Samasta aihesta oli myös hyvä kolumni Talouselämän viimeisellä aukamalla. Tosiaan harvoin jos koskaan saa lukea välittäjän sanovan ettei olisi hyvä aika ostaa asuntoa. On vaikeaa olla samanaikaan myyjälle ja ostajalle lojaali.
Tästä syystähän välittäjien juttuihin pitää aina suhtautua varauksella. Tai oikeastaan jätän ne melko pitkälti omaan arvoonsa, ja teen itse omat päätelmät markkinasta tai kohteesta. Pidin myös yhden välittäjän neuvoista kun oli tarjouskauppa. Paras taktiikka olisi kuulemma lyödä nyt niin iso tarjous pöytään että muilla menee jauhot suuhun!
En kuunnellut neuvoa.
Olen saanut saman neuvon: heti sellainen tarjous, että muut tietää ettei kannata alkaa kilpailemaan.
Entä jos sanottaisiin, että osakkeiden hinnat ovat laskeneet eli kannattaako osakkeita ostaa? Vakiovastaus olisi, että riippuu aivan siitä mitä osakkeita.
Ainakaan sijoitusasuntoja ei löydy millään superalella pk-seudulla, myytävien yksiöiden määrä on laskenut koko vuoden eikä uusiakaan aloiteta tällä hetkellä, joten vaikea nähdä, että hinnat laskisivat tarjonnan laskiessa.
Niin, aika helppo arvata (mutta osuuko oikein?), että kun uusia ei aloiteta, rakentamisen kustannukset ovat nousseet inflaation puolesta ja joskus korotkin kääntyvät laskuun, niin asuntojen hinnat nousevat vähintään nimellisesti. Se on sitten vaikeampaa, että tapahtuuko tämä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vai milloin, onkin sitten vaikeampaa. Ja että ehtiikö ennen tuota käännettä tulla vielä lisää pudotusta?
mskomu wrote:
Niin, aika helppo arvata (mutta osuuko oikein?), että kun uusia ei aloiteta, rakentamisen kustannukset ovat nousseet inflaation puolesta ja joskus korotkin kääntyvät laskuun, niin asuntojen hinnat nousevat vähintään nimellisesti. Se on sitten vaikeampaa, että tapahtuuko tämä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vai milloin, onkin sitten vaikeampaa. Ja että ehtiikö ennen tuota käännettä tulla vielä lisää pudotusta?
Velkavivulla sijoittaneille tilanne on kurja ja tuotot ovat sulaneet. Mikäli velkavivun käyttö on ollut maltillista tai velkaa ei ole ollenkaan, niin asuntosijoittajan tilanne ei ole mitenkään mahdottoman huono. Elinkustannukset ovat nousseet ja sitä myöten myös vuokria on voinut korottaa elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti.
Yksi keino sijoittajalle on yhtiölainan pois maksaminen ja sen sijaan hakea pankkilainaa pienemmällä marginaalilla ja pienempi määrä, jolloin velkavipua saa alemmas. Tämä toki poistaa tuon veroteknisen hyödyn, joka yhtiölainan kanssa on mahdollistunut.
Mikäli sijoittajalla on kaikki kiinni ja järjestelyihin ei ole mahdollisuuksia, niin silloin toki tilanne on rajoittunut.
Marraskuu wrote:
mskomu wrote:
Niin, aika helppo arvata (mutta osuuko oikein?), että kun uusia ei aloiteta, rakentamisen kustannukset ovat nousseet inflaation puolesta ja joskus korotkin kääntyvät laskuun, niin asuntojen hinnat nousevat vähintään nimellisesti. Se on sitten vaikeampaa, että tapahtuuko tämä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vai milloin, onkin sitten vaikeampaa. Ja että ehtiikö ennen tuota käännettä tulla vielä lisää pudotusta?
Velkavivulla sijoittaneille tilanne on kurja ja tuotot ovat sulaneet. Mikäli velkavivun käyttö on ollut maltillista tai velkaa ei ole ollenkaan, niin asuntosijoittajan tilanne ei ole mitenkään mahdottoman huono. Elinkustannukset ovat nousseet ja sitä myöten myös vuokria on voinut korottaa elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti.
Yksi keino sijoittajalle on yhtiölainan pois maksaminen ja sen sijaan hakea pankkilainaa pienemmällä marginaalilla ja pienempi määrä, jolloin velkavipua saa alemmas. Tämä toki poistaa tuon veroteknisen hyödyn, joka yhtiölainan kanssa on mahdollistunut.
Mikäli sijoittajalla on kaikki kiinni ja järjestelyihin ei ole mahdollisuuksia, niin silloin toki tilanne on rajoittunut.
Toinen vaihtoehto olisi taloyhtiölainan uudelleenjärjestely, jossa lainan maksuaikaa pidennetään ja kk-erät laskevat. Lyhennysvapaiden jälkeinen 20 vuoden maksuaika on lyhyempi kuin henkilökohtaisten asuntolainojen maksuaika eli yhtiölainojen maksuaikaa voisi pidentää 25-30 vuoteen, minkä lainoittajapankinkin luulisi hyväksyvän helposti.
Näissä uusissa max. 60% yhtiölainoissa näyttääkin jo olevan 20 vuotta pidempi maksuaika.
mskomu wrote:
Niin, aika helppo arvata (mutta osuuko oikein?), että kun uusia ei aloiteta, rakentamisen kustannukset ovat nousseet inflaation puolesta ja joskus korotkin kääntyvät laskuun, niin asuntojen hinnat nousevat vähintään nimellisesti. Se on sitten vaikeampaa, että tapahtuuko tämä tämän vuoden aikana, ensi vuonna vai milloin, onkin sitten vaikeampaa. Ja että ehtiikö ennen tuota käännettä tulla vielä lisää pudotusta?
Kun asuntokauppaa kuitenkin käydään, niin se hintanousu tapahtuu sitä mukaa kun tarjonta vähenee.
Muutimme vuonna 2001 Kiinaan ja laitoimme Tapiolan asuntomme myyntiin markkinajohtajalle silloin, Huoneistokeskukselle. Sanoimme, että myynnillä ei ole mitään kiirettä.
Kuukauden päästä jo tuli sähköposti Kiinaan, hintaa pitää laskea.
Syksyllä laskimme hieman pyyntihintaa. TIEDOKSI, KIINA OLI SILLOIN TEKNOLOGISESTI EDELLÄ SUOMEA, NETTI TOIMI KAIKKIALLA JA KAIKILLA KÄNNYKÄT. LUIN SUOMEN UUTISET NETISTÄ JOKA PÄIVÄ, TÄTÄ EI TAINNUT HUONEISTOKESKUS YMMÄRTÄÄ.
Tammikuussa 2002 tuli meidän Huoneistokeskuksen välittäjältä jälleen viesti: Huoneistokeskuksen myyntijohto kertoi näkemyksen, että asuntojen hinnat laskevat ja hän kehoitti meitä alentamaan hintaa Tapiolan kämppästämme.
Samana päivänä Kauppalehdestä luin Kiinasta käsin, Kiinteistönvälittäjät arvioivat asuntojen hintojen nousevan!
Ja markkinajohtajan välittäjä valehteli meille päin naamaa sähköpostin välityksellä. Kämppä myytiin pyyntihintaamme tuon sähköpostin jälkeen kahden viikon päästä toisen Huoneistokeskuksen välittäjän tuodessa siihen katsojan.
Vulpes Capital wrote:
Syksyllä laskimme hieman pyyntihintaa. TIEDOKSI, KIINA OLI SILLOIN TEKNOLOGISESTI EDELLÄ SUOMEA, NETTI TOIMI KAIKKIALLA JA KAIKILLA KÄNNYKÄT. LUIN SUOMEN UUTISET NETISTÄ JOKA PÄIVÄ, TÄTÄ EI TAINNUT HUONEISTOKESKUS YMMÄRTÄÄ.
Ei muuten varmasti ollut saati sitten älypuhelimia nettiyhteyksineen.
Tuulipuku wrote:
Vulpes Capital wrote:
Syksyllä laskimme hieman pyyntihintaa. TIEDOKSI, KIINA OLI SILLOIN TEKNOLOGISESTI EDELLÄ SUOMEA, NETTI TOIMI KAIKKIALLA JA KAIKILLA KÄNNYKÄT. LUIN SUOMEN UUTISET NETISTÄ JOKA PÄIVÄ, TÄTÄ EI TAINNUT HUONEISTOKESKUS YMMÄRTÄÄ.
Ei muuten varmasti ollut saati sitten älypuhelimia nettiyhteyksineen.
Ei tuossa älypuhelimista puhuttu. Nokialaisia löytyi ja tietokoneelta ne uutiset pystyi lukemaan netin välityksellä jo 2000-luvun alussa. Tai vaikka Communicatorilta, mutta niitä ei tosiaan kenellä tahansa ollut.
En tosin usko että Kiina oli tuolloin teknologisesti Suomea edellä, mutta varmasti sielläkin nettiyhteyksiä löytyi ja kännyköitä etenkin ylemmältä keskiluokalta ja ulkomaalaisten suosimilta alueilta.
Koko Kiinaan yleistäminen on varmasti värikynää. Teknologisesti ei, maa joka ei ole kunnioittanut juuri mitään muiden patentteja tai keksintöjä. Jo tuohon aikaan Japani ja E-Korea pistelivät vuoden vanhat luurit ja innovaatiot alelaariin. Keksintöjä joita länkkärit ei ymmärtäneet tai aika ei ollut sopiva. Kiinan tehtaille varmasti kelvannut oman maan tuotantoon. Infra varmasi ollut sitten se rajoittava tekijä.
