Olet täällä

Mitä raha on?

Sivu:

Sivut

4.1.2022, 00:10
+1410
Liittynyt:
14.7.2016, 14:27
Viestejä:
1620

Ei ole maailma reilu tai oikeudenmukainen ei. Jokainen meistä täällä on aivan helvetin etuoikeutettu. A:n metodilla, jossa katsotaan mitä tapahtuu ei välttämättä tule toimivaa oikeudenmukaista rahajärjestelmää... ja ilman regulaatiota joku kusee hommat anyway. Ihmiset on silleen aika perseestä.

Mistä Bitcoin lähti liikkeelle.. jaa-a. En usko että on Wright, aika läppä äijä tuntuu olevan. Jos pitäisi veikata niin sanoisin että Satoshi Nakamoto on Hal Finney. Tai oli, kaveri on död.

1
+1
0
-1
1
0
4.1.2022, 00:53
+10
Liittynyt:
22.12.2017, 11:28
Viestejä:
166

Ihan hyvin voi olla Kleimankin. Wright ei tule onneksi koskaan saamaan/löytämään sen avainta.

0
+1
0
-1
0
0
4.1.2022, 01:18
+2988
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1946

Jos Wright jostain syystä  saisi1,1 miljoonan pitkon lompakon auki, niin pitkon kursiin tulisi varmaan korjausliike? Eikös suurin osa lopakon pitkoista ole luvattu Wrightin toimesta hyväntekeväisyyteen, joten ne varmaan muutetaan Fiat valuutaksi? Pitkon päivävaihto lienee luokkaa 250 000 pitkoa päivässä (*) jolloin 1,1 miljoona on jo merkittävä vaihtomäärä ja lisäys vaihdettavana olevien pitkojen määrään.

Eikös kehittäjänä voi olla myös useita henkilöitä saman nimimerkin takana?

(*) Lähde: https://ycharts.com/indicators/bitcoin_transactions_per_day

0
+1
0
-1
0
0
4.1.2022, 01:27
+28
Liittynyt:
19.11.2020, 01:27
Viestejä:
137

A:ta on kyllä nyt viety monen tahon toimesta ja monessa aiheessa ihan 100% tai ehkä sille kuuluisalle kebabkioskille. Taisi vihdoinkin A:n selkäranka napsahtaa, kun itsekin viimein huomasi tämän. Hyvä niin. Siitä ei kukaan viisastu, että ei pysytä aiheessa, hoetaan kokoajan samaa ja tuodaan kokoajan jotain uutta täysin epäolennaista informaatiota jokaiseen keskusteluun, jotta voidaan sekoittaa sitä vain lisää.

1
+1
1
-1
1
1
4.1.2022, 01:42
+299
Liittynyt:
16.12.2014, 18:48
Viestejä:
257

Lohkoketjuteknologiassa ja sitä kautta mm. bitcoinissa luottamus on ulkoistettu ihmisiltä ja johtokunnilta teknologialle ja matematiikalle. Ihmiset pettävät, kiertävät ja joustavat säännöissä ja tekevät kollektiivisesti epäedullisia päätoksiä. Tekniikkaan ja ohjelmoituun matematiikkaan TOIMIESSAAN voi luottaa 100%.  Tämä itseäni kiehtoo mm. bitcoinissa ja siksi olen siihen sijoittanut. Uskon, että ajan kuluessa yhä useampi ihminen ja instituutio alkaa näkemään tässä arvoa. Sitä en tiedä mikä on reilua tai oikeudenmukaista, mutta eikö luonnossa ja markkinataloudessa ns. nopeat syö hitaat. Mitään globaalia rahaa, joka syrjäyttää euron ja dollarin en tässä näe, mutta kullan kaltainen (ja kullan markkina-arvo) arvon säilyttäjä erinomaisella siirrettävyydellä on mielestäni hyvinkin realismia.

0
+1
1
-1
0
1
4.1.2022, 03:02
-9
Liittynyt:
1.1.2022, 17:49
Viestejä:
7

Tässä ketjussa hyvin käytiin läpi myös sitä miten A pohjaa kritiikkiään tapahtumiin mitkä tapahtuvat Yhdysvalloissa ja dollareissa ja tilalle tarjoaa Bitcoinia. Vastaajat / Eurodollarin puolustajat pohjaavat ajatteluaan Suomen historiaan, tapahtumiin ja rahamarkkinoihin. Tämä seuraava viesti on kuitenkin vain ja ainoastaan A:lle, ja muille ketkä ovat kiinnostuneita Yhdysvalloista ja mitä siellä Wall Streetillä tapahtuu. Finnair esimerkit ynnä muut ovat aika nappikauppaa nimittäin tähän verrattuna.

Lainaan osan aiemmasta viestistäni.

Koska raha on nykyisin valtaa, rahan luojilla on teoriassa suurin päätäntävalta maailmassa. Seuraavaksi rahan jakelijoilla. Keskuspankit painavat rahat, liikepankit laittavat rahat liikkelle. Yritykset, liikeideat ja lainat menevät vituiksi => Palataan suunnitelupöydän ääreen ja tehdään parempi järjestelmä? Ei. Laitetaan veronmaksajat ja tulevat sukupolvet maksamaan kulut ja printataan tuoreet dollarit samojen tahojen käsiin ja annetaan uusi yritys? Kyllä.

 Wallstreet on parade sivusto ei kainostele vaan toi surullisen totuuden julki mistä muut vaikenevat.

https://wallstreetonparade.com/2022/01/theres-a-news-blackout-on-the-fed...

Four days ago, the Federal Reserve released the names of the banks that had received $4.5 trillion in cumulative loans in the last quarter of 2019 under its emergency repo loan operations for a liquidity crisis that has yet to be credibly explained. Among the largest borrowers were JPMorgan Chase, Goldman Sachs and Citigroup, three of the Wall Street banks that were at the center of the subprime and derivatives crisis in 2008 that brought down the U.S. economy. That’s blockbuster news. But as of 7 a.m. this morning, not one major business media outlet has reported the details of the Fed’s big reveal.

On September 17, 2019, the Fed began making trillions of dollars a month in emergency repo loans to 24 trading houses on Wall Street. The Fed released on a daily basis the dollar amounts it was loaning, but withheld the names of the specific banks and how much they had borrowed. This made it impossible for the public to see which Wall Street firms were experiencing the most severe credit crisis.

It was the first time the Fed had intervened in the repo market since the 2008 financial crash – the worst financial crisis since the Great Depression. The COVID-19 crisis remained months away. The first reported case of COVID-19 in the U.S. was not reported by the CDC until January 20, 2020 and the World Health Organization did not declare a pandemic until March 11, 2020.

Kannattaa lukea koko juttu ehdottomasti jos vähänkään kiinnostaa Wall Streetin, Yhdysvaltojen dollarin ja markkinoiden kunto. Jos haluaa nähdä isoja lukuja ja syyllisten (pankkien) nimiä niin täältä löytyvät viralliset transaktiot, niiden suurudet ja vastaanottajat.

https://www.newyorkfed.org/markets/OMO_transaction_data.html#rrp

Tätä kun katselee niin luojan kiitos, että emme ole tuossa sopassa mukana osallisena.

Lukekaa myös tämä.

https://wallstreetonparade.com/2021/12/by-pancaking-term-loans-jpmorgan-...

There are a few key takeaways from the newly released data. The first takeaway is that the Fed was not created to bail out the trading firms on Wall Street. Its mandate throughout its 108-year history is to be a Lender-of-Last-Resort to commercial banks so that its power to electronically create money out of thin air is used to benefit the productive portions of the economy, not speculators on Wall Street.

 Keskuspankin pitäisi olla lainaajana viimeinen vaihtoehto joka pelastaa sellaiset pankit & yritykset jotka kannattaa pelastaa. Idea ei ole olla Wall Streetin keinottelijoiden rahasto mistä voi aina ottaa uutta luottoa kun vedonlyönnit menevät vituiksi. Näin on kuitenkin tapahtunut. 2008, mitään muutoksia ei tehty ja 2019 loppuvuonna oltiin saman tilanteen edessä. Kätevästi pysynyt tämä aihe pois mediasta kun on ollut tässä reilut pari vuotta muuta uutisoitavaa päivittäin. Toimittajat ja media pysyneet kiireisinä.

Itse systeemistä täytyy sanoa, että mielestäni idea ja kehys on hyvä. Keskuspankki, liikepankit, yritykset, rahoitusmarkkinat ja ihmisten mahdollisuus osallistua tähän. Katsotaan tapahtunutta ja toteutunutta niin ilmeisesti ne hyvät, tuottavat, kannattavat yritykset ovat puuttuneet tuolta joukosta? Rahoitusmarkkinat ja pankit ovat ns. 'kunnossa' ja printteri huutaa ja luottoa irtoaa mutta koskaan mitään ei palaa takaisin. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä noista pankkien taseista löytyy. Sieltä löytyy nimittäin: pankkien pääkonttoreita, lukuisia muita tuottamattomia toimistotiloja ja rakennuksia mistä nuo jenkit niin kovasti pitävät. Öljy-yhtiöitä, Boeing ja muita MIC (Military Industrial Complex) yrityksiä eli asejärjestelmiä tuottavia yhtiöitä, kaikkien tietämät FAANG yhtiöt, jenkki autoyhtiöitä ja loput ovat tutun turvallisia Walmart, lääkkeet/terveydenhuolto ja asuntolainat mistä ei mitään hillittömiä tuottoja voi odottaa.

Teknologiayhtiöitä lukuunottamatta mitään huimaa kasvua ei ole tapahtunut ja monin paikoin nekin ovat parhaat tuottonsa tehneet. Voit ainoastaan kerran kerätä ihmisestä Facebookin keräämät datat ja myydä eteenpäin. Sitten ne ovat jo kerätty. Google kerää samat tiedot ja vähän enemmän kuin Facebook mutta samoista ihmisistä. Microsoft ei ole myöskään ihan liikaa revitellyt uusilla tuotteilla vaan luottaa saman Windowsin rahastavan ajasta ikuisuuteen. Ainoastaan vakoiluohjelmien määrä kasvaa versioiden päivittyessä.

Tästä syystä en ihmettele minkä takia Muskiin ja Teslaan on ladattu niin mielettömät odotukset. Olisi eri asia jos Yhdysvalloilla olisi edes 7 tai 70 tai mieluusti 700 Elon Muskia jotka kaikki kehittelisivät omia yrityksiään jolloin talouden kasvu ja velkaantuminen olisi perusteltua. Nyt on vain ladatut odotukset ilman mainittavia tuloksia. Rajaton kasvu on yksinkertaisesti toimimaton ajatusmalli ja tämän hetken sirupula on selkeä näyte siitä. Nykyaikaiset autot käyttävät huimasti siruja, eikä autoyhtiöt pysty pitämään antamia lupauksiaan. Samaan aikaan kryptovaluuttojen louhijat ahmivat jokaisen näytönohjaimen omiin tarpeisiinsa minkä käsiinsä saavat. Tähän päälle vielä ihmiset suljetaan koteihinsa 'etätöihin' ja pelaamaan videopelejä. On tämä melkoista sirkusta.

 

0
+1
1
-1
0
1
4.1.2022, 08:28
+2988
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1946

Wall Streetin perseily on kyllä ihan oma lukunsa. Tästä osasta kirjoitusta on helppo olla yhtä mieltä nimimerkki 2022:n kanssa. Mutta Wall Streetin massimiesten perseilyn suhteen se ei ole mitään uutta tietoa. Niin on "aina" ollut. Ymmärrettävästi USA:n poliittisten päättäjien on hyvin hankala tilannetta miksikään muuttaa, vaikka jollain päättäjällä voisi olla jopa haluja sellaiseen.

1
+1
0
-1
1
0
4.1.2022, 09:55
+73
Liittynyt:
26.5.2016, 12:00
Viestejä:
106

Tämä edellisen kriisin aikainen Osmo Soininvaaran blogikirjoitus (ja sen kommentit) ajalta ennen keskuspankkisinkoa sopii hyvin tähän keskusteluun (ja tähän aikaan). Tuossa oleellinen pointti on nähdäkseni "Onhan koko rahajärjestelmän tarkoituksena palvella reaalitaloutta, siis ohjata tuotannon allokoinnissa.".

 

0
+1
0
-1
0
0
4.1.2022, 10:47
Käyttäjän A kuva
+12
Liittynyt:
31.3.2020, 15:23
Viestejä:
393

Tinggeli kirjoitti:

Jos Wright jostain syystä  saisi1,1 miljoonan pitkon lompakon auki, niin pitkon kursiin tulisi varmaan korjausliike? Eikös suurin osa lopakon pitkoista ole luvattu Wrightin toimesta hyväntekeväisyyteen, joten ne varmaan muutetaan Fiat valuutaksi? Pitkon päivävaihto lienee luokkaa 250 000 pitkoa päivässä (*) jolloin 1,1 miljoona on jo merkittävä vaihtomäärä ja lisäys vaihdettavana olevien pitkojen määrään.

Eikös kehittäjänä voi olla myös useita henkilöitä saman nimimerkin takana?

(*) Lähde: https://ycharts.com/indicators/bitcoin_transactions_per_day

Wrightilla ei ole mitään tekemistä Bitcoinin kanssa. Tämä on ihan käsittämätöntä höpönlöpöä, seurausta siitä kun uskotaan ympärillä olevia ihmisiä eikä pätkääkään selvitetä mitään itse oikeasti.

Wright on taitava koijari. Tässä esimerkiksi väärennetty suht laajasti todeksi luultu kryptografinen allekirjoitus (Wiredin juttu (löytyy linkin kautta), joka antoi valtavasti näkyvyyttä tälle huijarille), todistettu käytännön varmaksi feikiksi: https://www.reddit.com/r/Bitcoin/comments/3w027x/dr_craig_steven_wright_...

Todella paljon myöskin toistellaan kuinka Satoshilla on miljoona bitcoinia jne. Kannattaisi vähän penkoa tätäkin väitettä ennenkuin jaat sitä eteenpäin.

1
+1
0
-1
1
0
4.1.2022, 11:04
Käyttäjän A kuva
+12
Liittynyt:
31.3.2020, 15:23
Viestejä:
393

Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:

Ja kyllä, hyväosaiset voivat kävellä pankkiin ja pyytää pankkeja printtaamaan heille rahaa. Mikäli siis saat nollakorolla (tai rahan kokonaismäärän kasvua pienemmällä prosentilla) lainaa.

 

Tässä olet melko väärässä. Hyväosainen ei välttämättä saa edes sitä lainaa, saati 0%:lla. Sanoisn, että normaali keskipalkkaa saava työläinen saa asuntolainaa helpommin ja pienemmällä korkomarginaalilla tällä hetkellä kuin yritykset.

 

A kirjoitti:

Huono-osaisille tämä ei juuri toimi, koska ainoat lainat mitä he saavat ovat korkeakorkoisia.

 

Juuri tällä hetkellä ns. huono-osaisille (vastapaino hyväosaiselle) tarjotaan asuntolainaa alle 0,5% marginaalilla, joten ei ole kovin huono tilanne. Vrt yrityslainan 4-5% marginaali vakavaraiselle yritykselle.

Että hyväosaiset eivät välttämättä saa lainaa, mutta huono-osaiset saavat jopa alle 0,5% marginaalilla? Kannattaisi varmaan sitten feikata olevansa huono-osainen.

Tinggeli kirjoitti:

 

A kirjoitti:

Ja tuosta uudesta rahajärjestelmästä von Fyrckendahlille: kyllä minullakin on visio siitä, kuinka raha muodostuisi utopiassa.

......

Muista, että rahajärjestelmällä ei ole mitään arvoa itsessään, jos jos luot rahaa tyhjästä kaikille, niin kuka haluaa sellaista rahaa vaihtokauppana työstään, jonka eteen vastapuoli ei ole tehnyt mitään?

 

Olenko kovin väärässä, jos olen ymmärtänyt rahajärjestelmäsi seuraavaksi:

  • Rahalla ei ole keskitettyä hallintaa. Ei ainakaan keskupankkia tai politiikkoja. Eli riippuu rahasta, aivan miten rahajärjestelmän käyttäjät sen haluavat toimivan. Rahaa hallitaan siis pelkästään käyttäjiensä valinnan mukaan. Toisin kuin nykyään, jossa vaaleilla ei esimerkiksi Suomen Pankkiin ketään valita. Siis rahan käyttäjät valitsevat vaaleillaan jonkun hallintotoimikunnan?
  • Rahajärjestelmässäsi ei olisi yhtä rahapolitiikkaa, vaan aina käyttäjiensä haluama raha jota käyttäjä eniten diggaa.
  • Raha luonti aluksi. Sitä ei voi luoda tyhjästä. Olisiko ratkaisuni vain räjäyttää dollari ja euro ja katsoa mitä tilalle syntyy? Alkuräjähdys, josta rahamäärä tupsahtaa kiertoon?
  • Valtion osuus rahajärjestelemässä. Valta rahasta ei ole asia, jota valtio tehtäviinsä tarvitsee, koska rahajärjestelmää kontrolloimalla saa pidettyä vallan.
  • Rahaa olisi vain rajallinen määrä. Tälläinen raha säilyttää arvoa. Väite on, että raha menettää arvoaan jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että rahan määrä kasvaa jatkuvasti.
  • Kun rahaa ei luoda missään tapauksessa ns. tyhjjästä niin rahan arvo ei muutu.
  • Rahaa on vain niukasti käytettävissä (niukka sana tulee muuten valtiovarainministeri Niukkasesta). Sillä saadaan rahan luotettavuutta.
  • Rahallista tukea ei anneta kriisitilanteessa kenellekään. Esimerkiksi Finnair sai melkoisesti rahaa Suomen Pankilta.Tälläistä ei sallita. Menköön yrityksen tai pankit konkursiin. Tappioita ei yksinkertaisesti sosialisoida. Laajemmin nykysiten rahajärjestelmien valuviat näkyvät esimerkiksi siinä, kun joidenkin riskinottajien tappiot sosialisoidaan.  Kaikki maksavat sen, kun jotkut ottavat riskiä ja riski realisoituu. Kenenkään voittoja ei tietenkään sosialisoida juurikaan.
  • Rahaa saisi vain palkkaa vastaan. Pääomatuloja ei sallita, koska ne ovat rahan saamista tyhjästä. Esim. sinä käyt töissä ja saat rahasi sitä kautta. Naapurin Pena ei tee mitään ja hänelle vain ilmestyy rahaa tyhjästä. Hän tekee mitä haluaa elämällään. Sinua rajoittavat taloudelliset esteet, Penaa ei.  Se on väärin ja rahajärjestelmä korjaa sen.
  • Rahajärjestelmällä ei ole mitään arvoa itsessään, jos jos rahaa luodaan tyhjästä kaikille, niin kuka haluaa sellaista rahaa vaihtokauppana työstään, jonka eteen vastapuoli ei ole tehnyt mitään?
  • Raha järjestelmässä ei saisi olla tulo ja varisnkaan varallisuuseroja. Tulo- ja varallisuuserot voidaan korjata siten, että rahajärjestelmät olisivat enemmän vapaavalintaisia.
  • Kuka tahansa saisi siis luoda oman valuutan (rinnakkaisia valuuttoja olisi paljon, mikäli ihmiset saisivat luoda sellaisia). Näiden hyödyt tulevat sitä kautta, että ihmiset pääsevät itse valitsemaan itselleen sopivimman rahan: ei ole pakko osallistua rahajärjestelmään, josta ei pidä, jos on oikeita vaihtoehtojakin olemassa. Täten ihmisiä ei voisi alistaa rahajärjestelmän itsensä avulla. Nykyään vaikkapa USA:ssa kukaan ei saa luoda omaa valuuttaansa eli köyhien on oltava köyhiä dollarirahassa.

Melkein oikein. Tässä oikea rivi:

1. Ei keskitettyä hallintaa. Rahan käyttäjät eivät valitse mitään toimikuntaa: rahajärjestelmässä jokaisella osallistujalla tulee olla täysin samat mahdollisuudet, vapaudet ja pakollisuudet.
2. Yksittäisessä rahassa voi olla mikä vaan rahapolitiikka. Ja ihmiset voivat sitten itse valita, tai tehdä vaikka oman uuden rahan, haluamillaan säännöillä.
3. Rahan luonti on hyvin vaikea juttu. Riippuu käyttäjistä, että kuinka järjestelmä käynnistettäisiin, mitkä sen säännöt ylipäätään ovat, ja kuinka rahaa saadaan. Esimerkiksi voisi toimia osittain kuten nykyiset dollarit ja eurot.
4. Valtion ei pidä olla vallassa myös rahasta. Valtion tehtävä on toimia kansalaistensa eduksi keräämällä vaikkapa veroja jne. Tähän rooliin tai tehtävään ei tarvita valtaa tai oikeuksia rahajärjestelmän suhteen.
5. Rahan pitää olla niukkaa. Ei välttämättä rajallinen määrä kuitenkaan. Se on ihan OK, jos raha menettää arvoaan. Se ei ole OK, jos raha menettää arvoaan vastoin annettuja lupauksia.
6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.
7. Pääomatulot ovat täysin OK ja ilman niitä rahajärjestelmä tuskin toimisi, koska kukaan ei voisi esimerkiksi lainata rahaa saamatta ottamastaan riskistä korvausta.
8. Rahajärjestelmä on terve, kun siinä on tulo- ja varallisuuseroja. Näiden erojen vaan ei tule olla epäreilusti aiheutetut, kuten nykyään, kun osalle raha tulee suoraan rahalähteestä eli keskuspankista, ja osalle se kiertää ekosysteemin kautta.

Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.

0
+1
1
-1
0
1
4.1.2022, 15:33
+2988
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1946

A kirjoitti:

Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.

Nyt täytyy tunnustaa rehellisesti etten ole juuri lainkaan Keynesin talousteorian oppeihin tutustustunut. Sen vähäisen tutustumisen perusteella totesin, ettei se ole minun virtaan sopiva teoria. Ehkä eniten siksi, koska vastustan valtion liiallista velanottoa, joskin ymmärrä hyvin sen dynamiikan eri taloussykleissa, jos velka vain käytettäisiin järkevästi. Viimeiseen en kyllä tällä hetkellä usko, joten siitä varmaan kumpuaa vastustus valtiovelan kasvattamiseen oikeastaan joka taloussyklissä. En usko yleisesti että politiikot osaavat tehdä fiksuja investointipäätöksiä (*). Lisäksi politikkojen on niin helppo ottaa velkaa mutta niin kovin hankala sitä vähentää kun sen aika tulee. Velalla myös tehdään pysyviä menoja kuten nyt on tehty, ja se on väärin.

Kyllä nämä ajatukseni ovat täysin omasta päästä pähkäilty, ei minkään oppi-isän ajatuksia.

 

(*) Osaavat kyllä perustaa kaikenlaisia kuvaputkitehtaita (Valco Oy) ja yleensä mukaan sotketaan aluepolitiikkaa tai muuta politikointia sekä nykyisin kovasti ideologiaa. Niinpä hankkeet ovat yleensä vain rahan haaskaamista.

1
+1
0
-1
1
0
4.1.2022, 18:51
Käyttäjän JP kuva
+197
Liittynyt:
12.2.2019, 08:05
Viestejä:
139

A kirjoitti:

...

Näiden erojen vaan ei tule olla epäreilusti aiheutetut, kuten nykyään, kun osalle raha tulee suoraan rahalähteestä eli keskuspankista, ja osalle se kiertää ekosysteemin kautta.

...

Tämä epäreilu raha lienee suurimpia kysymysmerkkejä johtaen siihen miksei kukaan muu tunnu havainnoivan logiikkaasi.

Tähän on saatu "konkreettinen esimerkki", jossa pyrit maalaamaan fiktiiviset keskipalkkaisen sähköasentajan hyvikseksi ja pomopalkkaisen taloushallinnon asiantuntijan pahikseksi. Näitä tekstejä lukeneena ymmärrykseni on nyt, että pahikseksi pääsee jos työnantaja on saanut markkinaehtoista lainaa, joka on vähintään osittain siirtynyt lopulta keskuspankin taseeseen. Tuo työnantaja joutuu silti maksamaan lainan takaisin, ja luultavimmin jopa haluaa jatkaa pääoman vivuttamista lainalla senkin jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuo yritys pysyisi pystyssä ilman lainaa.

Finnairin pelastaminen oli kuitenkin hyvä asia, vaikka tehty väärin keinoin (oliko muita vaihtoehtoja?). Tinggeli avasi hyvin miksi kyseessä on kriittinen toimija, ja siksi huono esimerkki jos haetaan zombiyhtiötä, joka pysyy pystyssä ainoastaan nykyisen avokätisen lainapolitiikan avulla. Konkurssiin menneistä isoista pörssiyhtiöistä kuitenkin löytyy esimerkkejä lähihistoriasta, kuten brittiläinen rakentaja Carillion vuonna 2018. Kaikki eivät siis saa tarpeeksi tuota epäreilua rahaa?

Jos rajataan tarkastelujakso koronavuosiin, voin vain todeta keskuspankin lisärahoituksen mielestäni osaltaan estäneen vakavan talouskriisin, kun taloudellinen toimeliaisuus on laskenut dramaattisesti pakon myötä. Oliko tuo rahoitus sitten liiallista, koska pörssikurssit ovat tehneet uusia huippuja? En väitä vastaan, mutta keskitetyt toimijat kumminkin olivat tärkeässä asemassa ja pystyivät tekemään olevinaan ketteriä liikkeitä ratkaisun saamiseksi. Voi miettiä myös millainen rahajärjestelmä ratkaisuun ei olisi pystynyt? Ehkä sellainen missä käyttäjät voivat kyräillä ja vaatia ettei syntynyttä force majeurea edes yritetä hillitä, koska säännöt lyötiin lukkoon ennen sitä.

 

On kerrottu, ettei kukaan pulliainen voi tietää mitä kaikkea keskuspankki rahoittaa noilla ostoillaan. Se jos mikä on varma merkki moraalittomasta toiminnasta! Useimmat kaipaisivat edes jotain aihetodisteita, kuten kultaiset Bentleyt parkissa EKP:n työntekijöiden luksustalojen pihoissa.

1
+1
0
-1
1
0
4.1.2022, 23:02
+491
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
344

Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:
Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.

Nyt täytyy tunnustaa rehellisesti etten ole juuri lainkaan Keynesin talousteorian oppeihin tutustustunut. Sen vähäisen tutustumisen perusteella totesin, ettei se ole minun virtaan sopiva teoria.

Kryptoketjussa A veti ihan samoissa olosuhteissa esiin itävaltalaisen talousteorian ja Keynes-kortin, jonka alle hän niputti sekä keynesiläisyyden että monetarismin, joten oletan että A näkee tässä tapauksessa talousteorian lähinnä "tulisiko valtion / jonkin organisaation sekaantua talouteen vai ei?"-pohdintana (modernit teoriat vs. klassiset teoriat ja itävaltalaisuus), ei "miten valtion / jonkin organisaation tulisi sekaantua talouteen"-pohdintana (keynesiläisyys vs. monetarismi, jotka eivät siis ole sama asia).

Siis nyt käyty puhe kierrossa olevan rahan määrän muuttumisesta omin nokkineen ei edusta minkään erityisen yksittäisen teorian suuntausta. Sen sijaan puhe rahan määrän keskuspankkivetoisesta säätelystä on taas pyörinyt enemmän tai vähemmän monetaristisilla linjoilla. Keynesiläisestä valtion kulutuksen lisäämisestä ei ole ollut suoraan puhetta *). Sen perusteella mitä olen vauhdilla kasvanutta ketjua jaksanut seurata.

*) Bail-outit varmaan kyllä sopisivat keynesiläiseen talouden suunnittelun ajatukseen... pitääpä lueskella ja virkistää muistia oliko näin

Disclaimer: Talousteoriat eivät olleet pääaineeni, vaikka niihin kuuluvia luentoja istuinkin jokusen.

A kirjoitti:
6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.

Kaksiteräinen miekka. Jos joku jättipankki ottaa riskiä ja mogaa, niin ongelmaa ei olisi jos ainoa kaatuja olisi vain jättipankki, ja jättipankin kanssa riskin ottaneet muut pankit, mutta kun siinä samalla menee helposti miljoona siviiliä joilla ei ole mitään keinoja edes tajuta ottavansa riskiä laittamalla rahojaan juuri näihin pankkeihin (peräänkuuluttamasi valistus toki auttaa, antaa ainakin mahdollisuuden ymmärtää mihin rahansa laittaa).

Siksi ymmärrän ja hyväksyn bail-outit, vaikkakin hampaita kiristellen, ja olisin suonut että esim. finanssikriisissä olisi häkin ovia heiluteltu näiden pelastettujen firmojen riskinottajille (siis niiltä osin kuin osallistuivat luottoluokituspuhalluksiin ja muihin tietoisesti).

Jonkinlaisena 6b-kohtana pitäisi olla, että järjestelmä pystyy kontrolloimaan (valtiojohtoisesti, rakenteellisesti, tai vapaaehtoisesti itseregulaationa - ihan sama miten) sekä syntyvien yritysten riskitasoa että kokoa ("liian suuri kaatumaan" on ruma sana minullekin).

0
+1
0
-1
0
0
4.1.2022, 23:12
Käyttäjän A kuva
+12
Liittynyt:
31.3.2020, 15:23
Viestejä:
393

TuuriTuuli kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:

Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.

Nyt täytyy tunnustaa rehellisesti etten ole juuri lainkaan Keynesin talousteorian oppeihin tutustustunut. Sen vähäisen tutustumisen perusteella totesin, ettei se ole minun virtaan sopiva teoria.

Kryptoketjussa A veti ihan samoissa olosuhteissa esiin itävaltalaisen talousteorian ja Keynes-kortin, jonka alle hän niputti sekä keynesiläisyyden että monetarismin, joten oletan että A näkee tässä tapauksessa talousteorian lähinnä "tulisiko valtion / jonkin organisaation sekaantua talouteen vai ei?"-pohdintana (modernit teoriat vs. klassiset teoriat ja itävaltalaisuus), ei "miten valtion / jonkin organisaation tulisi sekaantua talouteen"-pohdintana (keynesiläisyys vs. monetarismi, jotka eivät siis ole sama asia).

Totta. Hyvä täsmennys!

TuuriTuuli kirjoitti:

Siis nyt käyty puhe kierrossa olevan rahan määrän muuttumisesta omin nokkineen ei edusta minkään erityisen yksittäisen teorian suuntausta. Sen sijaan puhe rahan määrän keskuspankkivetoisesta säätelystä on taas pyörinyt enemmän tai vähemmän monetaristisilla linjoilla. Keynesiläisestä valtion kulutuksen lisäämisestä ei ole ollut suoraan puhetta. Sen perusteella mitä olen vauhdilla kasvanutta ketjua jaksanut seurata.

Disclaimer: Talousteoriat eivät olleet pääaineeni, vaikka niihin kuuluvia luentoja istuinkin jokusen.

Jonkin verran on ollut melkolailla suoraan Keynesin oppien mukaista näkemystä ketjussa. Kovin tarkkaan en ole perehtynyt erilaisiin talousteorioihin, enkä niitä sen tarkemmin halua sen vuoksi kommentoidakaan. Enemmänkin pyrin perustelemaan asioita tasolla ja rajapinnoilla, jotka ovat itselleni selkeitä. (Esimerkiksi rahan fundamentaaliseen arvoon liittyvät asiat, kuten se, että jos rahan määrä lisääntyy, yksittäisen rahayksikön todellinen arvo sen seurauksena laskee -- olettaen että jokainen rahayksikkö on yhdenvertainen.)
Ajattelen kuitenkin talousteorioiden jakautuvan karkeasti joko Itävaltalaiseen tai Keynesiläiseen teoriaan. Itävaltalaisen talousteorian valinnat ovat radikaalisti kauempana esimerkiksi nykymaailman rahajärjestelmistä, jotka ovat hyvin lähellä Keynesiläisiä. Täten näen, että mikäli näkee Euron ja Dollarin toteutuneen säätämisen (varsinkin nämä viimeisimmät radikaaleimmat) perusteltuna tai yleisesti ei-haitallisena, on ajatukset suht lähellä Keynesiläisyyttä. Keynesiläinen talousteoria on tällä hetkellä vallitseva, selkeästi suosituin ja tarpeeksi modernina ja toimivana pidetty teoria. Ikään kuin tämän jatkoksi on tosin kehitetty tai kehittynyt MMT, moderni rahateoria, joka pohjimmiltaan on mielestäni Keynesiläisille rakennuspalikoille rakentuva.

TuuriTuuli kirjoitti:

A kirjoitti:

6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.

Kaksiteräinen miekka. Jos joku jättipankki ottaa riskiä ja mogaa, niin ongelmaa ei olisi jos ainoa kaatuja olisi vain jättipankki, ja jättipankin kanssa riskin ottaneet muut pankit, mutta kun siinä samalla menee helposti miljoona siviiliä joilla ei ole mitään keinoja edes tajuta ottavansa riskiä laittamalla rahojaan juuri näihin pankkeihin (peräänkuuluttamasi valistus toki auttaa, antaa ainakin mahdollisuuden ymmärtää mihin rahansa laittaa).

Siksi ymmärrän ja hyväksyn bail-outit, vaikkakin hampaita kiristellen, ja olisin suonut että esim. finanssikriisissä olisi häkin ovia heiluteltu näiden pelastettujen firmojen riskinottajille (siis niiltä osin kuin osallistuivat luottoluokituspuhalluksiin ja muihin tietoisesti).

Jonkinlaisena 6b-kohtana pitäisi olla, että järjestelmä pystyy kontrolloimaan (valtiojohtoisesti, rakenteellisesti, tai vapaaehtoisesti itseregulaationa - ihan sama miten) sekä syntyvien yritysten riskitasoa että kokoa ("liian suuri kaatumaan" on ruma sana minullekin).

Olen samaa mieltä muuten, paitsi että arvelen bail-outtien tulevan paljon kalliimmaksi myöhemmin. Mielestäni tämä tölkin potkiminen olisi jo pitänyt lopettaa ja ottaa ikävät seuraukset vastaan. Myöhemmin seuraukset ovat todennäköisesti vielä paljon ikävämpiä.

Olen nimenomaan yrittänyt sanoa, että ihmisille pitäisi kertoa rahan todellisuudesta paljon enemmän. Esimerkiksi siitä, kuinka finanssikriisistä 2007-2008 ei opittu mitään, varkaat ja muut rikolliset ovat edelleen vapaalla ja tekevät samaa kuin ennenkin. Itse en syytä pelkästään luottoluokitushuijareita ym., vaan myös rahajärjestelmän puolelta niitä, jotka pelastivat yrityksiä vieden arvoa kaikkien rahajärjestelmään osallistuvien pussista näille yrityksille. Olisiko ongelmayhtiöt voinut vaikka ottaa valtion haltuun, eikä printata niille rahaa kun mikään riskiä kantava luotonantaja ei sitä antanut millään ehdoilla?

Ymmärrän kyllä, että bail-outit olivat ja ovat pienempi paha siinä hetkessä, kuin antaa asioiden romahtaa kerrannaisvaikutuksineen. Arvelen siis, että lopputulos olisi kuitenkin yleisesti vähemmän haitallinen, mikäli niin annettaisiin tapahtua. Rahajärjestelmän tulisi sallia voittaminen ja häviäminen sellaisenaan. Rahan ei mielestäni tarvitse olla kuten oikeusjärjestelmän, eli osittain subjektiivinen toiminnaltaan, ihmisten kohtelulta ja muutenkin oikeudenmukaisuudeltaan. Rahajärjestelmä voisi mielestäni olla vailla subjektiivisuutta, vaikka haittansa toki siinäkin, kun korjaavia toimenpiteitä ei voisi tehdä. Mutta silloin kenenkään yksittäisen tai pienen joukon mielipide ei muuttaisi järjestelmää muidenkin alta.

Hyväksyn 6b-kohdan. Arvelen, että ainakin pankkipuolelta löytyy suurpankkeja, jotka olisivat jo hajonneet jos niitä ei olisi pidetty elossa ja kasvatettu rahajärjestelmän puolelta. Esimerkiksi Deutsche Bank. Oikeusjärjestelmä näiden ja niiden vastuuhenkilöiden kohdalla on täyttä teatteria. Tässä taas yksi asia, miksi valtio ja raha pitäisi todella erottaa toisistaan ja kauas.

0
+1
0
-1
0
0
4.1.2022, 23:54
+2988
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1946

TuuriTuuli kirjoitti:

 

A kirjoitti:

6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.

 

Kaksiteräinen miekka. Jos joku jättipankki ottaa riskiä ja mogaa, niin ongelmaa ei olisi jos ainoa kaatuja olisi vain jättipankki, ja jättipankin kanssa riskin ottaneet muut pankit, ........

Siksi ymmärrän ja hyväksyn bail-outit, vaikkakin hampaita kiristellen...

Vastaan ensin A:n kirjoitukseen jonka boldasin. Olen tästä täysin samaa mieltä. Tappioita ei pidä sosialisoida. Ja jos tappioita ei sosialisoida, niin miten sitten mm. isot pankit voidaan pelastaa?  TuuriTuuli kirjoitti samaa kuin minä aiemmin, eli ettei pankkia voi pistää noin vaan nurin koska siitä kärsivät aivan syyttömät ja se aiheuttaa mm. kiinteistöjen arvojen romahdusta, konkursseja, työttömyyttä jne jne. Siten pankkia tulee tukea niin, ettei se kaadu. Se keino mitä 1990-luvun lamassa käytettiin oli väärä. Periaate oli oikea, mutta keinot väärät (*).

Riippuu hyvin paljon mikä pankin on ajanut vaikeuksiin, mutta yksi skenario voi olla, että pankkia tuetaan siten että tukija ottaa pankista vastaavan osuuden itselleen. Tällöin ne omistajat kärsivät kun ne menettävät omistustaan, elleivät ole valmiita osallistumaan "kansallisantiin" ja kaatamaan konkurssikypsään sijoitukseensa lisää pääomaa eli rahaa. Näinhän tehtiin muistaakseni Jenkeissä mm. Fanny Mea:n ja Freddie Mac:in kohdalla. Eikös hallinto ottanut ne haltuunsa, jos oikein muistan, ja omistaa kai ne vieläkin. Lehman Brothers ja moni muu taas meni nurin ja ajatui muiden syliin (Lehman Japanilaisille jos oikein muistan).

 

(*) Lamassa tuettiin pankkeja luottotappioista eli pankin kannatti laittaa luotot tappioksi. Vaihtoehtona olisi voinut olla pääomitus omistusta vastaan tai tukea luoton ottajia vastikkeellisesti. Olisi kannattanut estää kaikin tavoin konkurssiaalto ja massatyöttömyys. Se olisi ollut kokonaisuudessaan halvempaa valtiolle.

1
+1
0
-1
1
0
5.1.2022, 11:11
+491
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
344

A kirjoitti:
Ajattelen kuitenkin talousteorioiden jakautuvan karkeasti joko Itävaltalaiseen tai Keynesiläiseen teoriaan.

Älä turhaan... Talousteoriat ovat toisiltaan ristiin rastiin lainaavia systeemejä, joissa palasia lisätään ja pudotetaan pois niin läheltä kuin kaukaakin. Yksittäisten piirteiden perusteella ei voi oikein tehdä diagnoosia, tai päätyy pitämään valasta kalana koska sillä on evä.

Googlasin vähän talousteorioiden sukupuita havainnollistamaan ongelmaa:
https://socialdemocracy21stcentury.blogspot.com/2014/04/modern-schools-o...
https://www.researchgate.net/figure/An-Example-of-a-Map-of-Heterodox-Sch...

TuuriTuuli kirjoitti:
Siis nyt käyty puhe kierrossa olevan rahan määrän muuttumisesta omin nokkineen ei edusta minkään erityisen yksittäisen teorian suuntausta. Sen sijaan puhe rahan määrän keskuspankkivetoisesta säätelystä on taas pyörinyt enemmän tai vähemmän monetaristisilla linjoilla. Keynesiläisestä valtion kulutuksen lisäämisestä ei ole ollut suoraan puhetta

Voi itku. Yömyöhällä tulee luettua ja ajateltua miten sattuu. Eli siis jälleen kerran: yksittäisten piirteiden perusteella ei voi oikein tehdä diagnoosia.

Korjatkaa jos menee pieleen, mutta koulukuntana monetaristit katsovat, että rahan määrällä on suora yhteys hintatasoon, koska kiertonopeus ja tavaran ja palveluiden vaihdon määrä ei juurikaan muutu. Ensisijainen tapa hoitaa taloutta on säädellä liikkeellä olevan rahan määrää ja antaa markkinoiden toimia muuten vapaasti. Keynesiläiset päinvastoin epäilevät rahan määrän ja hintatason suoraa yhteyttä, koska pelkkä rahan puskeminen järjestelmään ei takaa sen kohdentumista. Tästä saatiin esimerkkiä nyt kuluneena parina vuotena. Joten keynesiläisten ensisijainen tapa hoitaa taloutta on valtion kulutuksen lisääminen infrahankkeilla yms. Toki rahan määrän ja kierron hallinta hyväksytään keynesiläistenkin temppuvalikoimaan, samoin kuin kaikenlainen regulaatio, suunnitelmatalous (ei ihan kommunistinen sellainen) ja bail-outit jos niillä saadaan pehmennettyä talouden heilahteluita.

0
+1
0
-1
0
0
5.1.2022, 11:16
Käyttäjän A kuva
+12
Liittynyt:
31.3.2020, 15:23
Viestejä:
393

To understand the magnitude of the Fed’s money printing, we need to go back 22 months ago. At the start of 2020, there was $4.0192 trillion in circulation. On January 4, 2021, the number increased to $6.7 trillion dollars. Then the Fed went into overdrive. By October 2021, that number climbed to $20.0831 trillion dollars in circulation.

Lähde: https://techstartups.com/2021/12/18/80-us-dollars-existence-printed-janu...

Etsin nämä Fedin sivuilta. Löysin seuraavat sivut: Viimeisin data: https://www.federalreserve.gov/releases/h6/current/default.htm ja 2020 tammikuu: https://www.federalreserve.gov/releases/h6/20200227/ Kummassakin kohta "Not seasonally adjusted -> M1".

Dollareiden määrä (M1-varanto) tammikuussa 2020 oli 3987,1 miljardia ja nyt 2021 marraskuussa 20333,1 miljardia. Kaikista olemassaolevista dollareista n. 80% on luotu viimeisimmän alle kahden vuoden aikana. Dollarimäärä on kasvanut yli 400%.

Mielestäni tämä on aivan absurdia ja on kummallista, että jopa täällä Sijoitustiedossa ihmisiä ei tunnu kiinnostavan tämä fakta juuri millään lailla. Lähinnä vain puolustellaan, että aivan on perusteltua ja oikein tällainen rahanprinttaus, yhteisen edun vuoksi.

Olen vakuuttunut, että dollareita ei kannata omistaa. Dollarivelkaa kannattaa ottaa paljon ja ostaa sillä oikeastaan ihan mitä vaan. Velanmaksu helpottuu radikaalisti, kun ekosysteemi muovautuu dollareiden uuteen radikaalisti kasvaneeseen kokonaismäärään -- mikäli siis dollari pysyy relevanttina ja asemassaan jatkossakin.

0
+1
0
-1
0
0
5.1.2022, 17:18
-9
Liittynyt:
1.1.2022, 17:49
Viestejä:
7

A kirjoitti:

Olen vakuuttunut, että dollareita ei kannata omistaa.

Ole vain. Edelleen, rahayksikkö itsessään ei ole niin kovin merkittävä. Suurin osa vaihtokaupasta maailmassa tehdään edelleen perinteisellä menetelmällä. Barter. Tavaraa tavaraa/palveluita vastaan. Googlasin Barter suomeksi ja google tarjoaa 1. vaihtokauppaa ja 2. oravannahkakauppa (puhekieli). Heh. Täällä ollaan vähän jäljessä taloustieteen oppien ja teorioiden kanssa mutta kovasti yritetään kiriä muita. Hyvä juttu. Tottakai kuluttajan näkökulmasta raha korostuu koska useimmiten vaihdat vain omistamaasi tai hallussasi olevaa rahaa tuotteisiin ja palveluihin jolloin syntyy vahva tunneside juuri siihen rahaan. Siksi kaikki puhuu aina rahasta ja siitä miten sitä rahaa saisi enemmän.

Mutta jos haluat ostaa öljyä, joudut maksamaan sen dollareilla. Jopa Kiina tarjoaa Iranille 400 miljardin DOLLARIN tarjousta öljyistään. Mieti. https://en.wikipedia.org/wiki/Iran%E2%80%93China_25-year_Cooperation_Pro...

Ei Yuania, ei Euroa, ei mitään muutakaan vaan 400 miljardia yhdysvaltain dollaria. 280 mijardia öljy & kaasu jalostamoiden kehitykseen ja 120 miljardia liikenteeseen & kokoonpanoon. On muuten semi pelottava diili, etenkin Petrodollarin pitkän tähtäimen näkymiä kohtaan.

"China will be able to buy any and all Iranian oil, gas and petrochemical products at a minimum guaranteed discount of 12pc to the six-month rolling mean price of comparable benchmark products, plus another 6pc to 8pc of that metric for risk-adjusted compensation." The same report added that the agreement would allow China to deploy security personnel on the ground in Iran to protect Chinese projects, and that there would be additional personnel and materiel available to protect the eventual transit of oil, gas, and petrochemicals supplies from Iran to China, where necessary, including through the Persian Gulf.

Jos haluat ostaa F35 hävittäjiä niin kauppa suoritetaan dollareissa. Suomi mm. sopi juuri kaupat näistä ja sinäkin pääset todennäköisesti osallistumaan näihin kuluihin olettaen, että maksat veroja tässä maassa.

Niin kauan kun tämä nykyinen systeemi pysyy pystyssä, dollarilla on kysyntää ja sitä kautta arvoa. Yhdysvallat omalla asemallaan pakottaa muut käymään kauppaa dollareissa, pitämään keskuspankeissaan valuuttareservinsä dollareissa ja siihen päälle omistavat etuoikeuden printata tuoreita dollareita ja jakaa niitä "miten huvittaa". Muiden hallussa pitämät dollarit menettävät joka kerta arvoaan kun Yhdysvaltojen keskuspankki printtaa tuoretta rahaa markkinoille.

Hauskaa seurattavaa. Demokraatit voittivat vaalit ja lupailivat mm. Opintolainojen nollausta. Se lupaus unohtui pian ja nyt ajetaan täydellä höyryllä BBB - Build Back Better.

Putinillekin Biden suositteli mielummin BBB kuin Ukrainan valtaamista. Putin alkaa käydä aika hiilenä lännen pyyntöjen ja vaatimusten kohdalla. Ehkä sillekin on syynsä.

Jos haluaa todellisia veikkauksia ja ennusteita tehdä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä rahaa kannattaa pitää lompakossaan pitäisi arvioida miten kauan Petrodollari systeemi pysyy pystyssä? Mitkä sitä systeemiä haastavat? Mitä vaihtoehtoja sille on? Miten käy jos kamppailu lähtee käyntiin ja niin edelleen.

Näitä kysymyksiä miettii ja simuloi varmasti joka päivä lännen eliitti sekä armeijat samoin Kiinan eliitti sekä armeija.

0
+1
0
-1
0
0
20.1.2022, 02:51
0
Liittynyt:
20.1.2022, 02:47
Viestejä:
2

Eikö Dharmalla ollut porttikielto tänne?

0
+1
0
-1
0
0
20.1.2022, 07:46
+458
Liittynyt:
28.12.2021, 17:42
Viestejä:
295

Nuuskan luentosarja - Himoittu harvinaisuus, jonka jokainen jakso on luettavissa vain siihen saakka kunnes modet heräävät uniltaan.

0
+1
0
-1
0
0
21.1.2022, 16:17
-13
Liittynyt:
16.8.2021, 17:32
Viestejä:
3

Tere kõigile, ma arvan ikka veel, et dollar on kõige turvalisem investeering, kas te olete kunagi näinud dollari langust ajaloos

0
+1
2
-1
0
2
4.2.2022, 12:08
-13
Liittynyt:
16.8.2021, 17:32
Viestejä:
3

Ma ei ole ülaltoodud kommenteerijaga täielikult nõus. Olen nõus, et dollar on tõesti ajaloos väga harva langenud, kuid selle kasv pole nii kiire, kui võiks. Otsustasin sõna otseses mõttes aasta tagasi tegeleda väärtpaberitega ja avasin väga heade intresside ja esimese sissemakse maksetega krediidikonto. Nüüd saan aru, et väärtpaberites on ka palju stabiilsust ja palju parem turukasv ning pidevad uuendused, mis aitab kaasa kiirele kasumile. Nüüd hakkan ikka vaikselt tegelema ka krüptorahaga. Hetkel on plaanis rohkem lihtsalt sellega natukene rohkem tutvuda, et saaks paremini investeeruda sinna.

 

0
+1
5
-1
0
5

Sivut