rockafella kirjoitti:

Mulla tuli valveutuneen ja sivistyneen kaverini kanssa puhetta bitcoiniin sijoittamisesta, ja hän ilmoitti että ei - ympäristösyistä. Mikäs siinä, itsekään en sijoita epäeettisiksi kokemiini kohteisiin. Minulla on jokunen bitcoin ja päätin laskea paljonko oma teoreettinen osuuteni on bitcoinin energiankulutuksesta.

Bitcoinien louhintaan kuluvaa energiankulutusta ei oikeasti tiedä kukaan, mutta netistä löysin useampia arvioita. Cambridgen yliopiston arvioon viitattiin eniten, ja tällä hetkellä se on 149 terawattituntia vuodessa. Harward Business Review käytti artikkelissaan arviota 110 terawattituntia. Jos arvio kelpaa HBR:lle, kelvannee se minunkin laskelmiin. 

110 terawattituntia on 110 000 000 000 kilowattituntia. Bitcoineja on louhittu 18,7 miljoonaa. Osuus per bitcoin on siis 110000000000 / 18700000 = 5882, pyöreästi 6000 kilowattituntia.

Vertailukohdaksi, meidän talouden viime vuoden sähkönkulutus oli yhteensä 24000 kilowattituntia. Tämä sisältää ison maalämmöllä lämmitetyn kivitalon ja Teslalla ajetut 20000km. Näillä luvuilla jo neljä bitcoinia vastaisi vuosittaista energiankulutustamme. Kuulostaa hurjalta. 

Meneekö laskelma jossain metsään, vai onko energiankulutus oikeasti noin järjetön?

Samaa 4 Bitcoinia voisi kysyä sinulta ja tekopyhältä kaveriltasi Tesloilla ajeluista ja talojen lämmityskuluista. Monilla eläkeläisillä kokonaissähkönkulus on suoralla sähkölämmityksellä vanhoissa isoissa omakotitaloissa puolet pienempi, kun vaan pukee "vähän" enemmän päälle. 

big bad bear kirjoitti:

Tekniset nyanssit ja niistä kinastelut jätän muille, mutta tässä hieman inputia, mistä ei juuri puhuta kryptofoorumeilla tai uutisissa. Bottom line on se, että kryptojen treidaamisesta on tulossa todella merkittävästi helpompaa suurille toimijoille. Allaoleva asia voi vaikuttaa triviaalilta, mutta se ei sitä ole, vaan tulee uskoakseni räjäyttämään kaupankäyntivolyymit taivaisiin lähivuosina. Tosin ei itse kryptovaluutassa, vaan sen johdannaisissa. Tämä on myös pää syy siihen, miksi olen itse long kryptoja.

Maailman suurimmat investointipankit alkavat tarjoamaan asiakkaillensa uutena tuotteena futuuripohjaisia "nettotermiinejä" (non-deliverable forward) ja "netto-optioita" (non-deliverable options) vielä tänä vuonna. Nämä tuotteet perustuvat futuureihin, jotka puolestaan perustuvat allaolevaan kryptoon. Kyseessä on siis ns. toinen johdannainen itse allaolevasta. Googlaamalla NDF tai NDO, löytää selitykset valuuttamaailmasta, mutta tuotteen toimintamekanismi on sama. Ja itseasiassa kehittyvien markkinoiden valuuttojen treidaus usein tapahtuu näiden samojen tuotteiden kautta, non-deliverable.

Goldman Sachs aloitti jo viime kuussa tämän toiminnan, ja esimerkiksi J.P. Morgan on julkisesti ilmoittanut lähtevänsä näihin tuotteisiin mukaan 2021. Tietysti moni muukin (investointi)pankki suunnittelee tätä, se on selvä. Se, mikä tästä tekee merkittävää - ja mitä moni ei tunnu ymmärtävän - on tämän kaupankäynnin over-the-counter (OTC) luonne. Nämä johdannaissopimukset eivät koskaan mene pörssin kautta, vaan ovat kahdenvälisiä sopimuksia. Jos esimerkiksi hedge-rahasto haluaa ostaa kryptoa, hän voi ostaa nettotermiinin JPM:lta, jossa sovitaan ainoastaan sopimuksen nimellismäärästä, hinnasta ja pituudesta. Sijoittajan ei tarvitse "säilyttää" omistuksiaan missään cold storageissa, piilotella avaimiaan, eikä säätää valtaosalle täysin tuntemattomien coinvälittäjien kanssa. Kahdenvälisessä OTC-kaupassa on monenlaisia etuja, mikä tekee tästä uudella tavalla houkuttelevan globaalin markkinan monelle toimijalle:
- Ostajan ei tarvitse toimittaa vakuuksia pörsseihin, kuten futuurien tapauksessa. Toki johdannaissopimuksille toimitetaan marginia, mutta koska nämä sijoittajat treidaavat niin paljon muitakin tuotteita investointipankkien kanssa, netotetaan riski ja vakuusvaatimukset. Hemmetin kätevää.

- Ostajilla on jo valmiit kaupanvahvistuskanavat näiden pankkien kanssa. Kaupat tehdään blommalla ja parhaassa tapauksessa uivat suoraan sekän sijoittajan, että pankin omiin riskienhallintajärjestelmiin. Joillain toimijoilla on suorat APIt valittujen investointipankkien kanssa. Treidaamalla esim. Binancen kautta näin ei todellakaan ole, vaan kaikki on käsityötä, vaatii uusia järjestelmiä, tai uutta koodia.

- Sijoittaja ei ota suoraa riskiä Bitcoin pörssistä treidaamalla tuttua kaupankäyntivastapuolta vastaan.

- OTC-kaupassa tehdyn kaupan nimellismäärä voi olla mitä vain, ja sen kaupan jalanjälki ei välttämättä näy allaolevan tuotteen markkinahinnassa. Pankin vastuulla on halutessaan kattaa riskinsä futuuri- tai kryptomarkkinalla. Tällaisten kauppojen volyymit voivat olla todella suuria, jolloin niiden riskiä sulatellaan pidempään pois pankin kirjoista.

- Pankit raportoivat mm. riskistään, volyymeistaan, kauppamääristään regulaattoreille. Tämä luo läpinäkyvyyttä ja lähestyttävyyttä mainstreamin näkökulmasta.

Tässä nyt muutama game changer, jotka edesauttavat isomman rahan saapumista kryptoihin. Jos volyymi kasvaa siis johdannaismarkkinassa, kasvaa se välttämättä myös allaolevassa. Mielestäni vielä ollaan kaikkien kryptojen osalta siinä tilanteessa, että enemmän volyymia tarkoittaa korkeampia hintoja. Näin ei välttämättä tietenkään aina ole. Uskon pelkästään tämän OTC-asian takia volyymien voimakkaaseen kasvuun, ja samalla volatiliteetin asteittaiseen laskuun. Lisäksi, kun "too big to fail" -luokan toimijoita tulee markkinalle, vaikeutuu kryptovaluuttojen kieltäminen merkittävästi. Nämä riittävät itselleni perusteluksi reippaaseen longiin.

Kovaa settiä/hyvä kirjoitus!💪

Tämä keskustelu kiertää tästä asiasta ihan samaa ympyrää. "Lohkoketjuteknologiassa" ei ole kyse kuitenkaan pelkästään Bitcoinista tai hippien kryptopuhinasta (kuten Castelierokin on yrittänyt monta vuotta selittää) ja "tarina" ja narina jatkuu varmaan aika pitkään. Sitten kun kurssit taas kunnolla romahtaa, niin täälläkin ollaan tyytyväisiä ja voidaan pitkän harmituksen jälkeen taas vähän hengittää.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Ethereumiin kuuluu lisäksi se, että etheriä printataan koko ajan lisää

Joo huomenna printataan taas 40 pilardia etheriä👌