Kärsisin varmaan samasta allergiasta, mutta siirryttyäni pari vuotta sitten julkiselle puolelle töihin olen tullut toisiin ajatuksiin. Julkisella nimittäin hankkimisella ja ostamisella on vissi ero.
En ole hetkeen omistanut Ovaroa, mutta olen peesannut Jyväskylä-teesiä tänä vuonna silti sen verran, että olen ostanut sieltä sijoituskämpän. Ja nyt harkitsen 150€ lisäinvestointia ikkunaremontin yhteydessä asennettaviin kukkalautoihin, kun vuokralainen niitä toivoo.
Julkisella nimittäin hankkimisella ja ostamisella on vissi ero.
Itse olen aina kuvitellut, että hankkiminen on jonkin asian hankkimista omistukseen, tavasta riippumatta, ja ostaminen taas vastikkeellista hankkimista, tiukan tulkinnan mukaan jopa vain rahaa maksuvälineenä käyttäen. En kyllä yhtään tiedä mikä on oikea merkitys julkkarilla tai kielitoimiston mielestä.
olisko yksinkertaisuudessaa ero se että hankintaa suunnitellaan ja syödään kampaviineriä ennen kuin tulee valmista ja ostamiset yleensä vaan tavaraa mitä pitä ostaa että työt sujuu. hankinnat kalliimpia ja vaativat korkeammanviranomaisen luvan kun taas ostot organisaation lattiatasolla
Lopetin parinkymmennen vuoden yrittäjyyden äskettäin eli ajoin työlistäneen yritystoiminnan alas ja siirryin töihin julkiselle puolelle. Minulla on nyt alaisena mm. ostotiimi jolla on oma tiimin vetäjä. Ostotiimi ostaa kaiken "päivittäisen" materiaalin omatoimisesti mitä nyt tarvitaan, kun loppulaskun hinta on alle 20 keuroa ja yksittäisen kilkkeen hinta alle 10 keuroa (=investoinnin raja). Toki hankintavaltuudet (esim. minä) omaavan pitää hyväksyä nuokin tilaukset. Tätä ohjaa työnantajan osto-ohje. Tätä on siis ostaminen.
Varsinaisia hankintoja taas tekee minä ja pari muuta, kun on kyse yhteishinnaltaan yli 20 keuron tai yksittäisen tavaran osalta yli 10 keuron (= investointi) summista. Nämä kun pitää jo kilpailuttaa (vähintään kevyt kilpailutus) ja niistä pitää viranomaisen pitää tehdä valituskelpoinen (14 vrk) hankintapäätös. Näitä hankintoja ohjaa työnantajan hankinta-ohjeet. Vielä isommista (min 60 keuroa) pitääkin tehdä jo melko raskas ja työläs julkinen tarjouspyyntö hankintalain mukaisesti. Tämä on hankintaa.
Kampaviineriä menisi, jos makeaa söisin, juuri noiden kilpailutusten osalta, koska ne vaativat hankinnan kohteen tarkan määrittelyn. Se on ryhmätyötä ja hankinnan kohde pitää määritellä pikkutarkasti. Lisäksi kannttaa painottaa laatua. Laatukriteeritkin (esim. testit) pitää määrittää tarkkaan etukäteen. Juristin kanssa myös lopuksi hierotaan tarjouspyynnön sanamuotoja. Lähes jokainne lause. Tällä estetään joutuminen markkinaoikeuteen. Hyvin on toiminut.
Lopetin parinkymmennen vuoden yrittäjyyden äskettäin eli ajoin työlistäneen yritystoiminnan alas ja siirryin töihin julkiselle puolelle. Minulla on nyt alaisena mm. ostotiimi jolla on oma tiimin vetäjä.
On onniteltava Tinggeliä, jos hän on saanut ajettua liiketoiminnan alas tai myytyä ja ryhdyttyä toisenlaiseen tapaan ansioiden ansaitsemiseen. Liiketoiminnan lopettaminen on kuin lapsensa tappaisi.
En kadehdi liikelopettamisen tuskaa vaikka kuinka jättäisi myydystä toiminnasta rahoitusomaisuuden vaikkapa yhtiöön ja jatkaisi sillä sijoitusyhtiönä.
