Olet täällä

Ese

Ese

  • Liittynyt 4.7.2014
  • 15 viestiä
  • 0 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Metsäsijoittajan matkassa - 18.3.2019 23.09

Metsäsijoittaja kirjoitti:

Aika paljon niin sanottua ylihintaa näyttävät metsärahastot maksavan tiloista, kun huomioidaan se etumatka minkä ne metsänhankinnassa antavat. Tällä tarkoitan sitä, että kun puustosta maksetaan enemmän kuin sen arvo verojen jälkeen on, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että metsän tuotto suhteessa hankintahintaan on oltava suurempi kuin investointirahan korko inflaatio huomioiden. Pitkään jatkunut matala korkotaso on nostanut metsätilojen hintoja ja lisäksi rahastot vielä usein joutuvat sijoittamaan tuottojaan takaisin uusiin kohteisiin. Metsärahastojen taseet huolestuttavat, kun katsoo mitä hintoja ne maksavat puusta, paljonko puusta saadaan harvennuksilla ja mikä hinta jäljellä olevilla puilla on tämän jälkeen taseessa...

Tismalleen samanlainen on oma käsitykseni. Lisäksi rahastot ainakin näin alkupuolella tuntuvat välttelevän hoitoja ja tiestön korjauksia, itse näen ne pakollisena investointeina tulevaisuuteen.

Entäs jos/kun korot joskus nousevat? Jos raha pakeneekin näistä "turvarahastoista" korkoihin tai muualle, kun mahdollisuudet hakkuisiin on käytetty niin onko pakkomyynnit vielä edessä? Aika näyttää, mutta itse luulen tämän olevan ihan realistinen vaihtoehto.

Metsäsijoittajan matkassa - 16.3.2019 15.36

Muutamasta tilasta olen OP rahaston kanssa kilpaillut. En itse ole sanut matikkaa täsmäämään, voi olla että oma tuottovaade on niin paljon kovempi tai sitten laskuissani on ollut muuta vikaa. Joka tapauksessa mielestäni kovia hintoja rahastot ovat tiloista maksaneet, kun huomioidaan että kaikki hoitotoimet ostetaan niin en korkeisiin pitkän ajan tuottoihin usko...

Metsäsijoittajan matkassa - 2.1.2019 20.54

Kiitos vastauksesta. Puumarkkinoista olen täsmälleen samaa mieltä, alueellinen kysyntä ja samalla myös hinnat vaihtelevat paljon. Myös katkonnat saattavat erota yllättävän paljon!

Tällä hetkellä en usko että samoista tiloista taistellaan, siitä yksinkertaisesta syystä että olen ostopuolella passivoitunut tosi paljon. Toki joku tilakauppa on tullut joka vuosi tehtyä, mutta omat kriteerini ovat niin tiukat ettei nykyhinnoilla kauppoja useinkaan synny. Tästä johtuen myös seurantani on ollut vähäisempää, aika on kuitenkin rajallista.

Vakuutuskohteista olen vähän eri mieltä. En minäkään ole kaikkea vakuuttanut, mutta omasta mielestäni nimenomaan 02- ja 03-kehitysluokkaiset harvennetut metsät ovat niitä kohteita mitkä pidän vakuutettuna. Näissä tulee suurin rahallinen vahinko, korjuussa kun ei ihmeitä kerry ja aikaa on hukattu kymmeniä vuosia. Odotusarvolisät laskettuna vakuutuksella saa edes jotain pois.

Kuinka aktiivisesti olet metsänhoitoja tehnyt? Tällä meinaan kaikkea muutakin kuin taimikonhoitoja.

Itse olen laskeskellut, että tämän hetken markkinatilanteessa rahoille ja ajalle saan paremman tuoton hoitamalla nykyiset maapohjat mahdollisimman tuottaviksi. Toisin sanottuna viimeiset vuodet olen ojittanut, lannoittanut ja raivaillut aktiivisesti. Varsinkin kasvatuslannoituksiin olen panostanut, itse lannoitteet tilaamalla ja maatalousurakoitsijoiden traktorilevityksenä kulut ovat järkevät ja kasvulisäykset silmin nähtävissä. Tuhkalannoituksia on tarkoitus lisätä ja useampi hanke on sisässä tällekin talvea. Boorin taas olen itse levittänyt kaikkialle missä puute on ollut havaittavissa.

Metsäsijoittajan matkassa - 28.12.2018 17.45

Voitko vähän tarkentaa, miten olet hajauttanut Keski- ja Pohjois-Suomen tilaostot ja onko Pohjois-Suomi alueena Lappi kokonaan vai esimerkiksi Länsi-Lappi?

Näitä samoja pohdintoja olen itsekin käynyt. Osittain tästä syystä suurin osa hankinnoista on itselläni painottunut eteläiselle Pohjois-Pohjanmaalle, toki hajaostoksia on Raumalta Sallaan. Nykyään taas koetan miettiä sijaintia myös olemassa oleviin palstoihin, samalla reissulla saa vilkaistua useampia tiloja kun itse en vuosittain joka palalla vieraile. Tietenkin jos hyvä tila tarpeeksi suurella pinta-alalla osuu silmään, saatan silti jättää tarjouksen vaikka ei ihan alueellisesti osukaan, näissä tapauksissa vain tilakoko täytyy itselleni olla sen verran suuri että siellä on syytä käydä useammin kuin kerran kymmeneen vuoteen.

Vaikka tilojen lähekkäisillä sijainnilla saa tiettyjä keskittämisetuja, haittana on alueellisen riskin kasvaminen. Mainitsemasi kilpailutilanteen lisäksi näen riskeinä luonnonvahingot, esimerkkeinä vaikka Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan viime talviset lumituhot ja eri puolilla maata iskevät myrskyt.

Metsäsijoittajan matkassa - 10.12.2018 14.04

Ensinnäkin kiitos avauksesta ja mielenkiintoisesta blogista. Olen jonkun verran harkinnut samaa, mutta en ole keksinyt saavani bloggauksesta "lisäarvoa" joten on jäänyt rajallisen ajan vuoksi perustamatta. Jos ei alottajaa haittaa niin tuon kuitenkin omaa lusikkaani soppaan?

En saanut alusta selvää, koska ensimmåisen tilan hankit?

Oma historia metsänomistajana yltää 2000-luvun vaihteeseen. 18 täytettyäni tuli tein ensimmäisen tilakaupan, isältä onneksi sain vakuuden ja muuten 100% lainana. Siihen aikaan metsämarkkina ei ollut "ylikuuma", monesta tilasta voittoa tuli jo välittömillä hakkuilla ja pohjat sekä jäljelle jäävä puusto jäi omistukseen. Internet ja kasvanut ammattimainen metsäsijoittaminen tappoi tämänkin hetkellisen huuman. Joka tapauksessa pinta-alaa on vuosien aikana kertynyt merkittävästi, täysin en metsäomaisuuden hoidolla halunnut heittäytyä elämään mutta omaan 10v suunnitelmaan se kuuluu.

Mutta jään mielenkiinnolla seuraamaan ja mieluusti tuon omatkin näkemykseni esille.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 27.12.2015 10.24

Jeans kirjoitti:

Yksi asia mua jäi mietityttämään. Jos ymmärsin oikein, Dharma uskoo historiallisten tuottokäyrien olevan jollain tapaa vääristyneitä, eli sanotaan vaikka että SP500-indeksi olisi tuottanut 40000% eli 400-kertaistunut, niin raha joka olisi siihen sijoitettuna ei kuitenkaan olisi 400-kertaistunut. Yritin lukea Dharman selitykset BKTn samanaikaisesta pienemmästä noususta jne, mutta en millään ymmärtänyt miksi hänen mielestä näin oli. Eli jos joku muu lukija ymmärsi niin saisi mielellään yrittää selittää minulle asian yksinkertaisemmin. Onko tämä joku Dharman oma juttu vai yleisemmin tiedossa oleva epäilys josta jossain voisi lukea enemmän? Ja miksi kukaan noista tutkimusten teettäjistä ei olisi tajunnut tätä ja ottanut sen huomioon?

En oo laisinkaan varma tajusinko Dharmaa oikein mutta koetan. Käsittääkseni hän ei väittänyt sitä että indeksiin sijoittamalla ei olis saanut tuota tuottoa vaan sitä että indeksin alla oleviin yksittäisiin yhtiöihin sijoittamalla ei olis todennäköisesti veikannut oikein, suurin osa yhtiöistä on kuitenkin pudonnut indeksistä pois. Tosin Dharma ei huomioinu minusta hajautusta minkä sinä otit huomioon, samoin en usko että pitäisit kiinni hyytyvistä hepoista vaan vaihtasit tuoreempiin, näin riski nollaantumisesta on aika minimaalinen.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 26.12.2015 23.17

Olipas keskustelu! :)

Jos oikein tajusin ni vänkäsitte vähän eri asiasta. Dharma siitä et Jensin valitsemat hepat ei välttämättä oo voittajien joukossa ja siks niihin ei hänen mielestä kannata olla 100% kiinni. Jens taas kirjotti yleisesti osakkeiden tuotoista eikä siitä mitä itse on valittu. Sainko tiivistettyä vai jäinkö jonnekin alemmille leveleille?

Saga Furs Oyj - 14.3.2015 20.12

UPM-Kymmene - 28.2.2015 14.20

Rahastolle tärkeä pointti on tässä helppous. Se ei tee muuta kun antaa pääoman ja saa sille korkoa varmasti enemmän ku nollakoron lainoista. Muutenkin rahastojen metsänomistus on yksityiseen verrattuna toista, esim. tuommonen 3700ha on sen verran suuri läntti että päätehakkuita on joka vuosi, samoin kaikkea muutakin niin tuloja kuin kuluja.

UPM:lle nämä sopimukset ovat tosi hyviä. Se saa raaka-ainetta halvemmalla ja haluttuun mittoihin, se saa hoitosopimuksista ja työstä katteen ja vielä kaupasta rahaa. Henk.koht en ostaisi ikinä metsämaata noilla ehdoilla ja kumminkin teen tähän liittyvää hommaa "ammatikseni". Vaan niin se on pörssimarkkinoillakin, toiset sijoittaa rahastoihin ja toiset suoraan osakkeisiin, ihmisten laiskuutta ja tyhmyyttä ei pitäs aliarvioida.

Isossa kuvassa muuten en nää puunhinnan laskua, tuotebaletti kasvaa ja biobuumi kasvaa. Lisäks meidän pohjoinen sijainti on etu, havupuuhun perustuva metsätalous auttaa.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 22.11.2014 22.56

Pointti oli tismalleen se, vois mahdollisesti saada lainaa enemmän ja pienemmällä marginaalilla kuin suoralla bulletilla.