Kellään kokemuksia Sveitsistä? Headhuntteri soitteli ja tiedusteli kiinnostaisiko duuni siellä. Nettoliksa viitisen tonnia enemmän kuin täällä, mutta pikavilkaisulla kaikki myös huomattavasti kalliimpaa (ostoksia voinee helposti tehdä Ranskassa, tullisäännöksistä en tiedä)
Puolen vuoden "piina" päättyi, kun allekirjoitimme vuokrasopimuksen uudesta kodista. Hommahan alkoi siitä, kun vuokraisäntä irtisanoi vuokrasopimuksemme päättymään kolmen vuoden jälkeen (ensimmäinen mahdollinen kohta) ja ilmoiti laittavansa talon myyntiin. Samalla sovittiin kuitenkin, että voimme asua tässä heinäkuun loppuun siten, että meillä on kuukauden irtisanomisaika ja heillä kahden kuukauden. Noin kuukausi sitten alkoi aktiivinen myynti ja täällä on nyt rampannut kaiken näköistä pällistelijää. Kesäkuun puolivälissä muutetaan uuteen, ja sitten saavat esitellä tätä niin paljon kuin huvittaa. Uuden vuokra on tosin vähän toista tonnia korkeampi kuin nykyisen, eikä piha ole yhtä hyvä, mutta muuten kämppä on paljon uudempi (2023 vs 2001) ja myös vähän isompi. Sijainti on rauhallisempi, mutta toisaalta työmatka aavistuksen hankalampi. Lämmityskuluissa pitäisi tulla säästöä kun uuden energialuokka on A-B-A vs. nykyisen G-G-G ja uudessa on lämpöpumppu vs. nykyisen kaasulämmitys. Tämä nykyinen oli kyllä monessa suhteessa todellinen lottovoitto - sisältä vähän kulahtanut mikä laski vuokraa muttei haitannut meitä, kuitenkin erinomainen sijainti ja iso piha koirille.
Pääsin taas testaaman terveyspalveluita, kun hammasta alkoi särkeä oikein kunnolla - tietysti perjantai-iltana. Lauantain sinnittelin tramadolin voimin, mutta sunnuntaina piti lähteä päivystävälle hammaslääkärille. Aikoja oli hyvin saatavissa, ja tohtori totesi juurihoidon olevan tarpeen. Ekan session jälkeen särky poistui. Laskussa seisoi 770 euroa, mutta tohtorilla oli käytössä suorakorvaus, joten paikallisen kela-korvauksen jälkeen jäi maksettavaa 92 euroa. Antibiooteista piti pulittaa päivystävälle apteekille 2,64. Näistä koitetaan sitten saada työnantajan lanseeraamasta terveysvakuutuksesta vielä jotain takaisin.
Nyt sitten organisoidaan muuttoa ja loppusiivousta ja jännitetään palauttaako nykyinen vuokraisäntä vuokravakuuden sovinnolla vai tuleeko erimielisyyksiä.
Uuden kämpän avaimet saatu. Meinasikin olla hieman työlästä.
Ensin pari päivää vuokrasopimuksen allekirjoituksen jälkeen vuokraemännältä (paikallinen radiologi, joka on rakennuttanut saman kadun varteen kahteen ryppääseen seitsemän vuokrataloa, saanee niistä yhteensä vuokraa 25-30K kuukaudessa) tuli vihaisen oloinen viesti jossa ihmetteli missä kesäkuun vuokra viipyy. Näin siitä huolimatta, että sopimuksessa lukee selvästi, että vuokran on oltava maksettuna avainten luovutukseen mennessä. Myös välittäjä ihmetteli, että mistä on kyse. Saimme sitten sovittua, että maksan vuokran etuajassa, vaikkei sille mitään sopimuksellista perustetta olekaan.
Vuokrasopimuksessa lukee myös, että vuokravakuuden voi toimittaa joko pankkitakauksena tai maksaa vuokranantajan tilille. Jo etukäteen olin päättänyt, että vuokranantajan tilille en maksa mitään, ja em. episodi vahvisti tätä käsitystä. Laitoin siis pankille pyynnön valmistella pankkitakaus. Ensimmäinen yllätys oli kun pankki kertoi, että voi mennä 4-6 viikkoa (eli aivan liian kauan). Toinen yllätys oli, kun pyysivät muiden dokumenttien ohessa kopiota vuokraemännän henkilöllisyystodistuksesta, jota minulla ei tietenkään ole, ja josta osasin arvella, ettei vuokraemäntä sitä minulle halua toimittaa. Ja pankin kanssa voi asioida vain verkkopankin yksityisviestein.
Vuokraemäntä lupasi toimittaa kopion välittäjälle. Laitoin siis yksityisviestillä välittäjän yhteystiedot pankille, ja kerroin, että sieltä saa. Sitten ei kuulunut mitään, kunnes tuli viesti, että backoffice ryhtyy valmistelemaan dokumentteja - henkkarikopiota ei siis tarvittukaan. Sitten ei kuulunut mitään, ja avainten luovutus lähestyi. Jo aiemmin olin sopinut välittäjän kanssa, että jos takaus ei valmistu ajoissa, voin siirtää rahat tilille, mutta sitten pitää laatia lisäys sopimukseen, jossa todetaan, että kun takaus on valmis, se korvaa talletuksen, joka palautetaan välittömästi minulle.
Viikkoa ennen avainten luovutusta tiedustelin pankilta missä mennään. Sain tiedon, että paperit valmistuvat näillä näppäimillä ja voin käydä konttorissa allekirjoittamassa ne. Kysyin (taas yksärillä) pitääkö meidän molempien allekirjoittaa (oletin että pitää kun tilitkin ovat yhteiset, mutta viestissä puhuttiin minusta yksikössä). Vastausta ei kuulunut. Lopulta sain n. viidentoista yrityksen jälkeen asiaa hoitavan henkilön langan päähän, ja tiedon, että juu, molemmat. Lisäksi kysyin mitä sitten tapahtuu ja minulle kerrottiin, että saamme oman kappaleemme takauspapereista ja voin esittää ne avainten luovutuksessa; pankki lähettää vuokraemännän paperit suoraan hänelle. Kerroin tilanteen myös välittäjälle.
Seuraavaksi välittäjä kertoi, etteihän se käy, vuokrasopimuksessa lukee, että minun pitää toimittaa omistajan paperit hänelle viimeistään avainten luovutuksessa. Taas viestittelyä ja soittoyrityksiä. Lopulta saimme sovittua, että pankkihenkilö soittaa perjantai-aamuna välittäjälle ja he selvittävät asian. Allekirjoitimme paperit, ja ensimmäistä kertaa sain asiaa hoitavan henkilön koko nimen, joten saatoin arvata sähöpostiosoitteen ja laittaa mailia välittäjälle JA pankin henkilölle. Myös välittäjä laittoi viestiä pankkiin, ja kertoi, että omistaja suostuu siihen, jos pankki lähettää hänelle sähköpostin, jossa vannotaan ja vakuutetaan, että paperit tulevat postissa. Missään vaiheessa emme tienneet menevätkö mailit perille, mutta ainakaan virhevastauksia tuntemattomasta osoitteesta ei tullut.
Perjantai-aamu tuli. Ja meni. Kukaan ei soittanut kenellekään (ainakaan tästä asiasta). Sitten täysin yllättäen sain cc:nä vuokraemännelle pankista lähetetyn mailin, jossa pankki todellakin kertoi hänen saavan paperinsa postissa ensi viikon aikana. Jatkolähetin tämän välittäjälle, ja kysyin onko tämä nyt paketissa. Lopulta iltapäivällä sain tiedon, että kaikki on kunnossa ja avainten luovutus voi tapahtua. Niin kuin sitten tapahtuikin.
Kamat enimmäkseen pakattu, ja osa jo uudessa kämpässä. Huomisiltana pitäisi nukahtaa uudessa osoitteessa. Seuraava jännityksen aihe on palauttaako tämän kämpän omistaja vuokravakuuden suosiolla, vai joutuuko tappelemaan.
No niin, muutto tehty ja jossain vaiheessa saanee suurimman osan vuokravakuutta takaisin. Ootellaan.
Nyt kuitenkin akuutti tarve parviälyn mielipiteelle: 9.8. pitäisi illastaa jossain päin Helsinkiä. Mieluusti helposti metrolla saavutettavissa, skandinaavinen/ranskalainen/välimerellinen keittiö, ei nyt välttämättä huippugourmet:ia muttei ihan Esson baariakaan (suuruusluokkaa 100€/hlö kolme ruokalaijia + alkudrinkit ja viinit). Saa suositella.
Kalasataman Horisontti -toimistotornitalon 24. kerroksessa on BisouBisou, joka tarjoaa ranskalaisvaikutteisia annoksia. Näkymät ovat hienot ja ruoka maittoi, vaikka en ole varsinainen kulinaristi.
Kiitos vihjeistä (muitakin saa vielä antaa). Budjetti on joustava, näköjään Suomessa ravintolassa syöminen on nykyään selkeästi kalliimpaa kuin Luxissa.
Kiitos vihjeistä (muitakin saa vielä antaa). Budjetti on joustava, näköjään Suomessa ravintolassa syöminen on nykyään selkeästi kalliimpaa kuin Luxissa.
Päädyimme lopuksi Emoon. BisouBisou olisi ollut hyvä, mutta sinne pöydän olisi saanut vasta 20:30, mikä ei sopinut aikatauluihimme. Bardot vaikutti ruokien puolesta sopivalta, eivätkä hinnatkaan olleet kovin pahat, mutta viinilista ja sen hinnoittelu sai minut hylkäämään sen. Bona Fiden ruokalista ei vaikuttanut houkuttelevalta.
Emon ruoka oli hyvää (4 ruokalajin keittiömestarin menu), siihen "sopivat" viinit olivat osin sopivia ja osin ei ihan niin sopivia, mutta kokonaisuutena ihan ok. Tarjoilija oli ylimielistelevä (eikä tiennyt viineistään läheskään niin paljon kuin antoi ymmärtää), mistä suurin miinus. Alkudrinkit, 2 x menu + viinit, vesi, pieni tippi yht 270.
Suomessa taas. Ja eilen vuokraemäntä ilmoitti että kämppäämme Luxissa on murtauduttu. Tiedossa säätöä ainakin vuokraemännän, lasiliikkeen, vakuutusyhtiön ja poliisin kanssa, luultavasti muitakin tahoja ilmenee vielä.
Mitenkäs poliisit hoitavat normiasuntomurtoja Suomessa? Luxissa poliisipartio (2 kpl) meni paikalle, sai minulta ohjeet miten kämppään pääsee sisälle, tutki paikat, antoi vuokraemännälle luvan tulla sisälle, hommasi paikalle ilmeisesti pari rikospaikkatutkijaa, jotka ottivat sormenjälkiä jne,, pyysi lupaa luovuttaa avaimet vuokraemännälle, antoi sähköpostiosoitteen jatkoselvityksiä varten ja kertoi miten homma etenee. Kaikkiaan olivat paikalla ilmeisesti pari-kolme tuntia. Rikospaikkatutkijoista en tiedä kauanko hellä meni. Olen ollut käsittävinäni, että Suomessa ei välttämättä käytetä yhtä paljon resursseja, mutta voin hyvin olla väärässä.
Mutulla suomalainen poliisi hoitaa asian huomattavasti tehokkaammin ja vähemmin tupakkatauoin. Kiinnisaamisprosentista vaikea sanoa, mitättömän pieni varmaan molemmilla.
Aika kova tilasto muuten, että 12% luxembourgilaisista on kokenut murron tai murtoyrityksen viimeisen 5 vuoden aikana. Itse en tunne Suomesta ketään kelle olisi näin käynyt.
12% kuulostaa aika kovalta (äkkiä laskien tarkoittaisi suuruusluokkaa 20 murtoa päivässä jos oletetaan että samaan paikkaan ei mennä kahdesti viiden vuoden aikana), onko lähdettä? Mutta kyllä täällä varmasti murtoja tehdään suhteessa paljon enemmän kuin Suomessa. Sanoisin, että murtomiehen näkökulmasta todennäköisyys löytää kohde jossa on jotain sopivaa saalista on luultavasti paljon suurempi.
e: itse asiassa varmaan noin puolet tuosta, koska yksi murto koskee keskimäärin useampaa ihmistä.. Pitää etsiä tilastoja
Eivät välttämättä tule edes paikalle. Kuulopuheiden varassa tosin, ilman statseja ja omakohtaisia kokemuksia. Paitsi 90-luvun alusta opiskelija-asunnosta, jolloin eivät tulleet rikosilmoituksesta huolimatta paikalle, vaikka oli tekijä ja saaliin kätköpaikka esittää.
Murron jälkihoidon ohessa on hyvä rauhoittua oikeudellisten ongelmien parissa. Kirjoitin 14.12.2025: "Pokerinpelaajien verovapaa maailma suppenee jatkossa. Ennen olivat ETA-pelit verovapaita, jatkossa vain lisenssipelit. Ekonomin eväät eivät riittäneet varmaan tulkintaan mistä alkaen, koska 1.7.2027 on puolessa välissä verovuottakin. Ehkä joku siirtymäsäännösspesialisti tai Luxemburgin hauturi selvittää asian".
Törmäsin sinänsä yksinkertaiseen matemaattiseen probleemaan, johon löysin pikaisella tietokonesimulaatiolla oikean ratkaisun, mutta ihen heti en keksinyt miten tuo lasketaan simuloimatta.
Mikä on optimaalinen strategia pelissä, jossa pyritään tasolta yksi mahdollisimman nopeasti (=vähillä "siirroilla") tasolle sata, ja kullakin "siirrolla" vaihtoehdot ovat:
hyppy, joka vie aina yhden tason ylemmäksi
arpa, joka vie satunnaiselle tasolle 1-100 (voi siis viedä ylemmäs, alemmas tai samalle tasolle)?
Itse pähkäilisin, että hypyn odotusarvo on aina +1. Arvan odotusarvo muuttuu puolestaan kulloisenkin tason mukaan, koska se siirtää keskimäärin tasolle 50,5. Näin ollen heittäisin arpaa tasolle 49 saakka, minkä jälkeen alkaisin hyppimään.
Itse pähkäilisin, että hypyn odotusarvo on aina +1. Arvan odotusarvo muuttuu puolestaan kulloisenkin tason mukaan, koska se siirtää keskimäärin tasolle 50,5. Näin ollen heittäisin arpaa tasolle 49 saakka, minkä jälkeen alkaisin hyppimään.
Tämä oli minunkin ensimmäinen ajatukseni, mutta osoittautui vääräksi
En tiedä oliko tarkoitettu retoriseksi kysymykseksi, mutta kun omat aivotkaan ei heti taipunut ratkaisuun niin tekoäly osasi luonnollisesti selittää suoraviivaisesti:
Tämä on itse asiassa klassinen Markov-päätösongelma, ja kuten simulaatiosi varmaan jo vihjasi, optimaalinen strategia on kynnyspolitiikka.
Intuitio ensin
Olkoon
V(x) odotettu siirtojen määrä tasolta
x maaliin (100), kun pelataan optimaalisesti.
Tasolla
x<100 sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
Hyppy Vie varmasti tasolle
x+1.
Vhyppy(x)=1+V(x+1)
Arpa Vie yhdellä siirrolla satunnaisesti tasolle 1–100.
Varpa(x)=1+1001k=1∑100V(k)
Huomaa oleellinen asia: Arvan odotusarvo ei riipu nykyisestä tasosta
x. Se on aina sama vakio.
Mitä tästä seuraa?
Koska:
hyppy paranee mitä ylemmällä tasolla olet
arpa on aina yhtä “hyvä/huono”
→ On olemassa yksi kynnystaso
T siten että:
jos
x<T: arpa on parempi
jos
x≥T: hyppy on parempi
Ei ole koskaan optimaalista vaihdella edestakaisin tai käyttää arpaa “satunnaisesti”.
Kynnyksen määritys
Kynnys
T määräytyy ehdosta:
1+V(T+1)=1+1001k=1∑100V(k)
eli
V(T+1)=arvan vakio-odotusarvo
Kun tämä ratkaistaan (esim. dynaamisella ohjelmoinnilla tai analyyttisesti hyödyntäen lineaarisuutta kynnyksen yläpuolella), saadaan:
✅ Optimaalinen strategia
Käytä arpaa tasoilla 1–58
Käytä hyppyä tasoilla 59–99
(Tarkka kynnys on 58; joskus esitetään 57/59 pyöristyksestä riippuen.)
Miksi tämä käy järkeen?
Alhaalla olet niin kaukana sadasta, että satunnainen “teleportti” on keskimäärin nopeampi kuin hidas kipuaminen.
Ylhäällä arpa on liian riskialtis: se voi romahduttaa hyvän tilanteen.
aku:n viimeisin tekoälyvastaus (jota foorumisofta ei anna lainata kokonaisuudessaan) täsmää myös oman simulaationi kanssa. Täytyy huomenna analysoida tarkemmin tekoälyn esittämään matematiikkaa sen taustalla.
Ainakin chatgpt:n ja geminin uusimmilla maksavan käyttäjän malleilla tekoäly antoi vastaukseksi tuon 87 suoraan ensimmäisellä promptilla kopioimalla täältä alkuperäinen kysymys sen enempää ohjeita antamatta.
Ainakin chatgpt:n ja geminin uusimmilla maksavan käyttäjän malleilla tekoäly antoi vastaukseksi tuon 87 suoraan ensimmäisellä promptilla kopioimalla täältä alkuperäinen kysymys sen enempää ohjeita antamatta.
