Olet täällä

Inflaatio

91
39113
Sivu:

Sivut

26.1.2021, 14:55
+33
Liittynyt:
15.12.2020, 17:17
Viestejä:
24

TuuriTuuli kirjoitti:

Kysyn mieluummin mitä hyötyä deflaatiovaluutasta ainoana valuuttana on jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa?

Yksinkertainen hyöty olisi, että valuutta toimisi "arvonsäilyttäjänä". Nykyisin ongelmana on esimerkiksi se, että säästät palkkatuloista asuntoa varten, mutta jäät jatkuvasti "jälkeen" säästötavoitteessa koska asuntojen arvo kasvaa vähintään yhtä nopeasti kuin säästämäsi FIAT valuutta liudentuu.

Tämän korjaamiseen ei välttämättä tarvita mitään deflatorista valuuttaa, riittäisi että nykysysteemiä ei väärinkäytettäisi samassa mittakaavassa kuin nykyään

 

0
+1
0
-1
0
0
27.1.2021, 03:57
+334
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

TuuriTuuli kirjoitti:

Muotoillaan toisin: Miksi nykyinen säädettävissä oleva 2% inflaatio melko varmalla talouskasvulla olisi huonompi asia kuin ideaalitapauksessa edessä oleva jäykkä 1%-2% deflaatio epävarmalla talouskasvulla?

Suurin ongelma ei olekkaan inflaatio itsessään vaan se, että rahaa voidaan printata surutta lisää. Rahan syytämisellä markkinoille estetään talouden sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen. Jos talous kyykkää pahasti, niin syntyvästä ylikapasiteetista johtuen tuotteiden hinnat luonnollisesti laskevat. Kun rahan pumppaamista talouteen jatketaan, niin kulutus on suurempaa kuin normaalissa tasapainotilanteessa, mutta vielä merkittävämpää on, että tuotanto säilyy huomattavasti korkemmalla tasolla. Tästä hyvänä esimerkkinä zombiyritykset, jotka toimivat vain rahan printaamisen avittamana, mutta pitävät kannattamatonta tuotantokapasiteettia yllä. Koska tarjonta pysyy luonnollista tilanetta korkemmalla, niin hinta laskee. Syntyy ihan päinvastainen tilanne kuin mihin löysällä rahapolitiikalla pyritään. 

Kuinka moni on ottanut lainaa lisätäkseen kulutusta? Kuinka moni on ottanut lainaa investoidakseen tai tehdäkseen sijoituksia? Käytännössö valtiot ovat ottaneet kulutusmenojen kasvuun rahaa. Jos siis kannattaa löysää rahapolitiikkaa, niin pitäisi käytännössä kannattaa valtioiden kulutusmenojen kasvua. Yksityiset kuluttajat kun eivät pääsääntöisesti halua kasvattaa kulutusta velkarahalla.  Löysä rahapolitiikka näkyy siis pääasiassa omaisuuserien kasvavana hintana.

On huomattava ero siinä, että syntyykö inflaatio kysynnän kasvun kautta vai rahan määrän lisäyksen kautta. Jos rahapolitiikalle on käytännössä annettu linjaus pitkälle tulevaisuuteen, niin se hinnoitellaan sisään markkinoilla. Koska inflaatio ei ole noussut, vaikka nollakorkolinja on jatkunut jo 10 vuotta, niin se ei kyllä nouse helposti jatkossakaan. Jossain kohtaa saavutetaan kyllä piste, ettei ketään enää kiinnosta mitä joku asia maskaa, koska rahaa on tarjolla liikaa. Silloin nimellinen kulutus kyllä nousee ja ihmiset käyttää rahansa heti pois, koska kohta niillä ei enää tee mitää. 

Tätä tilannetta ei helpota yhtään se, että väestön ikärakenne aiheuttaa samalla kysynän pienenemistä. Tästä syystä yritysten tukeminen vain edesauttaa tilanteen pahenemista. Vaikka löysä rahapolitiikka siis jossain määrin lisäisi myös kysyntää, niin väestön ikääntymisestä johtuva väestön kulutuksen pieneneminen kumoaa ainakin huomattavan osan rahapolitiikan kysyntää elvyttävästä vaikutuksesta. 

Nykynen rahapolitiikkaon aiheuttanut sen, ettei kysyntä ja tarjonta ole tasapainossa. Tästä seuraa, että talous väkisinkin ainakin taantuu, kun rahapolitiikkaa kevennetään, ellei kysyntä lähde jostain syystä kovaan nousuun. Ja sehän ei käytännössä voi lähteä, koska samalla entistä vihreämmät arvot pyrkii hillitsemään turhaa kulutusta. Valtiodenkin taholta pyritään vähentämään kulutusta, mutta samalla halutaan talouskasvun pysyvän hyvänä. Tavotteet ovat suunnattoman ristiriitaset, ettei tää lopulta tule ratkeemaan hyvin. 

Talousjärjestelmän pitäisi siis antaa itse korjata virheensä eikä pyrkiä ulkopuplelta liikaa ohjaamaan sitä. Elvytys on paikallaan vain hetkellisesti, jotta talouden ylilyönnit ei aiheuta niin pahaa jälkeä. Monet kuvittelee nyt, että taloutta voidaan ohjata. Se ei vaan toimi ja ihmiset ovat sokaistuneita uskomaan kaiken menevän niin kuin halutaan, kuten kommunistissa maissa aikanaan uskottiin. Lopulta kun asioita yritettiin Neuvostoliitossakin korjata, niin kohdattiin totaallinen romahdus. Vaikka joku siis näkisi, että homma ei toimi, niin sitä ei psytyttäisi helposti korjaamaan ilman suuria ongelmia. Helpompi vaihtoehto on siis katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun jatekaan nykystä menoa x)

 

 

2
+1
0
-1
2
0
27.1.2021, 07:19
+313
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
492

Talouttamme ohjaavat päättäjät tomivat kuin alkoholistin aivot.

On vähän huolia, niin on helpotettu oloa lisäämällä kiertoon pikkasen rahaa. Maailma on aina näyttänyt pikku naukun jälkeen mukavammalta. Pikkuhiljaa aina uuden murheen lääkkeeksi sama hoito. Ennen pitkää lääkettä pitää ottaa jatkuvasti, koska vieroitusoireita ei kestetä. 

0
+1
0
-1
0
0
28.1.2021, 16:41
+250
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
219

JePi kirjoitti:
TuuriTuuli kirjoitti:
Kysyn mieluummin mitä hyötyä deflaatiovaluutasta ainoana valuuttana on jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa?

Yksinkertainen hyöty olisi, että valuutta toimisi "arvonsäilyttäjänä". Nykyisin ongelmana on esimerkiksi se, että säästät palkkatuloista asuntoa varten, mutta jäät jatkuvasti "jälkeen" säästötavoitteessa koska asuntojen arvo kasvaa vähintään yhtä nopeasti kuin säästämäsi FIAT valuutta liudentu

Hyöty on kyseenalainen jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa. Selitän deflaatiokuviota jälleen kerran kun nyt pari päivää olen asiaa pyöritellyt ja uusiksi sanoiksi muotoillut:

Jos vakiona pysyvää rahasummaa jaetaan viidenkymmenen vuoden päästä yhä tasan kaikkien kansalaisten kesken, jokainen saa parhaimmillaankin puolet siitä mitä olisivat saaneet puoli vuosisataa aikaisemmin. Oletuksena 1% väestönkasvu ja siitä seuraava 1% deflaatio. 2% deflaatiolla tienestit ovat kolmannes.

Tämä siis tilanteessa jossa edellinen viidenkymmenen vuoden takainen sukupolvi on luopunut kaikista rahoistaan jaettavaksi uusille sukupolville.

Todennäköisesti uudet sukupolvet saavat vähemmän, koska omaisuutensa keränneillä vanhoilla suvuilla ei välttämättä ole syytä pistää kiertoon keräämäänsä rahaa. Jos ihmisen tarvitsee kuluttaa 1 raha elääkseen, 2 rahaa luksukseen, tai 4 rahaa ökyelämään, niin yli 4 rahaa ansaitsevat tuskin enää kuluttavat kaikkea, ja tuo yli 4 rahalla kertyvä rahakasa vain lojuu tilillä odottamassa arvon kasvua ja äkillistä tarvetta tehdä joskus tulevaisuudessa hankinta nykyistä halvemmalla. Kaikki se raha on pois sukuun kuulumattomien tulevien sukupolvien tienesteistä. Deflaatio tulee olemaan muun muassa tuon takia suurempi kuin väestönkasvu.

Talon rakentaja voi päästä voitolle jos hän saa rakentamansa talon myytyä ennen kuin sen arvo putoaa alle rakennuskustannusten (5 vuotta 2% deflaatiolla jos rakentaminen maksaa tietyllä hetkellä 10 rahaa ja asunnosta saa 11 rahaa - mikä on tätä hetkeä parempi kate uusrakentamisessa). Mutta kun hän jää voitolle, rahaa keskittyy jälleen yhdelle yritteliäälle taholle ja se on pois muulta ihmiskunnalta, vähän kuin aikaisempien sukupolvien tienestiesimerkissä yllä. Tappiolla ei kannata rakentaa kuin omaan asumiseen tai hyväntekeväisyyteen. Etenkin jos raha kasvattaa takuuvarmasti arvoaan kun sitä ei investoi mihinkään.

Tosin mikään ei takaa, etteikö sijoitusrakentaminen tyrehdy niin paljon, että asuntohinnat alkavat itseasiassa taas nousta, eli päästäänkin taas inflaatioon. Mutta se on huonompi juttu kutistuvan palkan saajien kannalta, ja parempi juttu entistä enemmän rahaa kierrosta imuroivan rakennuttajan kannalta. Fiat-valuutassa sentään palkat voivat joka sukupolvi nousta.

Tämä ei vielä tarkoita, etteikö asuntosäästämisargumentti toimisi, jos rakentaminen (ja kaikki muu) halpenee palkkojen putoamisen myötä, ja sitä myötä myös asuntojen (ja kaiken muun) hinnat. Elinkustannukset ideaalitilanteessa putoavat suunnilleen samalla tahdilla palkkojen kanssa, jos vain ei resurssien itsensä riittävyys ala muuttua pullonkaulaksi (ns. väestö syö enemmän kuin on mahdollista tuottaa). Eli reaalitulot pysyvät samana.

Deflaation ongelmaksi mainitaan yleensä kulutuksen lykkääminen myöhemmäksi. Mutta kuten kryptoketjussa on huomautettu, ei tavallinen jamppari ostoksiaan lykkää deflaation takia. Mutta ehkä isoin ongelma ei ole se että ihmiset ei kuluta, vaan se, että tuotantoporras ei tuota. Jos ei tuoteta, niin ei makseta palkkojakaan. Jos ei makseta palkkoja, niin ei haluta kuluttaakaan.

Sitten päästään moraaliselta ja ihan pragmaattiseltakin kannalta varallisuuden keskittymisen ongelmaan...

Meikäläisessä maailmassa on todettu, että varallisuuserot tuovat yhteiskunnallista levottomuutta jne. Sama ongelma tulee olemaan deflaatiovaluuttayhteiskunnassakin. Kertaluokkaa pahempana, koska uusien kansalaisten palkkojen ja omaisuuden lasku on taattua, siinä missä nykysysteemissä uusi raha voidaan ainakin yrittää suunnata niille joilla sitä on vähemmän, jos ei ne joilla on sitä enemmän suostu omistaan luopumaan kulutuksena tai investointeina (joita tehdään yleensä lupauksesta siitä, että investointi tuottaa enemmän rahaa kuin kuluttaa, mikä on siis hankalampaa deflaatiovaluutassa). Tai valtiovallan tekeminä pakkotulonsiirtoina, mikä voi olla ihan yhtä ongelmallista ja epätodennäköistä kuin nykyäänkin.

Jos ei joku keksi jotain tehokkaita vaurauden jakamismekanismejä deflaatiovaluuttataloudessa, niin en oikein näe deflaatiovaluutasta iloa jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa, vain ensimmäisenä ehtiville, jotka saavat haltuunsa paitsi rahat niin myös omaisuuden.

0
+1
0
-1
0
0
4/29
28.1.2021, 17:04
+250
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
219

Trolli kirjoitti:
Suurin ongelma ei olekkaan inflaatio itsessään vaan se, että rahaa voidaan printata surutta lisää.

Juu. Samaa mieltä silloin kun lisäraha on huonosti tai peräti täysin väärin kohdennettua, vaikkakin pidän rahan lisääntymistä muuten hyvänä asiana.

Jenkit ovat printanneet vuoden sisään muutama kymmentä (!) prosenttia lisää rahaa siinä missä euroalue kymmenen prosenttia. En oikein jaksa laskeskella onko tuo printtaus ollut hyvin käytettyä rahaa vai ei, ja olisiko euroalueella pitänyt pistää enemmänkin euroja liikkeelle vai ei. Jenkit ovat ainakin saaneet 2020 loppuvuodelle kuluttajahintainflaation olemaan vähän päälle prosentilla, versus euroalueen 0.3% deflaatio. Selviävät myös euroalueeseen verrattuna pienemmällä BKT-tällillä, en tiedä liittyykö painetun rahan määrään ja kurssiralliin. Tavallisten duunareiden selviämisestä en tiedä kun yhteiskunnalliset turvaverkot ja työmarkkinadynamiikat ovat niin erilaisia. En tiedä kuinka suuri osa rahoista on mennyt zombiyhtiöiden tukemiseen ja kuinka suuri osa oikeasti hyödyllisiin kohteisiin. Tuntuu oudolta, ettei usean kymmenen prosentin rahamäärän lisäys ole kuitenkaan enempää vaikuttanut muuhun kuin WSB:n ja Nokian kurssiralliin (joillekin ihmisille ei pitäisi antaa lainkaan valtaa omiin raha-asioihin).

Odotan mielenkiinnolla tuleeko tänä tai ensi vuonna kulutuksesta johtuva inflaatiopiikki vai ei, ja minkä suuruinen se on kummallakin valuutta-alueella. Vai jatkaako pörssit nousuaan samalla kun firmat ilmoittavat kutistuneista tuloksista. Vai käykö peräti niin että kulutus ei nyt lisäänny, pörssit romahtavat, ja dollarit jäävät pyörimään kiinalaisiin (sic) reserveihin tungettavaksi vuosia myöhemmin takaisin nousu-uralle päässeille jenkkimarkkinoille kun nämä alkavat myymään taas kymmenen prosentin velkakirjoja keskuspankilleen ja muille halukkaille.

Trolli kirjoitti:
Koska tarjonta pysyy luonnollista tilanetta korkemmalla, niin hinta laskee. Syntyy ihan päinvastainen tilanne kuin mihin löysällä rahapolitiikalla pyritään.

Siitä pitikin mainita, että deflaatiokin on inflaation tapaan oikeastaan seurausta taloustilanteesta, eli ei välttämättä syy. Pitkään jatkuessaan se voi muuttua talousongelmien syyksi ihan kuten inflaatiokin.

Kolmas skenaario deflaatiolle on sukua tuolle zombiyhtiöiden turhalle tuotannolle, josta puhuit. Eli ihan rehellinen ja terve talouskasvukin voi tuottaa deflaatiota, kunhan tuottavuuden kasvu on huimaa. Vaikka palkat nousisivat, niin muut tuotantokustannukset voivat silti pudota palkkojen nousua enemmän. Etenkin nousukaudella tavaran tarjontaa voidaan lisätä nopeammin kuin kysyntä kasvaa (ennakoidaan kysynnän kasvun jatkumista), jolloin hinnat ovat laskupaineessa (kysynnän kasvun viivästyessä odotuksista). Kutistuvat katteetkin korvautuvat suuremmilla myyntimäärillä, joten touhu kannattaa ainakin aluksi. Tämä tapahtui mm. 20-luvun puolivälissä muuallakin kuin USA:ssa. Teollistuminen ja teknologiset pyrähdykset eivät ainakaan haitanneet kustannuksissa. Deflaatio jatkui sitten 30-luvulla Suuressa Lamassa, mutta ihan eri syistä.

 

0
+1
0
-1
0
0
29.1.2021, 11:45
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Trolli kirjoitti:

Talousjärjestelmän pitäisi siis antaa itse korjata virheensä eikä pyrkiä ulkopuplelta liikaa ohjaamaan sitä. Elvytys on paikallaan vain hetkellisesti, jotta talouden ylilyönnit ei aiheuta niin pahaa jälkeä. Helpompi vaihtoehto on siis katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun jatekaan nykystä menoa x)

Näyttäisi siltä, että talous olisi itsestään elpymässä nopeammin kuin on luultukaan:

Toipumisen nopeus ei perustu niinkään rahallisiin elvytystoimiin vaan rokotusasteen kehittymiseen:

A more complete rebound depends on widespread vaccination, which is expected to take months.

“Everything goes back to the health crisis,” said Rubeela Farooqi, chief U.S. economist at High Frequency Economics. “Once you get most of the population vaccinated, that’s a completely different picture.”

Lähde: U.S. Economy Grew 1 Percent in the Last Quarter of 2020 - The New York Times (nytimes.com)

Sama pätee ilmeisesti muihin talouden piirteisiin - inflaatioon ja deflaatioon - joista voi hyvinkin näkyä merkitsevää mittausdataa jo tämän vuoden puolella. Nämä edelleen tulevat vaikuttamaan korkotyökalun käyttöön ja seurauksena ovat vaikutukset sijoittamiseen.

0
+1
0
-1
0
0
29.1.2021, 13:23
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Jenkit alkavat epäilemään, onko elvytyksessä jo innostuttu liian suuriin lukemiin:

“We’re already in uncharted territory,” said Douglas Holtz-Eakin, president of the American Action Forum and a former director of the Congressional Budget Office who has advised Republicans. He noted that fourth-quarter G.D.P. was only about $119 billion below its level of a year earlier: “Do we need another $1.9 trillion to deal with that problem? I have an arithmetic problem with where we are?

Eli tarvitaanko 119 miljardin aukon tilkitsemiseen 1900 miljardia. Ja johtaako käsiteltävänä oleva paketti ylikuumenemiseen.

Mark Zandi of Moody’s Analytics, whose work on the impact of fiscal stimulus President Biden has frequently cited, estimates that the United States currently has an “output gap” — a gap between actual activity and economic potential — of 4 percent to 5 percent of G.D.P., and that the Biden proposal would amount to 8 percent to 9 percent of this year’s G.D.P.

Even if scaled back somewhat to gain moderates’ support, the Biden plan implies enough fuel to get the economy burning hot.

Lähde: America’s Next Great Economic Experiment: What if We Run It Hot? - The New York Times (nytimes.com)

Elvytystarve tiedetään, mutta mittakaava alkaa arveluttaa.

0
+1
0
-1
0
0
29.1.2021, 17:14
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

USA:n talouden elpymistä ei ratkaise raha vaan rokotusten edistyminen - ja sama aikataulu koskee myös sijoitusten arvojen kasvua. Rokotus etenee noin miljoonan piikin päivävauhdilla:

Tässä puuhassa tämä hullusti kulkutautiaan hoitanut maa on vasta alussa:

Jahka matkamittari saa lisää kilometrejä, palvelualan toimijat saavat liiketoimintaansa käyntiin ja elämä palaa raiteilleen - ehkä kesällä tällä tahdilla.

Lähde: Covid-19 Vaccine Rollout: State by State - The New York Times (nytimes.com) 

0
+1
0
-1
0
0
8/29
17.2.2021, 16:18
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

INFLATION WATCH: U.S. producer prices jump 1.3% in January, biggest gain since change in how PPI was calculated in 2009. Wholesale inflation rising, but PPI exaggerates price pressures. Higher energy & service costs were the culprits, but service inflation is notoriously fickle.

MarketWatch Economy Twitterissä: "INFLATION WATCH: U.S. producer prices jump 1.3% in January, biggest gain since change in how PPI was calculated in 2009. Wholesale inflation rising, but PPI exaggerates price pressures. Higher energy & service costs were the culprits, but service inflation is notoriously fickle." / Twitter

 

more money chasing fewer goods and assets

 

The Fast Show - Channel 9 TV - YouTube

10-vuotisen korkein tänään toistaiseksi  1,333% , FED ilmeisesti yrittää hakata inflaatio-odotuksia alemmas olemalla agressiivisena ostolaidalla. Kukaan selväpäinen tuskin on omalla rahalla ostolaidalla

US10Y: 1.299% UNCH UNCH (cnbc.com)

 

0
+1
0
-1
0
0
17.2.2021, 17:20
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Indrid Cold kirjoitti:

10-vuotisen korkein tänään toistaiseksi  1,333% , FED ilmeisesti yrittää hakata inflaatio-odotuksia alemmas olemalla agressiivisena ostolaidalla. Kukaan selväpäinen tuskin on omalla rahalla ostolaidalla.

No jaa, minä ainakin - tai itse asiassa luultavasti asialla on omistamani etf-rahaston tyypit. 

SPDR Bloomberg Barclays U.S. Treasury Bond UCITS ETF (SYBT) on siitä mukava, että osakehintojen laskiessa sillä on taipumus nousta. Niinpä osakkeiden hintatason mennessä jännittäväksi, tähän siirrellään varoja vähitellen. Koronakuopassa se tietysti pomppasi.

Ominaisuudet Nordnetissä:

Rahasto on pullollaan valtion paperia ja jakaa korkotuototkin kahdesti vuodesssa:

Selväpäisestä en tiedä, mutta ehkäpä varovaista rahaa on myöskin ostolaidalla. Reaalikorko ei ole kaksinen, mutta varat eivät häviä.

0
+1
0
-1
0
0
17.2.2021, 21:25
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

jasså, bara köpa. Minusta tuossa näyttää siltä että varat häviää, riippuu tietenkin ostohinnasta jääkö voitolle myyntihetkellä. Korot tuskin ovat laskemassa lähitulevaisuudessa eli risk/reward on vinksallaan; downside on suuri ja upside rajallinen kun zerobound tulee vastaan. Vähän sama asia kuin shorttaamisessakin

IEF Stock Price and Chart — NASDAQ:IEF — TradingView

1
+1
0
-1
1
0
17.2.2021, 21:48
+452
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
474

Vaara ketju

 

0
+1
0
-1
0
0
12/29
18.2.2021, 11:10
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

ensi viikolle on tiedossa turbulenssia, jos saisin valita niin ottaisin mieluummin  -15% korjauksen epämääräisen inflaatiouhkan ja nousevien korkojen sijaan.

Biden and the Fed Leave 1970s Inflation Fears Behind - The New York Times (nytimes.com)

0
+1
0
-1
0
0
22.2.2021, 11:33
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Turbokulutus on käynnistymässä muutaman kuukauden kuluttua. Tämä on hyvin tiedossa ja tehtaat paukuttavat tavaraa, palvelutuottajat valmistautuvat myymään ja toimittamaan, sopimuksia valmistellaan.

Forecasters have always expected the pandemic to be followed by a period of strong growth as businesses reopen and Americans resume their normal activities. But in recent weeks, economists have begun to talk of something stronger: a supercharged rebound that brings down unemployment, drives up wages and may foster years of stronger growth.

Lähde The New York Times: https://www.nytimes.com/2021/02/21/business/economy/pandemic-economic-bo...

Tämän vaikututusta jenkkien talouslukuihin on parasta katsoa sen silmin, joka korostakin päättää eli Federal Reserve Bank of Philadelphia, joka seuloo ekonomistien näkemykset yhteen:

The panel predicts real GDP will grow at an annual rate of 3.2 percent this quarter, unchanged from the prediction in the last survey.

On an annual-average over annual-average basis, the forecasters expect real GDP to grow at an annual rate of 4.5 percent in 2021 and 3.7 percent in 2022. The projections for 2021 and 2022 are up from 4.0 percent and 3.0 percent, respectively, in the last survey.

Tekstin ja allaolevien kuvien lähde FED: https://www.philadelphiafed.org/surveys-and-data/real-time-data-research...

Bruttokansantuotteen vuotuisen kasvun arvioluvut ovat nousseet edellisistä arvioista. Entäpä ryhmän inflaatioarvioiden muutossuunta - alla tuottajahintojen inflaatio:

Inflaatioarviot työryhmällä ovat muuttuneet korkeammiksi lyhytaikaisesti eli yläpuolella olevassa kuvassa inflaatioarvion painopiste on siirtynyt hieman oikealle. Kuluvan neljänneksen kuluttajahintainflaation arvio on noussut 2,5%.iin (aiempi 2,0%) ja tuottajahintainflaation 2,6%:iin (ylös 0,6%).

Konsensus pitkän ajan (10 v) inflaatiosta on kuitenkin pysynyt liki paikoillaan - kuluttajahinnat 2,2% ja tuottajahinnat 2,03%.

Over the next 10 years, 2021 to 2030, the forecasters expect headline CPI inflation to average 2.20 percent at an annual rate. The corresponding estimate for 10-year annual-average PCE inflation is 2.03 percent. These 10-year projections are higher than those of the previous survey.

Suuri kuva ei ole juuri muuttunut. Kannattaa muistaa, että FED tähtää 2% vuotuiseen inflaatioon. Arvio negatiivisen kehityksen riskistä on pienentynyt - ryhmä ottaa huomioon myös sen, että arviot voivat mennä pieleen:

Ryhmä arvioi myös sijoitusinstrumenttien tuottoja ja siinä S&P500 indeksin osaketuoton uskotaan pysyvän keskimäärin 5% tuntumassa seuraavat kymmenen vuotta. Huomionarvoista on, että lyhyt, alle vuoden valtiopaperi T-bill tuotaisi lähiajan inflaatiota vähemmän eli sen reaalituotto olisi negatiivinen.

Euroopan puolella mennään vähän vaimeampaa tahtia, mutta samoissa tunnelmissa:

Deutsche Bank economists last week slashed their forecasts for economic output in Germany, predicting it would shrink 2 per cent in the first quarter and recover more slowly than expected with growth of 4 per cent over the full year.

“As in the second quarter of last year, the brunt of the lockdown will be felt in private consumption, in particular in dry goods retail and personal services,” the Deutsche economists said in a note to clients. 

However, they noted that consumer confidence was “holding up a bit better” than last year, helped by “more stable business cycle expectations and a more sanguine labour market assessment”. Martin Arnold

Lähde Financial Times: https://www.ft.com/content/84012e15-554c-485c-8064-dbc6b4098bca

Kuoppia ja ponnahduksia matkan varrella kurssikehityksessä tulee olemaan. Mitään yleistä säikähdystä ei ole kuitenkaan havaittavissa - viileätä analyysiä joka nurkassa.

Heikin Ashi kirjoitti:

 Nyt näyttäisimme pompahdelleen jo pitempään isommassa pitkässä vahvassa syklissä eli sekulaarisessa nousumarkkinassa.

Numeroiden perusteella kuitenkin todennäköisyys Heikin Ashin näyttämän sekulaarisen nousumarkkinan jatkumiselle on nähdäkseni suurempi kuin sen taittumiselle - ainakin turbokulutuksella.

4
+1
0
-1
4
0
24.2.2021, 15:52
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

tässä on hyvä artikkeli inflaatiosta ja suojautumisesta

The implications of high inflation include:

  1. Eroding of the purchasing power of bonds resulting in bond rates rising. Bond funds which have higher duration will underperform. Solution - Unconstrained Multi-Asset Credit fund
  2. Leading to lower earnings forecasts for companies and lower equity prices. Solution – Diversified equity exposure.
  3. Pension scheme liabilities linked to inflation will increase. Solution – Hedge liabilities.
  4. The government bonds that are traditionally used to hedge portfolios will see ineffective defensive characteristics. Solution – Ensure portfolio is highly diversified with many return drivers.

The threat of inflation (spenceandpartners.co.uk)

1,422 % paivän huiput so far US10Y: 1.398% +0.034 0.00% (cnbc.com)

 

1
+1
0
-1
1
0
24.2.2021, 18:13
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Indrid Cold kirjoitti:

tässä on hyvä artikkeli inflaatiosta ja suojautumisesta

The implications of high inflation include:

  1. Eroding of the purchasing power of bonds resulting in bond rates rising. Bond funds which have higher duration will underperform. Solution - Unconstrained Multi-Asset Credit fund
  2. Leading to lower earnings forecasts for companies and lower equity prices. Solution – Diversified equity exposure.
  3. Pension scheme liabilities linked to inflation will increase. Solution – Hedge liabilities.
  4. The government bonds that are traditionally used to hedge portfolios will see ineffective defensive characteristics. Solution – Ensure portfolio is highly diversified with many return drivers.

Hassua kyllä, mutta minusta näihin on vain yksi vastaus: Berkshire Hathaway

0
+1
0
-1
0
0
16/29
24.2.2021, 18:30
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Näkökulmaa inflaatiokeskusteluun antaa US 60-vuoden inflaatio - ihan vähästä se ei ole hievahtanut:

Lähde: U.S. Inflation Rate 1960-2021 | MacroTrends

0
+1
0
-1
0
0
24.2.2021, 18:51
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

inflaation mittauksessa on tapahtunut paljon viimeisen parin vuosikymmenen aikana, joku voisi kutsua sitä jopa tarkoitushakuisuudeksi

Measuring inflation: What’s changed over the past 20 years? What hasn’t? (brookings.edu)

vanhan mallin mukainen inflaatio

Alternate Inflation Charts (shadowstats.com)

omasta mielestäni esim. tietokoneiden suorituskyvyn kasvu on luettava elintason nousuksi eikä disinflaatioksi, ei tietokoneen hankintaa lykätä vaikka ensi vuonna saa paremman ja nopeamman koneen 5% halvemmalla.

 

0
+1
0
-1
0
0
24.2.2021, 19:41
+527
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
553

Indrid Cold kirjoitti:

inflaation mittauksessa on tapahtunut paljon viimeisen parin vuosikymmenen aikana, joku voisi kutsua sitä jopa tarkoitushakuisuudeksi

Measuring inflation: What’s changed over the past 20 years? What hasn’t? (brookings.edu)

vanhan mallin mukainen inflaatio

Alternate Inflation Charts (shadowstats.com)

omasta mielestäni esim. tietokoneiden suorituskyvyn kasvu on luettava elintason nousuksi eikä disinflaatioksi, ei tietokoneen hankintaa lykätä vaikka ensi vuonna saa paremman ja nopeamman koneen 5% halvemmalla.

Tietokoneiden lisäksi paljon kehitystä on tapahtunut mm. autoissa ja televisioissa. Minulla oli nuorena pieni mustavalko-tv. Sellaisia ei ole myyty kaupoissa vuosikymmeniin. Mutta voiko tästä vetää inflaation suhteen jotain johtopäätöksiä? Jos entry-level auto tai telkkari maksaa vuoden päästä X * 1,05 euroa ja halvemmalla niitä ei saa niin mitä iloa siitä on jos niiden tekninen kehitys on mennyt eteenpäin?  Asioita voi nähdä niin eri vinkkelistä. Joskus internet-yhteys kotiin oli ylellisyystuote ja maksoi rahaa. Nyt se on enemmänkin välttämättömyys, eikä maksakaan juuri mitään.

Ilmiö on hankala mitata, mutta tarkoitushakuisuudesta noita "ostoskori" mittareita on tosiaan syytetty. Jos katsoo money velocitya, huolimatta printtauksesta se näyttää olevan melko hallinnassa. Mutta johonkin ne printteristä tulevat rahat menevät ja "ostoskori" mittaus tulee tavallaan jälkijunassa velocityyn ja printtauksen määrään nähden, joita ei kuitenkaan pidetä "inflaation" mittareina suoraan.

 

2
+1
0
-1
2
0
24.2.2021, 19:44
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Niinpä. Vuoden 2013 alusta alkaen Suomessa siirryttiin vuosittain vaihtuviin arvopainoihin ja hyödykekoriin kuluttajahintaindeksin laskennassa.

Huomionarvoista on nyt se, että Suomeen toimitetut nettiostokset, myös muista maista tapahtuvat ostokset, kuuluvat indeksin kulutuksen piiriin.

Tilastokeskus seuraa aikaansa, mutta muuttahan se eri vuosien arvojen vertailua. Indeksiin tulisi suhtautua suuntaa antavana eikä absoluuttisena totuutena.

Lisätietoja Tilastokeskus: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql

0
+1
0
-1
0
0
20/29
24.2.2021, 20:57
+83
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
138

Bingo53 kirjoitti:

Näkökulmaa inflaatiokeskusteluun antaa US 60-vuoden inflaatio - ihan vähästä se ei ole hievahtanut:

Lähde: U.S. Inflation Rate 1960-2021 | MacroTrends

 

Kiitoksia Bingo53 näistä postaamistasi kuvista!

En ymmärrä. Eikö viimeiset kymmene vuotta ole elvytetty, että päästään tavoite inflaatioon (2%(?))? Graafista päätellen vain 2015 on käyty nollassa?

1
+1
0
-1
1
0
24.2.2021, 21:55
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Nagamorich kirjoitti:

En ymmärrä. Eikö viimeiset kymmene vuotta ole elvytetty, että päästään tavoite inflaatioon (2%(?))? Graafista päätellen vain 2015 on käyty nollassa?

Ei jenkkien ole tarvinnut elvyttää kuin muutaman kerran viimeisen sadan vuoden aikana. Elvytys näkyy taloudellisissa käyrissä US valtiovelan nousuna:

Suuri lama 30-luvulla (New Deal), toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnan toipuminen sodasta ja 2007-2009 lama - siinä elvytyspaketit. Näiden jälkeinen elvytyspaketti oli vasta viime vuodelta Trumpin hallinnon setelit ja nyt valmistellaan uutta, jota sitäkään ei ole allekirjoitettu. Jenkkitalous pörrää pirteänä ilman mitään elvytystäkin. Enemmänkin on jouduttu käyttämään korkoa jarruna ylikuumenemiseen ja sitähän täällä sijoittajat pelkäävät.

Euroopan tilanne on ollut kokonaan toisenlainen - kuihtunutta kehoa on yritetty virkistää, mutta veri ei kulje. Euroopassa pitäisi päästä 2% inflaatioon, mutta ei päästä - ei rahalla, eikä suurilla lupauksilla.

2
+1
0
-1
2
0
28.2.2021, 11:46
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

Sijoittajan kysymys on, olisiko BRK.B parempi arvon säilyttäjä inflaatiossa kuin US Treasury? 

Warren Buffettin näkökulma tänään on, etteivät velkakirjat ole se paikka, jossa sijoittajan olisi nyt syytä olla - sijoittajakirje 27.02.2021:

And bonds are not the place to be these days. Can you believe that the income recently available from a 10-year U.S. Treasury bond – the yield was 0.93% at yearend – had fallen 94% from the 15.8% yield available in September 1981? In certain large and important countries, such as Germany and Japan, investors earn a negative return on trillions of dollars of sovereign debt. Fixed-income investors worldwide – whether pension funds, insurance
companies or retirees – face a bleak future.

Risky loans, however, are not the answer to inadequate interest rates. Three decades ago, the once-mighty savings and loan industry destroyed itself, partly by ignoring that maxim.

Syy vakauspohdintaan on se, että Berkshire omistaa kiinteätä omaisuutta enemmän kuin yksikään muu yhdysvaltalainen yritys:

Recently, I learned a fact about our company that I had never suspected: Berkshire owns American-based property, plant and equipment – the sort of assets that make up the “business infrastructure” of our country – with a GAAP valuation exceeding the amount owned by any other U.S. company. Berkshire’s depreciated cost of these domestic “fixed assets” is $154 billion.

Ja kiinteää omaisuutta omistavat - maata, kiinteistöjä - lopulta kuitenkin pärjäävät:

Productive assets such as farms, real estate and, yes, business ownership produce wealth – lots of it. Most owners of such properties will be rewarded. All that’s required is the passage of time, an inner calm, ample diversification and a minimization of transactions and fees. Still, investors must never forget that their expenses are Wall Street’s income.

Tämä panee pohtimaan tulisiko portfolion koroilta ja inflaatiolta suojaava osa olla yhdistelmä REIT-yhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä ja sopivassa määrin BRK.B osaketta.

Ja muuttaa omaa näkökulmaa, joka viime viikolla pani ostamaan SPDR Barclays US Treasurya teknoilla.

0
+1
0
-1
0
0
28.2.2021, 15:01
+527
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
553

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajan kysymys on, olisiko BRK.B parempi arvon säilyttäjä inflaatiossa kuin US Treasury? 

..

Tämä panee pohtimaan tulisiko portfolion koroilta ja inflaatiolta suojaava osa olla yhdistelmä REIT-yhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä ja sopivassa määrin BRK.B osaketta.

Uskoakseni kyllä. REIT-yhtiön ja kiinteistöyhtiön kohdalla niissä on eroja - kaikki eivät varmaan käyttäydy inflaatio-skenaariossa samalla tavalla. Mutta kyllä uskon vahvasti että BRK on kovempi kuin treasury jos alkaa tapahtumat etenemään. BRK ei tule myöskään olemaan passiivinen tarkkailija jos tapahtumat jyräävät, vaan pyrkii hyödyntämään tarjoutuvia tilaisuuksia sen sijaan että istuisi dollarikasan päällä joka palaa inflaation liekeissä. Onko se sitten hyvä vai huono asia - minusta positiivinen. Luotan Buffetin jengin kykyihin hyödyntää tilaisuudet.

 

1
+1
0
-1
1
0
24/29
4.3.2021, 06:19
+141
Liittynyt:
14.10.2014, 12:59
Viestejä:
218

1
+1
0
-1
1
0
12.3.2021, 08:52
+982
Liittynyt:
9.2.2019, 09:20
Viestejä:
512

USA vuonna 2030. Tällä saa kuulemma leivän.

 

 

7
+1
0
-1
7
0
7.4.2021, 21:04
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
793

FED:n korkonäkymää on alettu leipoa jo hintoihin. US työllisyyden nopea nousu sekä tehdasteollisuuden ja palvelusektoreiden indikaattorien äkkinäinen kasvu ovat saaneet traderit terävöittämään arviotaan US keskuspankin jopa nopeammin tulevasta koron nostosta.

Eurodollar futures, a closely tracked measure of interest rate expectations, now indicate the Fed will initiate lift-off by the end of 2022, with three additional interest rate increases pencilled in by early 2024. That stands in sharp contrast to what Fed officials have recently signalled, which is for rates to stay tethered to zero until at least 2024. 

Lähde: US markets shift to price in Fed rate rise next year | Financial Times

Korkovaikutusta hinnoitellaan arvopapereihin jo nyt, vaikka ajankohtaa vuoden 2022 lopussa pidetään aikaisena.

Rates strategists at TD Securities made a similar call on Friday, arguing that the market is “overpriced for a risk of an early Fed hike” and that the central bank would ultimately hold off until September 2024.

Aikanaan, kun FED alkaa pienentää kuukausittaista 120 miljardin arvopapereiden osto-ohjelmaansa, sen hidastuminen tulee antamaan viitteitä koron nostosta.

Jenkkipankit ovat myös panneet syrjään merkittävästi varoja luottotappioita varten:

In the coming months, JPMorgan and other big banks are expected to free up tens of billions of dollars in reserves they set aside to cover soured loans that still haven’t materialized, a year into the pandemic.

Lähde: https://www.wsj.com/articles/jpmorgan-ceo-jamie-dimon-sees-goldilocks-mo...

1
+1
0
-1
1
0
9.4.2021, 17:34
+334
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

https://www.youtube.com/watch?v=zIqAUnEbwNI

Viikon takasessa rahapodissa vieraana oli Martti Hetemäki ja oli hyvää keskustelua inflaatiosta, inflaatio-odotuksista ja koroista.

1
+1
0
-1
1
0
9.4.2021, 19:26
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

Hyvä podcast

viime kevään 2020 myyntipaniikin takana oli likviditeetin tarve, rahaa piti saada mm. margin calleihin ja bufferiksi velkojen hoitoon. Silloin myydään kaikkea ja mahdollisimman nopeasti. Fed tuli sitten hätiin ennenkuin nähtiin finanssikriisin toisintoa

 Norjan eläkerahasto aikoo vähentää salkustaan noin 2200 pientä firmaa eli 25-30% kokonaismäärästä. Täll hetkellä sijotuksia on noin 8800 firmassa ja myyntien jälkeen noin 6600. Perusteluina mainitaan ettei pikkufirmat juuri vaikuta rahaston riski- ja tuottoprofiiliin ja pienistä firmoista on vaikeampi saada tietoa. SPU:n eli Valtion Eläkerahasto Ulkomaat osakeindeksistä pienfirmojen poistaminen alentaa kuluja ja vähentää hallinnoinnin monimutkaisuutta. Rahaston suuren koon takia pienyritysten osakkeiden merkittavä ostaminen nostaa hinnat helposti liian kallliiksi

Finansministerens innledning på pressekonferanse om melding om Statens pensjonsfond 2021 - regjeringen.no

Toisaalta luin että huonosti tuottavat ja huonot näkymät omaavat firmat siivotaan pois salkusta eli rahastosta tulee aktiivisempi joskaan ei aktivistinen.Tästä tuli mieleeni Nokia. Eläkerahaston uusi pomo Tangen on miljardööri ja entinen hedgerahastonhoitaja, hän kuitenkin on vakuuttanut ettei eläkerahastosta tule hedgerahastoa vaikka esim. osakkeiden uloslainausta shorttaajille tullaan lisäämään. Itse rahasto ei tosin shorttaa vaan on long only

 

0
+1
0
-1
0
0
11.4.2021, 20:59
+1222
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1168

YLE:

Suomalaiset säästivät miljardeja, kun koronarajoitukset estivät kuluttamasta – ekonomistit arvioivat, että talletukset alkavat purkautua loppuvuoden aikana

https://yle.fi/uutiset/3-11873873

Koronavuonna Suomalaisten säästämisaste kasvoi selveästi, kun tilillä makasi rahaa jota ei voinut kuluttaa. Kun rajoitukset puretaan, lähtenee tämä raha kiertoon.

Kotitalouksien säästämisaste kolkutteli lama-Suomen lukemia.

 

Kotitalouksien säästämisaste kasvoikin koronavuonna 5,7 prosenttiin. Viime vuotta korkeammalla tasolla se on Tilastokeskuksen mukaan ollut viimeksi 1990-luvun laman aikana.

Säästämisaste on kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde. Jos säästämisaste on positiivinen, niin kotitaloudet eivät ole kuluttaneet kaikkea tuloaan vaan sitä on jäänyt myös säästöön.

2
+1
0
-1
2
0

Sivut