Jotkut asunnot ovat herkemmin helteellä tukalia kuin toiset, joten riippuu tietenkin myös asunnosta, miten paljon hyötyä pumpusta on.
Se taas on kiistatonta, että ilmalämpöpumppu lisää asunnon kiinnostavuutta ja sitä kautta sen arvoa asuntomarkkinoilla, jolloin pumppuun sijoitettu summa ei ole koskaan pelkkä maksuerä, vaan pikemminkin sijoitus sekä asuntoon että asumismukavuuteen.
Täysin samaa mieltä. Ainakin meillä on parantanut aivan käsittämättömän paljon nimenomaan asumismukavuutta. Sähkölaskuun ei meillä ainakaan tullut suurtakaan muutosta, ehkä talvella (mahdollisesti) säästetty on sitten kesällä taas kulutettu (kyseessä omakotitalo).
Jos kämppään saa hyvän ristivedon, niin ikkunoiden avaaminenkin auttaa. Tietty jos hyttyset on ongelma, pitää olla hyttysverkot ikkunoissa.
Meillä on tässä nykyisessä kämpässä käytännössä koko ylin kerros makuuhuonetta, ja ikkunat saa auki kaikilta neljältä sivulta. Kivasti ilma sekä viilenee että vaihtuu.
Joo, kuulostaa kyl aikas luksusmakkarilta! Just tolleen toiminnallisesti mikä toki oleellisempaa helteellä. Itse tosiaan nukkunut nyt 3 yötä partsilla pelkällä ohuella likaisella patjalla. Todella hyvin oon nukkunut ja ilman unilääkkeitä. Tajusin, että Tallinnassakin on partsi mutta en varma onko koneellista viilennystä. Luulen, että alan katsella partsinukkumisen mahdollisuuksia ihan eri innolla, varsinkin, kun itse nukun ihan ok ainakin 12c ja peitto.
Kunnon grindi poikien kanssa kesäilyä. Eka stadikka pe, liukumäet ja hyppytornit. Pihlajasaari la, meressä kikkailua ja huippu rafla - siis partsin wibeltään. Painin vanhimman kanssa meren keskellä jollain lautalla, yleensä en anna tasoitusta mutta alusta oli betonia ja tuli fiilis, että kerrankin voisi olla yrittämättä 100% tai toinen on auki suolaveden keskellä. Mut onhan hän jo vahva, vaikee sanoa miten olis käyny muuten, täytyy ottaa revanssi jossain pehmeemmällä alustalla. Su Espoon Laguuni 2h...hukkasin 400e lasini mereen ja keskimmäinen sai sinilevästä oireita later kun herkkä iho...niin tänään Flamingo, breikki kesään ja kun pojat täysin uimataitoisia niin ite chillaan aikuisten osassa välillä. Hu ja ti sitten ilmojen ja levätilanteen mukaan Stadikka/Laguuni/ Serena/ Mustikkamaan Korkee ja Sompis/ Pihlajasaari. Raskasta on aina päästä liikkeelle kuumasta kämpästä mutta 100% nautintoa kun lopulta pääsee.
Kannattaa hakea kotivakuutuksesta korvausta noihin hukkuneisiin aurinkolaseihin.
Siellä aika monta kaveriani on nauranut tälle vaikka tarkoitus varmasti oli hyvä.
Mut kun ei mulla ole vakuutusta edes mökkiin. Tykkään noista +EV gambläyksistä. Itselleni on matkavakuutus sairaustapauksiin ja se onkin ollut +EV resultwise ja varmaan muutenkin kun se 1990-luku oli vähän villiä...
Kieltämättä hupsua jopa mun asteikolla, että kun tiedostin riskit niin silti piti mennä 400e lasit pääällä mereen vesipuistoon kolmen teinin kanssa peuhaamaan. What possible could gone wrong...
Nerokas kyllä toi Flamingokeikka. Varsin tyhjä mesta mikä ei yllättänyt mutta vähän se yllätti, että sain 15v teininkin messiin. Basicly we went havoc whole place. Ty rennot valvojat.
Liukumäissä näköjään ei tullut porttaria tms. oikeen millään. Mentiin kaikki neljä siitä sinisestä silleen, että plokattiin veden tulo ylhäällä kehoillamme jolloin se vesi nousi ja sen paine kasvoi. Jossain vaiheessa ihmispatomme murtui ja syöksyimme kaikki ryhmänä alavirtaan ja siis nopeutetusti kun sitä vettä oli enemmän. Oikeasti siis saa mennä yksi kerrallaan ja minuutin välit. Ja joo, on kamerat siellä ylhäällä.
Veden päällä oli sellainen 12m ja 1m keskeltä leveä floating device jossa idea oli liikkua toiseen suuntaan vain. Keksimme painia sillä devicellä ja myöhemmin säännöt tarkentui, että kumpi tippuu eka tai jos toinen pääsee koskettamaan vihun päädyn sinistä aluetta ennen kuin tippuu veteen. Hämmentävää, että kun kisaamassa 10v hoikka ja urheilullinen, 12v isompi ruumiinrakenne, 15v atleettinen mut vähän kömpelö ja mä, niin oli aikas tasasta kaikki combot! Nuorin saattoi voittaa eniten; tää "aggressiivinen poika" joka on vaan fudiskentällä ja muualla kans sillä asenteella että "kuolema tai voitto". Ilmankos hän puolustajana sai MVP joukkueessaan ja 150e lahjakortin Hesa Cupista.
Nuorimman ykköskikka oli tulla ihan täysiä päälle ja syöksyä etuviistoon kohti sitä sinistä jolloin käsi osuu siihen ennen kuin lentää veteen. Ihmisluoti siis. Tähän mun counter oli tulla vastaan mutta alusta upotti mua paljon enenmmän kuin häntä joten en päässyt pitkälle. Kun hän ilmassa, niin toki työnsin täysillä lentävää luotia jottei osuisi siniseen mutta yleensä silti osui kun oli niin zonessa. Jatkocounteroin niin, että kuulemma konttausasento oli sallittu niin konttasin lähemmäksi ja se asennon vakaus ylikompensoi hitauden ja reach puuttumisen ja myöskin panssarivaunun tavoin sain työnnettyä kohti sinistä. Jos vihu meni konttaamaan niin liikkuvuus pois ja mun massaetu ja käsien pituus oli hyvästä.
Kaikilla oli oma profiilinsa ja teimme tota ainakin 30min - kunnon treeni! En tajua, miten valvojat antoivat mutta kiitos siitä. Varsinkin nuorimman lentelyt olivat hurjan näköisiä mutta nautti ylipaljon. 10v ja 12v matsit olivat erityiskiihkeitä, nopeus vs. massa ja rajun näköistä. Lähinnä vain 10v sai osumia eikä nekään vuotaneet eivätkä haitanneet häntä. Lopulta päättyi siihen, kun muita kikkailijoita tuli sen verran, että satunnainen heille vuoron antaminen ei enää riittänyt niin lopetettiin. Mutta huikeaa settiä ehdittiin - kiitos "huonojen" valvojien.
Sitten heiteltiin vesipalloa säännöillä, että jos liian vaikea heitto niin out ja jos helppo heitto eikä saa jatkoa suoraan sille niin out. Ja tuomari se, joka ei pallossa. Häviäjät lopuksi rangaistuksena joutuivat sukeltamaan koko flouting devices ali mikä toki laitonta mutta ei vaarallista kun koko homma oli meidän hallussa ja voittaja varmisti veden alla.
Ton tyyppistä, viisi tuntia kun totesin, että 4 ei riitä ja 20e sakko tuntui kohtuulliselta (4*5e).
Tosi vähän edelleen ehtii/jaksaa hommeloida mut jos siteeksi jotain niin vedot tältä vuodelta ROI 108,22%, last 36kk kylläkin vain 103,64%.
Tai no, on sekin ihan jotain, ei kai vetojakaan nykyään miljoonavaihdoilla kovin isolla marginaalilla moni biittaa.
Pokerin kirjanpidon oon lopettanut pari vuotta sitten. Ei vaan tuntunut oikeen enää oleelliselta enkä oleta, että paljon vaikuttaa. Kyllä sieltä jotain tulee yhä mutta toki oon lähinnä eläkeläinen sikäli että hyvin usein preferoin unta vs. hyvät pelit. Tai jos on rasittavat pelit niin usein preferoin omaa energiaa tai jos on mitä vaan innostavampaa elämässä niin preferoin sitä. Siitä se eläkeläisyys muodostuu.
Mutta ehkä joskus vielä teen comebackin...tai sitten en. Sekin on sitten varmaan ihan hyvä.
Elämä on just nyt tosi hyvää. Silleen nöyränä sen sanoo koska tajuaa kyllä ihan kokemuksestakin, että helposti se tasapaino jotenkin ainakin tilapäisesti järkkyy. Mutta tänään on hyvä. En muista sanoinko, mutta otin lennot Filippiineille 24.11-14.1.2026. Viihdyn kyllä tosi hyvin Suomessa nyt mutta luotto on kova, että 23.11. on ihan valmis lähtemään. Varsinkin jos saa seuraa sinne Suomesta; niinkuin toivon. Seuraa kyllä saisi sieltäkin mutta en haluaisi erkaantua lähipiiristäni. Lapsista toki vähän erkaantuu, väkisin, mutta toisaalta taas on synkronoitu niin, että heti paluun jälkeen ovat he mulla 24/7. Katottiin kalentereita Exän uuden kanssa Hesa Cupissa ja sovittiin miehissä vahdinvaihdosta.
Avoimista maailmoista en voi puhua oikein mitään. Olen hyvin kiitollinen siitä, miten asiat nyt ovat. Ehkä tästä kaikesta kirjoittaa joskus kirjan, en tiedä. Kun aikaa menee, niin kaikki tuntuu toisaalta kovin normaalilta ja toisaalta kovin absurdilta.
Siis eikö teille liveporoille tuu koskaan innostusta, että hetken pimppaatte pelinne oikein kuosiin modernein keinoin ihan rakkaudesta lajiin? Vai teettekö sitä salaa ja esitätte dinosauruksia toisillenne? 😁
Siis eikö teille liveporoille tuu koskaan innostusta, että hetken pimppaatte pelinne oikein kuosiin modernein keinoin ihan rakkaudesta lajiin? Vai teettekö sitä salaa ja esitätte dinosauruksia toisillenne? 😁
Live-pelaamisen tärkeet taidot ei ole "moderneja". GTO:n approksimointi on hyvä tapa viilata odotusarvoa jos vastustajat pelaa suunnilleen oikein, mikä varmaan pätee joihinkin isompiin nettipeleihin.
Livenä ihmiset pelaa aivan päin vittua, ja aivan erilaisilla tavoilla. Viilaaminen on sitten sitä, että opettelee tuntemaan niitä vastustajiaan, eli miten ketäkin hyväksikäytetään parhaiten. Ja jos haluais tehdä peleillä elantonsa, niin sitten tärkeitä tekijöitä on esim kyky valvoa, pitää tarpeeks käteistä mukanaan, ja tietää että kelle sitä kannattaa lainata ja keneltä on parasta pyytää tilisiirto etukäteen.
Ei noiden asioiden opetteluun ole mitään modernia keinoa.
En kyllä jaksa sairastella, aina ollut vaikeeta se mulle, liian adhd tms. Toistaiseksi jälkitautien kautta on selvitty lähtöruutuun.
Sunnuntaina voitin 9100e vedoista. Se oli ihan kiva, sai vuoden palautuksen vielä yli 110% ja perusperus eli likvidit oli taas tiukilla. Kova jos vuoden loppuun asti pysyis päälle 110% - just nyt itse asiassa on pieni jännäri siihen liittyen käynnissä.
Huomenna on aikas jännä päivä niin tänään varmaan pelit erityisrauhaisasti. Kaksi seksuaalisesti mulle tärkeintä naista tapaavat eka kertaa toisensa (muotoilin näin kun kyllä vaikka lasteni äiti toki on mulle kans tärkeä - eri tavalla). Saunassa nähdään, ei kukaan halua kahvitteluja jossa kaikki on puheen varassa ja best scenaario on se, että on säällisen tylsää. No, ehkä vähän rumasti sanottu mutta siis pelkkään puheeseen perustuvat ekatreffit on musta vähän kyseenalaisia toimivuudeltaan. Saunan jälkeen on huomenna kaveridinneri ja Ultra Bran keikka. Tykkään olla aina ajoissa mutta jos huomenna päätyisin vähän myöhästymään dinneristä niin se on sitten voi voi ja tosiystävät ymmärtävät.
Suhteellinen taantuma jatkuu, maailman mittakaavassa. Niin ja absoluuttinen. Pian on kaksi vuosikymmentä mennyt ja suuret ikäluokat ovat vasta astumassa siihen kalleimpaan vanhuuden vaiheeseensa. Kuitenkin HS jutussa jotenkin kommenteista piirtyy kuva, että vaikka paskat luvut niin justiinsahan tämä tastä kääntyy, oikeastaan ihan selvää se.
Kantasuomalaisten osalta olemme etenemässä vainhainkodiksi. Vanhainkodit eivät ole dynaamisyyden tyyssijoita - sopii vilkaista Japanin kehitystä. Ulkopuolelta tulee, miten tän nyt muotoilee kun Hieman tulenarka aihe, no, aika voittopuolisesti ei-huippuosaajia. Toimivia käsipareja joo kyllä, esimerkiksi Filippiineiltä hoitoon ja siivoukseen. Mutta ei sillä kansantalous raketoi, että siivotaan vanhusten jälkiä. Erittäin tarpeellista työtä toki. Sitten on sitä heikompaakin ainesta tulijoissa mutta ehkä katkaisen tämän tähän.
En mä oikein nää, mitä Suomella on puolellaan. Että elintaso säilyisi saati nousisi. Ilmasto, ei. Geopoliittinen sijainti, ei. Vakaa yhteiskuntä yhä on, luonnonarvot ja puustoa yms. semiluonnonvaroja. Siis että on arvoa mutta ei mitään öljykenttiä. Kaveri sanoi eilen, että Suomi voi parhaimmillaan olla tulevaisuudessa Euroopan Mikkeli. Jatkoin että joo: symppis pikkumesta kesällä jossa palveluja ja luontoarvoja. Sellainen, jossa on kiva käydä 1-2 viikkoa kesällä mutta on kivempiakin paikkoja elää.
Päättäjät ei musta ymmärrä juurikaan tilannetta. Basicly tilanne on heistä tämä:
Lillukanvarsia politiikka kun talo on juuri saavuttamassa täyden palamisen vaiheen.
---
Mikä ratkaisuksi? No, tämä ei ehkä se mitä haetaan mutta makrotasoon on vaikea muuta kuin hyväksyä tosiasiat ja re-eveluate oma toiminta/elämä. Esimerkiksi poliittinen aktivismi on yksilön kannnalta, joka lähtee nollista, niitä samoja lillukanvarsia. Vaikea on päästä vaikuttamaan ja jos pääsee on jo niin verkostoitunut, että vaikea on olla olematta osa ratastoa eli se alkuperäinen muutospalo on liudentunut jo ennen asemia.
Tälleen se maailma vaan toimii, alueet kasvaa, kukoistaa ja taantuu. Me taannutaan ja nyt imo vain kyse siitä, taannutaanko talousmielessä hallitusti (Japani) vai ei (Kreikka 2008). Geopoliittinen paikka on silleen nihkeä, että meidän on vaikea ryhtyä Pohjolan Bhutaniksi - jossa siis mitataan bruttokansanonnellisuutta, ei BKT. Koska jos näin teemme, ei ole rahaa armeijaan ja Venäjä jossain välissä nappaa.
Mikä ratkaisuksi? En minä tiedä. Ehkä nyt hyvä olisi ensiksi hahmottaa tilanne ennenkuin voidaan edetä ratkaisuihin. Sitä ennen yksilöt toki ratkaisevat kohdiltaan ja moni kyvykäs nuori onkin käytännön lopullisen ratkaisun jo tehnyt. Priimaa ihmisvoimaa ulos, monimuotoisempaa sisälle.
Omalta kohdaltani katson isyyden yhdeksi menestyksekseni, exän kanssa yhteistyössä, että kaikki lapset puhuvat ykköskielenään englantia.
Väestön ikääntyminen / syntyvyyden lasku: tämä ei ole mitenkään erityisesti Suomen ongelma, vaan on ongelma kaikkialla maailmassa.
Maaseudun autioituminen / kämppien arvojen lasku huonoilla paikoilla: Eiköhän tähän sopeuduta aika nopeasti. Yhteiskunta tehostuu, kun porukka muuttaa tiiviimmin asumaan, ja kyllä ne hinnatkin järkevillä paikoilla lähtevät taas nousuun. Jos joltain jää saamatta kuvitellut/hypoteettiset perintörahat jostain maaseutukämpästä, niin sehän vaan kannustaa tekemään enemmän töitä ja yrittämään enemmän.
Persuhallitus yrittää kaikin keinoin estää hyvien osaajien tulemisen ulkomailta, mutta eiköhän tää seuraavissa vaaleissa käänny. Muilla puolueilla taitaa olla aika yhteneväinen näkemys siitä, miten tässä pitäisi toimia. Osaajien houkuttelemiseksi tulevaisuudessa nimenomaan ilmasto on iso vahvuus, kun täällä kelit paranee merkittävästi ilman luonnonilmiöriskien olennaista kasvua, samalla kun muualla on liian kuuma ja erilaiset luonnonilmiöriskit tekevät asumisen paikoin mahdottomaksi (esim. jenkkien monet rannikkoseudut ja vakuutusten mahdottomat hinnat). Kun kurjistumisen myötä epävakaus lisääntyy muualla, niin Suomen turvallisuutta ja rauhallisuutta varmasti arvostetaan jatkossa enemmän.
Toki taloudelliset vastoinkäymiset ovat johtaneet lopulliseen ennenkin, varsinkin laman jälkimainingeissa, mutta joku siinä ei vain mene omaan jakeluuni, että raha merkitsisi enemmän kuin elämä.
Ja kyllä, olen maistanut itsekin miltä syvä epätoivo sillä saralla maistuu. Se sairastuttaa helposti. Mutta se on lopulta vain rahaa, elämässä on paljon muutakin. Itseä säästämätön duuni ja usko huomiseen oli itselleni resepti ulos epätoivosta. Ja aurinko paistaa taas.
Tämän sanottua on toki niinkin, että toisen tuskaan ja epätoivoon on toisinaan vaikea samaistua. Yhden helvetti on toiselle pelkkä ohimenevä haaste. Kunpa löytäisivät apua ennen viimestä laulua.
Toki taloudelliset vastoinkäymiset ovat johtaneet lopulliseen ennenkin, varsinkin laman jälkimainingeissa, mutta joku siinä ei vain mene omaan jakeluuni, että raha merkitsisi enemmän kuin elämä.
Ja kyllä, olen maistanut itsekin miltä syvä epätoivo sillä saralla maistuu. Se sairastuttaa helposti. Mutta se on lopulta vain rahaa, elämässä on paljon muutakin. Itseä säästämätön duuni ja usko huomiseen oli itselleni resepti ulos epätoivosta. Ja aurinko paistaa taas.
Tämän sanottua on toki niinkin, että toisen tuskaan ja epätoivoon on toisinaan vaikea samaistua. Yhden helvetti on toiselle pelkkä ohimenevä haaste. Kunpa löytäisivät apua ennen viimestä laulua.
En halua mennä tästä eteenpäin ja (yli)analysoida yksityiskohtia, ymmärtänet, RIP.
Yksi hyvä sanonta musta on: epätoivoiset tilanteet ajavat epätoivoisiin tekoihin. Epätoivoiset ihmiset tekevät sitten monien sattumusten mukaan niitä tekoja. Ainakin aivokemia on yksi muuttuja, joka vaikuttaa valittuihin tekoihin.
Sulla on Tonza vissiin hyvät kriisiaivot ja niin on varmaan mullakin, oletan. Esimerkiksi avioerosta selvisin aikanaan aika kuopitta kun sen päätöksen sain lopulta tehtyä. Kyllähän siihenkin miehiä kaatuu. Sodan epätoivoiset loppuvaiheet, kuten 1945 Saksa, osoittaa eri tapoja ratkoa kriisejä, jotka tuntuvat absoluuttisilta ja täysin toivottomilta.
Mutta samaa mieltä, että rahan takia itsensä tappaminen on hupsua, vähintään. Toisaalta rahan päällä hautaan meneminen ennenaikaisesti vasta hupsua onkin. Aikanaan, yliopistossa, yksi opiskelukaveri loppuiltaisin hautoi itsaria laskukännissä. Opiskelukaverit tukivat pehmeästi miten kukakin. Mä otin linen jolla pyrin tukemaan mutta eri kautta: "et helvetissä ole niin tyhmä, että tapat itsesi kun oot just saanut perintöä. Et ennen saa kun oot kokeillut kaikkia viihteitä, mitä rahalla voi ostaa". Hengissä on vieläkin ja työelämässä.
