Vuoden osinkoennuste

Teknokraatti kirjoitti:

Ensimmäisenä toimenpiteenäni uudelle vuodelle teen osinkoennusteen oletuksella, että kaikki yritykseni pitävät osinkotasonsa samana. Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni.

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

(Tällaista kysymystä ei epäilyksenalainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö.) 

Rumbe kirjoitti:

 

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

Et missään nimessä. Olemalla hereillä kuponkien irtoamisissa ja olemalla valmis tekemään kauppaa pienehköilläkin spreadeillä pitäisi olla mahdollista päästä ok-lisätuottoihin. Tuskin kuitenkaan mihinkään älyvapaaseen, mutta kyllä osinkojen irtoamisten yhteydessä jengiä (incl. me) pilkkii suuntaan ja toiseen. Ja sitten on vielä bonuksena yksityishenkilöiden osinkojen 15 prosentin verovapaus. 

Teknokraatti kirjoitti:

Olen nähnyt tämän "osinkojen ostamisen" lähinnä tapana ostaa maksimimäärä veroa kevään aikana kun saman lapun saa osingon jälkeen halvemmallakin?

Tämähän ei kuitenkaan mene käytänössä aivan näin, vaikka teorissa pitäisikin mennä. Pakkaa sekoittaa markkinoiden yleisilme, toimiala ja tietysi yritykseen liittyvä hype. Joitakin vuosia tein ihan systemaattistakin seurantaa omistuksistani, ja kyllä paljon oli tilanteita josssa osinko laski hintaa vähemmän kuin se osinko. Oli jopa tilanteita jossa päätöskurssi oli kalliimpi kuin ennen osingon irtoamista oleva kurssi (mm. Outokumpu ja Taaleri 2019) eli osingon irtoaminen ei vaikuttanut kurssiin laskevasti lainkaan. Viimeinen on toki harvinaisempaa mutta ei mikäään poikkeus. Esimerkiksi vuonna 2019 silloin tarkemmassa seurannassa olevista (=omistin) 13 osakkeesta: Cargotec, Orion, Outokumpu, Taaleri ja UPM kurssi laski vähemmän kuin osinkoa irtosi.

Toki useimmiten kurssi laskee enmmän kuin osinko tuo. Mutta mistäs näistä etukäteen tietää.

Teknokraatti kirjoitti:

.. Tai sitten minä karsiuduin osinkohaukkojen asennetestistä päätyen osinkopöllöksi? Mutta pyörittelettekö te tätä keräämällä kalenterin mukaan ensin irtoavat osingot, jotka sijoitetaan seuraavaksi irtoaviin, jne vai miten "osinkohaukka" liitää osinkokeväässä? Olen nähnyt tämän "osinkojen ostamisen" lähinnä tapana ostaa maksimimäärä veroa kevään aikana kun saman lapun saa osingon jälkeen halvemmallakin? 

Itsellä ajatuksena vaan nauttia kurssinosteesta kun osinkokiimaset haalivat osinkopapruja.. ja ostot ajoitettava viikkoja aiemmaksi ennen kiimapiikkiä.. eli myyn ennen osingon irtoomista ja toivon saavani verojen jälkeen enemmän tuottoprosentteja kuin osingoista. 

Ei nyt ihan all in noissa pankeissa (ALBBV!) , mutta paljon kuitenkin.. niistä toivon saavani  tammikuussa 10-15 % ja jos Mustiin kerkee niin 5-10 %.. helmi-maaliskuussa Evlistä sama juttu.. jne.. joten mahdolisuus on saada siis korkoa korolle lyhyessä ajassa.. tai sitten ei

En nyt täsmällistä määritettä osinkohaukasta osaa antaa ja tuskin sen raamit täytän.. jos sää oot osinkopöllö niin mää varmaan oon sitten osinkolokki.. turskaa tulee siis.. 

Teknokraatti kirjoitti:

Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?

Teknokraatti kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

Itsellä ajatuksena vaan nauttia kurssinosteesta kun osinkokiimaset haalivat osinkopapruja.. ja ostot ajoitettava viikkoja aiemmaksi ennen kiimapiikkiä.. eli myyn ennen osingon irtoomista ja toivon saavani verojen jälkeen enemmän tuottoprosentteja kuin osingoista. 

 

Strategiasi perustana oleva ilmiö on tunnettu, koska etenkin kerran vuodessa maksettavat osingot aiheuttavat havaittavan osinkokiiman. En vain ole itse seurannut olisiko tämä ollut itseä kiinnostavien lappujen osalta osinkojen keräämistä kannattavampaa? Mutta Aki mainitsi vastauksessaan sinulle 15% alennuksen osinkoverotuksessa, joten puhuttekohan te kahdesta eri strategiasta? 

Selitykseni taisi olla epämääräinen.. joten väärinymmärretyksi tuleminen on helppoa. 

Aikomukseni on siis ensisijaisesti ansaita kurssin nousulla.. takaporttina aina toki on että nostan osingon jos toivomaani kiimapiikkiä ei tulekkaan.. 

Teknokraatti kirjoitti:

Lasketteko te vuodenvaihteen salkkujen tilinpäätöstä laskiessanne alkavan vuoden osinkoennustetta omalle salkullenne? 

Pidän parempana seurata liukuvaa, taaksepäin katsovaa 12 kk osinkoraporttia, jonka saa joka päivä Nordean Tapahtumat ja toimeksiannot sivulta välilehdestä Tuotonmaksu. Osinkotuloja tulee salkusta tilille kahden viikon välein ympäri vuoden kaikkialta maailmasta ja sivuja onkin jo seitsemän. Oleellista on, että viimeisellä sivulla oleva 12 kk osinkotulokertymän summa kasvaa koko ajan.

Pidän erikseen exel-taulukkoa osingoista ja osinkotuloprosenteista ja päivitän sitä pari kertaa kuukaudessa. Se vaikuttaa osinko-osakkkeiden ostopäätöksiin. Nordeassa saa tuotonmaksun tapahtumat myös valmiina exel-taulukkona sen vasemman alareunan pienestä linkistä:

Samat tiedot saa myös Nordnetistä tapahtuma-selauksella määrittämällä tapahtumiksi osingot ja asettamalla päivämäärät vuoden taaksepäin. Osinkoennuste tulee arvioimalla salkun koko ja totetunut osinkotuloprosentti ja kertomalla ne keskenään. Vuosi meneekin seuraillessa pääseekö tavoitteeseen.

Nordean vanhassa versiossa olevat Kassavirta-arvio seuraaville pankkipäiville ja Tuotonmaksu ovat aktiivisen arvosijoittajan tärkeimmät työkalut.

Nordea Investor versiossa on markkinointisälää ja papukaijamerkkejä, mutta numerot ja mm. nämä työkalut siitä puuttuvat. Kelvotonta koodausta ja Nordea Investor on toistaiseksi täysin hyödytön versio.

Teknokraatti kirjoitti:

Kiinnostavat solut taulukossa ovat eri osakkeiden kehitys vuoden aikana sekä koko salkun tuotot euroina ja prosentteina vertaliluindeksiin verrattuna sekä sekundäärisenä tietona salkun arvo, osinkoprosentti jne, joka on vaan "kiva tietää".

Osinkoprosenttia tulee katsottua ostaessa mutta ei säännöllisesti sen jälkeen, koska en käy jatkuvasti kauppaa osakkeilla sen prosentin perusteella. Osinkosumman katson jälkikäteen seuraavana keväänä, kun teen veroilmoituksen.

Kuukausitasolla seuraan salkun kokonaistuottoa prosentteina ja euroina. Pidemmällä aikavälillä kokonaistuotto sekä erikseen realisoitumaton ja realisoitu tuotto. Realisoituun tuottoon kuuluvat osingot ja myyntivoitot/tappiot. Osingot on pakko ottaa vastaan, se on vähän kuin tuottojen pakkorealisointia. Varsinaiset myyntivoitot/tappiot ovat vapaaehtoisia realisointeja.

Yleisesti ottaen kannattaa mitata / seurata niitä asioita, joihin haluaa vaikuttaa tai joilla on merkitystä päätöksiin. Itse tavoittelen sekä kokonaistuottoa että realisoitumatonta tuottoa. En tavoittele tuottojen realisointia ja veronmaksua; osingot ovat osa sitä pottia. Ei ole siksi niin tärkeää tietää osinkojen osuutta. Jos laskeskelisi ahkerasti osinkoprosentteja, saattaisi päätyä maksimoimaan osinkoja ja hiukan väärää asiaa. Osinkoprosentilla on kuitenkin merkitystä arvioidessani hintaa, jonka olen valmis osakkeesta maksamaan.

Niin no, en tarkoittanut, että osinkoprosentti on oikea tai väärä tapa valita yrityksiä, vaan että se vain ei ole se, mitä itse seuraan. Lisäksi osa sijoituksistani on sellaisia, ettei niistä pidäkään tulla osinkoa (ETF, Berkshire Hathaway ym.).

Jos haluaisi maksimoida osinkoprosentin, pitäisi myydä matalan osinkoprosentin yritykset ja ostaa ison prosentin yrityksiä tilalle. Se johtaisi kaupankäyntiin, verojen realisoitumiseen ja ehkä toisinaan huonoihin sijoituksiin. Koska tavoittelen realisoitumatonta tuottoa, vilkas kaupankäynti vahingoittaisi tavoitteen saavuttamista.

Se on toisaalta tutkittu juttu, että korkeamman osinkoprosentin yritykset ovat parempia sijoituksia. Yksittäisen yrityksen kohdalla ei tietenkään välttämättä aina onnistu tällä perusteella, ja tosiaan osingon kasvukin on tietysti relevantti sijoitusperuste, jos sen pystyy ennustamaan. Vaan se ennustaminen on niin kovin vaikeaa.

Aikanaan laadin sijoitussuunnitelman jonka tavoitteeksi kirjasin eläkesalkun . Elii salkun joka osinkotuotoillaan tuottaisi ruisleivän pöytään, jos muuten kaikki työ- ja muussa elämässä menee päin persettä.

Olin sijoitellut ennen kuin EU päätti suojella minua osingot uudelleen sijoittaviin ETF:iin. 

Lähti keskeneräisenä, palataan paremmalla ajalla...

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

 

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

 

Et missään nimessä. Olemalla hereillä kuponkien irtoamisissa ja olemalla valmis tekemään kauppaa pienehköilläkin spreadeillä pitäisi olla mahdollista päästä ok-lisätuottoihin. Tuskin kuitenkaan mihinkään älyvapaaseen, mutta kyllä osinkojen irtoamisten yhteydessä jengiä (incl. me) pilkkii suuntaan ja toiseen. Ja sitten on vielä bonuksena yksityishenkilöiden osinkojen 15 prosentin verovapaus. 

Vähän mietityttää tuo Evli-pankki.. uskaltaako sekin närkästyttää finanssivalvontaa ja maksaa jättiosingot maaliskuussa.. perinteisesti tullut +5%, mutta tuo julkinen nuhtelu ja ripitys, jonka Ålandsbanken sai, voi pankkiherroja vähän pelottaa.

No sinne on vielä aikaa, joten tässä välissä vois vielä Mustiin kirppuna hypätä.. jospa se lähtis vielä laukalle ennen kuin osinko irtoaa kuun lopussa. On vaan kovin hinnoissaan jo ja osinko% pienehkö. 

Nordean osingonjakoehdotus 0,40 eur/osake vuodenvaihteen päätöskurssilla 6,67 euroa tarkoittaisi osinkoprosentiksi 6,0%. Onko osakkeen hinta edullinen?

Verrataanpa tilanetta omistajaan, jolla osakkeen sijasta on Nordean velkakirja:

Nordea laskee liikkeeseen ensisijaiseen lisäpääomaan sisältyviä vaihtovelkakirjoja

Velkakirjojen hinta on liikkeeseenlaskuhetkellä 100 prosenttia, ja niiden korko on 6,625 prosenttia ensimmäiseen tarkistuspäivään 26. maaliskuuta 2026 saakka. Tämän jälkeen niiden korko tarkistetaan joka viides vuosi. Velkakirjat ovat eräpäivättömiä, ja ne voidaan lunastaa takaisin aikaisintaan maaliskuussa 2026. Jos Nordean ydinvakavaraisuussuhde (joko emoyhtiön tai konsernin tasolla) laskee alle 5,125 prosenttiin, velkakirjat vaihdetaan automaattisesti Nordea Bank Oyj:n osakkeiksi. Velkakirjojen liikkeeseenlasku on osa Nordean tavanomaista pääoman hallintaa.

Lähde: Nordea laskee liikkeeseen ensisijaiseen lisäpääomaan sisältyviä vaihtovelkakirjoja | nordea.com

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton ja vakuutena on Nordean koko omaisuus. Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin.

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi, jotta osake olisi mielenkiintoinen. Osingon pitäisi olla yli 8% ja osakkeen hinnan 0,40 eur osingolla pitäisi silloin olla 5,00 euroa tai alle, jotta Nordea osakkeena olisi osakkaan riskiin nähden kiinnostava.

EKP voi antaa suosituksia osingon maksamisesta, mutta se ei voi mitätöidä velkakirjojen korkoja.

Ålandsbanken 22 eur poks...

Kiva kiimapiikki 😀 

Täytyy exittii ehkä vielä hiukan odotella.. 

^Nordea kyllä kyykkäs hyvin kun jättivät osingon maksamatta.. tuskin enää vajoaa

Mä kyllä siirryn osin Mustiin @24,60 ja enemmän Evliin @12,30.. 

Nimimerkki Bingo muutama huomautus.

Bingo53 kirjoitti:

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton

Tuo on nimelliskorko ei juokseva tuotto.

Bingo53 kirjoitti:

Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin. 

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

Ts. ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa tässä tapauksessa, koska kyseessä on vaihtovelkakirja.

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi

Prosenttiyksikköä.

Rumbe kirjoitti:

Ålandsbanken 22 eur poks...

Kiva kiimapiikki 😀 

Täytyy exittii ehkä vielä hiukan odotella.. 

^Nordea kyllä kyykkäs hyvin kun jättivät osingon maksamatta.. tuskin enää vajoaa

Mä kyllä siirryn osin Mustiin @24,60 ja enemmän Evliin @12,30.. 

Oli pieni määrä salkussa, myin pois kun nousi enemmän kun osinko. Harkitsin myymistä jo viime vuoden puolella mutta halusin siirtää veroja vuodella eteenpäin!

Makaroonilaatikko kirjoitti:

Nimimerkki Bingo muutama huomautus.

 

Bingo53 kirjoitti:

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton

 

Tuo on nimelliskorko ei juokseva tuotto.

 

Bingo53 kirjoitti:

Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin. 

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

 

Ts. ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa tässä tapauksessa, koska kyseessä on vaihtovelkakirja.

 

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi

 

Prosenttiyksikköä.

Hyvät kommentit - mainiota, että oikaistaan. Tuon Nordean velkakirjan markkinahintaa en tiedäkään ja siitä aiheesta referointi Henri Elon artikkeliin:

Efektiivinen eli juokseva tuotto (’running yield’ tai ’yield to maturity’) on se vuotuinen tuotto, jonka sijoittaja saisi sijoittaessaan korkopaperiin sen markkinahinnalla ja pitäessään korkosijoituksen eräpäivään saakka.

Efektiivinen tuotto laskee, kun korkopaperin markkinahinta nousee – ja päinvastoin. Tällä on merkitystä nimenomaan korkorahastoissa, koska rahastojen arvot noteerataan päivittäin niiden omistamien korkoarvopapereiden markkinahintojen mukaan.

Lähde: Korkorahastot hätkähdyttävät – analyysi (kauppalehti.fi)

Aihe nousee pintaan, kun kurssitaso on nyt korkea ja vaihtoehtoja on hyvä tarkastella riskisilmällä.

Tästä ketjusta inspiroituneena laskin oman osinkotuottoni viime vuodelta sekä osinkoprosentin. Prosentti jäi melko matalaksi, koska moni osake ei maksanut mitään osinkoa. Osasta en osinkoa odottanutkaan, osa lakkautti tai lykkäsi osingon yllättäen, joku vain leikkasi osinkoa. Nollakerholaisista tuli lisäksi mojovat kurssitappiot. 

Sen jälkeen kun olen hakannut tarpeeksi päätä seinään:

Mitä tällä tiedolla voi tehdä? Pitäisikö nollakerholaiset nyt vaihtaa sellaisiin, joilta voi odottaa hyvää osinkoa?

Vai kannattaako hyvät osingonmaksajat vaihtaa niihin, jotka eivät voi maksaa kunnon osinkoa esimerkiksi EKP:n "suosituksista" johtuen siinä toivossa, että kurssi nousee heti, kun osinkoa päästään maksamaan, niin kuin Ålandsbankenin esimerkki tänään osoittaa?

Nordean 6,625 % perpetualin kurssi pyörii haarukassa 110-114 ja on USD-määräinen.

Kuten kurssista näkyy niin on kysytty paperi.

PerttiKotos kirjoitti:

Nordean 6,625 % perpetualin kurssi pyörii haarukassa 110-114 ja on USD-määräinen.

Kuten kurssista näkyy niin on kysytty paperi.

Mainiota, että nimimerkki PerttiKotos jaksoi kaivaa bondin tiedot. Tulin uteliaaksi. Velkakirja on laskettu liikkeelle USD-valuutassa, joten vaihtokurssi ei ole vaikuttanut sen hintaa. Velkakirja arvo on liikkeelle laskemista vain noussut:

Koronapiikin hermoilut hinnassa näkyivät, mutta ei kauaa. Velkakirja toipui nopeammin kuin osakkeet.

Hinnan nousu eli halukkuuden ostaa lisääntyminen näkyy siinä, että ostaja hyväksyy pienemmänkin yieldin eli efektiivisen koron paperille - nyt 3,38%:

Paperilla on spreadia jonkin verran, mikä näkyy osto- ja myyntinoteerauksen erona:

Kuvien lähde: Nordea 6.625% Perpetual - US65559D2A65 - Bond Price | BondEvalue

Olisi se kyllä näppärää, jos suomalaisella olisi omien pankkien tarjoama alusta, josta velkakirjoja voisi ostaa muiden arvopapereiden vastapainoksi. Jos sellaisesta joku osapuoli tietää, olisi mukava kuulla. Tätäkin paperia olisi silloin helpompi verrata osakeomistuksen ja osinkotuoton kannattavuuteen - vaikkapa Nordean osalta.