Olet täällä

Metsäsijoittajan matkassa

Sivu:

Sivut

Käyttäjän von Fyrckendahl kuva
Liittynyt: 2.11.2018, 12:56
Viestejä: 169
Metsäsijoittaja kirjoitti:

Yhteismetsissä usein henkilöstökustannukset ovat hyvin kurissa, eri asia sitten on, onko asioista päättämässä sellaiset henkilöt, joilla on intressi ja kyky maksimoida osakkeenomistajan tuotto. 

Se on tietysti vaikea nähdä ulkopuolelta. Mutta niinhän se on muissakin sijoituksissa, joissa johdolla ei ole näyttöjä onnistumisista.

Metsäsijoittaja kirjoitti:

Metsärahastot eivät mielestäni ole kuitenkaan toiminnan kannalta niin kestävällä pohjalla, jotta tuloja olisi tasaisesti tulossa jatkossakin, vaan niiden toiminta edellyttää sijoitusten laajentamista ja velkarahan käyttöä.

Mihin niiden tuotot sitten perustuvat?

Jos ajattelee vaikka OP-Metsänomistaja-rahastoa, hallinnointipalkkio on 1,5 % ja vuotuinen tuotonjako 2,1 %. S-Metsänomistajalla luvut ovat palkkio 1,64 % ja tuotonjako 0,83 %. Juoksevat kulut ja juokseva tuotto eivät tunnu järkeviltä suhteessa toisiinsa. Juoksevan tuoton pitäisi tulevina vuosina nousta huomattavasti, että palkkiotaso olisi perusteltu.

Metsäsijoittaja kirjoitti:

Yhteismetsäosuuksia myydään esim. metsatilat.fi -sivustolla. Mitä olen seurannut myytäviä osuuksia, ne hinnoitellaan aika kalliiksi eli ilmeisesti kysyntää on. Yleisesti ottaen, jos vertaa osuuksien hintapyyntöä ja sitä paljonko yhteismetsä jakaa ylijäämää osuutta kohden, on tuotto jäänyt 1-2 % välille.

Kuulostaa kovin pieneltä tuotolta. Tuotto varmasti riippuu siitä, paljonko minäkin vuonna hakataan, eikä tuotto silloin kerro sijoituksen hyvyydestä vaan hakkuumääristä.

Mitenhän voisi karkeasti haarukoida jonkin yhteismetsän omistusten arvoa? Katselin erään yhteismetsän tasetta, jossa metsän arvo oli lähellä nollaa, joten taseesta ei tunnu olevan hyötyä arvon määrittämisessä. Vaikka hakkuumäärä ja tuotto olisivat nolla, se ei haittaisi, kunhan osuuden hinta alittaisi metsän arvon.

Onko ihan toiveajattelua, että metsää tai yhteismetsää saisi ostettua alle sen taloudellisen arvon? Pörssistä on helppo ostaa kiinteistöyhtiöitä alle niiden kiinteistöjen arvon, mikä tekee mahdolliseksi tehdä hyviä voittoja myös matalatuottoisilla kiinteistöillä.

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 27
von Fyrckendahl kirjoitti:

Mihin niiden tuotot sitten perustuvat?

En halua yleistää kaikkien metsärahastojen toimintaa, enkä kaikkien rahastojen esitteisiin/toimintatapoihin tutustunutkaan, mutta tässä omia ajatuksia yleisellä tasolla. Metsärahastojen täytyy korkeiden kulujen takia hoidattaa metsiään korkealla laskentakorolla, mikä tarkoittaa suurempia hakkuumääriä lyhyemmällä kiertoajalla. Markkinoille on tullut myös jatkuvan kasvatuksen rahastoja, joiden tavoitteena on minimoida metsänhoitokustannuksia. Seuraavia tuloja hakkuiden kautta sitten saadaan odotellakin pitempään. Toimintaa tuleekin laajentaa ostamalla lisää metsäkiinteistöjä. Sinälläänhän tämä on oikea tapa, mitä itsekin noudatan (suuri laskentakokorko), mutta yksittäisellä metsäsijoittajalla toiminnan laajentaminen on yksinkertaisempaa kuin isolla rahastolla, koska myytäviä metsätiloja on rajoitetusti markkinoilla tarjolla. Rahastojen kiinnostuminen metsistä on nostanut reilusti hintoja ja rahastotkin ovat joutuneet maksamaan ns. ylihintaa.

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Mitenhän voisi karkeasti haarukoida jonkin yhteismetsän omistusten arvoa? Katselin erään yhteismetsän tasetta, jossa metsän arvo oli lähellä nollaa, joten taseesta ei tunnu olevan hyötyä arvon määrittämisessä. Vaikka hakkuumäärä ja tuotto olisivat nolla, se ei haittaisi, kunhan osuuden hinta alittaisi metsän arvon.

Onko ihan toiveajattelua, että metsää tai yhteismetsää saisi ostettua alle sen taloudellisen arvon? Pörssistä on helppo ostaa kiinteistöyhtiöitä alle niiden kiinteistöjen arvon, mikä tekee mahdolliseksi tehdä hyviä voittoja myös matalatuottoisilla kiinteistöillä.

Yleisesti ottaen metsää kannattaa ostaa alle puuston arvon. Joskus on ollut markkinoilla se tilanne, että yhteismetsän puukuutioita myytiin halvemmalla kuin yksityismetsien puukuutioita. Tämä tosin ei taida enää päteä. Henkilökohtaisesti en sijoittaisi yhteismetsään, jonka hakkuumäärät ja tuotto ovat nolla. Yhteismetsän arvoa tulee lähteä arvioimaan vastaavasti kuin yksityisen metsän arvoa eli nettonykyarvolaskelman kautta. Yhteismetsille on lähes poikkeuksetta tehty metsänhoitosuunnitelma, josta selviää tulevaisuuden tulot ja menot. Taseessa voi sen lisäksi olla soravarantoja, mökkitontteja tms. Eri asia sitten on, johdetaanko yhteismetsää siten, että sijoittajan arvioimat tulot ja menot toteutuvat tai että realisoidaanko taseessa olevat mökkitontit. Tässä auttaa hieman, jos selvittää historiassa maksetut ylijäämät. Jos yhteismetsä on pystynyt jakamaan tasaista ylijäämää ja jos sijoittajan osuudesta tarjoamalla hinnalla muodostuu riittävä tuotto, on yhteismetsällä näyttöjä sijoituspäätöksen tueksi.

Käyttäjän Patruuna kuva
Liittynyt: 15.11.2018, 13:16
Viestejä: 7

Samankaltaisia havaintoja metsärahastoista.

Suurimpana ongelmana näen todella heikon läpinäkyvyyden käytännössä kaikkeen niiden harjoittamaan toimintaan. Esimerkiksi rahaston arvonmäärityksen menetelmiin en ole löytänyt vastausta ja laskentakaavat ovat täysin hämärän peitossa. Metsän kiertoaika on todella pitkä ja pienetkin viilaukset esimerkiksi puuston kasvumalleissa aiheuttavat todella suuria heilahduksia jo valmiiksi epävarmoihin tulevaisuuden kassavirtoihin. Lopputulos nähdään vasta vuosikymmenten päästä. Sama pätee metsänhoitotöihin, suuri houkutus saattaa tulla jättää jotain tekemättä tai siirtää muutamalla vuodella eteenpäin. Metsänhoitotöissä työn tuottavuuteen kuitenkin vaikuttaa kaadettavan vesakon määrä eli runkoluku hehtaarilla, sen pituus ja läpimitta, on sanomattakin selvää että töiden hinta kasvaa korolle korkoa joka vuosi kun niitä lykätään. Lisäksi nopeaa tuottoa metsästä kyllä saadaan ohjeistamalla hakkuumiestä poimimaan suurimmat tukkipuut pinoon, jolloin seuraavan savotan kassavirta lykkääntyy pahimmillaan vuosikymmenen eteenpäin.

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 27

Vihreiden Osmo Soininvaara kirjoittaa tänään blogissaan:

"Suomen metsissä on todella vähän puuta. Päivän Hesarin mukaan sitä on hehtaaria kohden noin kolmannes siitä mitä Saksassa, minkä seurauksena Saksan metsissä on puuta selvästi enemmän kuin Suomen metsissä, vaikka metsäpinta-alaa on on paljon vähemmän.

Osittain tämä johtuu tietysti pohjoisesta sijainnista, mutta suurelta osin malttamattomasta ahneudesta. Viiden prosentin (!) tuottovaatimus saa kaatamaan metsän keskenkasvuisena. Siitä ilmasto ei kiitä. Jos diskonttokorko olisi maltillisempi, toimittaisiin ilmaston kannalta vastuullisemmin."

 

Parahin Osmo. Viiden prosentin tuottovaatimus perinteisellä "tehometsätaloudella", missä tuotetaan maksimi määrä kuutioita, on sula mahdottomuus nykyisillä puunhintatasolla sekä metsänhoitokustannuksella suuressa osassa Suomea. Pohjois-Suomessa karuimmilla mailla päästään 1-2 % tuottoihin. Ymmärrät varmaan Osmo, että kovin moni ei ole halukas sijoittamaan puuntuotannon maksimointiin tällaisella tuotto-odotuksella, etenkin kun eräät puolueet ovat jatkuvasti tuomassa esiin erilaisia maksuja metsätaloutta kohtaan sekä rajoittamassa puumarkkinoita.

Toisen lompakolla on aina helppo pelastaa maailmaa. Metsätila ja siellä kasvavat puut ovat jonkun omaisuutta. Olisiko Vihreät puolueena valmiita maksamaan metsänomistajalle korvausta ilmastollisten seikkojen huomioimisesta? Jos lupaatte puusta paremman korvauksen kuin metsäsektori, niin minä annan omat puuni vaikka lahota metsässäni. 

 

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 112

Saastuttamisen klassinen ongelma on se että saastuttaja ei maksa saastuttamisesta. Ratkaisuja olisi, mutta ne ovat poliittisesti mahdottomia. Jos ja kun saastumisen ongelmia joudutaan kuitenkin yhdessä ratkomaan, pitää kustannusten jakoon osallistua kaikki - ei tässä tapauksessa pelkästään metsän omistajat. Pääosin Osmon blogikirjoitus oli mun mielestä hyvä. Osmo näkee ongelmat hyvin, mutta ratkaisut ovat välillä huonoja. Toisena esimerkkinä vaikkapa keskipinta-alanormi (*1).

Mutta metsä hiilinieluna, miksipä ei. Lasketaanpa. Poimin jotkut luvut googlesta. 

Keskimääräisen suomalaisen hiilidioksidipäästöt on lähteestä riippuen noin 8,65 tonnia (*2) tai 11 tonnia (*3). “Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on keskimäärin 3,5 kuutiometriä hehtaaria kohden” (*4) ja 4000 kiloa hiilidioksidia uppoaa noin hehtaarin männikköön. Vuoden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt uppoaa noin 2,5 hehtaariin kasvavaa Kainuulaista metsää. 

Jos hiiltä halutaan vähentää ilmakehästä, metsä vaikuttaisi olevan tehokas, ellei jopa ainoa näköpiirissä oleva keino laajamittaiseen hiilen sitomiseen. 

Ajatusleikki, jonka Compensatekin taisi kulkea: Hehtaari metsää maksaa Kainuussa (en tiedä, heittona) 2000e (*5). 2,5h hehtaaria maksaisi 5k. Sillä pääsee hiilineutraaliksi, kun ei hakkaa ja menköön perinnönjaossa vaikkapa luonnonsuojelualueeksi. Ja jos ei ole pääomaa, voi tuota vastaan ottaa lainan, esimerkiksi 20 vuotta 2% korolla ja maksueräksi tulee 25e per kuukausi. Ei tuo nyt mahdottomalta kuulosta. Tahdon puutteelta enemmänkin. Metsä ei myöskään lopu, Suomessa on maata 61 hehtaaria ja metsää 45 hehtaaria per lätty. 

Itse näen metsätilani myös henkilökohtaisena hiilinielunani. 

--

Lähteet mitä pikaisesti googlasin, uudempiakin voi löytyä, suuruusluokat lienee oikein. 

1) http://www.soininvaara.fi/2016/09/04/mina-ja-keskipinta-alanormi/

2) https://www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet-per-asukas

3) https://compensate.com/fi/result

4) https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/millainen_metsaala_sitoo_vuoden_autoilun_hiilidioksidipaastot

5) https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/palvelut/mets%C3%A4palvelu/metsatilan-hinta/

 

 

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 29
rockafella kirjoitti:

Metsä ei myöskään lopu, Suomessa on maata 61 hehtaaria ja metsää 45 hehtaaria per lätty. 

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 29

Aivan noin ruusuinen metsätilanne ei Suomessa ole. Valtakunnan metsien 10:nennen inventoinnin perusteella metsämaata on 20,1 miljoonaa ha, jolloin metsää per asukas on noin neljä hehtaaria.

http://www.metla.fi/suomen-metsat/

Käyttäjän von Fyrckendahl kuva
Liittynyt: 2.11.2018, 12:56
Viestejä: 169
Metsäsijoittaja kirjoitti:
En halua yleistää kaikkien metsärahastojen toimintaa, enkä kaikkien rahastojen esitteisiin/toimintatapoihin tutustunutkaan, mutta tässä omia ajatuksia yleisellä tasolla. Metsärahastojen täytyy korkeiden kulujen takia hoidattaa metsiään korkealla laskentakorolla, mikä tarkoittaa suurempia hakkuumääriä lyhyemmällä kiertoajalla.

Tarkoitatko, että näyttääkseen kannattavalta, metsärahasto joutuu ylihakkaamaan metsiään? Joutuuko rahasto hakkaamaan puut liian aikaisin?

Metsäsijoittaja kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en sijoittaisi yhteismetsään, jonka hakkuumäärät ja tuotto ovat nolla. Yhteismetsän arvoa tulee lähteä arvioimaan vastaavasti kuin yksityisen metsän arvoa eli nettonykyarvolaskelman kautta. Yhteismetsille on lähes poikkeuksetta tehty metsänhoitosuunnitelma, josta selviää tulevaisuuden tulot ja menot. 

Eli jos lähtee ostamaan yhteismetsäosuuksia, kannattaa hankkia käsiinsä metsänhoitosuunnitelma eikä pohtia arvoa vain ulosmaksetun tuottohistorian kautta?

Minulle ei ole ongelma, jos hakkuumäärä on pieni esimerkiksi aikana, jolloin puun hinta on matala tai hakkuukypsää metsää ei ole tarpeeksi. Olen aiemmin sijoittanut kohteeseen, joka lykkäsi hakkuitaan ja näytti tappiollista tulosta ja jota sai sen takia alihintaan. Sijoittajat eivät tykkää kohteista, jotka eivät näennäisesti tuota rahaa, vaikka metsä tietysti kasvaa silloinkin, kun hakkuita vähän lykätään.

Käyttäjän von Fyrckendahl kuva
Liittynyt: 2.11.2018, 12:56
Viestejä: 169
Patruuna kirjoitti:

Suurimpana ongelmana näen todella heikon läpinäkyvyyden käytännössä kaikkeen niiden harjoittamaan toimintaan. Esimerkiksi rahaston arvonmäärityksen menetelmiin en ole löytänyt vastausta ja laskentakaavat ovat täysin hämärän peitossa. 

Joutuuko rahastosijoittaja sijoittamaan laput silmillä? Oletko tutustunut rahastojen tilinpäätöksiin, jos arvonmääritys selviäisi sitä kautta?

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 112
Iku-Turso kirjoitti:

Aivan noin ruusuinen metsätilanne ei Suomessa ole. Valtakunnan metsien 10:nennen inventoinnin perusteella metsämaata on 20,1 miljoonaa ha, jolloin metsää per asukas on noin neljä hehtaaria.

http://www.metla.fi/suomen-metsat/

Auts, mulla oli tuossa näemmä laskuvirhe neliökilometristä hehtaariin. Maata on 6,1 hehtaari per lätty ja metsää tuo noin 4 hehtaaria. Hyvä että löytyi. Hmm. Sitten ei selvitäkään ihan niin helpolla. 

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 27

Kaksi tekemääni tarjousta jäi tarjouskilpailussa vaille voittoa. Tuli taas todettua, että todella kuumana käy metsätilakauppa. Toisesta palstasta jätin todella kovan tarjouksen, reilusti yli hintapyynnön ja tuotto-odotuksessa olin valmis ottamaan riskiä mm. hoitotöissä. Silti tarjoukseni jäi aivan lähtötelineisiin voittajaan verrattuna. Kun kuulin välittäjältä voittaneen tarjouksen summan, en voinut vastustaa kiusausta ja syöttää sitä exceliin. Minun lähtötiedoilla ja tuolla kauppahinnalla, olisin päässyt laskennallisesti noin 2 % tuottoon. Pitäkööt tunkkinsa! 

Ei voi muuta sanoa kuin, että joku joko a) osaa hoitaa metsää tuottavammalla filosofialla b) tyytyy pienempään tuottoon c) saa halvempaa lainarahaa tai sitten patjan alla on vaan ylimääräistä millä kasvattaa pinta-alaa tuotosta niin välittämättä.

Yksi tarjous on vielä vetämässä, mutta alkaa näyttää ettei sekään johda mihinkään. Mielessä pyörii ajatus, että pitäisikö vieläkin hyödyntää kuumaa markkinatilannetta ja vähentää pinta-alaa.

Käyttäjän Iletus kuva
Liittynyt: 7.10.2014, 18:23
Viestejä: 53

https://yle.fi/uutiset/3-10777521

 

En muista onkontätä aihetta paljon vielä sivuttu täällä? Koulussa aikanaan opetettiin yksiselitteisesti, et jatkuvan kasvatuksen menetelmä tekee metsistä kitukasvuisia ja huonontaa puustoa. Nykyään mediaa seuraamalla saa kuvan, että nykyinen avohakkuu+uudistus on saatanasta, mutta sen lisäksi myös taloudellisesti tuulipukuratkaisu. Konsensus tuntuu kääntyneen 180 astetta. Onko metsäsijoittajalla tähän omaa näkemystä ja/tai kovaa dataa? Jotenkin pieni epäilys itsellä, että mediat etsivät ideologiaansa sopivan mielipiteen omaavia akateemikkoja, mutta toki jos jatkuva kasvatus kovan datan valossa olisi parempi tapa kuin nykyinen niin pakko kai se olisi uskoa. Toki tämä on varmasti palstakohtaista ja tähän vaikuttaa syvemmällä tasolla myös korkotaso ja tuottovaatimuskin. 

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 27

Tämä on aihe mihin minulla ei ole antaa eksaktia vastausta. Kun puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, se yhdistetään usein entisen ajan harsintaan. Tällöinhän metsästä poistettiin tietyn läpimitan mukaiset puut sekä ei välitetty jäljelle jäävästä pohjapinta-alasta. Tottakai tällöin metsän kasvu ja puuntuotontakyky kärsii. Nykyistä jatkuvaa kasvatusta ei tule sekoittaa entisaikojen harsintaan.

Suomessa on viimeinen puolivuosisataa panostettu jaksollisen kasvatuksen kannattavuuteen, käytännössä jatkuva kasvatus on ollut mahdollista vasta viisi vuotta lainsäädönnön puitteissa. Toisin sanoen tieteellistä tai kokemusperäistä faktaa ei löydy keneltäkään Suomesta. Vääntö jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen välillä perustuu lähtötietoihin ja niiden asettamiseen. Tottakai kumman tahansa filosofian saa näyttämään kannattavammalta kunhan vaan valitsee mieleiset lähtötiedot. Fakta on myös se, että mitä suurempi laskentakorko asetetaan, sitä varmemmin kannattavammaksi muodostuu se toimintatapa, missä suuret alkuinvestoinnit vältetään. 

Jatkuvan kasvatuksen kannattajat viittavat usein muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin, mutta kaiken kattavaa faktaa, mikä soveltuu niin turve- että kivennäismaalle tai mille tahansa lämpösumma-alueelle, ei ole olemassa. Meidän maantieteellisellä alueella jatkuva kasvatus johtaa pitkällä aikavälillä kuusettumiseen, koska mänty ja koivu eivät sovellu kasvamaan alikasvoksena kovin hyvin. Tietysti pienaukoilla ja luontaisella uudistamisella voidaan eri puulajeja kasvattaa.

Minulla on sekä jaksollisesti että jatkuvalla kasvatuksella hoidettuja kuvioita. Oma kokemukseni on se, että jatkuvalle kasvatukselle ei ole vielä olemassa markkinoita. Toisin sanoen puunostajat eivät ole sitä täysimääräisesti sisäistäneet. Tämä käytännössä tarkoittaa huonoja kantohintoja. Jos/kun jatkuva kasvatus yleistyy, varmasti puunostajien tulee suhtautua eri tavalla siihen. Nyt käytännössä monelle puunostajalle jatkuva kasvatus on kirosana, mikä tarkoittaa, että puun kantohinta on lähellä toisen harvennuksen hintoja.

Jos kuviolla on valmiiksi eri-ikäistä metsää ja alikasvosta, on mielestäni loogista hyödyntää jatkuvaa kasvatusta. Jos puolestaan kuvio on hyvin homogeeninen eli puut ovat samankokoisia ja -ikäisiä, on järkevämpi noudattaa jaksollista kasvatusta. Aikaväli, millä puhtaan homogeenisen kuvion saa muutettua eri-ikäisrakenteiseksi vie hyvin pitkän ajan ja sisältää riskejä. Kaikkihan toki riippuu laskentakorosta. Käytän itse paljon yläharvennuksia, vaikka ne virheellisesti usein jatkuvaan kasvatukseen liitetäänkin. Uusi laki on metsänomistajan kannalta hyvä, koska se mahdollistaa tapauskohtaisen arvioinnin. Ja näinhän se pitääkin mennä, että metsänhoitotapa valitaan tapauskohtaisesti kannattavuuden pohjalta.

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 22
Metsäsijoittaja kirjoitti:

Mielessä pyörii ajatus, että pitäisikö vieläkin hyödyntää kuumaa markkinatilannetta ja vähentää pinta-alaa.

Samaa ajatusta olen pyöritellyt, oikeastaan jo nelisen vuotta ja pari vuotta sitten se oli kiivaimmin päässä. Sitten iski realismi, metsävähennyspohjat tuloutuisi ja verottaja rankaisisi heti. En keksi rahalle tuottavampaa kohdetta ja käteisenä en halua pitää. Koska en usko nopeaan hintaromahdukseenkaan, aloin lannoittamaan sopivia kohteita voimakkaasti. Lisäksi oma kokonaispinta-ala on kasvanut jo sen verran suureksi, etten enää jaksaisi nähdä vaivaa täydelliseen veivaukseen vaikka ajoittaminen osuisikin.

Ts. Uskon nyt olevan aika myydä maapohjatkin, mutta en viitseliäisyyttäni enää nää tarvetta veivaukseen lähteä. Puu kun kasvaa huonompanakin aikana

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 27

Niin ei itselläkään missään tapauksessa ole tarkoitus lopettaa metsäsijoittamista ja luopua metsistä. Enemmänkin niin, että nykyistä markkinatilannetta voi hyödyntää kohteissa, jotka ovat yksittäisiä tiloja kauempana muista tiloista tai etenkin taimikkovaltaisista kokonaisuuksista. Jälkimmäisessä vielä voi olla se etu, että jos hankinta on suht tuore ja itse on tehnyt paljon hakkuita, ei metsävähennyspohjat tuloutuisi vaan päin vastoin, voisi saada kirjanpidollisen tappion.

Käyttäjän Patruuna kuva
Liittynyt: 15.11.2018, 13:16
Viestejä: 7

Jatkuvan kasvatuksen lähtötietojen osalta aiheesta on julkaistu ihan ajankohtainen puheenvuoro: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article10159.pdf

Simulointimalleissa ajellaan ns. nappi pohjassa ja valitsemalla lähtötiedot oikein saadaan kyllä oman tutkimuksen kannalta parhaat lopputulokset. 

Tutkija totetaakin viisaasti: "Ajatus kuusen taimiaineksen syntymisestä tasaisesti joka vuosi metsänkasvatuksen kannalta sopivalla tilajärjestyksellä ohittaa tunnetut tosiasiat kuusen biologiasta ja ekologiasta. Heikkoina siemensatovuosina – mitä useimmat vuodet kuusella ovat – taimiainesta syntyy vähän. Toisaalta kaikkein runsaimpina siemenvuosina taimia voi syntyä merkittävästi viljelytiheyksiä enemmän, jolloin kasvu voi taantua puiden kilpaillessa keskenään."

Siihen tulisiko jatkuvan kasvatuksen nykyarvolaskelmiin lisätä täydennysistutusta ja raivaussahatyötä en osaa vastata koska asiasta minulla ei ole tarpeeksi kokemusta. 

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 22

Tuo nimimerkki Patruunan linkittämä artikkeli oli hyvä, kuusen biologiaa ei ole huomioitu. Toinen huomioimaton seikka on minusta jalostuksen hyöty. Suomessa kun on tehty kymmeniä vuosia siemenviljelyjä, eron kasvussa olen päässyt näkemään jo ihan ominkin silmin itse kylvämässäni mäntytaimikossa. Uskon kuusella olevan sama juttu.

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 29

Ylellä artikkeli jatkuvasta kasvatuksesta. Joku asiavirhe tekstiin näytti mahtuvan. Esim.korjuukelpoisuus, leimikon hakkuukertymä ja sen myötä kantohinta jäi kokonaan käsittelemättä 

https://yle.fi/uutiset/3-10777521

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 29

Kyselyn mukaan 77 % vastaajista haluaa rajoittaa avohakkuita - onneksi vain tietyillä kohteilla. Kuinkahan otos on valittu ja montako metsänomistajaa joukkoon mahtuu?

https://yle.fi/uutiset/3-10785799

Käyttäjän von Fyrckendahl kuva
Liittynyt: 2.11.2018, 12:56
Viestejä: 169

Jatkuva kasvatus vs. avohakkuu kuulostaa samanlaiselta keskustelulta kuin väittely eri sijoitustyyleistä. Monet puheenvuorot ovat mutua tai nyrkkisääntöjä. Joskus tehdään tutkimus. Sen perään voidaan kuitenkin väittää, että tutkimus on huono, se ei päde kuin erityistapauksessa tai tilanne on jo muuttunut.

Jos paremmuus selviää sijoittamisessa 25-50 vuodessa ja metsänkasvatuksessa 100 vuodessa, aika on ihmiselle liian pitkä. Kuka luottaisi siihen, että jos tutkimuksen mukaan 100 vuotta noudatettu kasvatusvalinta oli paras, se on edelleen paras seuraavaksi 100 vuodeksi? Aina voidaan väittää, että tekniikka on kehittynyt tai tiede edistynyt tai ilmasto lämmennyt tai laskentakorko, markkinat tai verotus muuttuneet niin paljon, että tutkimuksen löytämä 100 vuoden voittaja on auttamattoman vanhanaikainen.

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 29

Omaa mutuilua. Koivu ja mänty ovat valopuita ja pioneerilajeja. Kuusi pärjää puolivarjossa ja on sukkession kliimaksilajeja. Esim. pyökki ja sitkankuusi pärjäisivät varjossa, mutta näitä ei Suomessa tavata luontaisesti.

Jatkuvassa kasvatuksessa on mielestäni liikaa epävarmuustekijöitä, jotta asiasta jaksaisin innostua. Esim. Uudistumisen onnistuminen (maaperän happamoituminen ja kunttaantuminen, taimien määrä ja niiden tilajärjestys), kantohinnat (juurikääpä, korjuukelpoisuus, puuston laatu)

Metsänomistajan tavoitteet määrittävät lopulta,  mikä hänen kohdallaan on järkevää.

Sivut

Kaupallinen yhteistyö: Cargotec
Jarkko Aho (Random Walker) 3/2019: Cargotec – Älykkään kuormankäsittelyn edelläkävijä
Lue kirjoitus