Olet täällä

Metsäsijoittajan matkassa - 17.4.2021 07.41

SuloVilen, tervetuloa puolestani palstalle! 

Jatkuvan kasvatuksen ja perinteisen "tehometsätalouden" paremmuudesta on viime vuosina keskusteltu ja kiistelty, kun metsälaki uudistui 2014. Mielipiteet ovat puolin ja toisin vahvoja ja mieleisiä tutkimustuloksia löytyy puoleen ja toiseen. Metsänomistajan on ensimmäisenä kysyttävä itseltään, että mitä metsänhoidolta haluaa ja mitkä siihen liittyvät arvot ovat. En SuloVilen sinunkaan kirjoituksesta päässyt 100 % varmuuteen ratkaiseeko maisemalliset asiat vai eurot.

Henkilökohtaisesti suurin osa metsäomaisuuteni kuvioista hoidetaan perinteisellä avohakkuu - uudistaminen -ketjulla. Se lienee tullut kirjoittelustani selväksi, että eurot ohjaavat toimintaani.. Käytän toki uudistamisessa mahdollisimman paljon hyödyksi luontaista uudistamista sekä valmista alikasvosta. Olen myös kokeillut metsälain uudistamisen mahdollistaman jatkuvaa kasvatusta, mutta omakohtaiset kokemukset ovat sattuneesta syystä aika lyhyitä. Se kokemus on jo itselle muodostunut, että päätöstä jatkuvan kasvatuksen ja tehometsätalouden välillä on harkittava tapauskohtaisesti. Jos otetaan ääriesimerkkinä 100-vuotias täystiheä kuusikko, minusta ainoa oikea oikea vaihtoehto on lähteä tekemään päätehakkuuta. Jos taas kuviolla metsä on eri-ikäisrakenteinen, missä on paljon elinvoimaista alikasvosta, voi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen olla hyvinkin kannattavaa.

Jos metsä on ns. päätehakkuukelpoinen, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuus (sahat ja sellufirmat) helposti suosittelevat päätehakkuuta. Markkinoilla toimii myös jatkuvaan kasvatukseen suuntautuneita yhtiöitä, esimerkiksi Arvometsä. Jos itsellä ei ole kykyä arvioida metsänhoitotoimenpiteitä ja niiden kannattavuutta, voi toki näiltä toimijoilta pyytää näkemyksiä. Varoituksen sanana ehkä se, että toki jokainen sitä omaa agendaansa edistää...

Sitten omia kokemuksia jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä:
- Mikäli puukaupan tarjouspyynnössä lukee jatkuva kasvatus, tarjouksia ei saa vastaavasti kuin päätehakkuuleimikoihin
- Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puun hinta ei vastaa lähellekään avohakkuun hintoja vaan ne pyörivät siinä toisen harvennuksen hintaluokassa, toki kohteesta riippuen
- Jatkuvan kasvatuksen konsultit, esim. aiemmin mainittu Arvometsä, ottaa aika ison "välityspalkkion".
- Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuuta ja puunajoa tekevien ammattitaito korostuu kuten myös hakkuun opastus ja valvonta
- Jos oikein pitkään käsittelemättömän kohteen osalta siirtyy jatkuvaan kasvatukseen (tai tekee muuten vaan reilun harvennuksen), riski metsätuhoille kasvaa. Tein itse reilun yläharvennuksen kolme vuotta sitten kuusivaltaiseen sekametsään tavoitteena siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Tällä hetkellä kyseinen kuvio on aika rujon näköinen kun kuuset ovat alkaneet kuivua ja osan niistä on tuuli kaatanut. Seuraava vaihe lienee avohakkuu...Toki on niitä kohteita itselläkin, missä näin ei ole käynyt ja metsä näyttää metsältä.
- Turvemailla, etenkin rehevimmistä päästä olevilla uudistuminen näyttää jatkuvassa kasvatuksessa onnistuvan hyvin ja vesitalouskin on pysynyt lapasessa ilman ojituksia monessakin kohteessa.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 16.4.2021 07.23

Kuulostaa Ese siltä, että sinä olet saavuttanut jo sen mikä minulla on tulevaisuuden tavoitteena. Eli siis tilanne missä metsä tuo tasaista kassavirtaa elämän rahoittamiseksi ja pienempi osuus on muissa sijoituskohteissa varmistamassa, jos sattuisi käymään niin, että puumarkkinat syystä tai toisesta sakkaisivat tosi pahasti. Henkilökohtaisesti en ole vielä tuossa tilanteessa ja mietinkin, että olenko edes metsäsijoittaja-nimimerkkiä ansainnut, jos varallisuudesta iso osa on jossain muualla.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 15.4.2021 07.07

Ese kirjoitti:

Kuitenkin viimeiset 5v olen keskittynyt enemmän metsänhoitoihin ja - kasvatukseen kun lisäpinta-alan ostamiseen. Vielä -17 tekemättömiä raivauksia oli useampi sata hehtaaria, nyt ei rästissä mitään, lisäksi teitä on tehty, ojia kaiveltu XXXkm ja lannoitettu useampi satanen päälle.

Tämä oli myös se alkuperäinen ajatukseni, että lisähehtaarien sijaan panostan metsänhoitoon ja niihin metsäparannusinvestointeihin missä saan hyvän sisäisen koron. Sitten kun aloin tutkia "metsäsijoitusportfoliotani", oli sinne kertynyt syrjäistä ja pientä metsätilaa. Oli taimikonhoitorästiä ja oli pientä kohdetta, mihin tarvittaisiin tienparannusta tai ojitusta. Kun sitten näitä tulevia menoja ja tuloja näppäili excel-taulukkoon ja vertasi sitä siihen, mitä nykyisillä metsätilamarkkinoilla kohteista sai, ei näitä investointeja voinut perustella taloudellisessa mielessä. Eli toisin sanoen tuli "siivottua" salkusta rönsyt pois.

Miksi nyt ajatuksena siirtää osakemarkkinoilta rahaa metsään, on puolustuspelin käynnistäminen nykyisessä markkinatilanteessa. Salkkuni 80 % osakepaino ei monelle palstalaiselle ole kovinkaan suuri allokaatio, mutta oma ajatukseni on pelata puolustuksen kautta nykyisessä markkinatilanteessa.. Toisin sanoen, jos markkinoilta löytyisi kohde, missä 3,5 % korolla metsäsijoituksen voisi tehdä, toimisi se johonkin saakka arvon säilyttäjänä vaikka inflaatio lähtisikin nousemaan. Tosin 3,5 % kohde on aika vaikea löytää nykyisessä markkinatilanteessa, sen myönnän.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 14.4.2021 07.37

Kun aloin kirjoitella blogiin, sijoitusvarallisuudestani hieman yli 40 % oli kiinni metsässä ja nimenomaa metsätiloissa, jotka ovat suoraan omassa omistuksessani. Nyt tuo osuus on noin 20 %. Vuosi sitten keväällä koronakuoppa osui sattumalta tilanteeseen, missä varallisuutta oli reilummin käteisenä. Tällöin oli helppo tehdä tuotto-odotus- ja riskiarviointi osakkeiden ja metsän välillä ja sijoittaa pääomat osakkeisiin. Nyt olen ottamassa näkemystä toiseen suuntaan ja irrottamassa pääomia osakkeista. En todellakaan sano, että metsätilamarkkina olisi otollinen ostajan kannalta, päin vastoin hinnat ja kysyntä ovat ennätyskorkealla. Tästä huolimatta suuntasin tutustumaan myytävinä oleviin metsätiloihin ja tekemään näistä ostotarjouksia. Laajensin hakua myös Kymenlaakson suuntaan. 

Lisäksi suunnitteilla on tauon jälkeen taas kilpailuttaa puukauppoja. Kesäkorjuukelpoiselle tukkipuuleimikolla on aina kysyntää, mutta tällä hetkellä sahamarkkinatavaran hinnan nousu näkyy erittäin positiivisena asiana metsänomistajalle saakka. Osa pienistä sahoista on ilakoinut, että sahatavara ei aiemmin Suomessa ole koskaan ollut näin kallista. Osa tästä kustannusten kasvusta on siirtynyt tukkipuun hintaan, mikä ilahduttaa metsänomistajaa joka on kasvattanut puuta 50-100 vuotta. Toinen ilonaihe on se, että tukkipuu kerätään tällaisessa markkinatilanteessa erittäin tarkasti talteen jopa harvennuksilta, kun yleensä metsänomistajilta tulee mussutusta tukkipuun siirtymisestä kuitupuukasaan. Kolmas etu on se, että nyt myös leimikot, jotka ovat hankalammin saavutettavissa tai jostain muusta syystä eivät kiinnosta viileämmässä markkinatilanteessa, tuntuvat käyvän kaupaksi. Kannattava metsätalous edellyttää, että puunmyynnit ajoitetaan hintapiikkeihin, toki huomioiden myös välttämättömien harvennusten tekeminen ajoissa. 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 2.4.2021 08.21

Hienoa, että tänne on viime aikoina tullut muutama kysymys/kommentti. Minulla itsellä on ollut motivaatiohaasteita kirjoitella tekstejä viime aikoina ja avaan hieman syitä, että miksi näin:

- Ensinnäkin, perustin aikoinaan blogin, että saan kirjoitella ylös ajatuksiani. Ajattelin, että se auttaisi jäsentelemään omia ajatuksia ja toimisi omana muistiinpanona. Extrana toki tulisi se, että jos joku edes jotain hyötyä omalla metsäsijoitusuralla saisi kirjoituksistani tai keskustelusta. Jossain vaiheessa tajusin, että blogin sisältö jää aika pintapuoleiseksi, mikäli ei kirjoiteta yksityiskohdista joita metsäsijoitusuralla tulee vastaan. Näistä en ole puolestaan halunnut kirjoitella, koska haluan säilyttää anonymiteetin. Esimerkiksi noin vuoden takaisiin tilakauppoihin liittyisi paljon tarinaa, mutta jos ne kirjoitan, riski on, että minut tunnistetaan.
- Kun blogin aloitin, minulla oli vahva draivi kasvattaa metsäomaisuutta ja kirjoittaa tästä matkasta. Olen aina suhtautunut metsiin "tunteettomasti" ja kauppaa niillä tehnyt niin myynti- kuin ostolaidalla, mutta kun reilu vuosi sitten sain yhteydenoton mikä päätyi metsäomaisuuden myyntiin, tuntui jotenkin blogin kirjoittaminen hassulta. Toki jäihän tuota metsäomaisuutta vielä ja tiedän, että taloudellisesti tein oikean ratkaisun.
- Viime vuonna elämä tarjosi alamäkeä ja vastoinkäymistä. Ei ole sijoittaminen tai siitä kirjoittaminen ollut päällimäisenä mielessä.

 

Eselle vastaisin, että ei ole nykyisillä tiloillani osunut tuulipuistohankkeita. Yksi alustava hankesuunnitteluvaihe on osunut, mutta silloin ei vielä sopimuksiin asti edetty. Olen kuitenkin asiasta keskustellut parin muun metsäsijoittajan kanssa ja hyvä bisnes tuntuu olevan, jos tuulivoimapuisto osuus omille tiluksille. Saa samalla hyvät tiet tiloille rakennettua. Tärkeää on varmistaa, että tuulivoimayhtiö huolehtii maksuista (kiinteistövero) ja myöhemmistä purkukustannuksista. Toki jos syystä tai toisesta tuulivoimabisnes kaatuukin, niin mikäänhän ei takaa, että joku käy myllyt purkamassa.

Nimimerkille SQ toteaisin, että ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta vaikka ennustaminen onkin vaikeaa, täytyy sijoittamisen pohjautua johonkin näkemykseen ja oletukseen. Minulla on eri alueilla toteutuneita puutavaralajin hintoja ja näistä olen muodostanut erilaisia skenaarioita tulevaisuuteen. Kuitenkin sillä, että saako tukista 57 vai 58 euroa, ei ole kummoista merkitystä. Sen sijaan arviolla, että onko tuleva päätehakkuu 5 vai 15 vuoden päästä ja mikä on esimerkiksi tukkiprosentti, on suurempi vaikutus. Voihan se olla, että 20 vuoden päästä ei tukilla/pikkutukilla/kuidulla ole nykyisiä hintaeroja. Tai voihan se olla, että tuolloin ei enää puuta hakata ja, että silloin tulot muodostuvat puhtaasti hiilinielun kasvattamisesta, mutta nämä ovat niitä liiketoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia, joita meidän on jokaisen arvioitava.

Nimimerkille J.C. vastaan, että minun kauimmat metsät ovat noin 700 km päässä. Ei sinne lähdetä noin vaan raivaussahaa laulattamaan. Kun olen metsätilasta tarjonnut, olen jo etukäteen pohtinut, että pystynkö tekemään töitä itse vai ulkoistanko ne kaikki. Toki jotain kauimpia metsätiloja olen ostanut siten, että ne ovat lähellä jotain majoituspaikkaa kuten kesämökki. Olen metsänhoitotöitä ulkoistanut niin MHY:lle, metsäyhtiöille kuin yksityisille yrittäjille. Kaikkein kustannustehokkain ratkaisu on, jos löytää paikallisen, luotettavan metsurin, joka esim. toiminimen kautta hoitaa hommia. Aiemminkin olen tainnut kirjoitella, että omat työni keskittyvät taimikon perustamiseen ja hoitoon. Ensiharvennusta kiinnostaisi tehdä itse, mutta en siinä pääse tuntipalkoille ja aika on rajallista niin jää ammattilaisille. Olen itse viime vuotta lukuunottamatta käyttänyt suurimman osan lomistani metsänhoidolle.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 1.3.2021 06.09

Monenlaisia laskentatapoja hinnoitella metsätila on tullut matkan varrella vastaan. Tiettyjä nyrkkisääntöjä toki voi olla kuten XX/euroa m3 + taimikoille XXX euroa/ha, mutta loppujen lopuksi NNA-laskenta, jossa tulot ja menot diskontataan nykyhetkeen valitulla korkokannalla on minusta ainoa oikea tapa. 

Erääseen metsärahastoon tutustuin aikoinaan ja sen toiminnassa pisti silmään, että se oli tuotto-odotuksessaan olettanut metsätilojen hintojen nousevan X % vuodessa. Eli siis suoraan sanottiin, että tuotto-odotus ei perustu pelkästään puuntuotantoon.

Itselle tuli n. vuosi sitten mahdollisuus myydä metsäomaisuutta ja saatu tarjous oli sellainen mistä ei voinut kieltäytyä. Sijoitin rahat osakemarkkinoille ja unohdin uusien metsätilojen etsimisen hetkeksi. Kun parhaimpina vuosina reilusti yli 50 tilaa tuli audioitua, viime vuonna ihan yksittäisiin tiloihin tuli tutustutta. Kahteen vuoteen ei ole minulle tarttunut markkinoilta metsätiloja. Kun noin 5 vuotta sitten vielä löytyi hyvinkin tiloja, joista 5 % tuotto-odotuksella sai tarjouksen läpi, täytyy nyt tyytyä arvioni mukaan 0,5-2 % tuotto-odotukseen hieman tilan sijainnista riippuen. Siinä äkkiä jo lainan korot ja kiinteät kustannukset vievät omistuksen tappiolle.

 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 8.6.2020 08.34

Yleensä näistä ympäristöjärjestöjen kannanotoista en ole jaksanut niin välittää, mutta olisin ajatellut, että käynnissä oleva talouskurimus olisi hieman edes sävyyn vaikuttanut: https://www.greenpeace.org/finland/tiedotteet/5142/ymparistojarjestot-vihrea-elvytys-lahti-ristiriitaisesti-liikkeelle/

Toki Hetemäen työryhmässä suositellaan, että merkittävälläkään työllisyyttä tukevalla hankkeella ei saisi olla huomattavia negatiivisa vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen käyttöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Näiden ympäristöjärjestöjen olisi hyvä miettiä seuraavia asioita:

- Jos metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta saada pääomalleen riittävää tuottoa, hän ei käytä resursseja eli toisin sanoen rahaa ja aikaa metsänhoitoon. Se, että metsäsijoittaja voi saada tuottoa vaatii, että puulle on kysyntää (sellutehdas) ja että puut saadaan sinne toimitettua (Kainuun puukuljetukset). Jokainen voi miettiä, että miten metsien monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet täyttyvät, jos investointeja metsään ei tehdä. Yleisestikin tässä vihreässä aatteessa olisi tärkeämpää palkita metsänomistajia puun kasvattamisesta sen sijaan että yritetään rajoittaa tai pakottaa metsätaloutta. Tästä hyötyisi niin ilmasto, kansantalous että metsäsijoittaja.

- Kukaan metsäsijoittaja ei pääse rikastumaan sellupuun tuottamisella puun nykyisellä hintatasolla. Jotta metsä kasvaa järeäksi eli toisin sanoen sitoo pitkäaikaisesti sitä hiiltä, tarvitaan harvennuksia. Jos harvennushakkuiden puulle (pääosin sellupuuta) ei ole kysyntää tai hakkuu ei ole taloudellisesti kannattavaa, jää hakkuut tekemättä.

- Suomessa hoidetaan metsiä vastuullisesti. Suomessa pääosin uudistetaan ja hoidetaan metsää aktiivisesti, olemme siinä maailman kärkeä. Eikö näitä ilmastoasioita, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen käyttöä tule katsoa kokonaisuutena? Eikö se sellutehdas kannata olla siellä, missä on vastuullisin toimintamalli? 

 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 8.6.2020 08.00

UB:n ensimmäinen metsärahasto myy metsäomaisuuden ulkomaille. En ole tämän rahaston omistuksia sen tarkemmin tutkinut, mutta varmasti siellä on metsäalan yhtiöiden osakkeita yms. eikä pelkkää metsäomaisuutta. Muuten saatu hinta on aivan käsittämätön hehtaareihin suhtautettuna.
https://unitedbankers.fi/fi/oyj/sijoittajat/ir-kirjasto/2314365

Muutama vuosihan sitten Taaleri myi ensimmäisen metsärahaston ulkomaille ja toisen metsärahaston kotimaiselle eläkevakuutusyhtiölle. Onko jatkossakin trendi, että suomalaiset rahastot ostavat metsätilat korkeaan hintaan, harjoittavat hetken aikaa pääosin jatkuvaa kasvatusta ja luottavat siihen, että joku (ulkomaalainen) toimija tulee lunastamaan metsäomaisuuden vielä korkeammalla hinnalla. 

Yksityisten metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/metsanomistaja-2020-tutkimus-puolet-metsatiloista-on-elakeikaisten-hallinnassa-yhtymien-osuus-kasvanut

Metsätiloja on siis tulossa myyntiin jatkossakin. Metsäomaisuuden uusjako on käynnissä.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 16.3.2020 09.09

Puun kysyntään on vaikuttanut lyhyellä aikajänteellä Keski-Euroopan hyönteistuhot, työmarkkinoiden lakot, kansainväliset epävarmuudet ja nyt koronavirus. Monen metsäsijoittajan kannattavuus on riippuvainen paikallisista sahoista, joiden tilanne ei ole nyt kannattava. Sellufirmojen liiketoiminta sen sijaan kestää pitempään taantumaa eli puulle kyllä kysyntää tulee riittämään, hintapaine on kyllä puulle alaspäin.

Ei johtunut yllä olevasta asiasta, mutta neuvottelut metsäomaisuuden vähentämisestä ovat edenneet. Metsätilamarkkina on käynyt kuumana ja en saa itselle laskettua itselle kannattavaksi pitää kaikkea metsäomaisuutta. Omat vahvuudet kuitenkin ovat metsäsijoittamisessa ja siitä en tule kokonaan luopumaan. Varmasti jatkossakin tulen ostamaan metsätiloja, kunhan oikea palsta löytyy joko väärin tehdyn hinnoittelun pohjalta tai sitten yleisen arvostustason laskiessa. Sijoittamisessa on vältettävä tunteita, mutta toisaalta lähtökohtana sijoittamiselle pitää olla se, että kun joku tarpeeksi latoo euroja eteen, on pystyttävä kaikesta luopumaan. Tällä hetkellä sijoittaminen osakemarkkinoille tuntuu kiinnostavammalta.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 7.3.2020 05.16

Eräs rahasto on myynyt muutamia isompia kokonaisuuksia pois eräällä alueella, syistä en tiedä sen enempää. Suomessa rahastojen historia metsäomistuksessa on varsin lyhyt, muutamia vuosia. Sinäkin aikana on muutama järjestely jo rahastojen välillä tapahtunut. Kun osake- tai korkomarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia, testataan kuinka sitoutuneita metsärahastoihin sijoittajat ovat. Olen itse spekuloinut, että jossain vaiheessa saatamme nähdä mielenkiintoisia käänteitä metsätilamarkkinoilta, jos rahastot syystä tai toisesta alkavat realisoida metsätiloja.

 

Näytä koko viesti