkeja, joissa on talletussuojat ja Norwegiania parempi korko?

Stindebinden alkuperäinen kysymys on etsiä pankkitalletuksen sijaan muuta vähäriskistä korkotuottajaa iäkkäälle henkilölle. Tuoton pitäisi olla vähän parempi kuin talletuskorko.

Ensimmäinen neuvo on, että mummo pysyy kaukana kenestä tahansa traderista ja lopettaa spekulointikeskustelut lyhyeen. Rikoslain alle ankaralla vastuulla taitaa jo mennä, jos joku ryhtyy mummolle futuureja suosittelemaan. Muita vaihtoehtoja on edellä esitetty. Toisenlaisia vaihtoehtoja mummolle kymppitonneineen ei ole vielä tässä keskusteluketjussa kuultu kuin pankkitalletuksia.

Kiinnostaa varmaan toisiakin eläkkeellä olevia määräaikaistalletusten haltijoita tässä maassa.

0
+1
0
-1
0
0
18.9.2020, 13:25
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1031
Pisteet:
+735

Bingo53 kirjoitti:

Jospa palautetaan tätä keskusteluketjua hedelmättömän maaottelun ja detaljikinaamisen sijaan otsikon ja alkuperäisen kysymyksen linjoille ja etsitään vastausta siihen:

 

stindebinde kirjoitti:

Mummun muutamakymppitonni tarvis parempaa korkoa. Norwegianin tili löytyy jo, mutta onko nyt ilmaantunut jotain muita pankkeja, joissa on talletussuojat ja Norwegiania parempi korko?

 

Stindebinden alkuperäinen kysymys on etsiä pankkitalletuksen sijaan muuta vähäriskistä korkotuottajaa iäkkäälle henkilölle.

Öö, onko? "muita pankkeja, joissa on talletussuojat ja Norwegiania parempi korko?" - miten tuon voi lukea muotoon "pankkitalletuksen sijaan"?

Minä tulkitsen, että tarkoitus on etsiä pankkitalletusta, mutta Norwegianin sijaan. Vai onko jossain muussa kuin pankkitalletuksessa talletussuoja?

1
+1
0
-1
1
0
18.9.2020, 13:45
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Asiakkaan ja sijoittajansuoja

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä suojataan pankin, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan asiakasta sekä sijoittajaa monin eri tavoin. Tästä ovat esimerkkejä talletussuojajärjestelmä ja sijoittajien korvausrahastojärjestelmä sekä turvalliset ja toimivat maksujärjestelmät. Arvopaperimarkkinoilla oikeiden ja riittävien tietojen antamista sijoittajille koskee tarkka sääntely. Vähittäissijoittajalle tarjottavista paketoiduista sijoitustuotteista (esimerkiksi sijoitusrahastot, vaihtoehtorahastot ja sijoitussidonnaiset vakuutustuotteet) on sijoittajalle annettava lisäksi lyhyt ja helposti ymmärrettävä avaintietoasiakirja/avaintiedot, jossa on kootusti esitetty keskeiset sijoitustiedot asiakkaalle.

Sijoituspalveluja tarjoavien on noudatettava asiakkaan tuntemista ja riittävien tietojen antamista koskevia vaatimuksia tarjotessaan sijoitustuotteita. Pankkien ja sijoituspalveluyritysten on lisäksi noudatettava Finanssivalvonnan ohjeita ja muutenkin hyvää pankki- ja vastaavasti arvopaperimarkkinatapaa suhteessa asiakkaisiinsa.

https://vm.fi/rahoitusmarkkinat/asiakkaan-ja-sijoittajansuoja

Tässäpä voi pohtia kuinka pitkälle mummon suoja riittää obligaatiosijoituksessa tai muussa vastaavassa sijoitustuotteessa.

Ja mikä on sijoittajien korvausrahastojärjestelmä.

0
+1
1
-1
0
1
18.9.2020, 14:55
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Sijoittajien korvausrahastojärjestelmästä ei kylläkään ole mitään iloa, jos rahaston obligaatioiden arvo laskee. 

0
+1
0
-1
0
0
20/25
18.9.2020, 15:38
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

sijoittelija22 kirjoitti:

Sijoittajien korvausrahastojärjestelmästä ei kylläkään ole mitään iloa, jos rahaston obligaatioiden arvo laskee. 

Juu, mutta ei ole talletussuojastakaan, jos talletuksen korko laskee.

Molemmat järjestelmät suojaavat sijoitettua pääomaa, mutta eivät osallistu tuottojen tai tuottotappioiden jakamiseen.

0
+1
2
-1
0
2
18.9.2020, 15:57
Liittynyt:
7.11.2017, 14:16
Viestejä:
58
Pisteet:
+60

Onpahan taas älyvapaata jankkaamista, lähinnä Bingon osalta, mutta olkoot.

Instabank taitaa tarjota tällä hetkellä parasta korkoa perus säästötilille (0,9%) ja on Norjan valtion talletussuojalla varustettu

0
+1
0
-1
0
0
18.9.2020, 16:25
Liittynyt:
15.11.2019, 22:16
Viestejä:
23
Pisteet:
+12

Ok, nyt alkaa vaikuttaa liikaa trollaamiselta, tai sitten Bingo ei tosiaankaan ymmärrä korko- ja talletussijoittamisen perusteita.

1
+1
0
-1
1
0
18.9.2020, 16:48
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
135
Pisteet:
+53

Hyödytöntä ajanhukkaa, se on myönnettävä. Tämä on tallettajien eikä sijoittajien keskusteluosio.

Sijoittajaa eivät kiinnosta inflaatiota alempaa tuottoa antavat turvasatamat. Yhtään talletusta parempaa ei tullut esiin, joten mitään uutta en oppinut.

0
+1
5
-1
0
5
18.9.2020, 22:22
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
647
Pisteet:
+338

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajaa eivät kiinnosta inflaatiota alempaa tuottoa antavat turvasatamat. 

Talletuksilla voi säätää omaa sijoitusastettaan ja luoda itse oman pääomaturvansa: Osa rahoista muihin sijoituksiin ja loput pankkitilille. Pankkitilin osuus on pääomaturvattu. Ei tarvitse ostaa kalliita pääomaturvattuja tuotteita, yhdistelmärahastoja tai muita vastaavia "turvallisia" sijoitustuotteita.

Nykyään talletukset säilyttävät reaaliarvonsa melko hyvin, koska inflaatio on niin matala. Tällainen pääomaturva on lähes ilmainen: se maksaa vain vaihtoehtoistuoton, jonka talletetuille rahoille olisi saanut onnistuneista sijoituksista.

2
+1
0
-1
2
0
19.9.2020, 10:36
Liittynyt:
29.1.2020, 20:35
Viestejä:
19
Pisteet:
+19

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajaa eivät kiinnosta inflaatiota alempaa tuottoa antavat turvasatamat. 

 

Talletuksilla voi säätää omaa sijoitusastettaan ja luoda itse oman pääomaturvansa: Osa rahoista muihin sijoituksiin ja loput pankkitilille. Pankkitilin osuus on pääomaturvattu. Ei tarvitse ostaa kalliita pääomaturvattuja tuotteita, yhdistelmärahastoja tai muita vastaavia "turvallisia" sijoitustuotteita.

Nykyään talletukset säilyttävät reaaliarvonsa melko hyvin, koska inflaatio on niin matala. Tällainen pääomaturva on lähes ilmainen: se maksaa vain vaihtoehtoistuoton, jonka talletetuille rahoille olisi saanut onnistuneista sijoituksista.

 

Itse teen juuri näin. Säädän päättämääni käteisposition määrää kuukausittain noilla. Käytän vielä useampia tilejä tasamäärillä. 

 

Kuten alkuvuosi osoitti, pidän järkevänä pitää tietynkokoista käteispossaa koko ajan. Eipä tarvitse heti panikoida myynneillä ja varsinkaan aallonpohjassa. 

0
+1
0
-1
0
0