Olet täällä

Laskentaekonomin sijoituspäiväkirja - 4.10.2019 08.00
lee2sos kirjoitti:
Accounting 101 kirjoitti:

Short: Stora Enso

Sellun hinta pohjaa nyt, mutta käännettä ei ole vielä näkyvissä. Storan ohjeistaa melko korkeaa tulosta ja voi olla, että markkinan pehmeys osuu nyt kovaa.

 

Mistä kaivat sellun dataa? Koitin parista paikasta katsoa, mutta aika huonosti oli saatavilla. Vai oletko uutisten varassa joista saattaa saada aika hyvääkin spottidataa, mutta aikasarjat sitten heikkoja?

 

Toinen: jos sun mielestä sellun hinnassa nyt ja Storan kursseissa on heittoa mikset tee bettiä heti nyt. Tilannehan saattaa korjaantua kuten sanoitkin.

Inderesin sivuilta ainakin löytyy jonkinlaista käppyrää: https://www.inderes.fi/fi/makroanalyysit

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 12.5.2019 11.34

Jatkuvan kasvatuksen lähtötietojen osalta aiheesta on julkaistu ihan ajankohtainen puheenvuoro: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article10159.pdf

Simulointimalleissa ajellaan ns. nappi pohjassa ja valitsemalla lähtötiedot oikein saadaan kyllä oman tutkimuksen kannalta parhaat lopputulokset. 

Tutkija totetaakin viisaasti: "Ajatus kuusen taimiaineksen syntymisestä tasaisesti joka vuosi metsänkasvatuksen kannalta sopivalla tilajärjestyksellä ohittaa tunnetut tosiasiat kuusen biologiasta ja ekologiasta. Heikkoina siemensatovuosina – mitä useimmat vuodet kuusella ovat – taimiainesta syntyy vähän. Toisaalta kaikkein runsaimpina siemenvuosina taimia voi syntyä merkittävästi viljelytiheyksiä enemmän, jolloin kasvu voi taantua puiden kilpaillessa keskenään."

Siihen tulisiko jatkuvan kasvatuksen nykyarvolaskelmiin lisätä täydennysistutusta ja raivaussahatyötä en osaa vastata koska asiasta minulla ei ole tarpeeksi kokemusta. 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 5.5.2019 10.19

Samankaltaisia havaintoja metsärahastoista.

Suurimpana ongelmana näen todella heikon läpinäkyvyyden käytännössä kaikkeen niiden harjoittamaan toimintaan. Esimerkiksi rahaston arvonmäärityksen menetelmiin en ole löytänyt vastausta ja laskentakaavat ovat täysin hämärän peitossa. Metsän kiertoaika on todella pitkä ja pienetkin viilaukset esimerkiksi puuston kasvumalleissa aiheuttavat todella suuria heilahduksia jo valmiiksi epävarmoihin tulevaisuuden kassavirtoihin. Lopputulos nähdään vasta vuosikymmenten päästä. Sama pätee metsänhoitotöihin, suuri houkutus saattaa tulla jättää jotain tekemättä tai siirtää muutamalla vuodella eteenpäin. Metsänhoitotöissä työn tuottavuuteen kuitenkin vaikuttaa kaadettavan vesakon määrä eli runkoluku hehtaarilla, sen pituus ja läpimitta, on sanomattakin selvää että töiden hinta kasvaa korolle korkoa joka vuosi kun niitä lykätään. Lisäksi nopeaa tuottoa metsästä kyllä saadaan ohjeistamalla hakkuumiestä poimimaan suurimmat tukkipuut pinoon, jolloin seuraavan savotan kassavirta lykkääntyy pahimmillaan vuosikymmenen eteenpäin.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 1.5.2019 06.36

Tässä klipissä on vähän sivuttu tuottoa ja metsäkiinteistökauppaa ylipäätään: https://areena.yle.fi/1-4308881

Tuoton määrittäminen on haastavaa kassavirtojen ollessa niin kaukana tulevaisuudessa ja tulevaisuuden ollessa tietysti epävarma. Hyvin valitulla kohteella  3-4 % reaalituotto irtoaa metsänhoitotyöt ulkoistamalla eli hikoilla ei omalla tilalla tarvitse sahanpuikoissa eikä se sijoittamista enää olisikaan. Jos kaikki raivaussahatyöt ja istutukset tekee itse aletaan puhua kaksinumeroisesta tuotosta parhailla kivennäismaapohjilla. Tähän on 2000 -luvulla saanut vielä ihan mukavat arvonnousut päälle. 

Suurimmalla osalla suomalaisia metsänomistajia ei ole määritettyjä tuottotavoitteita metsätaloudelle ja hankkimalla metsänhoitopalvelut esim. taimikoihin puukaupan yhteydessä saadaan aikaan iso lovi kannattavuuteen. Lisäksi taimikoiden hoitoa ei ole pystytty juurikaan koneellistamaan vaan hoitotyöt nojaavat hupenevaan metsurikuntaan ja ikääntyvien osaajien tuottavuus ei liene kasvamaan päin. Vaakakupissa on sitten tuo mainittu helppous, kaupungistumisen megatrendi ja asuminen entistä kauempana tiluksista. Moni valitsee helppouden.

Hauska nähdä mitä robotiikalla ja droneilla saadaan aikanaan aikaiseksi inventointiin,hoitotöihin sekä kiinteistöjen hallintaan. 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 1.5.2019 08.51

Kiitoksia myös täältä erittäin hyvstä kirjoituksista ja jatka ihmeessä aktiivisesti vaikka sitten yksinpuheluna, luettua tulee kyllä kaikki kirjoitukset säännöllisesti.

Olen tähän ikään (hieman 30v+) kerennyt inventoida suhteellisen suuren määrän metsätiloja. Suurimmassa osassa kohteita minua tökkää pari juttua. Ne ovat yleensä tilan heikko rakenne ja heikosti muodostettavat käsittelykuviot eli tulevaisuuden leimikot. Toiseksi suuri osa tilalle johtavista yksityisteistä on todella heikkokuntoisia tai niillä sijaitsee rakenteita, kuten aivan käyttöikänsä lopussa olevia siltoja jotka joudutaan korjaamaan lähitulevaisuudessa, jota puunmyynti ja liikkuminen olisi mahdollista. Siltojen korjaaminen voi helposti ottaa kuusinumeroisen summan rahaa ja se jyvitettynä tienkäyttäjille voi metsätilan alkuinvestointiin tulla ikävä yllätys. Selvitän yleensä ostokohteella toimivan tiekunnan puheenjohtajan ja vaihdan pari sanaa. Järjestäytymättömän tien osalta voi olla fiksua yrittää selvittää joku toinen iso metsätilallinen ja pyrkiä juttusille miten asiat ovat edenneet yhteisesti sopien vai onko tehty yhtään mitään asioiden eteen viime vuosikymmeninä. Ylivoimaisesti paras ratkaisu on jos tilalta päästään suoraan yleiselle tielle ja yhteisistä tieasioista ei tarvitse sopia kenenkään kanssa. Toivoa vain että Antti Rinne pitää valtion tiet kunnossa myös tulevaisuudessa. 

Metsätaloutta heikommin tunteville voi varmaan blogistin suostumuksella avata muutamia perusseikkoja. Tie, sen kantavuus ja kulkukelpoisuus ovat tärkeitä siksi, koska metsäyhtiöt ovat kokoajan ratkomassa isoa optimointiyhtälöä hankkiessaan raaka-ainetta kustannustehokkaasti. Maan ollessa sula tehtaille tarvitaan tuoretta raakapuuta ns. kuumalla korjuu- ja kuljetusketjulla. Syitä tähän ovat mm. hyönteistuholaki (parveilevat hyönteiset puutavarapinoissa ovat uhka levitessään ympäröiviin metsiin, katselkaa joskus ison integraatin lähimetsiä tai puskurivarastoja ratapihoilla), tuore raakapuu sellukattilassa tarvitsee huomattavasti vähemmän kemikaaleja prosessissa ja sahatavara ottaa värivikaa kesällä seisoassaan taivasalla pitkiä aikoja. Talvella ongelmia on huomattavasti vähemmän kun puutavara ei pilaannu sekä tiet ovat ainakin suurimmassa osassa maata jäässä. Perinteisesti metsätalouden töissä talvella kaluston käyttöaste nousi huomattavasti koska maanviljelijöillä oli talvella enemmän aikaa ottaa maatalouden kalustoa mukaan savotoille. Rakennemuutokset jatkuessa entistä suurempi kysyntä ohjautuu nykyisin sulanmaan aikaan korjattaviin hyviin korjuukohteisiin. Raaka-aineen hankintaketjusta on laiskat eurot höylätty irti jo ajat sitten, ja puuta pyritään ostamaan vain tarpeeseen. Varantoon sitoutunutta pääomaa minimoidaan normaalien liikkenjohdon oppien mukaan.

Sateisena kesänä terramekaniikan lainalaisuudet ovat voimassa ja puunkorjuulla voidaan aiheuttaa väärissä olosuhteissa sitten todella kauaskantoista tuhoa mm. lahoa aiheuttavilla maastovaurioina. Lahottajasienet ovat myös vaikeasti hävitettäviä ja kertatutuvat seuraavissa puusukupolvissa. Metsänomistajan ollessa oman firmansa toimitusjohtaja on metsässä tapahtuvaa urakointia syytä valvoa aktiivisesti. Luomalla hyvät suhteet puunostajiin ja tarjoamalla houkuttavia kohteita voi kokemukseni mukaan vaikuttaa todella merkittävästi oman kohteensa korjuuaikatauluun. Kun olet osoittanut luovasi puunostajalla merkittävää arvoa sinua kyllä kuunnellaan ja palvelu on täyttä priimaa.  

Metsänomistajan kannattaa siis investoida ja jalostaa tilansa kesäkorjuukelpoisuuteen, koska puulle saa yksinkertaisesti paremman hinnan ja myös nopeamman korjuun eli eurot kolahtavat tilille parhaassa tapauksessa vuosia aiemmin kuin talvikorjuussa. Touhu onkin sitten kallista ja kokoajan on tasapainoiltava yhtälön kanssa, minkä verran euroja kannattaa käyttää tieverkon kattavuuteen ja sen kuntoon. Omakohtaisesti olen todennut että tieasioissa kaikki avaimet käteen -palvelut täytyy unohtaa ja selvittää ensiksi kylän paras kaivinkonemies. Tienteko on loppujen lopuksi todella yksinkertaista touhua kun tuntee vain oikeat ihmiset. Hyvällä onnistumisella tehty investointi hankitaan takaisin jo seuraavalla savotalla. 

Jos joku palstalainen päättää suoriin metsäsijoituksiin lähteä on opeteltavia asioita kieltämättä todella paljon. Oman haasteensa aiheuttaa se, ettei oikein kattavaa Seppo Saarion "Miten sijoitan pörssiosakkeisiin" kaltaista perusteosta ole saatavilla metsäsijoittajille. Puun- ja rahantuotanto hehtaaria kohti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa kuten blogisti on monta kertaa omalla osaamisellaan tuonut esille. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin

Näytä koko viesti
Aallon Group - 23.3.2019 07.00
Rahamiäs kirjoitti:

Kirjoittelin blogiin ajatuksia Aallon Groupista:

https://rahamias.blogspot.com/2019/03/aallon-group-pitkasta-aikaa.html

Samoilla linjoilla olen edellisten kommentoijien kanssa ja excel antoi samat tulokset, mitä täällä on jo laskettu. Onneksi tässä casessa ei ole lähdetty ryöstöhinnoittelemaan vaan selvästi halutaan varmistaa listautumisen onnistuminen ja pieni kurssinousu alkuun. 

Hyvin todennäköisesti merkitsen. 

 

Hyvää pohdintaa ja summaa omat ajatukset aika lailla 1:1 

Omasta mielestäni on lisäksi positiivista että Alexander Corporate Finance Oy toimii listautumisannin pääjärjestäjänä. Näyttäisi että heidän ollessa mukana on tarinat olleet ihan onnistuneita pl. Enersense. 

 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 8.12.2018 10.10

Hyvää pohdintaa! Itselleni metsä on ennen kaikkea pitkäaikainen sijoitus jota hoidetaan arvokasvua vaalien. Ehkä eläkeiän kynnyksellä omaisuudesta voisi hiljalleen luopua ja siirtää pääomat vuosittain kassavirtaa tuottaviin omaisuuslajeihin. Eli lyhytaikaista flippausta en ole harkinnut. 

Puustoisia metsätiloja hankittaessa näen jonkin verran riskiä myös kuusikoiden tyvilahon suhteen. Palstalaisille joille metsä ei ole kaikista tutuin omaisuusluokka, Suomessa esiintyvät sekä kuusen- ja männynjuurikääpä, itiöinä leviävät sienitaudit jotka aiheuttavat kuusella tyvilahoa eli käytännössä arvokas tyvitukki siirtyy huomattavasti alempiarvoiseen puutavaralajiin. Metsän sisältävät biologiset hyödykkeet ja niiden arvioinnin koen itseasiassa erittäin haastavana ja siksi en missään nimessä voi metsää suositella helpoksi tai vaivattomaksi sijoitusmuodoksi. 

Pitkäaikaisen metsäsijoituksen tuoton koen muodostuvan a) puuston tilavuuskasvusta. Metsänomistajan puut aloittavat kasvunsa n. toukokuun loppupuolella ja ihmeestä saadaan nauttia vain n. 70 vrk. Kasvua kun syntyy tapahtuvaa arvokasta b) puutavaralajisiirtymää eli järeytyminen lisää etenkin tukkipuun määrää. Näihin kahteen komponenttiin metsänomistajan kannattaa keskittää osaamisensa sekä rahalliset investoinnit. Valitettavasti tämän osaamisen hankkimiseen voisi helposti laittaa eliniän ja joka päivä tuntuu oppivan jotain uutta parhaista menetelmistä.  Metsäkiinteistön tuotto määräytyy pitkälti c) tilaa hankittaessa, joten ostohinnan tulee olla sopiva ja jos pääset suoraan myyjän kanssa neuvottelemaan olet vahvoilla, joten "markkinahintaa" edullisempaan ostohintaan tulee tottakai pyrkiä. Jonkin verran voidaan laskea myös d) markkinahintatason arvonnousua tuoton komponentiksi, mutta omassa filosofiassa sille ei anneta juurikaan merkitystä. 

Metsä on sijoitusmuotona käsin kosketeltavaa joten markkinahintoja nostavat vaurastuneet suurten ikäluokkien edustajat jotka arvottavat myös muita metsän tarjoamia ominaisuuksia kuin pelkästään sijoitustuottoa. Metsästysseuraan on mukava liittyä tai puuhailla omilla mailla polttopuiden parissa. Ns. "metsäsäästäjät" operoivat täysin ilman velkavipua tai tuottotavoitteita, tilan hankintahinta otetaan likvideistä varoista pankkitililtä ja monesti ollaan hyvinkin tyytyväisiä hankintaan. 

Lisäksi koen, että metsätilan tuoton pystyy romuttamaan helposti ottamalla avaimet käteen palvelut joltain isolta metsäyhtiöltä tai metsänhoitoyhdistykseltä. Nämä palvelut ovat lisääntyneet  metsänomistajien kaupungistuessa ja kun asiakaslehdet tuputtavat helppoa, vaivatonto ja hyvin tuottavaa on syytä pysyä hieman sivummalla. Metsänomistajaan kiinteistö siirtyy rahan tuottamisesta kuutioiden tuottamiseen ja integraatin lypsylehmäksi. Hallinnon ja palvelujen katteiden maksamisen sijaan kannattaa laittaa peliin kohtuullisesti omaa osaamista.  

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 15.11.2018 01.28

Hieno aloitus, piti nimimerkki laatia että pääsee mukaan keskustelemaan itselle läheisestä aiheesta. Olen päässyt seurailemaan läheltä metsäomaisuuden hyödyntämistä koko pienen ikäni (nyt mittarissa 30v+) ja kokemusta on kertynyt jonkin verran ja muutama tila tarttunut matkaan vapailta markkinoilta perhepiirissä olevien omistusten lisäksi. 

Erittäin oleellisena pointtina toitkin esille jo arvonmäärityksen. Metsäsijoittamista harkitsevan tulee ymmärtää summa-arvomenetelmän heikkoudet ja tasa-arvoistukset ja vastaavasti tuottoarvomenetelmän nettotulojen nykyarvolaskelman oletukset. 

Metsätilamarkkina on muuttunut viime vuosikymmenen aikana reippaasti UPM:n aloitettua laajamittaiset metsämaan myynnit. Isäntälinja joka pitkään hoiti tiloja oman tuvan pihapiirissä onkin nyt helisemässä nimen omaan Metsänhoitoyhdistysten summa-arvomenetelmään perustuvien arvioiden kanssa. Samalla ammattimaiset metsäsijoittajat ostavat tiloja ympäri maata ja pyrkivät pitämään metsänhoitoketjun kustannustehokkaana hyödyntämällä suuruuden mukanaan tuomia skaalaetuja palvelujen hankinnassa. 

Näytä koko viesti