Eläkesalkku

Onpa tyylikäs salkku ja harkiten valittu. Tähän voi vain referoida erästä Taloussanomien Jan Hurrin jutun kommentoijaa osakesijoittamisesta viime syksyltä:

Minusta tämä Tapanin neuvo on hyvä - idea on valita strategia ja pysyä siinä. Muilla voi olla parempiakin neuvoja, mutta toivon onneakin matkaan. Siitä ei ole haittaa. Olisi mukava seurata kuinka salkku kehittyy matkan varrella.

Olen itse rakentanut yrityksen salkkua sen pohjalta, että muodostuu US Large Cap Growth yhtiöistä. Ohjenuorana tässä on The New York Times lehden markkinaosion yhteenveto:

Lähde: https://markets.on.nytimes.com/research/markets/mutualfunds/mutualfunds.asp

Sen mukaan sekä lyhyen, että pitkän ajan parhaat tuotot on saatu näistä yhtiöistä. Osakevalintaan riittää, kun katsoo minkä tahansa LargeCap rahaston kymmenen suurinta yhtiötä ja ostaa niitä. Salkussa voi pitää myös rahastoa tai etf:ää ja seurailla kuinka rahaston hoitaja matkan varrella muuttaa osuuksien painotuksia. Yrityssalkussa on oikeastaan sama ottaako tuottoa kassaan kasvuosuuden myyntivoittona tai osinkona.

Hajautusta maantietellisesti ja ajallisesti ei voi koskaan korostaa liikaa ja sitä tuossa salkussa on tehtykin.

Henkilökohtaista salkkua olen taas rakennellut osinkoyhtiöiden suuntaan. Johtoajatuksena on tuoda osinkotuloja kuukausittain, jolloin ne täydentävät yrittäjäeläkettä, joka tuppaa useimmilla jäädä alimitoitetuksi. Luottamus eläkelainsäädännön muuttumattomuuteen ei ole ollut suuri, joten säästää on pitänyt sekä YEL:iin että varovaisuuden vuoksi myös itse hallitsemaan yrityspääomaan.

Kuukaisittainen osinkotulo muodostuu pääosin jenkkiyhtiöistä, jotka maksavat osingon neljännesvuosittain sekä REIT-yhtiöistä, jotka maksavat osingon kuukausittain - ns. Monthly Dividend yhtiöistä. Näistä sinulla onkin STAG ja hyvä valinta onkin - maksaa osingon aina kuun puolivälissä. Lisätietoja näistä saa vaikkapa Dividend.com sivustolta ja muilta vastaavilta.

Näitä yhdistelemällä osinkotulo sijoituksista tulee pari kertaa kuukaudessa ympäri vuoden. Yrityksestä ottamani osinkotulon olen jakanut myös niin, että maksan sen nyt kuukausittain pitkin vuotta enkä kerralla yhtiökokouksen jälkeen. Näin se tulee edelleen sijoitettua harkitummin.

Yrittämisen tarkoitus on tietysti puuhata kaikenlaista merkityksellistä, mutta lopputuleman pitäisi olla juuri tämä - kaiken puuhaamisen ja hosumisen jälkeen yrittäjälle säästöön jää oma pääoma, joka laitetaan tavalla tai toisella tuottamaan vanhuuden tulovirtaa.

Kunniotettava salkku! Kyllä tuolla jo mielestäni voi turvallisin mielin heittää jalat pöydälle. Itse tosin kyllä vähentäisin Suomi painoa.

ETF ja REIT laput voisi olla hyvä lisä tuohon salkkuun. Jenkeistä tietysti myös muita osinkoaristokraatteja. Esim Cokis käy varmasti kaupaksi oli korona tai ei. Sieltä näyttäis muutenki olevan Blue Chip osakkeissa nousupainetta teknonousun jälkeen.

Oma salkku on rakenneltu aika samalle idealle eli tee-se-itse eläke. Tältä saitilta löytää hiukan teoriaa salkun kasaamisen pohjaksi:

https://portfoliocharts.com/

Hyvin rakennettu salkku ei siinä mitään. Nvidia erityisesti laadukas kasvufirma. On sellainen yhtiö, jota ei periaatteessa pitäisi koskaan myydä. AMD:n kanssa vähän eri juttu. Näen AMD:n nousun vain tilapäisenä. Intel ennemmin tai myöhemmin todennäköisesti ottaa ohjat käsiinsä ja puskee AMD:n alas taas. Ja sitten on myös nuo ARM prosessorisuunnittelijat jotka uhkaavat x86 prosessorivalmistajia (AMD ja Intel).

Itse vahvasti ehdottaisin harkitsemaan sijoittamaan TSMC (NYSE:TSM) ja Qualcommiin (NASDAQ:QCOM). TSMC on maailman suurin puolijohdevalmistaja ja valmistaa mm. Nvidian, AMDn, Qualcommin ja Applen prosessorit. Qualcomm on taas 5G teknologian kulmakiviä. Suosittelen tutustumaan näihin yhtiöihin. Maksavat myös ihan ok osinkoa. Toki ota huomioon, että NASDAQ indeksi on tällä hetkellä ennätyslukemissa, joten voi olla viisasta odottaa korjausliikettä ensin. 

superg kirjoitti:

Tarkoituksenani on rakentaa "eläkesalkku" jonka avulla voin elää vapaaherrana passiivisilla tuloilla.

Oletan että seuraavan viiden vuoden aikana sijoitettavaa varallisuutta tulee lisää 200 000 - 600 000 euroa. Siinä vaiheessa voisin toivottavasti lopettaa työnteon ja nostaa jalat pöydälle. Salkusta ei ole tarkoitus nostaa varoja vaan uudelleensijoittaa osingotkin siihen saakka.

Nykysalkulla- ja ennusteilla laskeskelin että osinkotuloja tulisi ensi vuonna noin 30 000 euroa. Osinkotulot jos saisi noin kolminkertaistettua niin olisi varmaan melko turvattu olo.

Siteerasin huomioni herättäneet yksityiskohdat tuohon ylle. Samat askelmerkit eläkesalkussa meilläkin, mutta sillä erolla, että itse hallinnoidaan vain Suomi-salkkua ja muu maailman on indeksoitu ja meillä tavoitteena olevat numerot ovat pienempiä. Suoraa osakesalkkua ei ajeta absoluuttisen osinkomäärän tai osinkoprosentin perusteella vaan kestävää ja mieluimmin vielä kasvavaa osinkotuloa tavoitellen. 

Mutta tavoitteissasi näen sekä riman ennätyskorkeudessa että riskin siitä, että liian tiukka tavoitteeseen pyrkiminen keinoja kaihtamatta saattaa vaarantaa hankkeen, ellet pidä strategiaasi tiukasti näpeissäsi vaikkei se ehkä aivan tavoitteeseesi johtaisikaan. Nykyinen 600.000 € salkkusi osinkotuotto on kolmasosa tavoitteestasi. Tavoittelet siis salkun kolminkertaistamista vaikkapa tuplaamalla nykyisen salkun tuottojen kautta ja syöttämällä salkkuun toisen mokoman lisää rahaa. Aikaa on viisi vuotta, joten nykyisen salkkusi tuplaaminen vaatii keskimääräistä nopeampaa kasvua. Olet lähdössä tavoittelemaan keskimääräistä kovempaa kasvua lähtötilanteessa korkeilla arvostustasoilla, mikä keskimäärin alentaa tulevaa tuotto-odotustasi. Siksi nykyisen salkkusi tuplaaminen ilman merkittävää lisärahaa 5 vuodessa vaatii hyvää onnistumista. Sen lisäksi joudut myös osumaan arvioimiesi lisäsäästöjen yläreunaan kolminkertaistaaksesi pottisi ja sen myötä osinkotulosi. Ja silloinkin valintojasi rajoittaa tavoittelemasi 5% keskimääräinen osinkotulo. 

Ei se mahdotonta ole, mutta tuossa on aika monta kertaa "jos". 

Onko mahdollista pitää nykyisestä salkusta hyvää huolta ja kasvattaa sitä ilman pakonomaista tarvetta tuplata 5 vuodessa ja samalla lisätä uutta rahaa viiden vuoden ajalla ja katsoa mihin sillä päätyy valitsemastasi hyvän kuuloisesta strategiasta tinkimättä? Jos lopputulos osuu 90.000 € osinkoon, niin hyvä, mutta jos osuukin vain 75.000 € osinkoon, niin eläähän silläkin. Mielestäni hyvä salkun huolto on tärkeämpää kuin jonkin eksaktin euromäärän tavoittelu millä keinolla tahansa? 

Hajautuksen kolmatta muotoa, toimialakohtaisuutta, ei taida olla vielä mainittu.

Salkussasi näyttäisi nykyisellään olevan vahva edustus eri tekno-osakkeita, rahoitusta yksi isompi kortti Sampoa, reilusti kiinteistöyhtiöitä, tasaisen tuloksen hyödykkeitä Telian ja Fortumin kautta, sekä vanhaa kunnon teollisuutta.

Osingonmaksajien toimialahajautusta mietittäessä näen tuossa ammottavan reiän: Terveydenhuoltosektori. Vain pieni siivu Reveniota täyttää tuota tyhjiötä. Reikään sopisi esimerkiksi Helsingin pörssin lääkeyhtiöt Orion ja Oriola, jotka ovat perinteisesti pohdinnoissa mukana kun haetaan hyviä osingonmaksajia salkkuun. En kehtaa ottaa kantaa ajoitukseen ja noiden tulevaisuuden näkymiin, kun en niistä mitään tiedä.

Pohjoismaisia lääkeyhtiöitä jos haetaan, niin mieleen nousee väkisinkin tanskalainen Novo Nordisk, Pohjoismaiden suurin yhtiö markkina-arvoltaan. Kööpenhaminan pörssissä ylipäätään on valtavasti varaa valikoida lääkkeiden valmistajista ja kehittäjistä, mutta niistä pieni huomautus osinkosalkkua ajatellen. Tanskan sikamainen verottaja vie osingoista lähdeveroa täysimääräisesti ja joudut karhuamaan ylimääräisiä varastuksia takaisin itse. Ei kaikista optimein tilanne siihen, että nostaisit vain jalat pöydälle ja katsoisit osinkojen virtausta.

Hain itse omiani kotiin keväällä 2017. Karhuamani summa oli kokonaisuudessaan muutaman sata kruunua eli kymmeniä euroja, mutta rahaa se on sekin. Kelataan nykypäivään. En ole noita euroja vieläkään nähnyt! Marraskuussa 2019 sain viimeksi kirjeen, että ei tässä jäniksen selässä olla, voi kestää jopa 18 kuukautta lisää käsitellä juttu. Eivät nuo verotoimiston virkailijat ainakaan urakkapalkalla hommia tee, saatana.

Lähdeveropalautusten hakeminen Norjasta ja Tanskasta, splittausten ja fuusioiden kirjaaminen hankintamenoon ym. hankala on minusta paras jättää rahastonhoitajan huoleksi. Sektorisijoittaja voi tietysti ostaa yksittäisiäkin osakkeita, mutta lääkealalla minusta on helpompi ollut pitää Health Care rahastoa joko passiivisena tai aktiivisena.

Toimialojen pärjääminen näkyy etf:ien tuotoissa:

Teknologia on tietysti pärjännyt, samoin kommunikaatio ja kuluttajien palvelut sekä tuotteet ja tasaisesti myös terveys. Itselläni on ollut aiemmin pohjoismaisia, mutta ne vat olleet liian syklisiä ja seuraaminen turhan vaivalloista. Jäljellä on enää Pfizeriä ja Johnson Johnsonia ja nekin lähinnä defensiivisenä osingontuottajina, puksuttavat tasaisesti.

Nordnetissä pidän sopivassa suhteessa iShares S&P 500 Health Care Sector UCITS ETF USD (Acc)
(QDVG), ISIN IE00B43HR379 joka minusta kattaa toimialan riittävästi ainakin US lääketehtaiden osalta.

Sen kehitys on ollut rauhallinen, mutta nouseva ja se on pärjännyt Helsingin indeksiä paremmin:

Lääkealalla metelöidään milloin mistäkin keksinnöstä, mutta totuus on, että uutuuksien rahaksi muuttaminen vie aikaa, on helposti halpatuotannon kopioitava ja patenttien päättyminen vie kilpailuedun. Minusta alaa omistaminen on tärkeämpää kuin yksittäinen yhtiö.

Tarjontaa lääkealan rahastoista on valtavasti ja ylläoleva on valittu vain havainnollisuuden vuoksi. Tähän superg:n salkkuun kyllä lääkeala on hyvä suositus sijoittajan harkittavaksi ja sopiviin kannattaisi tutustua.

superg kirjoitti:

Onko vinkkejä mitä ostaa salkkuun ja milloin? Nythän olen ostellut 600 000 eurolla osakkeita käytännössä viimeisen neljän kuukauden aikana. Pitääkö nyt malttaa ja hajauttaa myös ajallisesti?

Tämä salkku on pelkkä osakesalkku, tosin laaja ja perustellusti valikoiden. Huomionarvoista siinä on, että siitä puuttuvat bondit. Portfolionäkökulma lähtee siitä, että pitää olla lypsylehmiä ja tähdenlentoja salkussa ja aarrearkkuna bondisalkku, johon saalis kerääntyy.

Näkökulmaa eri tavoin jaetun portfolion tuotoista saa JP Morganin Market Insightista, johon varmaan tulee uusi versio ensi kuussa. Aika tyypillistä on aloittaa pelkällä osakesalkulla, mutta kokemuksen karttuessa ja eläkeiän lähestyessä salkun rakennetta muutetaan suojaavaan suuntaan - vaikkapa tämän viikon heiluntaa balansoimaan. Nämä sijoitusammattilaiset tarkastelevat kaikkea 20 vuoden näkökulmalla eikä päiväheilunta ole tärkeä.

Joukkovelkakirjapuoli on tavattoman vaikea ja vaatii paljon enemmän perehtymistä. Niistä ei näilläkään sivustoilla juuri puhuta. Suosittelen kuitenkin ottamaan aiheen puheeksi jonkun sellaisen kanssa, joka asiaa tuntee.

Oma jakaumani on 82% osakkeita ja 18% joukkovelkakirjoja yhdessä salkussa. Nordea osaa näyttää sen, mutta Nordnet ei laske tätä jakaumaa salkkuraportissaan. Saisivat sen kyllä sinne liittää.

Superg:n kysymykseen vastaus olisi malttaa ja tarkastella salkkua portfoliona vaikka keinoilla, johon tuolla aiemmin olikin annettu linkkejä.

Olisi mukava kuulla kuinka tuo ketjun alussa ollut Superg:n salkku on syyskuusta alkaen kehittynyt ja mahdollisesti muuttunut - onko päivitystä?

Financial Times hahmottelee brittiläiselle eläkesäästäjälle kolmea erilaista tavoitetta riippuen siitä onko sinkku vai pariskunta ja millaista mukavuustasoa on aikomus haluta eläkkeelle siirtyessään:

Lähtökohta on se, että peruseläkkeen lisäksi on oltava omia säästöjä tavalla tai toisella selviytyäkseen eläkepäivistä. Suuruusluokkaan saa näkemystä yläpuolelta - summat ovat brittien puntia ja eläketuloa täydentävä osinkotuotto säästetystä potista on noin 4,8% - pitkäaikainen arvio keskimäärin 5%.

Lähde Financial Times: How much is enough to retire on? | Financial Times (ft.com)

Kotimainenkin lehdistö voisi tulla nykypäivään ja ottaa tällaiset tarkastelut aiheeksi - muualla ne ovat luonnollisia.

Vallaton joukko rynnii Wall Streetin muureilla - jota ei kyllä enää ole - mutta suuret sijoittajat ovat suunnaneet katseensa jo aikaa sitten vähemmän tunnetulle Jane Streetille.

Jane Street on globaali trading-yhtiö, jossa kauppaa käydään etf-tuotteilla. Se on se paikka, joka takaa että etf-rahastoilla voi käydä kauppa ympäri vuorokauden kaikkialla maailmassa - eli varmistaa etf:ien likvidiyden.

The company is one of the world’s largest market-makers, trading more than $17 trillion worth of securities in 2020. It was considered to have helped keep bond ETFs liquid during the market turmoil in 2020.

Lähde: Jane Street Capital - Wikipedia

Artikkeli Financial Times: Jane Street: the top Wall Street firm ‘no one’s heard of’  | Financial Times (ft.com)

Riskin hallintaan on monta keinoa, joista yksi on välttää sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin. Käypä hajautuskeino on pörssinoteerattu rahasto, kunhan sitä on helposti saatavissa ja päästävissä eroon tarpeen tullen. Tätä varten on Jane Street.

Yksittäisiä bondeja on vaikea ostaa ja tämän vuoksi tuotteena on hyvin likvidi bondi-etf. Osakeriskin kasvaessa sijoittaja myy tarvittaessa yliarvostetun osake-etf:n ja ostaa tilalle bondi-etf:n, jossa arvo säilyy markkinaromahduksessa. Tämä näkyi kaupankäyntinä viime vuoden koronaromahduksessa:

Varat siirrettiin arvonsa pitävään ja jäätiin odottamaan.

Bondi-etf:ien arvot pysyivät hyvin ja ainoa heilahdus tuli, kun FED huhtikuussa astui kuvaan alentamalla korkoja. Vaikutus oli kuitenkin mitätön verrattuna osakeindeksien kymmenien prosenttien muutokseen.

Näistä on sitten vähitellen purettu varoja, kun osakeindeksien suunta kääntyi pysyvästi ja allokoitu salkkua uudelleen.

Jos mellakka Wall Streetillä yltyy pahanpäiväiseksi, eläkesalkun pitäjän on hyvä kiertää pippaloita vaikkapa Jane Streetin kautta. Tuotteita on suurilla etf-rahastoilla.

Päivitystä tilanteeseen, edellinen 10 kk takaa. Eli osakesalkku näyttää nyt tältä:

Näiden lisäksi PYN Elitessä 117 882 euroa (+47 882€) ja erinäisissä kiinteistörahastoissa rapiat 500 000 euroa. Pörssikurssien kohotessa kuin pullataikina on alkanut pelottaa pitää kaikki rahat pörssissä. Luulen että alkaa ahdistaa jos päivässä katoaa 6-numeroinen summa. Siksi hajautusta myös pörssin ulkopuolelle, voin ainakin kuvitella rahastojen heiluvan vähemmän.

Sijoituksissa yhteensä (käteinen huomioiden) kiinni 1,8 miljoonaa euroa. Osinkotuloja vuodessa reilut 40 000 euroa. Seuraavan vuoden sisällä saan kertaluontoisia tuloja näillä näkymin reilut 400 000 euroa (miinus verot). Tavoitteena 2,7 miljoonan euron sijoitusomaisuus (velkavivun avulla) vuonna 2024, siinä vaiheessa sitten jalat pöydälle. Tuosta summasta olen "laskeskellut" jäävän noin 10 000 euroa kuussa käteen verojen jälkeen. Nykyisellään en käytä puoliakaan tuosta kuukaudessa mutta onpahan turvamarginaalia.

Näin työläisperheessä kasvaneena ja viimeisen vuoden aikana rikastuneena voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta irrottautua työelämästä. Luulen taantuvani pikavauhtia vihannekseksi jos ei ole mitään aivojumppaa päivisin. Jälkikasvu varmaan sitten kiittää kun isi jättää lapsille enemmän 
Rahan käyttökin on vaikeaa, en vain halua mitään roinaa riesakseni. Matkusteluun perheen kanssa aion toki panostaa jahka maailma taas avautuu.