Indeksointi, kapitalistien rakastamaa sosialismiako?
Ensimmäiset indeksiä seuraavat rahastot perustettiin 70-luvulla ja ETF:t 90-luvun puolivälissä ajatuksena, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kykyä osakepoimintaan, jolloin he voisivat kollektiivisesti saada markkinatuoton maksamatta suuria palkkioita sijoitusammattilaisille. Kehitys aktiivisista rahastoista passiivisiin rahastoihin on tietysti kurjaa investointipankkiiritoiminalle, koska pelkästä takamuksen raapimisesta ei makseta 2-3% asiakkaan varoista. Tutkimustulokset aktiivisten rahastojen huonommasta menestyksestä indeksiä seuraaviin rahastoihin verrattuna eivät varsinaisesti miellytä Wall Streetillä. ETF:ä saa nykyisin kaikkiin tarpeisiin, on osakkeita, lainoja, sonneja, karhuja, raaka-aineita, kultaa, homeisia seiniä, you name it, eikä sijoittajan tarvitse tutustua nopeata kulurakennevilkaisua lukuunottamatta mihin vaivalla ansaitsemansa rahansa laittaa. Kaikki tämä kehitys on tietysti hyväksi, mutta jokainen sijoitustietolainen tajuaa, että kaikkien rahat eivät voi olla indeksoitu, markkinoiden tarvitsee tuottaa informaatiota arvopapereiden tuotosta, luottokelpoisuudesta jne.
Kulujen minimoinnin lisäksi fiksut sijoittajat indeksoivat rahojaan, etteivät he altistuisi psykologisille virheille, joiden listaaminen on loputon suo. Vanhimmat ja seuratuimmat indeksit (SP500 ja Dow Jones Indsutrial?) muodostetaan komiteoiden avulla, jotka päättävät kriteerit, joilla indeksi muodostetaan. SP500-indeksiin yrityksiä valitaan mm. seuraavilla kriteereillä: markkina-arvo, likviditeetti, julkinen float, "kotimaisuus", sektori, taloudellinen näkymä, listautumispörssi. Pidempään ikään ehtineet sijoittajat kertovat, että DJIA ja SP500 -komitetat ovat onnistuneet historiassa lisäämään uusia sektoreita indeksiinsä useasti ATH-hinnoissa, mikä tietysti kuvastaa komiteoiden kykyä osakepoimintaan. Olen positiivisesti yllättynyt, että globaali rahastonikkaritalo MSCI päätti 10. kesäkuuta kuluvaa vuotta, että se ei liitä (vielä) Kiinan A-osakkeita kehittyvien maiden ETF:ään (MSCI emerging markets index). Monet institutionaaliset sijoittajat Euroopassa olisivat tietysti halunneet tuhota asiakkaiden heille uskomiaan rahoja, koska Kiinan A-osakkeita ei niin vain kuka tahansa pääse hankkimaan.
Monet indeksit (eivät tietyisti kaikk) rakennetaan markkina-arvopainotteisesti. Aliarvostetut yritykset saavat pienemmän painotuksen kuin niiden "kuuluisi" saada ja yliarvostetut yritykset saavat liian suuren painotuksen. Pystyisin löytämään Russell2000-indeksistä useita zombeja (liuskeöljytuottajaportaalta yllätys), jotka pysyvät hengissä, koska rahastot eivät ole kiinnostuneita selvittämään yritysten menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Indeksin ulkopuolella on useita hyviä yrityksiä, joilla on liian alhainen arvostustaso indeksissä oleville verrokkeihinsa verrattuna. Siirtämällä rahaa näistä yrityksistä indekseihin tuemme kannattavalla liiketoiminnalla tuhoon tuomittuja yrityksiä. Rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella kutsumme vastaavaa toimintaa sosialismiksi, rahoitusmarkkinoilla tutumpi on sana indeksointi.
Tästä indeksoinnista paras näkemäni esimerkki alla:
Ulkopuolinen tilintarkastaja ilmoittaa toukokuussa 2014, että Portugalin suurimmista pankeista Banco Espirito Santo on "vakavassa taloudellisessa tilanteessa [...] epäsäännönmukaisuuksia kirjanpidossa". Moody's asettaa yhtiön suurennuslasin alle mahdoliselle luottoluokituksen laskemiselle.
Kesäkuun 30. päivä toimitusjohtaja ilmoittaa erostaan.
Heinäkuun 7. tytäryhtiö ilmoittaa, että ei ole saanut emoyhtiöltään maksua lyhytaikaisesta lainastaan (http://bloom.bg/1Mk2bbo)
Elokuun 3. BES:n tragedia saa lopun.
Heinäkuun ensimmäisellä viikolla olisi päässyt 80% tuottoon kuukaudessa tajuttuaan, että tässä on jotain mätää. Ei olisi -91 arvannut, että sosialisteilla tulisi joku päivä olemaan niin paljon pääomaa, että he pääsisivät sabotoimaan länsimaisten arvopaperimarkkinoiden tehokkuutta. Indeksoijien vaikutuksesta kaikenlaiset arvopaperit ovat väärinhinnoiteltuja, joiden spottaamiseen valistuneen sijoittajan tärkeimmät työkalut ovat avoin mieli ja riittävät taidot.